Kotitalousvähennys tulee laajentaa koskemaan kotikuntoutusta. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn, kaiken ikäisten liikunnan ja oikea-aikaisen kuntoutuksen edistämisen on oltava seuraavan hallituksen yksi painopiste.
Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ja tavanomaiset hoivapalvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toiminta- ja liikuntakyvystä huolehtiminen.
Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Liikkumattomuus tulee Suomelle monin tavoin kalliiksi. Istuva elämäntapa nakertaa suomalaisten työ- ja toimintakykyä, lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita.
Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa. Kohentuneella toimintakyvyllä ja säännöllisellä arkiliikunnalla on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, mielialaan ja muistiin. Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikaisen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa.
Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotikuntoutusta järjestävät nykyisin kunnat, mutta palvelut eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.
Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Rinnalle tarvitaan muita keinoa ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta.
Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon henkilöstö on ylikuormittunutta, omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun. Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.
Vauhdittaakseni asiaa olen tehnyt tämän vuoden helmikuussa lakialoitteen aiheesta. Lakialoitteessani esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta verovelvollisen kotona tai vapaa-ajanasunnolla. Nykyisellään kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ikääntyvälle väestölle on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.
Olen mukana Eduskunnan Kuntoutusverkoston, Eduskunnan Tules-ryhmä ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n paneelissa tiistaina 22.11. klo 15–16.30. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa tai etäyhteyksin.
Keskustelemme tilaisuudessa siitä, miten vauhdilla ikääntyvässä Suomessa voimme taata riittävää hoitoa ja kuntoutusta kaikille sitä tarvitseville. Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat noin 2,14 miljoonaa avoterveydenhuollon käyntiä vuosittain.
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille, mutta vaatii etukäteisilmoittautumisen.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa lakialoitteessaan tekemänsä esityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan kotikuntoutusta. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn, kaikenikäisten liikunnan ja oikea-aikaisen kuntoutuksen edistäminen on oltava seuraavan hallituksen yksi painopiste.
”Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ja tavanomaiset hoivapalvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toiminta- ja liikuntakyvystä huolehtiminen”, Sarkomaa kysyy.
Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Sarkomaa muistuttaa liikkumattomuuden käyvän Suomelle kalliiksi. Istuva elämäntapa nakertaa suomalaisten työ-ja toimintakykyä, lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita.
”Ikääntyneiden ja huonokuntoisten ihmisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa. Kohentuneella toimintakyvyllä ja säännöllisellä arkiliikunnalla on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, mielialaan ja muistiin. Kaikenikäisten liikunnan lisääminen ja oikea-aikainen kuntoutus ovat vaikuttavia keinoja, kun nousevia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa”, Sarkomaa jatkaa.
Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotikuntoutusta järjestävät nykyisin kunnat, mutta palvelut eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.
”Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Rinnalle tarvitaan muita keinoja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta”, Sarkomaa alleviivaa.
Sarkomaa muistuttaa, että kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon henkilöstö on ylikuormittunutta, omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.
Sarkomaan lakialoitteessa esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Nykyisellään kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitalous-, hoiva- tai hoitotyötä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyötä. Ikääntyvälle väestölle on Sarkomaan mukaan luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.
Dramaattisesti muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne varjostaa kaikkea eduskunnan työtä. Venäjän brutaali hyökkäyssota vaikuttaa vahvasti myös talouteemme ja huoli tilanteesta on meidän kaikkien ajatuksissa. Korkea energian hinta ja inflaatio ovat kiperä kysymys niin eduskunnassa kuin kotitalouksissa. Meidän on huolehdittava, että suomalaiset pärjäävät talven yli kasvavan sähkön hinnan ja muiden arjen kustannusten kanssa. Samalla on varauduttava energiakriisin pitkittymiseen. Suomen on rakennettava lisää ydinvoimaa ja muuta puhdasta energiaa. Huoltovarmuus on asia, jota ei voi liikaa korostaa.
Valtion massiivinen velkaantuminen on kyselyissä kansalaisten suuria huolia. Valtava velkaantuminen on yritetty naamioida kriisien hoitamiseksi. Karu totuus on se, että kyse on arvovalinnasta. Nykyhallitus otti ensitöikseen, ennen tietoakaan koronasta, miljardin lisävelan menolisäyksiinsä. Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi otetun velkataakan päälle on otettu yli 10 miljardia velkaa kattamaan hallituksen rahanjakoa. Ja velkaantuminen ja korkomenojen kasvu senkun jatkuu. Korkomenoissa huidellaan jo reilussa kahdessa miljardissa. Kauden lopussa valtion velka tulee olemaan 150 miljardia.
On vastuutonta, ettei hallituksella ole mitään suunnitelmaa tai edes elettä velkaantumisen taittamiseksi. Velka maksetaan työllä, mutta hallitus on laiminlyönyt vaikuttavat työllisyystoimet. Työllisten määrä on kasvanut, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei juurikaan. Valtava velkaantuminen yhdistettynä talouskasvun hitauteen on vakava ja vaarallinen yhtälö. Suomi tarvitsee nopeasti suunnan muutoksen.
