Pk-yrittäjien ääntä on kuunneltava tarkalla korvalla. Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa maamme pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näiden yritysten rooli Suomelle ja suomalaisten hyvinvoinnille on aivan keskeinen. Elinvoimainen yksityinen sektori on edellytys sille, että voimme turvata huomisen hyvinvointimme ja ihmisten arjen palveluiden, kuten terveyskeskusten, peruskoulun, päiväkotien ja ikäihmisten palveluiden rahoituksen.
Eduskuntaryhmämme järjesti kevään aikana yrittäjyyskiertueen, jonka aikana kuuntelimme yrittäjien ajatuksia. Yrittäjyyskiertueen aikana me kokoomuksen kansanedustajat järjestimme 15 tilaisuutta ympäri Suomea. Tavoitteena oli kerätä esityksiä ja ajatuksia yrittäjiltä yrittäjyyden edistämiseksi ja yrittäjyyden esteiden purkamiseksi. Ympäri Suomen järjestettyjen tapahtumien lisäksi yrittäjyyskiertueen nettisivujen kautta puolueelle jätettiin lähes 600 ehdotusta.
Yrittäjille tekemämme kyselyn mukaan vain 27 % vastanneista yrittäjistä oli sitä mieltä, että suomalainen ilmapiiri kannustaa yrittäjyyteen. Luku on hälyttävän pieni. Tärkein tavoitteemme on raivata säädösviidakkoa. Painavaksi käynyt sääntelytaakka tukahduttaa halun yrittämiseen ja tämä viesti meidän päättäjien on otettava vakavasti.
On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että pienissä yrityksissä vähäisiä resursseja joudutaan käyttämään kohtuuttomasti erilaisten normien ja byrokraattisten velvoitteiden täyttämiseen. Turhien, turhauttavien normien ja käytäntöjen purkamistalkoisiin tarvitaan nyt koko hallituksen ja eduskunnan tuki.
Yrittäjyyskiertueelta saadun palautteen perusteella laadimme kymmenen kohdan listan, jonka pohjalta viemme yrittäjyyskiertueen asioita eteenpäin. On olennaista, että listan asiat päätyvät minihallitusneuvotteluihin ja uudistuneen hallituksen ministereiden agendalle.
1 Lisää joustavuutta yrittäjyyden ja palkansaajana olemisen välille
Yrittäjäkään ei saa jäädä tyhjän päälle; yrittäjän ja hänen puolisonsa sosiaaliturva on saatettava samalle tasolle kuin muillakin suomalaisilla. Yrittäjän työttömyysturvan karenssiajan on oltava sama kuin palkansaajalla. Jotta kannustaisimme työttömäksi jääneitä yrittäjyyteen, tulisi meidän muuttaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että se ei katkeaisi välittömästi yrityksen perustamisen jälkeen. Yrittäjällä pitäisi olla mahdollisuus pysyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä kuusi kuukautta, jotta yrityksen toiminta ehtisi lähteä kunnolla käyntiin. Lisäksi vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisemmin.
2 Piristystä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmarkkinoille
Pk-yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä mutta mahdollisuudet hankkia rahoitusta investointeihin ovat kapeat. Käytännössä rahoitusta on saatavilla kahdelta kotimaiselta pankilta. Eläkeyhtiöt ovat suuria rahoittajia, joiden antama rahoitus kohdistuu lähestulkoon kokonaan kotimaisiin ja ulkomaisiin suuryhtiöihin. Jos eläkeyhtiöt saataisiin kohdistamaan edes yksi prosentti sijoituksistaan suomalaisiin pk-yrityksiin, olisi se merkittävä piristysruiske pk-yrityksille. Siksi työeläkeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että eläkeyhtiöillä olisi mahdollisuus suunnata minimaalinen osa sijoituksistaan korkeampiriskisiin pk-yrityksiin.
3 Kuntiin toimivat palvelumarkkinat
Yrityksien tärkeimpiä asiakkaita ovat kunnat, jotka ovat merkittäviä hankintayksiköitä. Kunnissa tulisi panostaa kunnallisten palvelumarkkinoiden toimivuuteen, jotta saisimme yhä useamman yrityksen mukaan tuottamaan ja kehittämään kunnallisia palveluita. Palvelusetelijärjestelmällä parannamme palveluiden laatua ja valinnanvapautta. Kunnallisten hankintojen kilpailuttaminen tulee valmistella yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Näin hankintoihin saadaan aitoa, useiden yritysten välistä kilpailua. Palvelualoitejärjestelmän laajempaa käyttöä tulee myös edistää, jotta paikalliset yritykset voivat tehokkaasti tarjota palveluitaan kunnan käyttöön.
