Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Julkaistu Kaupunkisanomissa 9.3.2023

Pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla erityisesti pääkaupunkiseudulla. Päiväkotien tilanteet vaihtelevat, mutta yhä useammassa päiväkodissa tilanne on vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen näkyy lasten, perheiden ja päiväkodin henkilöstön elämässä. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Helsinki on ollut pakotettu sulkemaan leikkipuistoja, jotta henkilöstöä riittäisi päiväkoteihin turvaamaan lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut. Tilanne aiheuttaa perheissä monenlaisia huolia. Onneksi yhteistyössä järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa onnistuttiin turvaamaan 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot kevään ajaksi. Pidän välttämättömänä, ettemme tingi tavoitteesta turvata pikkukoululaisille iltapäiväkerhopaikka, joka on useissa perheissä täysin välttämätön palvelu turvallisen arjen järjestämiseksi. Monella perheellä ei ole tukena isovanhempia eikä muita läheisiä arjessa.

Kolmen lapsen äitinä tiedän ja tunnen tilanteet, kun päiväkodissa on vaihtuvia sijaisia ja kun lapset eivät mahdu samaan päiväkotiin. Muistan myös sen upean tunteen, kun päiväkotipaikat lopulta järjestyivät läheltä kotia. Kaupunkiamme piinaavan henkilöstöpulan ja varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisujen löytäminen on Helsingin kiireellisimpiä tehtäviä. Väestörakenteen muutos johtaa siihen, että työvoimapula on enemmänkin kärjistymässä kuin ratkeamassa. Kaupungin on täydellä teholla tehtävä erilaisia toimia ollakseen houkutteleva työnantaja. Oli välttämätöntä, että nostimme Helsingin kaupungin budjetissa henkilöstön palkkaohjelman määrärahoja. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Olen eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja korjaamaan pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Onnistuimme yhteistyössä alueemme kansanedustajien kanssa saamaan eduskunnassa hyväksytyksi lausuman, jossa edellytetään, että merkittävä määrä varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikoista osoitetaan Helsingin yliopistoon.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Sen turvaamiseksi tarvitsemme Helsinkiin varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi lisää lastenhoitajia ja sosionomeja sekä heidän työnkuvansa houkuttelevuudesta huolehtimista. Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava niin, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Toiminnan järjestämisessä lasten turvallisuuden on mentävä kaiken edelle. Henkilöstötilanteen korjaamisen osalta Helsingissä on tehty monia toimia ja lisää tarvitaan. Varahenkilöitä on lisätty, uuden sijaismallin nopean avun joukot on perustettu ja toimintaa laajennetaan. Päiväkotien johtajille on edelleen lisättävä tukea rekrytointiin. On vahvistettava organisaatiokulttuuria, jossa asioita ja varsinkin ongelmista sekä niiden ratkaisuista keskustelu avoimesti on mahdollista kaikille. Monimuotokoulutus on vakinaistettava ja oppisopimuskoulutusta edelleen lisättävä. Helsingin on jatkettava urapolkujen kehittämistä lastenhoitajille, sosionomeille ja varhaiskasvatuksen opettajille.

Nostimme kuluvan vuoden Helsingin budjetissa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan määrärahoja 600 eurolla jokaista lasta tai nuorta kohti. Oppimista ja hyvinvointia on tuettava siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. Laadukas varhaiskasvatus, koulut ja iltapäiväkerhot ovat tärkeä osa perheiden sujuvaa arkea.

Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kotikaupunki sekä turvallinen paikka kasvaa, asua ja elää kaiken ikäisille. Helsinkiläisten perheiden luottamus palveluihin on ollut kovilla. Kevään tärkeimpiä toimia on palauttaa luottamus siihen, että päiväkodit ovat laadukkaita ja iltapäiväkerhopaikan saa, kun sitä tarvitsee. Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset laittamalla viestiä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Palaute ja ajatukset Helsingin ja Suomen asioista ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen Kolmen nuoren äiti

Julkaistu

Julkaistu 9.3 Sailabin verkkosivuilla

”Toimin ikääntyneiden vanhempieni tukena. Toisen vanhempani diabeteksen hoito ja hoidon tasapaino saatiin vihdoin parempaan kuntoon uuden teknologian tuella. Ilman sitä ei vanhempani pärjäisi.”, toteaa Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä terveysteknologia edistää ihmisten omaehtoista elämää. Sari toteaa, että terveysteknologiassa on mittavia mahdollisuuksia tukea ihmisten omahoitoa ja edistää terveyttä sekä toimintakykyä.