Kun hallituksen viimeinen budjettiesitys oli tuotu eduskuntaan SDP:n ryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman toivoi julkisesti seuraavan hallituksen olevan säästäväinen ja vastuullisempi. Ilmeisesti omatunto kolkuttaa, mutta ei niin paljon, että ryhdyttäisiin toimiin. Lindtmanin puheenvuoro osoittaa, ettei kaikkien demareidenkaan pää enää kestä Marinin velkarallia.
Hallituksen harjoittama tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen on katkaistava. Syrjään sysätyt julkista taloutta tasapainottavat rakenteelliset uudistukset ja toimet työn ja yrittäjyyden vauhdittamiseksi on tehtävä. Kaiken työn ja yrittäjyyden on aina kannatettava. On panostettava koulutukseen ja tutkimukseen ja rakennettava tulevaisuutta.
Eduskuntaryhmämme on vuosittain tehnyt vaihtoehtobudjetin, joka perustuu työhön, yrittämiseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Vaihtoehtomme tarkoittaa vahvempaa työllisyyttä ja ihmisille parempaa ostovoimaa. Ottaisimme velkaa merkittävästi vähemmän kuin hallitus. Valmistelemme parhaillaan meidän kokoomuslaisten Valtiovarainvaliokunnan jäsenten vedolla vaihtoehtobudjettia ja se on eduskunnan istunnossa käsittelyssä 30.11.2022.
Some-kohut näyttävät kiihtyvän loppuvaalikaudesta. Viime viikon Kela-korvausleikkauksesta eduskunnassa pitämäni puheenvuoron yksi virke karkasi sosiaalisessa mediassa asiayhteydestä. Eduskuntakeskustelussa kerroin saamastani eläkkeellä olevan henkilön viestistä liittyen Kela-korvausleikkaukseen. Hän kertoi, että 20 euroa on iso raha, kun hän ostaa parin viikon ruokia. Hän toivoi, ettei leikkausta tehdä. Referoin siis saamaani palautetta eikä kyseessä ollut oma mielipiteeni. Syntynyt mediakeskustelu on varsin harmillinen.
Eduskuntaryhmästämme otettiin yhteiskuva vaalikauden 2019-2023 lähestyessä päätöstään. On suuri ilo olla osa aikaansaavaa ja osaavaa kokoomusjoukkuetta. Edessä on vielä loppukiri ennen eduskuntavaaleja.
Lokakuun terveisissä:
• Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana • Sähkömarkkinoita on uudistettava, jotta suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää sähköä talvellakin • Helsingin budjettisovussa toteutui Helsingin kokoomuksen tavoite panostaa kasvatukseen ja koulutukseen • Hyväksyimme eduskunnassa Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteeseen pohjautuneen aborttilain uudistuksen • Eduskunnan on pysäytettävä palveluun pääsyä vaikeuttava Kela-korvausleikkaus • Esityksemme saimaannorpan suojelun vauhdittamiseksi kaatui eduskunnan äänestyksessä • Laadukasta saattohoitoa vauhdittamassa kansainvälisenä saattohoidon päivänä • Hoiva-alan ammattilaisten tilaisuudesta terveisiä eduskuntaan
Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
Varhaiskasvatusseminaariin maanantaina 7.11. klo 17.00 Eduskunnan Kansalaisinfoon. Ennakkoilmoittautuminen: https://forms.gle/iyEEokNNb3dnoJwn6
Facebook-liveen tiistaina 15.11. klo 17.15
Seniorifoorumin tilaisuuteen, Senioreiden tulevaisuuden näkymät. 24.11. klo 17.00 Finanssialan tiloihin, Itämerenkatu 11-13. Ennakkoilmoittautuminen: https://forms.gle/MU9qMJPgJYXu2tnC
Lauttasaaren metroasemalle maanantaina 28.11. klo 8.00
Haagan asemalle, Eliel Saarisen tien portaat, tiistaina 29.11. klo 8.30
Munkkiniemeen, Max Cafe, lauantaina 3.12. klo 11.00
Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana
Kuluva eduskuntakausi on kääntymässä loppukiriin. Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Seuraavasta eduskuntakaudesta on tulossa poikkeuksellisen vaikea. Osaamista, kokemusta ja sisua tehdä vaikuttavaa työtä suurella sydämellä helsinkiläisten ja kotikaupunkimme Helsingin sekä koko Suomen parhaaksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Luvassa on paljon mukavia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033
Arvostan suuresti tukeasi.
Sähkömarkkinoita uudistettava, jotta suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää sähköä talvellakin
Esitimme eduskuntaryhmässämme ohjelman sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Ohjelman nopeilla kriisitoimilla saataisiin helpotusta kotitalouksien ja yritysten sähkölaskuihin jo ensi talveksi. Asettaisimme sähkölle eurooppalaisen kattohinnan ja irrottaisimme sähkön sekä kaasun hinnan toisistaan. Ohjelmassamme koko Suomen sähköntuotannon kapasiteetti pidetään käytössä tehotuen avulla ja kotitalouksille sekä yrityksille esitetään kannustimia sähkönkulutuksen siirtämiseen huipputuntien ulkopuolelle ja energiaremonttien toteuttamiseen.
