Tekijä: sari

Saan paljon palautetta kotikaupunkini Helsingin terveyspalveluista. Helsingin kaupunginvaltuuston keskeinen tehtävä on tehdä toimia, jotta koronan pidentämät hoitojonot puretaan ja toimintoja uudistetaan niin, että terveyspalveluihin pääsee lain edellyttämällä tavalla. Ikävä kyllä tuore aluehallintouudistus vaikeuttaa tavoitteen toteuttamista. Kevään aikana olen saanut erityisen paljon palautetta terveyspalveluista ja erityisesti diabetesta sairastavilta Helsingin Omahoitotarvikkeiden jakelun toiminnasta. 

Omahoitotarvikkeiden jakelusta esimerkiksi diabetesta sairastavat saavat jokapäiväiseen sairauden hoitoonsa välttämättömät välineet. Huolia tarvikejakelusta on tullut niin suoraan helsinkiläisiltä kuin Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistykseltä. Palautteissa nostetaan esille huoli palvelun jonoutumisesta, ongelmat takaisinsoittopalvelussa ja sähköisessä asioinnissa. Epäselvyyttä on ollut myös siitä voiko hoitotarvikejakelussa asioida paikan päällä. Vaikeudet yhteyden saamisessa Omahoitotarvikkeiden jakeluun ovat aiheuttaneet viivettä hoitotarvikkeiden toimituksessa. Hoitotarvikejakelun ongelmat koskevat myös monia muita ihmisiä kuin diabeetikkoja. 

Palautteiden mukaan asiakas on pahimmillaan voinut joutua odottamaan tarvitsemiaan hoitotarvikkeita useita kuukausia. Olen asiaa selvittänyt ja tilanteeseen on saatu edistystä. Viimeisimpien tietojen mukaan Omahoitotarvikkeiden jakelun viiveet yhteydenotoissa on saatu kurottua umpeen. Takaisinsoittopalvelu toimii taas kohtuullisessa ajassa ja Maisa-viesteihin pyritään vastaamaan kolmen päivän kuluessa.

Saamani tiedon mukaan omahoitotarvikkeiden jakelussa tilannetta on saatu merkittävästi paremmaksi kevään aikana. Toiminnan kehittämistyö on hyvässä vauhdissa.

Omahoitotarvikejakeluun saa lähetteen tarvitsemiinsa hoitotarvikkeisiin omasta hoitopaikasta, esimerkiksi terveysasemalta tai erikoissairaanhoidosta. Lähete toimitetaan hoitopaikasta Omahoitotarvikejakeluun. Tilaus toimitetaan postitse noutopisteeseen tai pakettiautomaattiin. Tuotteiden toimitusaika on noin 2 viikkoa. Suositus on olla aina ensin yhteydessä Omahoitotarvikejakeluun, jotta voidaan varmistua tuotteen saatavuudesta. Tilauksen yhteydessä on mahdollista sopia, että hoitotarvikkeet noudetaan paikan päältä. Jokaisen Omahoitotarvikkeiden jakeluun paikan päälle tulevan asia hoidetaan niin pitkälle kuin mahdollista.

Helsingissä on havaittu erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden hoitotarvikkeiden saatavuudessa puutteita. Siitäkin huolimatta, että jo vuonna 2018 Oikeusasiamiehen toimisto antoi vastauksessaan (EOAK/268/2018) yksityishenkilön kanteluun moitteet Helsingin ohjeistuksesta diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteista. Tuolloin katsottiin, että Helsingin kaupunki oli vastoin potilaslakia ja terveydenhuoltolakia rajoittanut diabetespotilaiden hoitotarvikkeita alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Oikeusasiamiehen laillisuusarvioinnin mukaan Helsingin ohjeet diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen suhteen olivat ristiriidassa lain kanssa ja niitä muutettiin. On olennaista edelleen säännöllisesti arvioida ja varmistaa, että hoitotarvikkeiden saatavuus on lainmukaista. Hoitavan lääkärinmääräämät omahoitotarvikkeet pitää saada ja on tärkeää, että diabeteksen hoidossa käytetään omahoitosuunnitelmaa.

Diabeteksen hoidossa tärkein toimija on ihminen itse. Siksi on olennaista, että vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla niitä tarvitseville. Diabetesliiton tekemän selvityksen mukaan korona-aika on monin tavoin heikentänyt diabeteksen omahoidon tukea. Riittämätön omahoidon tuki voi johtaa hoitoon pääsyn hankaloitumiseen ja sen myötä hoitotasapainon heikentymiseen ja hoitoväsymykseen. Hoidon negatiivinen kierre lisää usein lisäsairauksien ja tarvetta erikoissairaanhoidon palveluihin, joka tulee kalliiksi kaikille.