4 Maksuperusteisen ALV:n ja laskujen tarkempien maksuaikojen käyttöönotto
Lähetettyjen laskujen perusteella maksettava arvonlisävero tulisi muuttaa maksuperusteiseksi. Näin helpottaisimme kevyellä kassalla toimivia yrityksiä ja yrittäjä tilittäisi veron verottajalle vasta kun rahat ovat saapuneet yrityksen tilille. Myös muuttamalla laskun maksuajan maksimipituus 30 päivään edistämme pitkien maksuaikojen kanssa kamppailevia pienyrityksiä.
5 Verotuksen tulonlähdejaon poistaminen
Epäselvyyttä saattavat käytännössä aiheuttaa esimerkiksi kiinteistöjen ja arvopapereiden tulolähteet. Eri tulonlähteiden voittoja ja tappioita ei voida kuitata keskenään. Tämä mahdollistamalla voisimme yhdenmukaistaa verotusta ja auttaisimme yrityksiä suunnittelemaan taloudenpitoaan. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee kuitenkin olla tulolähdejaottelusta luopuminen kokonaisuudessaan Ruotsin esimerkin mukaan ja elinkeinoverotuksen kokonaisremontti kilpailukykyisen elinkeinoverotuksen mahdollistamiseksi.
6 Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riski pienemmäksi
Työllistämisen riskin madaltamiseksi yksilöperusteista irtisanomissuojaa tulee järkeistää pidentämällä työsuhteiden koeaikaa ja sallimalla työsopimuksen päättäminen kuten muutoinkin toistaiseksi tehdyissä sopimuksissa, eli kun työsuhteen päättämiseen on perusteltu syy. Suuri osa Suomen yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä, joita kannustamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen voimme luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Myös työllistämisen kannustinjärjestelmiä, kuten Sanssi -korttia, on yksinkertaistettava liiallisen byrokratian vähentämiseksi.
7 Koulutussopimusjärjestelmän käyttöönotto
Koulutussopimusjärjestelmän käyttöönotosta hyötyisivät kaikki: yrittäjä, valtio sekä se nuori, joka oppii mieluummin tekemällä kuin kirjoja pänttäämällä. Koulutussopimuskoulutuksessa nuori opiskelisi ammattiin pääosin suoraan yrityksessä ja vain teoria- sekä kieliopinnot tehtäisiin oppilaitoksessa. Nuoren koulutusajan tulot muodostuisivat osittain opintoetuuksista ja osittain yrityksen maksamasta korvauksesta, joka kasvaisi opintojen edetessä suhteessa osaamisen määrän kasvuun. Kouluttavan yrityksen ja opiskelijan välille solmittaisiin koulutussopimus.
8 Sairastamisen kulut yhteisesti maksettaviksi
Kustannukset ja muut seurauksen työntekijän sairastuessa loma-aikana ovat yksinomaan työnantajalla. Tämä voi olla suuri taakka varsinkin pienyritykselle. Kansallinen lainsäädäntömme on tarkistettava sellaiseksi, että emme aseta yrityksille pidemmälle menevää vastuuta loma-ajan sairastamisesta kuin muissa EU-maissa on. EU:n direktiivin mukaan riittävää on, että jokainen voi pitää lomaa terveenä 24 päivää. Lisäksi sairauslomiin tulee asettaa yksi palkaton karenssipäivä. Näillä toimilla helpottaisimme työnantajan mahdollisuuksia palkata sijainen sairausloman ajalle.
9 Takaisinottovelvoitteesta luopuminen
Irtisanoessaan työntekijöitä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla työnantajalla on velvollisuus tarjota irtisanomalleen työntekijälle työtä yhdeksän kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä lukien, mikäli työntekijä on työnhakijana työvoimatoimistossa ja yhtiöön ollaan palkkaamassa työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Velvoite on kuitenkin varsin monitulkintainen ja siitä on aiheutunut erilaisia lieveilmiöitä, kuten palkkaamispäätöksien panttausta. Takaisinottovelvoitteesta luopumalla annamme yrittäjälle mahdollisuuden kehittää yritystä esimerkiksi uudenlaista osaamista hankkimalla.
10 Sukupolvenvaihdosten helpottaminen
Veroseuraukset yritysten sukupolvenvaihdoksissa voivat kasvaa kohtuuttomiksi yrityksen jatkajalle. Siksi meidän tulee poistaa perintö- ja lahjavero sukupolvenvaihdostilanteissa, jotta suomalaiset yrityksen voivat toimia tulevaisuudessakin suomalaisessa omistuksessa eikä yritystä tarvitse myydä ulkopuoliselle taholle. Verotusajankohtaa siirtämällä perintö- ja lahjoitustilanteesta omaisuuden myyntihetkeen voimme toteuttaa veron poiston vähentämättä valtion tuloja.
Eduskuntaryhmämme työ jatkuu edelleen. Voit käydä kertomassa ajatuksesi meille osoitteessa www.yrittajyyskiertue.fi