Siirry sisältöön

Julkaistu Kaupunkisanomissa 21.9.2023

Peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku näkyy Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa. Kyseessä on ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa ikävästi kaikkeen muuhun käytettävää aikaa. Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet, se tosiasia ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä.

Kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Vanhempien tietoisuutta lapselle lukemisen ja lukutaidon merkityksestä sekä kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on tärkeä lisätä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.

Lukutaidon edistäminen on ollut aina tärkeää kansanedustajan työssäni. Käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten voimme edistää lasten lukutaitoa vaikuttavammin. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, joka kertoi lapselle lukemisen hyödyistä, ja terveydenhoitajat jakoivat sitä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat niin lupaavia, että lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen määrärahat pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin.

Lisäksi saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan samalla kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Lukulahja lapselle -ohjelmasta tuli menestystarina. Se on lyhyessä ajassa mahdollistanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Olemme eduskunnassa vuosittain turvanneet hankkeen rahoituksen. Iloitsen siitä, että hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan Lukulahja lapselle -neuvolaohjelman hankkeen rahoituksen vakinaistamisen. Sovimme hallitusneuvotteluissa myös 200 miljoonan euron panostuksesta perusopetukseen. Peruskoulu on laitettava kuntoon niin, että oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin.

Lukutaidon edistämistä ei pidä jättää pelkästään koulujen harteille. Opinpolun alussa päiväkodeissa tehdään varhaiskasvatuksen keinoin valtavan tärkeää työtä lasten perustaitojen kehittämiseksi ja oppimisen ilon edistämiseksi.

Kannustan kaikkia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Lapselle ääneen lukemisella on suuri vaikutus lukutaidon ja koulumyönteisyyden kehittymiseen. Yhdessä lukeminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jopa enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko. Kun lapselle on luettu, tulee lukemisesta ystävä, joka seuraa mukana koko elämän.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kolmen nuoren äiti

Uutinen julkaistu Verkkouutisissa 14.9.2023

Kansanedustajan mukaan Itämeren suojeluun on laitettava pääkaupungissa vauhtia.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ihmettelee, miksi saastuneen lumen kippaaminen mereen jatkuu Helsingissä, vaikka asiaan on etsitty ratkaisua useita vuosia.

– Asiaan on Helsingissä etsitty ratkaisua useita vuosia apulaispormestari [Anni] Sinnemäen vastuualueella mutta sitä ei ole löytynyt. Toimiin on vihdoin laitettava vauhtia, Sarkomaa kommentoi.

Monet kunnat, kuten Espoo, Turku ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen kunnallisella ympäristönsuojelumääräyksellä. Sarkomaan mukaan ratkaisut kaduilta kerättyyn lumeen on löydetty myös muun muassa Tukholmassa, jossa lumen ajo mereen on kielletty.

– Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan, Sarkomaa muistuttaa julkisessa päivityksessään Facebookissa.

Helsingin uusin ympäristöraportti esiteltiin eilen Helsingin kaupunginvaltuustossa.

– Raportista käydyssä keskustelussa hyväksyimme kokoomuksen ponnen, jossa edellytimme selvitettävän lumensulatuslaitteiden hankkimista, jotta Hernesaaressa likaisen lumen kippaaminen mereen saataisiin loppumaan. Valtuusto on jo vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Ikävä kyllä saastuneen lumen mereen kippaaminen jatkuu, Sarkomaa toteaa.

Ympäristöministeriön vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan mereen päätyy normaalilumisena talvena Helsingin edustalla useita tuhansia kiloja roskaa ja yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.

– Tein eduskunnassa lakialoitteen vuonna 2020 likaisen lumen kippaamisen kiellosta vesistöihin. Nyt asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaamme, kertoo Sarkomaa ja jatkaa uusineensa lakialoitteen asiaa vauhdittaakseen.

– Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.

Tiedote 11.9.2023

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää rintasyöpäseulontojen laajentamista koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia.

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa esittää rintasyöpäseulontojen laajentamista koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia. Sarkomaa on jättänyt eduskunnassa asiaa koskevan toimenpidealoitteen.

- Seulonnan laajentaminen sopii hyvin pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman terveyden edistämistä, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitojonojen purkua painottaviin linjauksiin. Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita uudella tavalla, Sarkomaa toteaa.

