Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät perjantaina yhteisen välikysymyksen Sanna Marinin (sd) hallitukselle vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä.

Oppositioryhmät muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen.

– Sen sijaan hallituksen vahtivuorolla pitkään vaivannut hoitajapula on päästetty entisestään syvenemään, mikä on johtanut vanhus- ja terveyspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen, oppositioryhmät toteavat.

”Viimeinen hetki tehdä”

Oppositioryhmien mielestä hallituksella onkin nyt ”viimeinen hetki tehdä tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi”.

Kokoomus, PS ja kristillisdemokraatit katsovat, että hallitus päätti kunnianhimoisesta hoitajamitoituksesta, mutta jätti tekemättä toimet hoitajien määrän turvaamiseksi. Oppositioryhmien mielestä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus ei saa johtaa asiakaspaikkojen vähentämiseen tai kotihoidon, omaishoidon ja kuntoutuksen pahenevaan hoitajapulaan.

– Yhä useampi ikäihminen jää vaille välttämätöntä huolenpitoa, johon heillä olisi oikeus. Tilanne on epäinhimillinen, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) toteaa opposition tiedotteessa.

– Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta emme hyväksy, että ratkaisujen hakemista vanhuspalveluiden tilanteeseen lykättäisiin eteenpäin. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, hoitotyön pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi, sarkomaa jatkaa.

PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi.

– Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa hoivapaikoille. Hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä palveluiden piiriin on noussut merkittävästi, Tavio sanoo.

KD:n kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan KD:n eduskuntaryhmä on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula ja tehnyt konkreettisia esityksiä sotekriisin estämiseksi.

– Hallitus on osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä, mutta ei toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö niiden toteuttamiseksi. Hallituksen asettama työryhmä ei ole saanut yhtään tomivaa esitystä aikaan. Kärjistyvä sotekriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä ja siksikin on välttämätöntä tarttua opposition järeimpään keinoon, välikysymykseen, Räsänen toteaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi jo elokuun puolivälissä kokoomuksen puoluejohdon kesäkokouksessa, että puolue aikoo jättää välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisistä.

Kaksi välikysymystä

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

PS:n puheenjohtaja Riikka Purra kertoi torstaina eduskunnassa, että PS jättää välikysymyksen polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta ja hallituksen kyvyttömyydestä reagoida tilanteeseen.

Välikysymys on vähintään 20 kansanedustajan valtioneuvostolle tai ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta osoittama kysymys, jonka tarkoituksena on mitata valtioneuvoston tai ministerin nauttima luottamus.

Julkaistu

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmät jättävät yhteisen välikysymyksen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Oppositioryhmät edellyttävät hallitukselta selvitystä siitä, mitä se aikoo tehdä tilanteen ratkaisemiseksi.

Oppositioryhmät muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Sen sijaan hallituksen vahtivuorolla pitkään vaivannut hoitajapula on päästetty entisestään syvenemään, mikä on johtanut vanhus- ja terveyspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen. Oppositioryhmien mielestä hallituksella on nyt viimeinen hetki tehdä tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsovat, että hallitus päätti kunnianhimoisesta hoitajamitoituksesta mutta jätti tekemättä toimet hoitajien määrän turvaamiseksi. Oppositioryhmien mielestä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus ei saa johtaa asiakaspaikkojen vähentämiseen tai kotihoidon, omaishoidon ja kuntoutuksen pahenevaan hoitajapulaan.

”Yhä useampi ikäihminen jää vaille välttämätöntä huolenpitoa, johon heillä olisi oikeus. Tilanne on epäinhimillinen. Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta emme hyväksy, että ratkaisujen hakemista vanhuspalveluiden tilanteeseen lykättäisiin eteenpäin. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, hoitotyön pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi”, Sari Sarkomaa (kok.) sanoo.

”Hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa hoivapaikoille. Hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä palveluiden piiriin on noussut merkittävästi”, Ville Tavio (ps.) sanoo.

”Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula ja tehnyt konkreettisia esityksiä sotekriisin estämiseksi. Hallitus on osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä, mutta ei toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö niiden toteuttamiseksi. Hallituksen asettama työryhmä ei ole saanut yhtään toimivaa esitystä aikaan. Kärjistyvä sotekriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä ja siksikin on välttämätöntä tarttua opposition järeimpään keinoon, välikysymykseen”, Päivi Räsänen (kd.) sanoo.

Lisätiedot:

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio, puh. 09 432 3177

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen, puh. 09 432 3065

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Multala, Sari Sarkomaa, Ville Valkonen ja Sofia Vikman tyrmäävät hallituksen kaavailut alueellisesta opintolainahyvityksestä. Hallitus lähetti esitysluonnoksen lausunnoille eilen. Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu toteutettaisiin esityksen mukaan vuosina 2023–2026.

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Multala, Sari Sarkomaa, Ville Valkonen ja Sofia Vikman tyrmäävät hallituksen kaavailut alueellisesta opintolainahyvityksestä. Hallitus lähetti esitysluonnoksen lausunnoille eilen. Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu toteutettaisiin esityksen mukaan vuosina 2023–2026.

”Hallitus perustelee esitystään osaavan työvoiman saatavuudella. Työvoimapula ei koske vain syrjäseutuja vaan mitä suurimmissa määrin kasvukeskuksia. Malli syventäisi työvoimapulaa entisestään kasvukeskuksissa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Tätäkö hallitus todella haluaa?” aloittavat edustajat.

Opintolainahyvityksen on kohdeltava jokaista opiskelijaa yhdenvertaisesti eikä siitä saa tulla aluepolitiikan väline. Koko opintotuen tarkoitus on turvata jokaisen opiskelijan opintojen aikaista toimeentuloa.

”On myös useita aloja, joilla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta työllistyä minne päin maata tahansa. Käytännössä alueellinen hyvitys kohtelisi siis eri opintoaloja eriarvoisesti. Hallitus asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Se ei ole oikein. Alueellinen opintolainahyvitys on syytä kuopata samoin tein. Opintotukijärjestelmä tarvitsee sen sijaan kokonaisvaltaisen remontin”, edustajat jatkavat.

Hallituksella on mahdollisuus tehdä konkreettisia toimenpiteitä osaajapulaan vastaamiseksi. Tarvitaan pysyviä lisäyksiä korkeakoulujen aloituspaikkoihin erityisesti aloille, joissa on jo tällä hetkellä huutava työvoimapula, kuten kasvatusalalla.


”Tällä hallituskaudella tehdyt aloituspaikkalisäykset ovat kohdistuneet epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla aloituspaikkoja suhteessa nuoriin on aivan liian vähän. Tällainen rakenne kohtelee nuoria epätasa-arvoisesti, ajaa heitä jo opiskelemaan muualle ja pahentaa entisestään osaajapulaa kasvukeskuksissa”, päättävät edustajat.

Yhteyshenkilöt

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Mia Laiho
050 433 6461

Sari Multala
040 531 7104

Sofia Vikman
09 432 3194

Ville Valkonen
044 567 2201

Julkaistu

Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen on koetuksella. Koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitaja-pula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin vaikeuksiin. Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintouudistusta, joka sisältää valtavia toiminnallisia riskejä ja murentaa Helsingin ja Uudenmaan yliopistollisen sairaalan ja erityisesti Helsingin ja muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden sote-rahoitusta. Sen sijaan hallituksen palveluja vaikuttavasti parantavat toimet viipyvät. Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa. Valtava määrä ihmisiä odottaa jonossa hoitoon pääsyä. Yhdenvertainen pääsy terveyskeskuksen palveluihin on yksi sote-uudistuksen päätavoite. Vaikuttavia toimia tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Tässä terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on toimiva ratkaisu. Useissa kunnissa tiimimallin käyttö on parantanut pääsyä hoitoon, ja henkilöstö on ottanut sen myönteisesti vastaan. Tiimissä on muutamia hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia, kuten fysioterapeutti ja mielenterveyshoitaja. Tiimimallissa asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville nimetään oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveys-asemien palveluita ja vähentää kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa.

Tiimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti ja hyödyntää moniammatillinen osaaminen potilaan parhaaksi. Myös aloittavat hoitajat ja lääkärit saavat vahvemmin tukea tiimistä, ja osaaminen karttuu. Tiimimallissa koulutukset, mahdollinen tutkimustyö ja poissaolot voidaan järjestää sujuvammin. Lisäksi terveyskeskusavustajat on palautettava töihin, jotta sote-ammattilaiset voivat keskittyä itse hoitotyöhön. Terveyskeskustyö on houkuttelevampaa, jos työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Moniammatillinen tiimimalli tarjoaa siihen hyvän pohjan, mutta toimiakseen se tarvitsee vahvan tuen. Kannustammekin hyvinvointialueita ottamaan käyttöön tiimimallin tyyppisen ratkaisun ja hallitusta tarttumaan tarvittaviin toimiin mallin käyttöönoton vauhdittamiseksi valtakunnallisesti.

Sari Sarkomaa
Terveydenhuollon maisteri, kansanedustaja (kok), Helsinki

Mia Laiho
Lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok), Espoo

Julkaistu

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan vain ahkeruuteen, työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava yhteiskunta kykenee kantamaan ihmiset ja yritykset yli kriisistä. Hallitus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esittämässä muutamia keinoja, kuten uutta tulonsiirtoa hintojen nousun kompensoimiseksi. Sarkomaan mielestä hallituksen on budjettiriihessä kiinnitettävä huomiota tekemiensä ratkaisujen kannustavuuteen.

”Pidän tärkeänä, että yhteiskunta kohdistaa tukea kaikista heikoimmassa asemassa oleville. On kuitenkin muistettava, että energian hintojen nousu osuu voimakkaasti myös tavalliseen keskituloiseen työssäkäyvään”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

“Tuhansissa kodeissa ympäri Suomen lasketaan sähkölaskun kasvua nyt kymmenien sijaan sadoissa euroissa. Tämänhetkisillä odotuksilla talvisähkön hinnasta näyttää siltä, että laskuista selviäminen tekee ison loven ihan tavallisen keskituloisen lompakkoon. Heille hallituksella ei ole osoittaa kuin lämpimiä ajatuksia”, Sarkomaa sanoo.

“Kokoomus on esittänyt ansiotuloveron huojennusta kaikille tulotasoille. Veroja tulee keventää niin palkka- kuin eläketuloista. Veronkevennykset ovat reilu helpotus keskituloiselle ja kannustaa työllä lisäämään omaa ostovoimaa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että energian hinnan nousu aiheuttaa jo itsessään kannustinloukkuja.

“Kenelläkään ei saisi olla sellainen tilanne, että korkeiden energian hintojen takia ei kannata mennä töihin. Siksi matkakulujen vähentämistä verotuksessa laajemmin tulee tarkastella huolellisesti. Sosiaalietuuksiin ja verotukseen tehtävät muutokset tulee arvioida myös siltä kannalta, miten ne kannustavat jatkamaan töissä ja ottamaan työtä vastaan. Rakenteellisesti heikko julkinen talous ei kestä enää uusia tuloloukkuja”, Sarkomaa huomauttaa.

“Verokarhu vie liki puolet tienatusta lisäsatasesta jo 2 700 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen pitäisi olla keskituloisissa ja progression kohtuullistamisessa. Toisin näyttää ikävä kyllä käyvän”, Sari Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kaikki puolueet ovat tunnustaneet kireän työn verotuksen keskeiseksi verojärjestelmän ongelmaksi viimeksi maakuntaveroa pohtineen parlamentaarisen työryhmän raportissa.

“Yhtäkkiä kaikki hallituspuolueet, jopa ansiotuloveron kevennystä vahvasti väläytellyt valtiovarainministeri Saarikko, ovat kääntyneet kannoillaan kannattamaan nykyistä kireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen selkäranka. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, mutta myös työhön kannustamisesta sekä ahkeruuden arvostamisesta. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Vaaditusta 3500 hoitajasta saadaan kasaan vain noin puolet ensi kevääseen mennessä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo päättää syyskuun puoliväliin mennessä, pitääkö 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä lykätä. Hän myönsi Säätytalolle saapuessaan, että vaaditusta 3 500 hoitajasta saataisiin ensi kevääseen mennessä kasaan vain noin puolet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on varoittanut hoitohenkilöstön rekrytoinnin vaikeutuneen viime aikoina entisestään. THL:n arvion mukaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä on pakko lykätä vähintään vuodella.