Haluamme tehdä Suomesta puhtaan energian suurvallan, jota varten tarvitsemme Suomeen mekanismin, joka palkitsee säästä riippumattomaan sähkötuotantoon investoimisesta.
Helsingin budjettisovussa toteutui Helsingin kokoomuksen tavoite panostaa kasvatukseen ja koulutukseen
Iloitsen Helsingin budjettisovusta, jossa toteutui Kokoomuksen vahva tavoite investoida varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen. Kasvatuksen ja koulutuksen rahoja esitetään nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti.
Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuden parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen tarveperustaista rahoitusta vahvistamalla. Palkkaohjelmalla lisätään kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana.
Budjetti siirtyy seuraavaksi Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Lue kannanottoni budjettisopuun täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11684
Hyväksyimme eduskunnassa Oma tahto 2020 -kansalaisaloitteeseen pohjautuneen aborttilain uudistuksen
Aborttilakia päivitetään ja raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeutta vahvistetaan.
Olin tietenkin aloitteen puolella äänestyksessä. Uuden lain myötä raskaana olevalla on oikeus raskaudenkeskeytykseen omaan tahtoon ja ilmoitukseen perustuen. Enintään viikolle 12 edenneen raskauden osalta luovutaan kahden lääkärin lausunnon vaatimuksesta. Raskausviikon 12 jälkeen keskeytykselle vaaditaan aina perustelu. Lisäksi varmistetaan raskaana olevan sekä toisen vanhemman oikeus psykososiaaliseen tukeen. Abortti on raskas kokemus ja mahdollisuus saada tukea on tärkeää. Uusi laki on naisten oikeuksien tärkeä vahvistus.
Eduskunnan on pysäytettävä palveluun pääsyä vaikeuttava Kela-korvausleikkaus
Hallitus esittää leikkauksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin. Palveluiden heikentäminen tilanteessa, jossa terveydenhuolto on jo kriisiytymässä ja edessä on valtava hallintouudistus, on jääkylmää politiikkaa. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvauksia pitäisi nyt päinvastoin nostaa ja ottaa palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon yhdenvertaisesti ja ajoissa.
Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Kela-korvatuista palveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista.
Esityksemme saimaannorpan suojelun vauhdittamiseksi kaatui eduskunnan äänestyksessä
Eduskunta ei hyväksynyt kokoomuksen ehdottamaa verkkokalastuskiellon jatkoa heinäkuun loppuun. Tämä on valtava pettymys. Nyt kielto on huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Pienet kuutit tarvitsisivat lisäaikaa kasvaakseen välttämään tuskallisen tukehtumiskuoleman verkkoihin.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, jonka eloa ja pesimistä maapallolla uhkaa verkkojen lisäksi ilmastomuutos vähävähälumisine talvineen. Ihmisen on oltava saimaannorpan puolella. Työmme jatkuu. Periksi ei anneta.
Laadukasta saattohoitoa vauhdittamassa kansainvälisenä saattohoidon päivänä
Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin. Kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää vietettiin 8.10.2022. Päivän tarkoitus on nostaa esille toimet yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Jätin tärkeän asian edistämiseksi kirjallisen kysymyksen yhdenvertaisesta oikeudesta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon.
Nykyisellään saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on eriarvoinen tilanne eri puolilla Suomea. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan.
Hoiva-alan ammattilaisten tilaisuudesta terveisiä eduskuntaan
Valtava asiantuntemus oli koolla etsimässä ratkaisuja hoitotyön kehittämiseksi sekä hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi. Keskustelua alusti kanssani Tehyn kunniapuheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen Kolmen nuoren äiti
Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat hallitukselta välittömiä päätöksiä, joilla varhaiskasvatuksen opettajien pulaan vastataan. On vakava virhe, että istuva hallitus ei ole jatkanut Sipilän hallituksen viitoittamalla tiellä, jolla varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä alettiin nostaa määrätietoisesti.
”Hallitus antaa vielä täydentävän talousarvioesityksensä, jossa se voi korjata virheensä. Nyt katsotaan hallituksen poliittista tahtotilaa osoittaa riittävä rahoitus varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien kasvattamiseksi ja vakinaistamiseksi sekä sitoutuminen uuteen varhaiskasvatuslakiin”, edustajat aloittavat.
Pula varhaiskasvatuksen opettajista on huutava. Tilanne on johtanut pahimmillaan siihen, että kunnat ovat joutuneet sulkemaan päiväkoteja. Pätevän henkilöstön ja jopa sijaisten löytäminen on erittäin vaikeaa. Tämä on omiaan murentamaan alan pito- ja vetovoimaa heikentäen samalla varhaiskasvatuksen laatua.
On vakava laiminlyönti, ettei korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta vastaava ministeri Petri Honkonen (kesk.) ole esittänyt ministeriönsä johdolla lisäystä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin ensi vuoden talousarvioon. Helsingin yliopiston järjestämä pätevöittämiskoulutus jo alalla oleville lastenhoitajille on myös jätetty ilman rahoitusta tulevina vuosina. Ministeri on tunnistanut ongelman kutsumalla kriisikokouksen kokoon, mutta ei ole edistänyt kaikkein ilmeisintä ratkaisua. Herää vahva epäilys onko tiedeministeri ja muu hallitus ylipäätään sitoutunut uuden varhaiskasvatuslain toteuttamiseen.