Lisäksi vahvasta terveydenhuollon taustalla asioita tarkasteleva Sarkomaa toteaa terveysteknologian tuovan merkittävää helpotusta hoiva- ja hoitotyön ammattilaisille. Sarin mukaan onnistuneet teknologiaratkaisut tarjoavat apua ammattilaisten työhön ja osaajapulaan, parempaa hoitoa ja palvelua ihmisille sekä vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveydenhuollolle. 
Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisesta ja jaksamisesta huolehdittava

Samalla on huolehdittava osaamisesta. Sarkomaa toteaakin, että osaamisen vahvistaminen on välttämätöntä teknologiaa hyödyntävän organisaatiokulttuurin vahvistamiseksi. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on huomioitava terveydenhuollon perus- ja täydennyskoulutuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeä terveysteknologian käyttäjäryhmä, joita on kuulla myös teknologiaa suunniteltaessa

Sarkomaa nostaa esiin myös keskeisen huolen. Terveydenhuolto on kriisiytymässä, ongelmia syntyy nopeammin kuin ratkaisuja. Hoitojonot tulevat kalliiksi Terveysteknologia on mittava mahdollisuus vahvistaa kansanterveyttä ja kansantaloutta.  Tulevan hallituksen keskeinen tehtävä on löytää ratkaisuja kasvavaan työvoimapulaan, joka on talouden kasvun ja hyvinvointipalveluiden järjestämisen merkittävin pullonkaula.

Terveysteknologian käytölle on rakennettava vahvoja kannusteita

Teknologian käytöltä on poistettava esteitä ja tilalle rakennettava vahvoja kannusteita, Sarkomaa katsoo. Terveysteknologian hyödyntäminen on huomioitava lainsäädännön valmistelussa. Suomessa on laadittava terveysteknologiastrategia edistämään teknologialoikkaa.

Terveysteknologian moniulotteisen lainsäädännön ja valvonnan vuoksi Sarkomaan mukaan osaamista vahvistettava myös ministeriön tasolla. Siksi vastuu on keskitettävä yhteen ministeriöön. Tarkoituksenmukaisin ja luontevin vastuuministeriö on sosiaali- ja terveysministeriö, jonka yritysosaamista ja ymmärrystä on samalla merkittävästi lisättävä.

Olennaista on saada uudet hyvinvointialueet arvioimaan osana palvelustrategiaa teknologian tuomat mahdollisuudet, ottamaan käyttöön niistä vaikuttavimmat sekä kehittämään uutta yhdessä yritysten kanssa.

Palvelustrategia on Sarin mielestä keino edistää pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta päästä kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kansallisia laaturekistereitä on laajennettava ja ne on valjastettava keinoksi seurata terveysteknologian tuomia vaikutuksia osana hoidon vaikuttavuuden ja laadun seurantaa. Terveysteknologia ja sen kehittyminen on huomioitava julkisissa hankinnoissa., vaatii Sarkomaa.

Suomeen lisää terveysteknologian TK-toimintaa

Suomella on hyvät edellytykset olla terveysteknologian edelläkävijämaa. Terveysteknologia on kasvava vientiala, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja sekä siten hyvinvointia koko Suomeen. Lisäksi Suomeen olisi mahdollisuus houkutella entistä enemmän terveysteknologian suuryritysten kansainvälisiä tutkimushankkeita.

”Terveysteknologia on osa ratkaisua, jolla Suomen talous saadaan nousuun. Tulevan hallituksen ohjelmaan on kirjattava vahvasti terveysalan kasvustrategia vahvistamaan kansantaloutta ja kansanterveyttä”, Sari päättää haastattelun.

Sarkomaa on Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.