Hoivakodit eivät ole pystyneet täyttämään usein edes nykyistä vaatimusta 0,6:n mitoituksesta henkilöstöpulan vuoksi. Satoja ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja on jouduttu pitämään tilanteen vuoksi tyhjinä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii ministeriä kertomaan, mitä toimia on tehty ja mitä aiotaan tehdä, jotta hoitajia olisi enemmän koko vanhustenhuollossa.

– Budjettiriihestä tultava ratkaisuja helpottamaan aiheutettua vanhusten- ja terveydenhuollon kriisiä. Vastuu kannettava, Sarkomaa tviittaa.

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Heinäkuusta nautin Itämeren ja Saimaan aalloilla. Elokuun alkaessa alkoi myös politiikan syksy ja työt. Elokuussa kokoonnuimme Maarianhaminaan Kokoomuksen puolue- ja ryhmäjohdon kesäkokoukseen. Eduskuntaryhmän kesäkokous oli Lappeenrannassa ja Kotkassa. Elokuu on tärkeä kuukausi valmistella syyskuussa alkavaa Eduskunnan virallista syysistuntokautta. 

Agendalla eduskuntaryhmän kesäkokouksessa oli turvallisuus, peruskoulu, tutkimus ja ratkaisut arjen kustannusten hillitsemiseen. Pohdimme myös johdollani välikysymystä vanhustenhuollon ja terveydenhuollon syvenevästä kriisistä. Kannamme vahvaa huolta vanhus- ja terveydenhuollon tilasta. Hallitukselta odotamme korjaussarjaa budjettiriihestä.

Elokuun terveisissä:

  • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 
  • Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
  • Kokoomus jättää välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden tilasta
  • Helsingin on korjattava palkanmaksuongelmat ja otettava opikseen
  • Hallituksen on budjettiriihessä lisättävä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä
  • Akuuttilääkevarastojen rajaaminen ruuhkauttaa päivystyksiä ja iäkkäiden hoitoa entisestään
  • Kaupunkilaisia kiusaava sähköpotkulautailu on laitettava kuriin
  • Suostuvatko hallituspuolueet korjaamaan yrittäjien eläkelakiesityksen epäkohdat? Kokoomus on valmiina

Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 

Kuluva eduskuntakausi on kääntymässä loppukiriin. Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023. Seuraavasta eduskuntakaudesta on tulossa poikkeuksellisen vaikea. Osaamista, kokemusta ja sisua tehdä vaikuttavaa työtä suurella sydämellä helsinkiläisten ja kotikaupunkimme Helsingin sekä koko Suomen parhaaksi tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Arvostan suuresti tukeasi. Luvassa on paljon mukavia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaalityöhön: sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033

Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle

Facebook-live tiistaina 30.8. klo 17.15. https://fb.me/e/93mB20tVf

Haagapäivä, Haagan torilla lauantaina 3.9. klo 11.00-11.45 ja Puistola-päivä, Puistolan torilla klo 12.30-13.15

Hakaniemen markkinat, Hakaniemen tori sunnuntaina 4.9. klo 10.00-10.45 ja Meilahti-päivä, Valpurin puistossa klo 11.15-13.00 

Eduskunnan avoimet ovet, Mannerheimintie 30, B-ovi maanantaina 5.9. klo 14.15-15.15 ja klo 16.30-17.30. https://bit.ly/3Tp0H5L

AfterWalk torstaina 8.9. klo 17.15. https://fb.me/e/2feNfU8AC

Pitäjänmäki-päivä, Turkismiehentie 1 sunnuntaina 11.9. klo 12.00-13.00

Kokoomus jättää välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden tilasta

Kesäkokouksessa päätimme tehdä välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytyvästä tilanteesta. Yhä useampi vanhus jää ilman hoitoa ja hoivaa, jopa heitteille. Kriisi on jo ruuhkauttanut päivystykset vaarantaen jo potilasturvallisuuden. Haluamme herättää hallituksen toimiin. Vaadimme hallitukselta toimia tilanteen korjaamiseksi ja  päätöksiä jo budjettiriihessä entisestään ja potilasturvallisuus vaarantuu. 