”Ministeriltä odotettiin vastuunkantoa tässä haastavassa tilanteessa. Esimerkiksi OAJ on laskenut, että aloituspaikkojen kasvattaminen 1400:aan olisi kustantanut ensi vuonna 2,3 miljoonaa euroa. Kaikista hallituksen menolisäyksistä huolimatta ei tähän lapsille ja perheille tärkeään asiaa ole rahaa riittänyt", hämmästelevät edustajat.
Edustajat muistuttavat, että varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla on se, että yliopistojen koulutusmäärät ovat olleet jo pitkään täysin riittämättömiä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä hallitukselta.
”Varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista on jatkettava varhaiskasvatuslain mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että meillä on riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia ja muita ammattilaisia, kun uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Nyt on viimeinen aika toimia!” edustajat päättävät.
Hallitus esittää leikkauksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho pitävät tätä umpivastuuttomana.
Edustajat näkevät valtavana riskinä alasajaa korvauksia tilanteessa, jossa hoitojonot ovat ennätyksellisen pitkät ja terveydenhuolto on jo vahvasti kuormittunut. Vaarana on, että yhuseamman hoito viivästyy.
Myös Kelasta on esitetty epäilyjä, että varautuminen Kela-korvausleikkauksen johdosta julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaan lisäpaineeseen voi olla riittämätöntä.
”Eduskunnan on budjettikäsittelyssä pysäytettävä hallituksen räikeän ideologinen esitys romuttaa Kela-korvaus. Palveluiden heikentäminen tilanteessa, jossa terveydenhuolto on jo kriisiytymässä ja edessä on valtava hallintouudistus , on jääkylmää politiikkaa. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Hallitus ei näytä piittaavan yritysvastaisen toimintansa vahingollisista vaikutuksista ihmisten palveluihin ja terveydenhuollon toimintaan. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi olisi Kela-korvauksia päin vastoin nostettava ja otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon yhdenvertaisesti ja ajoissa", Sarkomaa sanoo.
”Eriarvoisuus hoitoon ja palveluihin pääsyssä on suurimpia haasteitamme. Jotta kansalaisten lakisääteiset palvelut voitaisiin turvata, tarvitaan sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ja järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämistä. Ilman lisätoimia hoitojonot ja hoitovelka eivät lyhene. Hallitus ei voi sulkea silmiään ihmisten hädältä. Hoitoon pääsyn turvaamiseksi olisi järkevää mieluummin korottaa Kela-korvausta. Korvausten leikkauslinja on kylmää kyytiä hoitoa tarvitseville ihmisille”, Laiho sanoo.
Myös Kelassa on oltu korvausten leikkauksista huolissaan. Kelan asiantuntijan mukaan asiakkaita saattaa siirtyä paljonkin yksityiseltä julkiselle ja on epävarmaa, onko hallitus varautunut tähän riittävästi. Kokoomusedustajien mielestä Kela-korvausten leikkaus on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että hoitoon tulisi päästä nykyistä nopeammin.
”Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Kela-korvatuista palveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista. Kela-korvausten alasajo on vastuuton, sillä se tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta”, edustajat sanovat.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttavat koronarokotteiden tehosteannosten ja neljänsien rokotteiden laajempaa käyttöönottoa.
Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa vaativat työterveyshuollon ja yksityisen sektorin mukaan ottamista rokotteiden jakeluun jo nyt hyvin kuormittuneen julkisen terveydenhuollon tilanteen helpottamiseksi ja rokotusten vauhdittamiseksi.
Laihon ja Sarkomaan mukaan koronatilanne on edelleen hankala kuormittaen sairaaloiden vuodeosastoja. Vahvistettuja tartuntoja on edellisen 14 vuorokauden aikana 37 610 henkilöllä. Neljännen koronarokoteannoksen on saanut vai 17% väestöstä ja kolmannenkin vain 55%.
”Neljännen koronarokotuksen antamista pitäisi laajentaa kaikille yli 18-vuotiaille halukkaille ja mahdollistaa sen antaminen myös työterveyshuollossa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Työterveyshuolto ja yksityisen terveydenhuollon ammattilaiset voisivat antaa koronarokotteita siinä kuin influenssarokotteitakin. Jos asiakas haluaisi ne molemmat, niin tämä hoituisi samalla käyntikerralla. Yksityisen sektorin mukaanotto olisi järkevää myös julkisen puolen työkuorman helpottamiseksi”, Laiho sanoo.
”Moni seniori odottaa myös koronarokotteen lisäannosta. Varastossa olevat rokotteet eivät auta ketään. Jos asia tehdään liian vaikeaksi, moni tarvitseva jää ilman. Moni seniori käy tänä syksynä ottamassa influenssarokotteen yksityisellä ja olisi järkevää mahdollistaa heille koronarokoteen lisäannos samalla kertaa. Tiedottamista koronarokotuksista on tarpeen myös lisätä”, Sarkomaa huomauttaa.
