Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa saimme alkuviikosta valmiiksi näkemyksemme hallituksen tekemästä talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018. Tuoreeseen mietintöömme (VaVM 6/2014 vp – VNS 4/2014 vp) kirjasimme tiukat ohjeet, jotka on tarkoitettu erityisesti uuden valtiovarainministeri Antti Rinteen ja tulevan pääministeri Alexander Stubbin ohjenuoraksi. Eduskunnan vahva viesti talouden suunnasta on samalla ohjeistus koko hallitukselle. Painotimme mietinnössämme rakenteellisten uudistusten ripeää toimeenpanoa sekä talouden kasvua ja työllisyyttä. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.
Vakava tosiasia on, että talouden kasvun ja työllisyyden jäätyä ennakoitua heikommaksi ei talouteen liittyviä hallitusohjelmatavoitteita ole saavutettu. Julkisen talouden velka nousee yli 60 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon ja valtion velka kasvaa jo 100 mrd. euroon vuonna 2015.
Valtiovarainvaliokuntana esitimme vahvan huolen velan nopeasta kasvusta. Velkaantuminen on käännettävä laskuun ja varmistettava näin hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Tämä on tehtävä ennen kaikkea kansallisista syistä, mutta myös EU-sitoumusten täyttämiseksi ja luottoluokituksen turvaamiseksi.
Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät lisäsopeutustoimet ovat täysin välttämättömiä. Suomi ei tietenkään pelastu vain menoja leikkaamalla ja veroja kiristämällä, vaan painopiste on oltava kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edellytyksien luomisessa huolehtimalla mm. elinkeinoelämän kilpailukyvystä.
Valtiovarainvaliokunnan mietintöön esitimme kymmenen lausumaa, jotka eduskunta hyväksyi. Tässä ovat ne vahvat linjaukset, jotka ovat ohjenuora hallituksen uuden kokoonpanon toimintaan.
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja huolehtii julkisen talouden tasapainottamisesta keskipitkällä aikavälillä.
2. Eduskunta edellyttää, että kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi hallitus panostaa työllisyysasteen nostamiseen, jolloin pääpaino on kiinnitettävä niihin työikäisiin väestöryhmiin, joiden työllisyys on nyt selvästi muuta väestöä matalampaa sekä työurien pidentämiseen alusta, keskeltä ja lopusta. Kuntoutusta työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi on kehitettävä. Huomiota tulee kiinnittää pienten ja erityisesti kasvuyritysten toimintaedellytyksiin.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiinnittää vakavaa huomiota pitkittyneestä taantumasta johtuviin sosiaalisiin ongelmiin eriarvoisuuden ja syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi.
4. Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi mahdollisuutta taloutta ja työllisyyttä edistäviin lisätoimiin, mutta korostaa, että mahdolliset toimet on tehtävä määrärahakehyksen puitteissa.
Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat suuria ja niiden vaikutukset jo aiemmin tehtyjen säästötoimien kanssa merkittäviä. Meillä ei ole vielä tarkempia arvioita siitä, miten mittavat kaavaillut muutokset vaikuttavat käytännössä koulutuksen laatuun ja koko koulutusjärjestelmään.
5. Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti ennen hallituksen esitysten antamista tai ennen muiden päätösten tekoa.
Tarvittaessa on myös oltava valmiutta luopua suunnitelluista uudistuksista tai muuttaa niiden sisältöä, mikäli niillä arvioidaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia koulutuksen laatuun tai koulutukselliseen tasa-arvoon.
6. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii nuorisotakuun toteuttamisesta ja panostaa aiempaa enemmän ennaltaehkäisevään ja ns. matalan kynnyksen toimintaan, jotta myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret saadaan aktiivitoimenpiteiden piiriin.
Valtiovarainvaliokuntana olemme erityisen tarkkaan seuranneet nuorisotakuun toimeenpanoa. Suomen tulevaisuuden kannalta on aivan olennaista, että jokainen nuori jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja saa työn syrjästä kiinni.
7. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii toimia, joilla parannetaan viranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää niitä tietojärjestelmissä olevia tietoja, joita tarvitaan esim. nuorisotakuuseen liittyvien palveluiden järjestämisessä sekä syrjäytyneiden nuorten auttamisessa. Samalla on arvioitava lainsäädäntöön liittyvät mahdolliset muutostarpeet.
8. Eduskunta edellyttää, että liikenneväylien kunnossapidon ja kehittämisen turvaamiseksi laaditaan pitkäjänteinen ohjelma, jossa otetaan konkreettisesti kantaa ohjelman realistiseen rahoitukseen.
9. Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.
10. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi.
Laaturekistereistä hyötyvät kaikki – niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Valtakunnallista tietoa pitää olla saatavilla avoimesti niin, että eri toimijoiden vertailu on mahdollista. Ilman ajankohtaista seurantatietoa emme onnistu ohjaamaan hyvinvointipalveluja haluttuun suuntaan.
Uusien puheenjohtajien Alexander Stubbin ja Antti Rinteen, sekä tietenkin kaikkien muidenkin ministereiden, on syytä lukea nämä valtiovarainvaliokuntamme ehdottamat ja eduskunnan hyväksymät lausumat erityisen tarkkaan ennen minihallitusneuvotteluja.
Tuoreen puheenjohtaja Stubbin linjapuhetta kuunnellessa tuli vahva tunne, että hän oli kymmenen pointtiamme jo ehtinytkin lukemaan.