Suomessa seulontaohjelma koskee nykyisin 50–69-vuotiaita. Euroopan komissio suosittelee rintasyöpäseulonnan kohdistamista 45–74-vuotiaisiin naisiin.

Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä, Sarkomaa sanoo.

- On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä. Nykyisin seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa, Sarkomaa sanoo.

Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta alkaen. Pitkäjänteisellä tutkimuksella varmistetaan, että seulonnat ovat paitsi vaikuttavia myös kustannustehokkaita.

Suomessa seulontaan osallistuu yli 80 prosenttia kutsutuista naisista. Seulontaan osallistumisasteen nostaminen on myös tärkeä tavoite.

- Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä aiheuttaen eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpään sairastuu lähes joka kahdeksas nainen jossain vaiheessa elämäänsä. Rintasyövän useisiin muihin syöpiin verrattain hyvä paranemisennuste perustuu varhaiseen diagnostiikkaan ja kehittyvään hoitoon. Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on monin tavoin hyvin perusteltua, Sarkomaa sanoo. - Kaikenikäisten naisten rintojen omatarkkailu ja tutkiminen säännöllisesti esimerkiksi gynekologin vastaanotolla tai terveystarkastuksessa on hyvin tärkeää, päättää Sarkomaa.

Sari Sarkomaa

050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu Kamppi-Eira-lehdessä 31.8.2023

Suomessa syöpään sairastuu vuosittain noin 35 000 ihmistä, joista 5000 on naisten rintasyöpiä. Vuonna 2035 syöpiin arvioidaan sairastuvan jopa yli 46 000 suomalaista. Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista varmistamaan yhdenvertainen ja kustannusvaikuttava hoito tilanteessa, jossa syöpäsairauksia on yhä enemmän. Myös Suomen on aika valmistella syöpästrategia. Se sopii mainiosti pääministeri Orpon hallituksen ohjelman terveyden edistämistä ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä painottavaan sekä hoitojonoja purkavaan linjaukseen. 

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpä löytyy useimmin väestöseulonnalla, joihin helsinkiläiset 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan kahden vuoden välein. EU:n antama tutkimustietoon perustuva suositus seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset on viisasta toteuttaa. Seulonta on kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Asiaa vauhdittaakseni uusin viime eduskuntakaudella asiasta tekemäni toimenpidealoitteen.

Lisäksi tarvitaan toimia seulontaan osallistumisen lisäämiseksi. Kaupungissamme on maan alhaisin rintasyövän seulontaan osallistumisaste. Seulontaan kannattaa osallistua. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Omakohtaisen kokemuksen syövän hoidosta sain tänä keväänä sairastuttuaan rintasyöpään. Ehdin osallistua hallitusneuvotteluihin mutta pitkien neuvotteluiden toiseksi viimeisellä viikolla pääsin leikkaukseen ja jäin sairauslomalle. Syövän hoidon kehittäminen on ollut kansanedustajan työssäni tärkeä osa. Olen johtanut eduskunnan syöpäverkostoa useamman eduskuntakauden ajan. Verkosto  on vapaamuotoinen ryhmittymä kansanedustajia eri eduskuntaryhmistä. Verkoston pyrkimyksenä on tuoda esille syöpää sairastavien ja heidän läheistensä ääntä. Toiminnan tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä tasokkaaseen, oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä edistää syöpätutkimusta.

Viiveet hoitoon pääsyssä ovat aina ja varsinkin vakavan sairauden kohdatessa epäinhimillisiä. Töölöläiset pääsevät terveyskeskukseensa kiireettömässä hoidossa keskimäärin 29 vuorokaudessa. Se on aika, jota helsinkiläiset joutuvat keskimäärin odottamaan jonottaessaan terveyskeskukseen. Syyskuun alusta jonotusaika saa lain mukaan olla korkeintaan 14 vuorokautta. Kevään hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimista, joiden tarkoitus on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja purkaa kohtuuttomia hoitojonoja. Osana hallituksen investointiohjelmaa tehdään 400 miljoonan euron kertaluonteinen panostus sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun.