”Myös sote-henkilöstölle pitäisi mahdollistaa tehosterokotus. Heidän viimeisimmistä koronarokoteannoksistaan alkaa olla jo pitkä aika ja tehosteannos olisi reilua antaa myös terveydenhuollon ammattilaisille. Heidän työpanoksensa on keskeinen palvelujen turvaamisessa. Suurin osa heistä työskentelee myös riskiryhmien parissa”, Sarkomaa sanoo.
”Tehosterokotus tulisi tarjota pikaisesti myös suomalaiselle työikäiselle aikuisväestölle. Se olisi keino vähentää sairauspoissaoloja. Työvoimapula on huutava. Lisäksi työikäisten tehosterokotukset vähentäisivät sairauspoissaoloja, haittoja ja kustannuksia kaikilla työpaikoilla”, Sarkomaa jatkaa.
”Laajalle koronaepidemialle ei saa antaa jalansijaa. Kuormittunut terveydenhuoltomme ei kestä lisäkuormitusta ja ammattitaitoisella ja osaavalla sote-henkilöstöllä on kädet jo muutenkin täynnä työtä. Rokotteiden neljännen annoksen ehtoja on lievennettävä, tiedotusta on lisättävä ja yksityinen sektori otettava mukaan rokotteiden antamiseen”, Laiho päättää.
Syksyn tärkein työni on Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen käsittely. Valtava velkaantuminen ja työllisyystoimien laiminlyönti ovat sen isoja valuvikoja. Vaalikauden lopussa valtion velka on paisunut 150 miljardiin. Toinen iso urakka on työmme valmistella kokoomuksen vaihtoehtobudjettiimme 30.11. Dramaattisesti muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne varjostaa kaikkea eduskunnan työtä. Venäjän brutaali hyökkäyssota saa aina vain huolestuttavampia ja raaempia käänteitä.
EU:n on pysyttävä yhtenäisenä urhean Ukrainan tukena. EU:n yhtenäisyyttä koetellee tuleva talvi ja energiakriisi. Venäjän fossiilisesta energiasta irti päästämistä on vietävä tinkimättömästi eteenpäin. Meidän ei pidä rahoittaa Putinin brutaalia hyökkäyssotaa. Meidän on huolehdittava, että suomalaiset pärjäävät kohoavien sähkö- ja muiden laskujen kanssa talven yli. Samalla on varauduttava energiakriisin pitkittymiseen. Suomen on rakennettava lisää ydinvoimaa ja muuta puhdasta energiaa. Huoltovarmuus on asia, jota ei voi liikaa korostaa. Nato-hakemuksen ratifiointi on edennyt historiallisen nopeasti. 28:n 30:stä maasta on jäsenyytemme ratifioinut, jäljellä ovat vielä Unkari ja odotetusti Turkki. Teemme työtä sitkeästi niin, että maaliin päästään.
Elämme aikoja, jolloin on oltava varautunut kaikkeen. Ja niin Suomi onkin. On sanottava, että kansakunnallamme on ollut onni, että tasavallan presidenttinä on Sauli Niinistö. Sisukas Suomi selviää.
• Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana • Teimme johdollani välikysymyksen kriisiytyneistä vanhus- ja terveyspalveluista • Valtava velkataakka ja koulutusleikkaus lapsillemme – kiitos ei! • Helsingissä valmistellaan budjettia • Hallituksen on turvattava HUSin rahoitus • Järjestimme muistiviikolla kansanedustajien Muistiverkoston ja Muistiliiton webinaarin • Ensi- ja turvakotien Suojelija-kampanja lanseerattiin syyskuussa • Uusi Roosa nauha julkistettiin 22.9
Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
Facebook-liveen tiistaina 25.10. klo 18.15
Varhaiskasvatusseminaariin maanantaina 7.11. klo 17.00 Eduskunnan Kansalaisinfoon. Ennakkoilmoittautuminen: https://forms.gle/iyEEokNNb3dnoJwn6
Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana
Kuluva eduskuntakausi on kääntymässä loppukiriin. Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Seuraavasta eduskuntakaudesta on tulossa poikkeuksellisen vaikea. Osaamista, kokemusta ja sisua tehdä vaikuttavaa työtä suurella sydämellä helsinkiläisten ja kotikaupunkimme Helsingin sekä koko Suomen parhaaksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Arvostan suuresti tukeasi. Luvassa on paljon mukavia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033
Teimme johdollani välikysymyksen kriisiytyneistä vanhus- ja terveyspalveluista
Äänestimme 30.9. välikysymyksestä ja hallituksen luottamuksesta esityksestäni. En ollut, eikä ryhmämme ollut tyytyväinen vastaukseen. Ministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän.
Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on hallitukselta valtava virhe.
Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta ei ole hyväsyttävää me jättää vanhusten asia hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä. Sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.
Valtava velkataakka ja koulutusleikkaus lapsillemme – kiitos ei!
Valtavan rahanjaon keskellä hallitus teki myös ensi vuoden budjettiesityksessään lasten arkeen kohdistuvan rujon arvovalinnan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan.
Kehittämisrahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden raju leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Hallituksen esittämä leikkaus lohkaisee esimerkiksi Helsingissä perusopetuksesta noin kahdeksan miljoonaa euroa. Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Nyt jos koskaan pitäisi tehdä toimia näiden alojen houkuttelevuuden sekä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi.
Helsingissä budjettia vasta valmistellaan. Aion kääntää kaikki kivet ja kannot, ettei varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta leikata. Päin vastoin tarvitaan investointeja. Työrauhan takaaminen kotikaupunkimme varhaiskasvatukseen ja kouluihin on viisasta ja välttämätöntä.
Leikkauksille ei ole lupaa. Kaupungin uudessa strategiassa on juuri yhdessä sitouduttu tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä erityisesti panostamaan niihin. Se on valtuustoryhmämme kärkitavoitteita. Helsingin oltava Suomen paras paikka oppia ja opettaa. Strategia velvoittaa toimiin.
HUS julkisti 28.9.2022 leikkauslistansa hyvinvointialuemalliin siirtymisestä johtuvan merkittävän budjettivajauksen takia. Listalla esitetään esimerkiksi Malmin, Lohjan ja Porvoon yhteispäivystysten lopettamista ja Raaseporin sairaalan leikkauksia. Lisäksi HUS esitti merkittäviä leikkauksia tutkimukseen, IT-kustannuksiin ja moniin muihin kohteisiin.
Sosiaali- ja terveydenhuoltomme on jo ennestään kriisissä. Leikkaustoimet romahduttaisivat maamme terveydenhuollon mahdollisuudet vastata kansalaisten lakisääteisten palveluiden turvaamiseen ja korkeatasoisen lääketieteellisen tason säilymiseen Suomessa. Jo ennestään ruuhakautuneet päivystykset eivät mitenkään selviytyisi lisääntyneestä potilaskuormasta, mikäli päivystyksiä suljettaisiin, jolloin potilasturvallisuus vaarantuisi.
Sote-muutokseen liittyvän Uudenmaan merkittävän rahoitusvajeen takia HUS on pakotettu leikkaamaan tutkimusrahaa 17 miljoonasta 10 miljoonaan, mikä uhkaa vaarantaa vakavasti HUSin kliinisen tutkimuksen ja potilaiden korkealaatuisen hoidon. Leikkaus on täysin kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hallituksen on kannettava vastuunsa, ettei sote-muutos vaaranna Suomen korkeatasoista erikoissairaanhoitoa ja valtakunnallisista vastuista huolehtivan HUS toimintaedellytyksiä.
Myös hoitotyöntutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi, minkä vuoksi tein talousarvioaloitteen Hoitotyön tutkimussäätiön määrärahojen lisäämiseksi ensi vuodelle: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11663
Järjestimme muistiviikolla kansanedustajien Muistiverkoston ja Muistiliiton webinaarin
Muistiviikkoa vietetään joka vuosi Alzheimer-päivän 21.9. yhteydessä. Ympäri maailman pyritään lisäämään tietoa Alzheimerin taudista. Koen olevani kansanedustajan työni kannalta varsin oikeassa tehtävässä, kun toimin Muistiliiton varapuheenjohtajana. Arkadianmäellä on tärkeää olla asiasta ajankohtaista tietämystä.
Meillä on eduskunnassa kansanedustajien muistiverkosto, joka pitää vahvasti esillä muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa asiaa. Muistiystävällisen Suomen rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia.
Ensi- ja turvakotien Suojelija-kampanja lanseerattiin syyskuussa
Kun muissa herää huoli, Ensikodissa syttyy toivo. Jokainen lapsi on pelastettava elämälle. Helsingin Ensikodin toiminta on ainutlaatuista. Upean Suojelija- kampanjan Lanseeraus oli Cafe Ursulassa Kaivopuistossa. Oli ilo olla tilaisuudessa Centuran jäsenenä kertomassa Ensikodin roolista yhteiskunnassa. Se on valtava. Pienellä toimijalla on suuri kädenjälki. Kyse on vauvan koko elämästä.
Helsingin Ensikoti tekee merkittävää edelläkävijätyötä turvallisen lapsuuden, perheiden ja vanhemmuuden tukemisessa. Suojellaan yhdessä Helsingin Ensikotia. https://suojelija.fi/
Uusi Roosa nauha julkistettiin 22.9.
Oli ilo saada olla mukana tämän vuoden Roosa nauhan julkistamistilaisuudessa. Upean uuden Roosa nauhan suunnittelija on Maria Veitola.
Roosa nauha -keräys tukee rintasyöpätutkimuksen lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta. Roosa nauha -keräys nostaa tänä syksynä esille huonoennusteiset syövät. Huonoennusteinen syöpä johtaa useimpien potilaiden kuolemaan, sillä parantavia hoitomuotoja ei vielä ole. Syöpä kulkee vielä tutkimattomia polkuja ja tutkimusta tarvitaan. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa.
Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen Kolmen nuoren äiti
Ensikoti on toiminut Helsingissä vuodesta 1936 alkaen ensin Ensi-kodin tiellä Vallilassa ja myöhemmin toiminta on laajentunut. Ensikoti on tärkeä osa kaupunkimme historiaa ja nykypäivän palveluja. Ensimmäisen ensikodin perusti talousneuvos Miina Sillanpää. Helsingin ensikotiyhdistys on kansalais- ja lastensuojelujärjestö.
Ensikodissa autetaan raskaana olevia, vastasyntyneitä vauvoja ja heidän perheitään. Tehtävänä on tuoda toivoa ja työkaluja, tarjota ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä vauvaperheille ja heidän läheisilleen.
Asiakkaat painivat päihde- ja mielenterveysongelmien tai haasteellisten elämäntilanteiden kanssa. Nykyisin Ensikodin palveluita käyttää vuosittain noin 500 vanhempaa ja vauvaa, sekä pientä lasta. Tukena työssä ovat vapaaehtoiset sekä entisistä asiakkaista koulutetut vertaiset ja kokemusasiantuntijat, jotka auttavat tiivistä tukea tarvitsevia.
Kriisi tai haasteellinen elämäntilanne voi heikentää vanhempien mahdollisuuksia vastata vauvan tarpeisiin. Kun vauvaperheen arki ja vuorovaikutus ovat vauvan näkökulmasta turvattomia, ensikoti auttaa. Ensikoti tukee vanhemmuutta niin, että vauva saa tarvitsemansa huolenpidon, hoivan ja turvan.
On vaikea löytää sen tärkeämpää asiaa kuin se, että jokainen lapsi saa hyvän alun elämälleen riippumatta olosuhteista, joihin syntyy. Ensikodin rooli yhteiskunnassa on valtava. Kun muissa herää huoli, ensikodissa syttyy toivo. Lause kertoo todella paljon siitä, miten ensikodissa toimitaan.
Äiti voi tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa ja myös isä voi asua ensikodissa. Ensikodissa tuetaan vauvan ja vanhemman hyvää suhdetta sekä opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä kädestä pitäen.
Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on yksi osa ensikodin toimintaa. Se kertoo esimerkkinä, miten elintärkeästä asiasta ensikodissa on kyse. Pidä kiinni -ensikodit ovat päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille tarkoitettuja. Niissä toivutaan vaikeasta päihdeongelmasta ympärivuorokautisella tuella sekä turvataan vauvan kasvu ja kehitys. Samalla opetellaan olemaan riittävän hyvä äiti tai isä omalle vauvalle. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on Suomessa ainoa ja maailmallakin ainutlaatuinen. Kuntoutus vähentää huostaanottoja ja antaa vauvoille mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa.
Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä vuosien kuluessa kasaantuneiden ongelmien vuoksi. Usein taustalla on lapsena koettu kaltoinkohtelu ja omien vanhempien päihdeongelma. Päihdeongelma vaikuttaa monin tavoin vanhemman kykyyn kiintyä vauvaan ja vastata vauvan tarpeisiin. Riski sikiövaurioon, joka on pahimmillaan vakava kehitysvamma, ja vauvan kaltoinkohteluun on suuri.
Ilman kuntoutusjaksoja, ei monia vauvoja olisi syntynyt eikä moni äiti olisi hengissä. Vuosittain Suomessa 4000–6000 syntymättömän lapsen kehitys on vaarassa päihteiden takia. Noin 6 prosenttia odottavista äideistä on päihderiippuvaisia. Pelkästään alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy vuodessa noin 600.
Kuntoutuminen edellyttää riittävän pitkää hoitoa juuri tälle kohderyhmälle kehitetyssä erityistason hoitojärjestelmässä. Pidä kiinni -kuntoutus on vaikuttavaa: suurin osa äideistä elää päihteetöntä elämää yhdessä lastensa kanssa. 2/3 ensikodissa ja ¾ avopalveluyksiköissä olleista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan. Ensikotikuntoutuksessa olleiden perheiden lapset olivat lastenpsykiatrin arvion mukaan yksivuotiaina normaalin kehityksen rajoissa ja lähtökohtaansa nähden huomattavan terveitä. Jokainen päivä, kun äiti on päihteettömänä suojaa lapsen kehitystä. Jokainen päivä, kun lapsi saa olla äidin kanssa on kallisarvoinen. Vaikka osalle huostaanotto tehdään ja lapsi joutuu eroamaan äidistään, on lapselle kallisarvoinen myös asia tieto ja muisto siitä, että äiti välitti, äiti yritti. Se kantaa monen nuoren pitkälle.
Vauva aika on korvaamatonta. Vauvan ensimmäisellä vuodella on pitkäkestoinen vaikutus pitkälle aikuisuuteen. Kuntoutuakseen äiti ja vauva tarvitsevat useimmiten noin vuoden tiiviin kuntoutusjakson. Riittävän pitkä kuntoutusjakso tuottaa tuloksia ja sillä voidaan katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä syrjäytyminen. Ymmärrystä tähän on oltava, kun kaupunkimme palveluita järjestetään.
