Lisävelkaantumisen, veronkorotusten ja leikkausten tiellä emme kykene rakentamaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien Suomea. Parempi työllisyyden taso on se ainoa keino, jolla Suomi voi kestävästi edetä. Eduskuntakauden keskeisin asia on vaimean kasvun ja korkean työttömyyden ongelman ratkaisu. Samaan aikaan on kyettävä luomaan uutta kasvua, osaamista ja pitämään huolta heikompiosaisista. Tuoreen valtiovarainministeri Orpon ensimmäinen taluosarvioesitys on toivoa tuova työnäyte, joka rakentaa polkua reilumpaan Suomeen.
Orpon esitykseen sisältyy kasvua ja työllisyyttä sekä kotimaista kysyntää vahvistava verokokonaisuus. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroastetta esitetään laskettavaksi puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna. Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen eläkeläisille. On oikein, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa.
Budjettiesityksen olennaista antia on yrittäjyyttä edistävät toimet. Uudet työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, juuri pk-yrityksiin. Maksuperusteisen arvolisäveroon siirtymisellä päästään pois kohtuuttomasti yrittäjiä lannistaneesta valuviasta, jossa yrittäjä on joutunut maksamaan verot ennen kuin myyntitulot ovat tulleet tilille. Kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen esitetään vahvistettavaksi uudella yrittäjävähennyksellä sekä keventämällä perintö- ja lahjaverotusta yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi.
Kotitalouspalveluiden kulutuksen lisäämiseksi esitetään kotitalousvähennyksen kasvattamista. Tämä luo uusia työpaikkoja sekä vähentää harmaata taloutta. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että vähennystä laajennetaan myös ikääntyneiden hoivapalveluihin. Ehdotin kuntoutuksen ottamista kotitalousvähennyksen piirin jo aiemmin vuonna 2011.
Työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman lisätoimia, joita valmistellaan elokuun lopun budjettiriiheen. Tuolloin hallitus käy läpi koko budjettiesityksen ja antaa yhdessä talousarvioesityksen eduskunnan käsiteltäväksi. Valtion talousarvion käsittely on valtiovarainvaliokunnassa syksyn keskeisin tehtävämme.
Osana työllisyyspakettia on hallituksen peruttava ylisuuret päivähoitomaksukorotukset, esimerkiksi Helsingissä on niin korkeat asumis- ja elinkustannukset, ettei keskituloisia perheitä ole enää varaa kurittaa mittavilla lisämaksuilla ja ostovoiman leikkauksilla. Maksukorotusesitys on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteen kanssa, mutta erityisesti pyrkimyksessämme kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Maksujen korotusten peruminen ei yksin riitä, vaan varhaiskasvatuksen kehittäminen on oltava ykkösagendalla. Tutkimukset osoittavat, että lasten kannalta vaikuttavinta on investoida varhaiskasvatuksen laatuun.
Ensi vuonna suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat vihdoin asianmukaista lainauskorvausta kirjastojen lainoista. Lainauskorvauksilla on tekijänoikeuskorvauksina paitsi kulttuuria myös talouskasvua edistävä vaikutus. Johtavana kirjastokansana on vähintäänkin kohtuullista, että lainattavista teoksista saa myös tekijä oman osansa. Eduskunta on edellyttänyt lainauskorvauksien kuntoon laittamista ja meille sivistyskansanedustajille Orpon budjettiesitys on työvoitto.
Olen urakoinut kansallisen rokoteohjelmamme täydentämiseksi vesirokkorokotteella ja nyt rokoterahat on valtiovarainministerin toimesta esitykseen lisätty. Se on kansanterveys- ja työllisyysteko sekä investointi, joka tuo säästöjä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaa lasten terveyseroja. On arvioitu, että rokote käytännössä hävittäisi vesirokkotaudin Suomesta ja säästäisi yhteensä noin 80 000 työpäivää ja lähes 14 milj. euroa vanhempien työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia.
Eduskunta aloittaa valtion budjetin käsittelyn heti syksyllä. Ajatukset ja palautteet niin Helsingin kuin Suomen asioista ovat tervetulleita.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 17.8.2016