Palvelusetelilainsäädäntöä uudistetaan. Jos sairastunut ihminen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänelle jatkossa tarjottava palveluseteliä. Myös hoitotakuun toteutumisen valvontaa tehostetaan. Näin kiritetään Helsinkiä ja muita hyvinvointialueita laittamaan lisävauhtia palveluiden vahvistamiseen ja oikea-aikaisen hoidon toteutumiseen. Työn alle on myös laitettu osin romutetun yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksen uudistaminen. Ydinkysymys helsinkiläisille on tietenkin se, että Helsinki ja HUS saavat oikeudenmukaisen osuuden valtion sote- rahoituksesta.

Useat kunnat ovat lyhentäneet hoitojonoja omatiimimalilla. Helsingissä asiaan on nyt tartuttu ja tuloksia pitäisi alkaa pian näkyä. Omatiimimallissa lääkäreiden ja muun terveydenhuolloin ammattihenkilöstön tiiviillä yhteistyöllä sujuvoitetaan ihmisten hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja.  Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa saimme sovittua mittavista panostuksista tutkimus-, kehittämis-  ja innovaatiotoimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä. Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpään sairastuneen ihmisen hoidon onnistumisen ja hyvän elämän kannalta liikkumaan kannustaminen on olennaisen tärkeää. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. Kuntoutuksen keskeinen rooli koskee kaikkia sairauksia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

valtiovarainvaliokunnan jäsen

MeNaisten artikkeli julkaistu 24.8.2023

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo, että sairastuminen on ollut pysäyttävää.

KANSANEDUSTAJA Sari Sarkomaalla, 57, oli ilonkyyneleet herkässä, kun hän saapui hiljattain Pienen merenneidon kutsuvierasensi-iltaan Helsingin Kaupunginteatteriin.

– Olen ensimmäistä kertaa isommin ihmisten ilmoilla, minulla on maskitkin tässä varuiksi mukana.

Sarilta löydettiin aikaisemmin keväällä rintasyöpä. Keväällä olivat myös eduskuntavaalit.

– Olin hallitusneuvotteluissa mukana siihen asti, kunnes tuli tieto leikkaukseen pääsystä.

Hallitusneuvottelut olivat tuolloin loppusuoralla, joihin Sari osallistui puolueensa Kokoomuksen mukana. Kasvain rinnasta poistettiin toukokuussa, jonka jälkeen alkoivat sädehoidot.

Kiitollinen hoidosta

Sarille sairastuminen on ollut iso pysähdys.

Hän on ollut kansanedustajana 24 vuotta. Aikanaan hän oli puolitoista vuotta Vanhasen toisen hallituksen opetusministerinä, josta erosi 2008 vedoten perhesyihin. Sarilla ja puoliso Kim Ruokosella on kolme lasta, joista enää seitsemäntoistavuotias kuopus asuu kotona.

– Sädehoidot ja syöpähoidot yleisestikin väsyttävät. Olen koittanut kävellä ja tehdä lenkkejä, vaikka aina tuntuisi, että ei jaksaisi. Minulla onneksi oli hyvä peruskunto.Nyt koin tuon hoitopolun itse ja olen kiitollinen saamastani hoidosta.

Sari on toiminut pitkään Syöpäsäätiön hallituksessa ja pyrkinyt eristämään eduskunnassa yhdenvertaista syöpähoitopolitiikkaa.

– Olin aikanaan röntgenhoitajana tekemisissä rintasyövän kanssa, kun tein myös mammografiakuvauksia. Nyt koin tuon hoitopolun itse ja olen kiitollinen saamastani hoidosta.

Paluu eduskuntaan syksyllä

Tältä erää Sarin hoidot ovat ohi.

– Olen varovaisen luottavaisin mielin. Lääkitys ja kontrollit jatkuvat viisi vuotta.Minun täytyy vielä kasailla tuntemuksiani.

Sari on osallistunut sairauslomansa aikana etäyhteyksillä kaupunginhallituksen kokouksiin.

– Tällä hetkellä näyttää, että pääsen aloittamaan eduskuntatyön syyskuussa istuntokauden alkaessa. Tämä on ollut sen verran iso asia elämässäni, että minun täytyy vielä kasailla tuntemuksiani.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Useimmin rintasyöpä löytyy väestöseulonnalla, johon maassamme kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset joka toinen vuosi. Euroopan unioni on antanut tutkimustietoon perustuvan suosituksen seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset. Seulontojen laajentaminen sopiikin hyvin pääministeri Orpon hallitusohjelman terveyden edistämistä ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä painottavaan politiikkaan. Seulonta on kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. 