Helsingissä on viisasta huolehtia, että päihteitä käyttävät odottavat ja vauvaperheet pääsevät vaikuttavaan ja asiantuntevana kuntoutukseen. Kun puhutaan vauvan elämästä ei ensimmäiseksi tule mieleen raha, mutta rahastakin on puhuttava. Kyse ei ole tietenkään vain rahasta, vaan vauvan koko elämästä. Lapsen huostaanotto ja pitkäaikainen sijoitus 18 vuoteen asti tarkoittaa 1–1,6 miljoonaa euroa. Avun antaminen ajoissa äidille ja vaivalle on aina edullisempi ratkaisu. Esimerkiksi Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on valtavan tuottava investointi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Kaupungilla on päävastuu sote-palveluista mutta ilman järjestöjä tai yrityksiä sosiaali- ja terveydenhuoltomme toimisi. Järjestöt kuten Ensikoti, ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä ja yrityksiä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Oiva esimerkki tällaisesta toiminnasta on Helsingin ensikoti. Helsingin on syytä tiivistää palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä kumppanuutta järjestöjen kanssa.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingin budjettisovusta, jossa kasvatuksen ja koulutuksen rahoja esitetään nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Rahoitusta lisäämällä tähtäämme erityisesti henkilöstön saatavuuden parantamiseen varhaiskasvatuksessa sekä eriarvoistumiskehityksen torjumiseen tarveperustaista rahoitusta vahvistamalla. Palkkaohjelmalla lisätään kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Sarkomaa on tyytyväinen siihen, että Helsingin Kokoomuksen vahva tavoite investoida varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen toteutui.
Helsingissä koulut ja päiväkodit saavat lähes 70 miljoonaa lisäeuroa verrattuna kuluvaan vuoteen, eli kasvu on 5,1 prosenttia. Rahaa on määrä suunnata opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun sekä inkluusion toteutukseen. Lisäksi on päätetty ohjata rahaa myös varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen, erityisesti ruotsinkielisissä päiväkodeissa.
Sarkomaan mukaan huoli kouluista ei ole ohi, koska Marinin hallituksen ensi vuoden budjetissa on valtava leikkaus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitukseen.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan. Laskennallisesti tämä tarkoittaa Helsingille lähes 7,5 miljoonan euron leikkausta. Sarkomaa vetoaa erityisesti helsinkiläisiin hallituspuolueiden edustajiin pienten lasten koulutusleikkauksen perumiseksi.
”On mahdoton ymmärtää, miksi tilanteessa, jossa työrauha olisi se, mitä eniten tarvitaan, leikataan pienten lasten koulutuksesta. Leikkaus tarkoittaa vähemmän kasvattajia ja opettajia päiväkodeissa sekä kouluissa, suurempia ryhmäkokoja ja oppimisen tuen heikompaan saatavuutta” Sarkomaa alleviivaa.
Sarkomaa vaatii, että hallitus toisi täydentävässä budjetissaan lisärahaa varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Helsinki on jo nyt tilanteessa, jossa se joutuu sulkemaan päiväkoteja työvoimapulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen työvoimapula helpottuu Sarkomaan mukaan panostamalla koulutusmäärien kasvattamiseen, ei tinkimällä varhaiskasvatuksen laadusta.
”Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään tavoittelemaan unelmiaan. Suomen menestys on aina perustunut sivistykseen, koulutukseen ja osaamiseen. Niin on täysin varmasti myös tulevaisuudessakin” Sarkomaa päättää.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta ryhdyttäisiin lakimuutoksiin yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Nykyiset toimet edetä asiassa hankkeilla ja laatusuosituksilla eivät Sarkomaan mukaan ole riittäviä. Sarkomaa vetoaa hallitusta kuulemaan elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän tuoretta yksimielistä näkemystä siitä, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.
Kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää vietetään tänään 8.10.2022. Päivän tarkoitus on nostaa esille toimet yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Sarkomaa on jättänyt perjantaina 7.10.2022 kirjallisen kysymyksen yhdenvertaisesta oikeudesta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon vauhdittaakseen tärkeän asian edistämistä.
”Pidän huolestuttavana nykyistä eriarvoista tilannetta saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa sanoo.
Suomessa arviolta 70 000–75 000 potilasta tarvitsee palliatiivista hoitoa vuosittain. Toivon tukeminen ja psykososiaalinen tuen tulisi olla osana palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamista sekä läheisten saamaa tukea kuoleman jälkeen.
Sarkomaa on tehnyt 08.03.2022 lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän esityksen pohjalta.
”Valtavan aluehallintouudistuksen aikakaudella ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa olisi välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista”, Sarkomaa toteaa.
Sarkomaan lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saattohoito ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.
”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa päättää.
Vuosittain vietetään kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää, jolloin tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat juhlistamaan ja osoittamaan tukensa sille, että palliatiivinen hoito ja saattohoito toteutuisi yhdenvertaisesti. Päivän tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa kansalaisten, ammattilaisten ja päättäjien tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.
Suomessa tapahtuman järjestämisessä on mukana Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys, Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ja Suomen palliatiivisen hoidon ja lääketieteen tutkimusverkosto. Lisätietoja tapahtumasta: https://www.facebook.com/PalliatiivinenPaiva