Julkaistu

Nyt on oikea aika pieni- ja keskituloisen palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten olla hereillä. Pääministeri Marin on innostunut Tanskan verotuksesta ja haikailee sitä Suomeen. Tanskan verotus on mainittu myönteisenä esimerkkinä myös SDP:n vaaliohjelmassa. Tanskan ansiotuloverotus tarkoittaisi tuntuvaa veronkiristystä suomalaisille pieni- ja keskituloisille. Tämä on hyytävän kylmää politiikkaa.

Pääministeri Marinin SDP:n usko veronkiristyksen kaikkivoipaisuuteen on kauhistuttava. Veronkiristykset olisivat myrkkyä nousevien arjen kustannusten kanssa kamppaileville suomalaisille, uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle.

Veropolitiikan on tuettava talouskasvua, työllisyyttä ja julkisentalouden tasapainottamista. Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Tehdystä työstä  ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen kaupunkilaisjärjen vastaista.

Lisäpohdintaa SDP:n Tanskan verotuksen haikailulle tuo se, että kuuden tuhannen euron tienestin paikkeilla verotus on Suomessa kireämpää kuin Tanskassa. Suomessa ansiotuloverotuksen progressio on Pohjoismaiden jyrkin. Eli jos Suomessa otettaisiin käyttöön Tanskan veromalli niin se tarkoittaisi kevennystä suurempituloisille ja kiristystä pieni- ja keskituloisille.

Mielestäni viisas linja on kiristyksen sijaan Suomessa keventää työn verotusta kautta linjan. Samalla on katkaistava valtava velkaantuminen. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus. Tasapainottaisin julkista taloutta vauhdittamalla talouskasvua, nostamalla työllisyysastetta, toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia sekä karsimalla julkisen sektorin vähiten tärkeitä menoja.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen eikä koulutuksesta ja sote- palveluista pidä leikata vaan päinvastoin niitä on kehitettävä. Koulutus ja tutkimus ovat tärkeimmät investointimme. Palveluiden järjestämistapa on uudistettava niin, että asioita tehdään fiksummin. Terveyspalveluihin on päästävä ajoissa. Vanhusten on saatava tarvitsemansa hoiva, hoito ja apu. Kaikista on pidettävä huolta eikä ketään saa jättää yksin.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan työllä ja yrittäjyydellä ei velalla eikä veronkiristyksillä. SDP:n veronkiristyslinjalle on laitettava stoppi kevään eduskuntavaaleissa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Helsinkikierrokseni jatkuu. Tule tapaamaan ja keskustelemaan, miten Helsingistä ja Suomesta tehdään hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille 💚

Olen tavattavissa tällä viikolla

🔵Ti 7.3 klo 18-20 Leijonaemojen vaalipaneeli, tule mukaan webinaariin linkin kautta: https://leijonaemot.fi/tapahtuma/vaalipaneeli2023/ #leijonaemopaneeli23 ja #leijonaemot

 🔵Ke 8.3 klo 7.30-9.00 Naistenpäivän tempaus, päärautatieaseman asema-aukiolla B-lohkolla

 🔵Ke 8.3 klo 17-18 Naistenpäivän skumpat, Scandic Helsinki Hub hotelli osoitteessa Annankatu 18, järjestäjänä toimii Kokoomuksen Naisten Helsingin piiri

 🔵To 9.3 klo 7.45-8.15 Puukioskin ratikkapysäkillä Munkassa

 🔵To 9.3 klo 9-10 Munkkaparlamentissa, Max's Cafeessa osoitteessa Munkkiniemen puistotie 7

 🔵To 9.3 klo 18-19.30 Terveysilta, Munkkiniemen yhteiskoulun auditoriossa osoitteessa Laajaladentie 21, järjestäjänä toimii Munkinseudun Kokoomus ry

 🔵Pe 10.3 klo 6.45-8 Meilahden kampuksella

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista 💙 

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että seuraavalla eduskuntakaudella tehdään päätös senioreiden kotitalousvähennyksestä. Sarkomaan mukaan superkotitalousvähennys helpottaisi vanhuspalveluiden ruuhkaa ja kohentaisi senioreiden arkea ja edellytyksiä asua kotona. Sarkomaa laajentaisi vähennyksen koskemaan myös senioreiden kotikuntoutusta edistämään toimintakykyä ja liikkumista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että tulevan hallituksen ohjelmaan sisällytetään senioreiden superkotitalousvähennyksen toteuttaminen. Kansanedustaja muistuttaa, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja tarvitsevat erilaisia ratkaisuja turvaamaan arjen sujumista.