Suomessa seulontaan osallistuu yli 80 prosenttia kutsutuista. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Seulontaan osallistumisasteen nostaminen on tärkeä tavoite.

Rintasyövän useisiin muihin syöpiin verrattain hyvä paranemisennuste perustuu varhaiseen 

diagnostiikkaan ja kehittyvään hoitoon. Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on välttämätöntä. Asiaa vauhdittaakseni uusin viime eduskuntakaudella asiasta tekemäni toimenpidealoitteen.

Maassamme sairastuu vuodessa noin 35 000 ihmistä syöpään, joista 5000 on naisten rintasyöpiä. Vuonna 2035 syöpiin arvioidaan sairastuvan jopa yli 46 000 suomalaista. Euroopan komissio on nimennyt syövän yhdeksi suurimmista maailmaamme vaivaavista haasteista. Syövän lisääntymisen vuoksi Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Syöpästrategia on laadittu mm. Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. 

Alkaneella eduskuntakaudella myös Suomen on viisasta valmistella syöpästrategia. Sen laatiminen sopii mainiosti uuden hallitusohjelman linjoihin ja sovittuihin painopisteisiin. Syöpäpotilaiden kannalta on olennaista saada yhdenvertaisesti sairauteensa tepsivää hoitoa. Nykyisin syövästä selviytymisessä on alueellisia ja sosioekonomisia eroja. Syövän diagnostiikka ja hoito monimuotoistuvat ja muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi. On varmistettava, että uudet lääkkeet saadaan nopeasti käyttöön potilaille, jotka niistä hyötyvät. Terveydenhuollon kestävyyden kannalta on olennaista varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan kansallisia syövän laaturekistereitä ja kansallista syöpästrategiaa.

Kaikki eivät hyvästä hoidosta huolimatta selviä syövästä. On vakava tosiasia, että saattohoidon saatavuudessa on edelleen vakavaa eriarvoisuutta. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan yksin kivuissaan. Monelle on helpottava tietoa, että hallitusohjelmaan on kirjattua lupaus edistää toimia, joilla turvataan yhdenvertainen saattohoito ja palliatiivinen hoito.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja. Yksilöllisten hoitojen käyttöönottoa on tehostettava ja tutkimukseen on investoitava. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa on sovittu mittavista panostuksista TKI-toimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä.

Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpään sairastuneen ihmisen hoidon onnistumisen ja hyvän elämän kannalta liikkumaan kannustaminen on olennaisen tärkeää. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan jäsen

Oikein hyvää huomenta kaikille.

Hyvät Suomi-koulujen opettajat ja Suomi-koulujen ystävät,

On ilo tuoda teille tervehdys eduskunnasta koulutuspäivillenne. On hienoa nähdä teidät kaikki eri puolilta maailmaa täällä kotimaassa.

Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri elävät suomalaisten mukana maailmalla. On tärkeää, että ulkosuomalaisten identiteettiä ja yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen ja kulttuurin avulla. Siinä Suomi-kouluilla on oma erityisen tärkeä tehtävä. Ja te opettajina olette ratkaisevassa asemassa kielen ja kulttuurin vahvistamisessa. Haluan jo tässä kohtaa kiittää teitä kaikkia arvokkaasta työstänne.

Katsoin päivienne hyvin mielenkiintoista ohjelmaa. Teemanne moninainen Suomi sopii erityisen hyvin tähän aikaan. 

On hyvin tärkeää ymmärtää suomalaisuutta, molempia kansalliskieliämme sekä myös vähemmistökieliä, jotka näkyvät ohjelmassanne. Tärkeää on myös ymmärtää, että Suomi on osa eurooppalaista yhteisöä ja globaalia maailmaa. Meidän on tärkeää ponnistaa omilta juuriltamme eteenpäin, mutta samalla elää avarakatseisesti ja moninaisuutta ymmärtäen. Sellainen Suomi on jo nyt ja niin on oltava myös tulevaisuudessa.

Tuon tervehdyksen myös eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmältä. Aloitteestani perustimme eduskuntaan vuonna 2019 ulkosuomalaisten ystävyysryhmän, jonka tavoite on olla eduskunnassa ulkosuomalaisten yhteistyötahona ja äänitorvenakin. Toimimme yhteistyössä Suomi-seuran kanssa. 

