Joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä perhevapaajärjestelmämme ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Kannustan hallitusta tekemään budjettiriihessä osana työllisyyspakettia päätöksen käynnistää perhevapaauudistus. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista. Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti, kuten mm. SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.
Hallituksen budjettiriihen keskeisin työ on tehdä lisäesityksiä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Työllisyysasteen nosto on ainoa kestävä toimi saada Suomi pois velan ja leikkausten tieltä. Se ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta. Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Vanhempain-vapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava.
Hallituksen on viisasta perua osana työllisyyspakettia päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Päivähoitomaksukorotukset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Esimerkiksi Helsingissä asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.
Yksinhuoltajien työllistymistä on edistettävä. Siksi olisi tärkeää, että nyt hallituksen esitykseen sisältyvä yksinhuoltajien maksukorjaus voitaisiin toteuttaa. Varhaiskasvatuksen maksuratkaisussa on myös olennaista muistaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumien on kansainvälisesti vertaillen vähäistä ja jää selvästi jälkeen EU:n asettamasta tavoitetasosta. Tämä on ongelmallista, koska laadukas varhaiskasvatus tutkitusti tukee lapsen kehitystä ja parantaa lasten oppimis- ja kouluvalmiuksia sekä edistää lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta.
Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapset. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja varhaiskasvatuksen laatuun investointi on erittäin tehokas tapa edistää koulutuksen tasa-arvoa ja katkaista kasvussa olevat erot lasten oppimistuloksissa.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 26.8.2016