Sarkomaan mukaan vanhusten palvelujen tilanne on nykyisen hallituksen aikana heikentynyt entisestään ja tilanne on erittäin vakava. Vanhusten palveluiden kuntoonlaittamiseen tarvitaan ripeästi laaja korjaussarja. Yhtenä osana korjaussarjaa Sarkomaa ottaisi käyttöön senioreiden oman superkotitalousvähennyksen.

”Maassamme on aivan välttämätöntä tehdä uusia toimia, jotta vanhusten arki kotona olisi hyvää ja turvallista. Nykyisellään liian moni seniori jää kokonaan ilman apua ja tukea”, Sarkomaa sanoo.

”Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Mallista voisivat hyötyä kaikki sen piiriin kuuluvat eläkeläiset, myös pienituloiset eläkeläiset”, Sarkomaa sanoo.

Mallia on valmistellut Sitra. Heidän esityksessään supervähennys suunnattiin yli 75- vuotiaille. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
”Kotitalousvähennys on myös keino keventää julkisen sektoriin äärirajoilla toimivien vanhustenpalveluiden painetta ja siirtää ikäihmisten raskaampien palvelujen tarvetta. Superkotitalousvähennys vauhdittaisi lisäksi senioreiden ostovoimaa, yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja kitkien harmaata taloutta”, Sarkomaa sanoo.

Senioreiden kotitalousvähennyksen korottamisen lisäksi Sarkomaa ottaisi uusia palveluita kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa pitää perusteltuna, että senioreiden kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien, sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.

”Kunnat ovat tarjonneet vanhuksille kotikuntoutusta mutta sen saatavuus on hyvin vähäistä. Kuitenkin kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat vaikuttavampia keinoja edistää hyvää elämää ja vähentää hoivapalveluiden tarvetta. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen? Ikääntyessä usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä”, Sarkomaa päättää.

Julkaistu

Tänään kansallisena löytöeläinpäivänä on oikea aika muistuttaa kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Löytöeläintaloihin päätyy 10 000 kissaa vuosittain, joista lähes joka viides päätyy lopetettavaksi ja vain harva löytää takaisin omistajansa luo. Tilanne on kestämätön monin tavoin. Kissat ansaitsevat tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin.

Pitkäaikainen tavoitteeni on ollut, että kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädetään laissa velvoittavaa. Oli ilouutinen ja työvoitto, kun eläinten hyvinvointilain uudistuksen yhteydessä säädettiin lemmikkieläinten tunnistusmerkinnästä ja rekisteröintivelvoitteesta. Pettymys oli hidas aikataulu. Koirien osalta uudistus tulee voimaan vuoden 2023 ja kissojen osalta vasta vuoden 2026 alusta alkaen ja tunnistusmerkintärekisterin on tarkoitus olla täydellinen koirien osalta vuoden 2024 ja kissojen osalta vuoden 2027 alusta alkaen.

Tämä on merkittävä askel lemmikkien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Rekisteröinti ehkäisee pentutehtailua, lemmikkien laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikkien palauttamista omistajalleen. Kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on vaadittu myös Kissakriisi kansalaisaloitteessa, joka keräsi nopeasti yli 50 000 kannatusilmoitusta.

Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan.

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksen mukaan löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Tämän lisäksi kustannuksia syntyy hylätyistä kissoista, jotka joudutaan lopettamaan valvontaeläinlääkärien toimesta. Eläinten hyvinvoinnin edistämisen lisäksi kissojen rekisteröinti tuo säästöjä.

Tänään on myös oikea aika kiittää Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn väkeä kissamaisen hyvästä työstä kaikkien kattien ja muiden eläinten parhaaksi. Lämpimät kiitokset.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Hesyn jäsen

Julkaistu

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja, eduskuntaryhmäryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on tyrmistynyt Helsingin kaupungin viranhaltijoiden aikeista esittää painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli ja matematiikkaluokat.

”Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä mutta keino on täysin väärä. Alueellisen ja sosioekonomisen eriarvoisuuden kitkemiseen tarvitaan vaikuttavia keinoja kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta lähtien. Alueellinen ja sosiaalinen segregaatio ei ole koulujen synnyttämä eivätkä koulut voi eriarvoisuuden ongelmaa yksin ratkaista”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa esittää, että painotettua opetusta tulisi päinvastoin lisätä Helsingissä.

”Ehdotan, että Helsingissä luodaan puitteet sille, että  painotetun  opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toimintaa  ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita”, Sarkomaa jatkaa.

Helsingin on lisättävä  ohjausta ja tietoa perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta sekä siihen hakeutumisesta.

”Meidän on lisättävä perheille tarjottavaa neuvontaa, jotta yhä useampi oppilas voisi nähdä mahdollisuuden valita halutessaan painotettu opetus. Tiedon on saavutettava perheet yhdenvertaisesti, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde”, päättää Sarkomaa.Lue kansanedustaja Sarkomaan kirjoitus Uuden Suomen blogissa täältä

Yhteystiedot

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
(Helsingin vaalipiiri)
Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää, että rintasyöpäseulonnat laajennetaan Suomessa koskemaan myös 70–74-vuotiaita naisia. Euroopan komissio suosittelee rintasyöpäseulonnan kohdistamista 45–74-vuotiaisiin naisiin. Suomessa seulontaohjelma koskee nykyisin 50–69-vuotiaita. 

”On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Loput rintasyövät todetaan seulontaan osallistumattomilta tai niiltä seulontaan osallistuneilta, joiden syöpää ei seulonnassa havaittu tai joiden syöpä ilmaantui vasta mammografiatutkimuksen jälkeen. Miesten rintasyöpä on harvinainen, tapauksia on noin 30 vuodessa”, Sarkomaa sanoo.

Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta alkaen. Vuosina 1992–2003 seulontaan kutsuttujen naisten kuolleisuus rintasyöpään oli 22 prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaa ei olisi järjestetty. Seulontaan osallistuneiden kuolleisuus oli vastaavasti 28 prosenttia pienempi. Tutkimuksella varmistetaan, että seulonnat ovat paitsi vaikuttavia myös kustannusvaikuttavia ja tutkimuskäyttöön perustuvia. 

”Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu myös myöhemmin 2000-luvulla ja tulos on pysynyt ennallaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa seulonnan on todettu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta myös 70–74-vuoden iässä. Tämä osoittaa, että palveluiden pääsyn ikärajoja on laajemminkin arvioitava ja että uutta tutkimusta tarvitaan. Yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote- palveluiden turvaamisen edellytys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus turvataan”, sanoo Sarkomaa. Sarkomaa on tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. 

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
(Helsingin vaalipiiri)
Puh: 050 511 3033

Julkaistu

KANSANEDUSTAJA SARI SARKOMAAN (KOK.) lista Helsingin seudun elinvoimaa kehittävistä toimista on pitkä. Kärkeen hän nostaa osaavan työvoiman varmistamisen ja työhön kannustavan verotuksen.

– Osaaminen ratkaisee Helsingin menestymisen, sillä se vetää puoleensa myös investointeja.
Sarkomaan mukaan helsinkiläiset kansanedustajat ovat tehneet paljon töitä koulutusasioiden parantamiseksi, mutta viesti ei ole mennyt riittävästi perille.

Aloituspaikkojen määrä Helsingin seudun korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa ikäluokkiin. Myös ammatillista koulutusta on Sarkomaan mielestä lisättävä joustavasti aloilla, joissa työvoimatarpeet ovat suurimmat.

– Aloituspaikkojen lisäämisen ohella myös riittävä resurssointi on hänestä turvattava, jotta koulutuksen laatu säilyy.
Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet nostamaan tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

– Tämän tulee näkyä myös tulevassa hallitusohjelmassa.
Sarkomaan mielestä myös elinkeinoelämän kannalta on oleellista pitää kaupungin talous kunnossa, jotta se pystyy tuottamaan palveluja ja investoimaan. Nyt tehty aluehallintouudistus näivettää Helsingin, hän varoittaa.