Suomi-koulut ovat olleet meille sydämen asia. Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti onnistuneet lisäämään valtion budjettiin määrärahoja Suomi-kouluille. Keskeinen tavoitteemme on määrärahatason nostaminen pysyvästi, niin ettei rahoituksen saaminen olisi jokavuotinen taistelu. Maailmalla toimivat Suomi-koulut tarvitsevat lisämäärärahat, jotta opetuksen ylläpitäminen ja kehittäminen voidaan pitkällä tähtäimellä turvata.

Arvoisat kuulijat,

Eduskuntavaalit käytiin huhtikuussa ja Suomessa on muodostettu uusi hallitus pääministeri Orpon johdolla. Parhaillaan hallitus viimeistelee ensi vuoden valtion talousarviota, joka annetaan kesän päätteeksi eduskunnan käsiteltäväksi. Suomen muista pohjoismaista poikkeava raskaasti alijäämäisen julkinen talous on tasapainotettava. On selvää, että vain taloudellisesti vahva Suomi kykenee huolehtimaan ihmiselle tärkeistä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja takaamaan tämän kaiken kestävästi myös tuleville sukupolville. 

Hallitusohjelmassa on isoja uudistuksia, jotka muut Pohjoismaat ovat monin osin jo tehneet työllisyyden ja työn teon kannattavuuden lisäämiseksi. Tulossa on myös laaja kasvupaketti, jolla puretaan hoitojonoja, panostetaan infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan ja uuteen kasvuun.

Koulutus on aivan erityisessä asemassa hallitusohjelmassa. Iloitsen siitä, että peruskoulua vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla. Lisävoimavaroja tulee myös lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen. Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. 

Ulkosuomalaisstrategian tavoitteet on huomioitu mukavasti hallitusohjelmassa. Paluumuuttajat ovat yksi koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton edistämisen kohderyhmistä ja ulkosuomalaisten paluumuuttamista takaisin Suomeen helpotetaan. 

Työperäisen maahanmuuton edistäminen on keskeisessä roolissa hallitusohjelmassa. Suomen vetovoimaa parannetaan usealla eri toimenpiteellä. Esimerkiksi ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia kevennetään ja varmistetaan tutkintojen yhteneväisyys suomalaisen tutkinnon kanssa. Myös tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikoja sujuvoitetaan. Maahanmuuttopolitiikassa pidetään yleispohjoismaista linjaa.  

Suomi jatkaa vahvaa tukea ukrainalaisille heidän kamppaillessa oman vapauden ja samalla myös Suomen ja koko Euroopan turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Teemme kaikkemme, että saamme jatkossakin elää vapaassa ja turvallisessa Suomessa ja maailmassa. 

On sanottava, että viimeaikainen yhteiskunnallinen keskustelua on tehnyt erityisen näkyväksi sen, että yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta on tehtävä töitä yhä päättäväisemmin.

Suomen vahvuutena on aina ollut yhteenkuuluvuus ja keskinäinen luottamus, jonka voimasta rakentui hyvinvointiyhteiskunta Suomi. Tästä yhteisestä luottamuksesta on pystyttävä pitämään kiinni ja on tiukasti estettävä sellaisia kehityskulkuja, jotka jakavat kansaamme kahtia tai heikentävät kykyämme asettua toisen ihmisen asemaan. Ihmisiksi voidaan elää ja toisiamme kunnioittaa myös silloin, vaikka olisimme asioista eri mieltä. Se erityisen tärkeä ohjenuora tässä maailman tilanteessa.

Hyvät kuulijat,

Edessänne on mielenkiintoinen ohjelma. Toivon mitä parhainta päivää kaikille. Pidämme mielellämme yhteyttä kanssanne ulkosuomalaisten ystävyysryhmän ja koko eduskunnan voimin. 

Ja lopuksi. 

Näin elokuun alussa Suomen kesä on vielä parhaimmillaan ja toivon, että koulutuspäivienne jälkeen ehditte nähdä vielä kotimaata sekä mahdollisesti perheenjäseniänne ja ystäviänne. Nauttikaa kesästä, iloitkaa Suomesta. Ja kun sitten on aika palata taas toiseen kotiin, niin toivotan teille voimia, jaksamista ja uutta intoa Suomi-koulujen uuden lukuvuoden toimintaan.

Kiitos.