On vakava tosiasia, että diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on hyvin epätasa-arvoista. Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme julkisessa terveydenhuollossa laatua ole seurattu systemaattisesti ja valtakunnallisesti vertailukelpoisesti. Aloitteestani eduskunta myönsi määrärahat terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. THL:n kansallinen laaturekisterityö käynnistyi aloitteestani vuonna 2018. Osana laaturekistereitä viime vuonna julkaistiin Diabetesrekisteri. Se antaa tärkeää tietoa diabeteksen hoidon laadusta ja alueellisista eroista. On tärkeää, että jatkossa tietoa hyödynnetään hoidon parantamiseksi, alueellisten erojen kaventamiseksi sekä myös hoitotarvikkeiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 

Helsingissä on löydettävä ratkaisut, joilla varmistetaan sujuva hoitotarvikkeiden jakelu. Yksi syy hoitotarvikejakelun ongelmiin on henkilöstöpula ja vaihtuvuus. On tärkeää, että henkilöstövaje saadaan korjattua ja tärkeää työtä tekevien työntekijöiden perehdytykseen panostetaan. Olennaista on, että palvelun ohjeet ovat selkeät, että sitä tarvitsevat osaavat palvelua käyttää. Esimerkiksi toimivan uuden sensorien saaminen ajoissa on olennaista hoitotasapainon säilyttämiseksi.

Toimin eduskunnan diabetesverkostossa, johon kuuluu kansanedustajia eri eduskuntapuolueista. Teen työtä yhdessä Diabetesliiton ja sen yhdistysten kanssa diabeetikoiden hyvän hoidon edellytysten turvaamiseksi, sekä diabeetikoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisen tärkeä yhteistyötahoni on Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys.

Vuosien varrella olemme yhteistyössä tehneet toimia diabeteksen paremman hoidon puolesta. Esimerkiksi helsinkiläisten diabetesta sairastavien sensoreiden saatavuutta on kehitetty vastaamaan Käypä-hoitosuosituksia. On hyvä tavoite, että Helsinki maamme pääkaupunki toimisi suunnannäyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä muun muassa diabeteksen hoidon kehittämisessä. Esimerkiksi sensoreiden uusimmat teknologiat on syytä ottaa käyttöön Helsingissä. Otan mielelläni vastaan palautetta helsinkiläisiltä diabeteksen hoitoon, terveydenhuoltoon ja kaupunkimme toimintaan liittyvissä asioissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Julkaistu Töölöläisessä 7.5.2023

Olen saanut kasvavassa määrin kaupunkimme kauppiailta ja muilta kaupan alan toimijoilta huolestuttavia viestejä lisääntyvistä myymälävarkauksista ja häiriökäyttäytymisen aiheuttamista uhkatilanteista kaupoissa. 

Vakavimpia ovat helsinkiläisiä järkyttäneet aseelliset ryöstöt. Kaupan liiton kuluttajakyselyn mukaan asiakaspalvelutilanteissa häiritsevä ja epäasiallinen käytös on lisääntynyt erityisesti kaupoissa. Monesti samat ihmiset toistavat häiriökäyttäytymistä. Asiakkaiden kokemukset häiriökäytöksestä ovat nousseet viidessä vuodessa 15 prosentista 23 prosenttiin. On selvää, että lisätoimia on tehtävä turvallisuuden vahvistamiseksi. Yrityslähestymiskielto on yksi tapa kitkeä toistuvia näpistelyitä ja häiriökäytöstä kaupoissa.

Myymälävarkauksista ja näpistyksistä aiheutuvat kustannukset heikentävät yrittäjyyden edellytyksiä ja kasvua sekä kaupan työllistämistä. Tappiota ei synny vain kaupalle, vaan hävikistä ja turvallisuuspalvelusta syntyvät kustannukset siirtyvät hintoihin asiakkaiden maksettavaksi. Kaupanliiton arvion mukaan näpistelystä ja varkauksista aiheutuu vuosittain noin 550 miljoonan euron kustannukset. Näpistelijät jäävät usein kokonaan ilman rangaistusta, sillä lievemmät omaisuusrikokset eivät läheskään aina etene oikeuteen asti. Tämä antaa rikoksentekijöille väärän signaalin. Suomessa pitää löytyä tahtotilaa kierteen katkaisemiseksi.

Ruotsissa kaupan yrityslähestymiskieltolaki, tillträdesförbud till butik, on ollut voimassa maaliskuusta 2021 lähtien. Kaupan liiton sisarjärjestö Svensk Handelin mukaan asetettu kielto on ollut tehokas. Kiellon saaneista henkilöistä 75 prosenttia on noudattanut kieltoa ja on pysynyt poissa kaupan tiloista. Suomen Kaupan liiton tekemän yrityslähestymiskieltoa koskevan lainsäädännön oikeudellisen asiantuntijaselvityksensä mukaan Ruotsissa voimassa olevan lain kaltainen yrityslähestymiskielto voisi soveltua myös Suomeen. On selvää, että kaupat ja yritykset tarvitsevat nykyistä vaikuttavampia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua häiriötilanteisiin myös kaupan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi. 

Tein viime eduskuntakaudella eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetäänRuotsin kaupan yrityslähestymiskiellon tavoitteita vastaavan lainsäädännön valmistelun aloittamista. Ehdotan yrityslähestymiskieltoa lisäkeinoksi puuttua tilanteisiin, joissa on kyse esimerkiksi toistuvasta vakavasta väkivallan uhasta, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta häiriökäyttäytymisestä sekä toistuvista varkauksista. Kaupoissa asioinnin ja työskentelyn pitää olla miellyttävää ja turvallista.