– Meidän pitää saada suurempi osuus veropohjasta ja ennen muuta yhteisöverokertymästä.
Mielestäni tulevan hallituksen ykkösasioita on korjata epäoikeudenmukainen rahoitusmalli, joka ei ota huomioon Helsingin erityispiirteitä.

Kasvua tukevat investoinnit edellyttävät Sarkomaan mielestä luvitus- ja kaavoitusprosessien sujuvoittamista. Tulevien vuosien investoinneista Sarkomaa nostaa kärkeen vihreää siirtymää tukevat panostukset. Myös Helsingin saavutettavuutta on parannettava.
– Keskeisellä sijalla ovat nopeat raideyhteydet.

Koko juttu luettavissa tästä linkistä: https://kauppakamarilehti.fi/millaisia-vaalilupauksia-elinvoiman-vahvistamiseen/

Julkaistu

Uudessa lastensairaalassa hoidetaan potilaita kaikkialta Suomesta. Monien vaativien lastensairauksien hoito kuten sydänkirurgian, elinsiirrot sekä vaikeiden syöpien hoito on keskitetty Uuteen lastensairaalaan. Erinomaiset hoitotulokset, osaava henkilökunta, monipuolinen tutkimustyö sekä uudet ensiluokkaiset tilat tekevät toukokuussa 2018 avatusta Uudesta lastensairaalasta huippusairaalan. Uuden lastensairaalan rakentaminen oli kansallinen ponnistus. Maamme ainoa valtakunnallinen lastensairaala oli 40-luvulla rakennettujen tilojensa osalta ajolähtötilanteessa. Lastenklinikan ja Lastenlinnan elinkaaren käyttökelvottomat tilat olivat häpeätahra home- ja kosteusvaurioineen. Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Vanhempien läsnäoloa jouduttiin jatkuvasti rajoittamaan, vaikka vanhempien läheisyys on valtavan tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Tilanne oli vakava ja toimeen ryhtyivät monet tahot. Erityisesti mainitsen Leijona Emot, erityislasten vanhempien yhdistyksen ja silloisen lastensairaalan toimijat. He tekivät valtavan työn ja näin saimme heräteltyä eduskunnan ja valtiovallan liikkeelle.

Uusi lastensairaala rakennettiin poikkeuksellisella suomalaisten yhteishengellä, julkisin ja yksityisin sekä kansalaisten lahjoittamin varoin. Eduskunnassa otimme Lasten sairaalan rakentamisen erityissuojelukseen. Valtiovarainvaliokunnassa teimme kaikkien puolueiden jäsenten yhteisvoimin lausuman, jonka eduskunta hyväksyi. Lausumalla edellytettiin, että valtiovalta poikkeuksellisesti rahoittaa Uutta lastensairaalaa. Rakennuksesta vastaavalla HUSilla ei ollut remonttisuman takia mahdollisuutta sairaalaa ajoissa remontoida. Kun valtio lähti mukaan, uskalsi HUSin hallitus tehdä rakentamispäätöksen ja loppu eli kolmannes tarvittavista määrärahoista kerättiin kansalaiskeräyksellä. Tuloksena syntyi lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. 

Nyt lastensairaala tarvitsee taas eduskunnan ja koko Suomen tukea. Uuden Lastensairaalan toiminnassa on tällä hetkellä isoja ja vakavia haasteita. Suurin ongelma on vakava hoitajapula, joka on johtanut lasten tehohoidon kriisiin. Suomessa on lasten tehohoitopaikkoja kaikkiaan 150 mutta lapsia voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla.

Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki viime lokakuussa omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle. Tämän johdosta perustettiin asiantuntijaryhmä etsimään ratkaisuja, jotka julkaistiin tammikuussa. Toimenpiteitä viedään eteenpäin mutta niissä tarvitaan laajaa yhteistyötä ja myös valtiovallan tukea. Tehohoidon vajaus on johtanut epäinhimillisiin lasten sydänkirurgian leikkausjonoihin. Maassamme on jo 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Tilanne on lainvastainen ja täysin kestämätön jonossa odottaville lapsille sekä heidän perheilleen. Toimia tarvitaan kriittisessä tilassa olevan lasten tehohoidon turvaamiseksi. Lasten tehohoidon kapasiteettia on lisättävä ja lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot on purettava. Sydänleikkauksen odottelu ja toistuvat peruutukset aiheuttavat valtavaa huolta ja vaikeuttavat perheiden elämää. Jonotus aiheuttaa erityisen suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa entisestään Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä sekä heikentää toimialan pito- ja vetovoimaa.