Kokoomus on vaatinut, että vanhuspalvelut pitää laittaa kuntoon kokonaisuutena: kotihoito, hoivakodit ja omaishoito. Kaikkiin vanhuspalveluihin tarvitaan lisää hoitajia.

https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11552

Helsingin on korjattava palkanmaksuongelmat ja otettava opikseen

Kaupunki, joka ei kuuntele henkilöstöä ei ole toimiva eikä vetovoimainen. Se oli pääviestini valtuuston keskustelussa kaupungin palkanmaksusotkusta. Nostin esille näkemykseni siitä, että henkilöstöä paremmin kuulemalla tilanne ei olisi päässyt näin pahaksi.

Palkanmaksu on työnantajan tärkein velvollisuus. Siitä ei voi millään syyllä luistaa. Palkan maksun kuntoon laittaminen on oltava kaupungin ykkösasia  Helsingin on pystyttävä ja kyllä pääkaupunki pystyy varmasti parempaan. On katkaistava syöksykierre, jossa sijaisia on entistä vaikeampi saada ja vakihenkilöstön työtaakka kasvaa entisestään. Myös uuden järjestelmän käyttöönoton ja ruuhkien kanssa kamppaileva henkilöstö on kovilla.


https://bit.ly/3cfbfE8

Hallituksen on budjettiriihessä lisättävä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä

Otimme kantaa Sari Multalan kanssa siihen, miten hallituksen tulee lisätä budjettiriihessä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yliopistoissa. Yliopistot tarvitsevat pysyvää rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Myös kasvatus- ja koulutusalan veto- ja pitovoimaa on vahvistettava.

Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä.

Lue koko kannanottomme täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11557

Akuuttilääkevarastojen rajaaminen ruuhkauttaa päivystyksiä ja iäkkäiden hoitoa entisestään

Vetosin hallitukseen, jotta se kuulisi vanhustenhoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden hätähuudon hoivakodissa ja saattohoidossa olevien ihmisten hyvän hoidon puolesta. Lääkärit varoittavat hoivakotien akuuttilääkevarastoja rajoittavien uusien säädösten ja ohjeiden heikentävän hoidettavien elämän ja hoidon laatua sekä ruuhkauttavan entisestään katastrofin äärellä olevia päivystyksiä.

Lue kannanottoni täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11540

Kaupunkilaisia kiusaava sähköpotkulautailu on laitettava kuriin

Kirjoitin Töölöläiseen siitä, miten sähköpotkulautailu on laitettava kuriin turvallisten katujen takaamiseksi. Jos tiukemmat toimet eivät auta on muutettava lainsäädäntöä, että sähköpotkulaudat kielletään kokonaan vilkkaimmilla kaupunkialueilla.

Lisätoimia sähköpotkulautailun kuriin saamiseksi on välttämätöntä tehdä. Lue koko blogini täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11545

Suostuvatko hallituspuolueet korjaamaan yrittäjien eläkelakiesityksen epäkohdat? Kokoomus on valmiina

Yrittäjien näkemykset sivuutettu monin osin hallituksen esityksessä yrittäjien eläkelain muuttamisesta. Korjaukset on tehtävä eduskuntakäsittelyssä. Yrittäjyyttä on edistettävä eikä kampitettava.

YEL-järjestelmää on uudistettava, mutta se on tehtävä reilulla tavalla. Kaavamaisesti sovellettuna valtakunnallinen mediaanipalkka YEL-maksun perusteena kohtelisi yrittäjiä epäoikeudenmukaisesti ja merkitsisi pahimmillaan yrityksen kaatumista. Yrittäjiä on mahdotonta ja järjetöntä sovittaa yhteen muottiin.

Hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö ja siksi on ratkaisevaa sitoutuvatko he tukemaan välttämättömiä muutoksia yrittäjien eläkelakiesitykseen. Yhteistyö asiassa on hyvin tärkeää. Yrittäjyys on ratkaiseva kivijalka, joka kannattelee suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Lue blogini aiheesta täältä: https://bit.ly/3zRD9h4

Itämeren pelastaminen edellyttää toimia

Itämeripäivää vietettiin perinteisesti elokuussa. Intohimoisena Itämeren suojelijana tein videon, jolla haastoin koko kaupunginvaltuuston ja helsinkiläiset tekemään toimia Itämeren puolesta.

Katso video täältä: https://fb.watch/fcx4jvXEKr/

Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.

Pidetään yhteyttä.Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen
Kolmen nuoren äiti

Julkaistu

Suomalainen syövän hoito on maailman huipputasoa. Yhä useampi syöpään sairastunut paranee ja elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpäkeskus on arvioitu toistamiseen Euroopan huipputason syöpäsairaalaksi. Kiitos kuuluu sairaalan huippuosaavalle henkilöstölle.

Suomessa haasteena on edelleen useiden syöpien huono ennuste ja alueelliset erot hoidossa. Erityisesti psykososiaalisen tuen saaminen vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta, voimavaroista sekä sairastuneen hoidon tai toipumisen vaiheista. Jotta Suomessa tarjottaisiin kokonaisvaltaisesti maailman parasta hoitoa, on psykososiaalista tukea oltava tarjolla koko hoitoprosessin ajan sekä myös sen jälkeen tukena mahdollisimman normaaliin arkeen palaamisessa. Syövän taltuttamisen lisäksi on otettava huomioon koko ihminen kokonaisuutena, hänen elämän tilanteensa ja läheiset.

Psykososiaalisen tuen merkitys potilaan toipumisessa ja trauman käsittelyssä voi olla hänen loppuelämänsä kannalta jopa käänteentekevää. Vakava sairastuminen on aina syrjäytymisriski ja voi altistaa myöhemmille sosiaali- ja mielenterveysongelmille.

Psykososiaalisella tuella voidaan saada hyvin merkittäviä parannuksia aikaan potilaiden ja heidän läheistensä elämässä. Kun tukea tarjotaan systemaattisesti ja säännöllisesti, sairastuneet ja heidän läheisensä sekä perheet voivat huomattavasti paremmin hoitojen aikana ja toipuvat nopeammin. Samoin heidän taloudellisen tilanteensa säännöllinen arviointi ammattilaisen ohjaamana voi merkittävästi ennaltaehkäistä velkaantumista ja tulonmenetyksiä. Heidän voimavarojensa tukeminen ennakoivasti on paitsi inhimillistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa myös taloudellisesti järkevää. 

Psykososiaalisen tuen saatavuuden eteen tärkeää työtä tehnyt Sylva ry julkaisi toukokuun lopulla raportin Kohti psykososiaalisen tuen standardeja. Raportti julkaistiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 31.5.2022 Sylva-säätiön ja eduskunnan syöpäverkoston yhteisessä tilaisuudessa. Johtamani eri puolueiden kansanedustajista koostuvan eduskunnan syöpäverkoston tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut saa parasta mahdollista hoitoa, ja parhaan mahdollisuuden toipua ja jatkaa mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta huolimatta sekä siitä toivuttuaan.

Raportissa pyrittiin selvittämään mitä tutkimustietoa on olemassa syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalisen tuen vaikuttavuudesta hoitopolun eri vaiheissa sekä minkälaisia psykososiaaliseen tukeen liittyviä suosituksia ja standardeja muissa maissa on käytössä. Raportti toimii katsauksena olemassa olevaan tutkimukseen, jotta tulevaisuudessa voidaan tutkia tarkemmin psykososiaalisten tuki- ja hoitomuotojen vaikuttavuutta ja ottaa käyttöön tehokkaiksi todetut tuen ja hoidon muodot.

Suositusten mukaan psykososiaalista tukea tulisi olla saatavilla pitkäkestoisesti ja läheltä, alueellisista ja taloudellisista tekijöistä riippumatta. Julkistustilaisuuteen osallistui laaja joukko terveydenhuollon toimijoita, kansanedustajia sekä syöpäjärjestöjen väkeä.