Edes suojatie ei näytä keventävän  kaikkien autoilijoiden kaasujalkaa. Liikenneturva tutkasi autoilevien nopeuksia suojateillä koulujen läheisyydessä 30 km/h nopeusrajoituksen alueella viime toukokuussa. Tulokset eivät ole kauniita. Useampi kuin viisi kuudesta kuljettajasta ajoi suojatielle ylinopeutta. Joka neljännellä ylinopeutta oli yli 11 km/h. Liikenneturva peräänkuulutus ryhtiliikeestä ratin taakse on enemmän kuin perusteltu. Jokaisen kuljettajan on syytä ottaa koulujen alku herätyksenä tarkastella omaa käyttäytymistä liikenteessä.

Suojatieonnettomuuksien seurauksien vakavuuden jalankulkijalle ratkaisee nopeus. Siinä kohdassa, missä 30 km/h nopeudella ajanut kuljettaja on sekunnin reaktioajan jälkeen saanut pysäytettyä autonsa, 40 km/h ajaneella on nopeutta vielä reilusti yli kolmekymppiä. Ero on valtava jalankulkijan turvallisuuden kannalta.

Tehokas tapa lisätä suojateiden turvallisuutta onkin laskea niitä edeltäviä nopeuksia. Se vähentää onnettomuuksia ja lieventää törmäysten seurauksia. Toimen vaikuttavuuden edellytys tietenkin on, että nopeusrajoituksia noudatetaan.

Aikuisilla on vastuu siitä, että lasten koulutie on turvallinen. Suojatiekäyttäytyminen, ajonopeuden madaltaminen ja keskittyminen liikenteeseen ovat turvallisen koulutien mahdollistamisessa A ja O. Erityisen tärkeitä nämä ovat autoilijoiden muistaa koulujen läheisyydessä.

Syytä on myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä.

Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö, jonka kitkeminen on kaikkien etu. Yhä useamman autoilijan mutta myös jalankulkijoiden, lasten ja aikuisten, huomio on enemmän puhelimessa kuin liikenteessä. 

Meidän aikuisten on olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu hyvin helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen.

Liikenneturva on aiempina vuosina kysynyt koululaisten kuulumisista koulutieltä. Kyselyssä nousi esille, että lapset toivoivat, että autoilijat hiljentäisivät vauhtia ja olisivat selkeitä vuorovaikutustilanteissa. Lapset harjoittelevat liikenteessä liikkumista ja tarvitsevat aikuisilta selkeitä signaaleja suojatiellä.

Varsinkin pienten lasten vanhemmille huoli lasten turvallisuudesta on enemmän kuin tuttua. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

Liikenneturvan luvut kertovat sen, että asennemuutosta tarvitaan suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan jäsen

Mainio Team Rynkeby Finland – God Morgon joukkue, parhaat tukijoukot sekä tapahtuman mahdollistajat, 

On ilo lähettää kannustavat terveiset lähtöjuhlaan ja toivottaa hyvää matkaa mainiolle pyöräilyjuokkueellemme kohti Pariisia.  Koskaan ei tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Jouduin jäämään sairauslomalle syövän hoidon vuoksi en päässyt tänä vuonna mukaan lähtöjuhlaan.  

Iloitsen siitä, että Suomesta mukaan lähtee taas kerran mittava  joukkue tekemään yhdessä hyvää. Tärkeämpää kohdetta hyvän tekemiselle on vaikea edes kuvitella kuin se, että jokainen syöpään sairastunut lapsi toipuu ja saa mahdollisuuden tavoitella omia unelmiaan. Team Rynkebyn toiminta on inspiroiva osoitus siitä, kuinka yhdessä tekemällä voidaan saavuttaa merkittävää hyvää. Tapahtumassa yhdistyvät loistavalla tavalla hyvän tekeminen ja liikunnan ilo. 

Eduskunnan syöpäverkoston puolesta osoitan erityiskiitokset siitä, että Team Rynkeby Finlandin keräämä tuki lahjoitetaan syöpään sairastuneiden lasten hyväksi Aamu Säätiölle lasten syövän tutkimukseen ja hoitojen kehittämiseen ja Sylva ry:lle syöpäsairaiden lasten, nuorten ja heidän perheiden psykososiaaliseen tukemiseen.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta. Tutkimusta tarvitaan, jotta voimme pitää Suomen syövän hoidon kärkimaana ja jotta jokainen sairastunut saa maailman parasta hoitoa  Vaikka valtiolla on vastuu huolehtia terveydenhuollosta ja myös syövän hoidosta ja tutkimuksesta, ei syövän tutkimus, hoito ja perheiden tuki olisi niin hyvää kuin se olisi ilman teidän panostanne.  