Paine näkyy myös Uudenmaan synnytyssairaaloissa. Suomessa syntyvistä lapsista joka kolmas syntyy Uudellamaalla. Helsinkiläisissä on herättänyt myös huolta työryhmän ehdotus siirtää riskisynnyttäjiä pois HUSin alueelta, jotta hoitajia riittäisi leikattujen lasten hoitoon. Asiantuntijat esittävät, että Husin alueen muutamien odottavien äitien, joiden on arvioitu olevan riskisynnyttäjiä, synnytys ja hoito siirrettäisiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tai Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Tätä varten näiden sairaaloiden vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettia aiotaan lisätä. Päätavoite toimissa on saada yhteistyöstä  eri tahojen kanssa rakennettua lastensairaalan toimintakyky kuntoon ja lyhyellä tähtäimellä löytää keinoja lasten sydänleikkauksen tekemisen. Ilman rahaa muutos ei ole toteutettavissa. Välitön rahoitustarve kohdennettaisiin hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin. Myös lasten tehohoitajien koulutukseen tarvitaan rahaa. Lisäkoulutuksen tarpeeseen vastaamiseksi on luotava uusi koulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille.

Uusien tehopaikkojen perustaminen muualle maahan vaatii myös kustannusten korvaamista. Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin viiden miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen. Uuden lastensairaalan yksikkö on kansallisesti kriittinen, erityisosaamista tarjoava yksikkö, jonka toimintakyvystä sairaat lapset ovat riippuvaisia. Valtiovallan on tultava vastaan. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että lasten sydänleikkausten ostopalvelumahdollisuutta muista pohjoismaisista ja erityisesti Tanskasta valmistellaan. Turvautuminen lasten lähettämiseen ulkomaille saamaan sydänkirurgista hoitoa tuo paljon uusia kysymyksiä, jotka ratkaistava lasten etu edellä. Ratkaisu lasten ja odottavien äitien siirtämisestä hoitoon toisaalle on oltava täysin väliaikainen. Uuden lastensairaalan tilanne on saatava kestävällä tavalla kuntoon.

Valtiovallan sote- alan henkilöstön pito ja vetovoimaa toimenpiteitä valmistelevan työryhmän esityksiä pitää viedä vauhdilla eteenpäin. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Hoitoalalle tarvitaan kannustavaa palkkausta, jossa osaaminen huomioidaan nykyistä paremmin. HUSin rooli on merkittävä, kun hyvää henkilöstöpolitiikkaan rakennetaan. Siinä on henkilöstön ja avainasemassa olevien lähiesihenkilöiden oltava vahvasti ja jatkuvasti mukana.

Rahoituksen lisäksi tarvitaan uudelle maalle lisää ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja. Ja aivan erityisesti kasvatus- ja sote- alalle. Nyt Uudellamaalla on suhteessa väestöön liian vähän koulutuspaikkoja. Hyvä uutinen on se, että saimme pitkän työn tuloksena vihdoin Helsingin yliopiston terveystieteiden maisterin tutkinnon anto-oikeuden.

Järjestimme eduskunnassa tapaamisen, jossa yhdessä Sydänlasten ja -aikuisten kanssa keskustelimme sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteerin kanssa. Välitämme hänelle perheiden valtavan huolen tilanteesta. Yhteinen tavoitteemme on kiirehtiä toimia, joilla ratkaistaan epäinhimillinen lasten sydänleikkausjono ja teho-hoidon kriisi. Leikkausta odottavien lasten ja heidän perheidensä tilanne on hyvin vaikea ja toivoa sekä ratkaisuja tarvitaan. Painotimme ministeriölle, että kyse erittäin vaativasta työstä ja sen näyttävä kunnolla, kun tehdään toimia henkilöstö pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. Ilman hoitajia ja lääkäreitä ei ole palveluja.