Suomessa yritykset eivät voi asettaa henkilöitä kohtaan lähestymiskieltoa, vaan yrityksen työntekijöiden on haettava lähestymiskieltoa henkilökohtaisesti. Työntekijät ovat joutuneet nykylainsäädännön vuoksi ikävään tilanteeseen joutuessaan hakemaan henkilökohtaisesti lähestymiskieltoa häiritsevästi käyttäytyviä henkilöitä kohtaan. On kestämätöntä jättää lähestymiskieltojen hakeminen yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Ruotsin yrityslähestymiskieltolainsäädännön mukaan yksi varkaus ei vielä johda lähestymiskieltoon, vaan henkilön tekemien varkauksien, häirinnän ja vakavan väkivallan uhan pitää olla toistuvaa ja todellista. Yrityslähestymiskiellon enimmäispituus on vuosi, mutta lähestymiskiellot ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden mittaisia. Ruotsissa yrityslähestymiskieltoa koskevassa lainsäädännössä on havaittu myös kehittämisen tarpeita. Lainsäädäntöön toivotaan selkeyttä siihen, miten henkilön aiempi rikoshistoria huomioidaan kiellon asettamisessa. On selvää, että uuden lain soveltamisessa tulkinnat ja käytännöt hakevat aikansa muotoaan. Suomessa kannattaa seurata tarkasti, miten naapurissa toimitaan ja löydetään toimivia ratkaisuja. Naapurimaan yrityslähestymiskiellon hyviä tuloksia ja kokemuksia on viisasta hyödyntää lainvalmistelussa. Ruotsista saadut hyvät tulokset puhuvat puolestaan.

Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan. Yrityslähestymiskielto on yksi lisäkeino parantaa asiakaskokemusta ja edistää työvoimapulasta kärsivän kaupanalan työntekijöiden työssä viihtyvyyttä. Yrityslähestymiskielto antaa työnantajalle kipeästi kaivatun lisätyökalun lisätä toimitilojensa turvallisuutta sekä kitkeä kaupalle ja kuluttajalle kalliiksi tulevia myymälävarkauksia.

Kotikaupunkimme turvallisuuden vahvistaminen on tärkeä tavoite kaikessa Helsinkiin liittyvässä päätöksenteossa. Työtä on tehtävä joka saralla sen eteen, että Helsinki on turvallinen ja houkutteleva paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Kolmen nuoren äiti

Julkaistu Töölöläisessä 1.4.2023

Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa ilmennyt peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku on vakava ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa kaiken ikäisten muihin asioihin käytettyä aikaa. Helsingissä lähivuosien tärkeimpiä toimia on varmistaa, että jokainen kaupunkimme lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, edelleen työelämään tai jatko-opintoihin ja tavoittelemaan omia unelmia. Vakava tosiasia on, että peruskoulun päättää joka kahdeksas poika ilman riittävää lukutaitoa.

Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus on hiipunut se ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukemisessa ovat tärkeässä asemassa lasten lähellä olevat aikuiset kuten isovanhemmat ja muut sukulaiset sekä kummit. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa voidaan ja tehdäänkin paljon. Vaikutta työ tehdään jo varhaislapsuudessa, siksi kodin merkitys on valtava.

Maailman laajuisesti tarkasteltuna lukutaito on selviytymistaito. Maailmassa on nyt ennätysmäärä sotaa pakenevia ihmisiä, ja on suuri haaste tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä kriisin keskellä. Helsingissä me teemme parhaamme, jotta Ukrainasta sotaa paenneet lapset ja nuoret pääsisivät koulun ja varhaiskasvatuksen piiriin sekä niin normaaliin arkeen kuin vakavassa tilanteessa on mahdollista. Lukeminen voi tuoda kriisin keskellä lohtua.

Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä.

Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Viime eduskuntakaudella käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta lapselle lukemisen hyödyistä kertovasta materiaalista, jota terveydenhoitajat jakoivat vanhemmille pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.

Lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin. Lisäksi saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan sen ohessa, kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannatta ehdottomasti jatkaa.

Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien omilla lukutottumuksilla, asenteilla ja tavalla puhua oppimisesta on merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa ja kehityksessä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.

Mainio tapa edistää lukemista Helsingissä on huolehtia siitä, että  kouluissamme oppimateriaaleihin on riittävästi rahaa. Lapset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta myös nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on mainio keino nostaa oppimistuloksia. Kaiken ikäisille helsinkiläisille tärkeä asia on huolehtia kirjastojemme laadukkaista toimintamahdollisuuksista. Kirjastot ovat monien mahdollisuuksien paikkoja lukea jokaiselle helsinkiläiselle. Jos kirjastoa ei olisi, pitäisi se heti keksiä. Eläköön lukeminen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

terveydenhuollonmaisteri

Kolmen nuoren äiti