Toivotan voimia ja iloa Pariisiin asti pyöräilyyn. Kannustamme hienojen tukijoukkojen kanssa teitä täältä koti-Suomesta koko matkan ajan. Sylin täydeltä onnea jokaiselle ja hyvää pyöräilymatkaa. Pienten puolesta. 

Sari Sarkomaa

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Koulujuoksutapahtuman suojelija 

Arvoisa vastaanottaja,

Säätytalolla Petteri Orpon johdolla käydyt hallitusneuvottelut onnistuivat ja vaativa työ alkaa uuden pääministerin johdolla. Lähdemme rakentamaan vahvaa ja välittävää Suomea yhdessä hallituskumppaniemme perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa. Suomen täytyy nyt ja jatkossa pärjätä maailman myrskyissä.

Minulla oli ilo ja kunnia olla mukana kokoomuksen toisena neuvottelijana Säätytalon talouspöydässä, jonka vastuulla oli koko julkinen talous, verotus, omistajapolitiikka ja eläkeasiat sekä muiden neuvottelupöytien koordinointi. Olen luottavainen siihen, että nyt työn aloittavalla joukkueellamme Suomen suunta saadaan oikaistua ja hyvinvointiyhteiskunta pelastettua.

Pääministeri Orpon johdolla teemme työtä, jotta Suomen näivettymistä uhkaava velkakierre saadaan taitettua ja julkista taloutta tasapainotettua. Vahvistamme hyvinvointiyhteiskuntamme selkärankaa edistämällä työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä työn kannattavuutta. Tavoittelemme yli 100 000 uutta ihmistä työhön. Lisäämme kilpailua, vähennämme byrokratiaa ja teemme investointeja tulevaisuuteen. Haluamme nostaa Suomen takaisin osaavimpien kansakuntien joukkoon. Teemme kiireellisesti toimia, jotta sote-palveluiden pariin pääsisi nopeammin. Teemme Suomesta maailman turvallisimman yhteiskunnan ja puhtaan energian suurvallan.


Säätytalolla neuvottelujoukkueemme talouspöydässä.

Koskaan ei tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Jouduin aivan yllättäen jäämään hallitusneuvottelujen loppumetreillä sairauslomalle rintasyövän hoidon vuoksi. Tämä muutti hetkessä monta asiaa. Eduskuntatyö oli laitettava tauolla.

Kiitos paljon kannustavista viesteistä. Olen kiitollinen, että leikkaus meni hyvin ja jatkohoidot etenevät syövän voittamiseksi. Toivon pääseväni takaisin töihin ja normaaliin arkeen mahdollisimman pian. Suhtaudun tulevaan luottavaisin mielin. 

 
Terveisiä Säätytalolta. Kuvassa kokoomuksen neuvottelujoukkue.

Toukokuun terveisissä

- Tervetuloa eduskunnan Avoimiin oviin ma 4.9 klo 13-18.15
- Helsingin ydinkeskustan näivettymiselle on tehtävä stoppi
- Ihmisen pitää olla Itämeren puolella
- Muistisairaus koskettaa koko perhettä
- Haastattelu Talouselämässä
- Koulujuoksulla parempaa lasten syövän hoitoa
- Diabeteksen omahoitotarvikkeiden yhdenvertainen saatavuus on turvattava 

Tervetuloa eduskunnan Avoimiin oviin ma 4.9 klo 13-18.15 

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan eduskuntataloon ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista. Valtiosalin Politiikan torilla voit tulla juttelemaan kokoomuksen eduskuntaryhmän pisteelle. Eduskunnan kuppilassa on tarjolla kahvit. 

Tilaisuuteen ei ilmoittauduta ennakkoon. Sisäänkäynti Päätalon B-ovesta eli Töölön puoleisesta sisäänkäynnistä. Ohessa kartta. Toivottavasti tapaamme mahdollisimman monen kanssa.



Helsingin ydinkeskustan näivettymiselle on tehtävä stoppi

Helsingin ydinkeskustan elinvoiman hiipuminen on monisyinen ongelma. Tilannetta ovat kärjistäneet epäonnistuneet liikenneratkaisut, jotka eivät ota huomioon keskustassa asuvia, asioivia, työskenteleviä eikä yrittäviä. Lisäksi keskustan saavutettavuutta heikentävät kantakaupungissa yhtaikaa käynnissä olevat useat liikennettä sumputtavat katuremontit.

Toukokuussa kaupunginhallituksessa kokoomusryhmän voimin teimme lukuisia esityksiä Helsingin elinvoiman vahvistamiseksi. Kirjoitin asiasta Verkkouutisten blogiin. Epäonnistuneet liikenneratkaisut on korjattava ja Helsingin keskustan näivettymiselle on laitettava piste. 

Ihmisen pitää olla Itämeren puolella

Maailman merien päivänä ja vuoden kaikkina muinakin päivinä on tärkeää muistaa merien merkitys koko maapallon ilmastolle ja elämälle. Saimme uuteen hallitusohjelmaan vahvat tavoitteet suojella Saaristomerta ja koko Itämerta sekä muita vesistöjemme. 

Keskeinen kansallinen tavoite on Saaristomeren suurimman ravinnelähteen eli maatalouden kuorman vähentäminen. Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat ovat nousseet koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin ja Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä. Puhtaamman kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.



Muistisairaus koskettaa koko perhettä

Kirjoitin Muistiliiton varapuheenjohtajana Muisti-lehden pääkirjoituksessa siitä, kuinka muistisairaus muuttaa koko lähipiirin elämää. Muistisairaus on kansansairaus, joka koskettaa tavalla tai toisella lähes jokaista suomalaista. Muistisairaiden läheisille pitää olla nykyistä paremmin saavutettavissa opastusta ja tietoa siitä, millaista ja mistä apua on saatavilla. Arvokasta työtä tekevillä omaishoitajilla pitää olla aitoja mahdollisuuksia vapaapäiviin esimerkiksi palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla. Hallitusohjelmaan saimme tervetulleita linjauksia omaishoidon kehittämiseksi. 

Haastattelu Talouselämässä

Talouselämä kysyi minulta, millainen rahan käyttäjä olen. Säästeliäisyyden periaatteen sain oppia jo kotona. Säästeliäisyyttä olen opettanut eteenpäin omille lapsilleni. Olen iloinen siitä, että yhä nuoremmat ovat löytäneet sijoittamisen pariin. Hienoa, että perheet perustavat osakesäästötilejä jo vastasyntyneille. Säästää voi pienestäkin.

Lue koko haastattelu TÄÄLLÄ.

Koulujuoksulla parempaa lasten syövän hoitoa

Iloitsen Team Rynkebyn pienten puolesta järjestämän Koulujuoksu-tapahtuman upeasta tuloksesta. On ollut kunniatehtävä toimia Koulujuoksun suojelijana vuodesta 2019 lähtien. Koulujuoksussa kerätyt 132 335,62 euroa suunnataan lasten syöpähoitojen tutkimukseen ja kehittämiseen. Mukana oli yli 230 koulua ja päiväkotia, yhteensä huikeat yli 44 000 reipasta juoksijaa.

Juoksutapahtumalla on kerätty vuosittain määrärahoja Aamu Säätiölle lasten syövän tutkimukseen ja Sylva ry:lle syöpäsairaiden lasten, nuorten ja heidän perheiden psykososiaaliseen tukemiseen. Koulujuoksu-tapahtuma on hieno tapa yhdistää liikkumisen ja auttamisen ilo.

Diabeteksen omahoitotarvikkeiden yhdenvertainen saatavuus on turvattava 

Saan paljon palautetta kotikaupunkini Helsingin terveyspalveluista. Kevään aikana olen saanut paljon palautetta erityisesti diabetesta sairastavilta Helsingin omahoitotarvikkeiden jakelun toiminnasta. 

Olen asiaa selvittänyt ja tilanteeseen on saatu edistystä. Jatkan työtä.

Omahoitotarvikejakelun toiminnan sujuvoittamiseksi on edelleen jatkettava. Tarvikkeet ovat tärkeä osa diabeteksen ja monen muun sairauden omahoitoa.

Toivotan sinulle ja läheisillesi hyvää ja rentouttavaa kesää.