Viedäksemme asiaa eteenpäin tapasimme Sylva ry:n puheenjohtaja Tuomas Kurttilan kanssa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin sekä valtiosihteeri Eila Mäkipään, joille esittelimme tuoreen raportin. Ilokseni saimme lupauksen siitä, että ministeriö valmistelee toimia, joilla saadaan valtakunnalliset standardit syöpään sairastuneiden psykososiaaliseen tukeen.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta. Tutkimusta tarvitaan, jotta voimme pitää Suomen syövän hoidon kärkimaana ja jotta jokainen sairastunut saa maailman parasta hoitoa ja pääsee mahdollisimman pian takaisin mahdollisimman normaaliin arkeen terveenä.

HUS:in syöpätutkimuksen korkea taso perustuu yhteistyöhön Helsingin yliopiston kanssa. Sekä kliininen että perustutkimus ovat kansainvälisestikin arvioiden huipputasoisia. Syöpäverkoston tärkeä tavoite on korjata aluehallintouudistuksen kesken jäänyt rahoitusmalli ja lainsäädäntömme. Yliopistosairaaloiden rooli on tunnistettava ja rahoitus turvattava. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Tämän päivän tutkimus turvaa potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
Syöpäklinikan tukijat ry:n hallituksen jäsen
Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Julkaistu

Nykylainsäädännössä päihtyneenä sähköpotkulautailua tai pyöräilyä ei ole suoraan kielletty eikä niiden kuljettajille ole asetettu promillerajaa. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä sähköpotkulautailijoita ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Tilanne on kaupunkilaisjärjen vastainen.

Yliopistollisten sairaaloiden useat tutkimukset sähköpotkulautailuonnettomuuksista antavat vahvan tuen kiireelliselle lakimuutokselle. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista reilu puolet on päihtyneitä. Loukkaantuneista vajaalla puolella on keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti dokumentoidusti kypärää. Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa eli lähes huikeat kaksi miljoonaa euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ollut tässä tutkimuksessa edes mukana.

Maassamme on selkeä tarve tehdä viipymättä useampia toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamia vakavia ongelmia voitaisiin vähentää. Olemme tehneet Kokoomuksen eduskuntaryhmästä promillerajan säätämisestä lakialoitteen. Kansalaisten enemmistö antaa sähköpotkulautojen kuljettajien promillerajalle vahvan tuen. Odotan syksyn aikana liikenneministeri Harakan ja maan hallituksen toimia. Sähköpotkulautojen aiheuttamien onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja muiden haittojen kitkemistoimissa olisi vastuutonta enää viivytellä.

On perusteltua arvioida laajaa skaalaa toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä kuriin. Helsingissä on ollut viisasta ja välttämätöntä tehdä päätökset joiden johdosta vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05 ja päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa sekä öisin 15 kilometriin tunnissa.

On myönteistä, että Helsingissä tekemämme sähköpotkulautailun rajoitustoimet ovat vaikuttaneet. Tänä vuonna sairaalahoitoa vaatineiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on vähentynyt huomattavasti. Myös muut kadulla liikkujat ja varsinkin jalankulkijat ovat vakavassa vaarassa jalkakäytävillä huristelevien sähköpotkulautojen keskellä.

Ympäriinsä keskelle ihmisten kulkureittejä holtittomasti hylätyt sähköpotkulaudat ovat ongelma muille kaupungissa liikkujille. Nämä ongelmat on saatava kuriin. Jatkossa kaupungin pitää lisätä potkulaudoille osoitettuja selkeitä pysäköintipaikkoja ja mahdollisesti rajoittaa niillä ajoa tietyillä alueilla kuten esimerkiksi torialueilla sekä niiden liepeillä. Ennen kaikkea sähköpotkulautojen käyttäjien on syytä muistaa liikennesäännöt.

Helsingin on oltava turvallinen, esteetön ja viihtyisä kaupunki kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikenikäisille kaikkina vuoden aikoina.

Kuulen mielelläni kokemuksia ja ideoita Helsingin katuturvallisuuden lisäämiseksi ja voit seurata työtäni eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita.

Julkaistu

Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa.

LUOTTAMUS sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen on koetuksella. Koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin vaikeuksiin. Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintouudistusta, joka sisältää valtavia toiminnallisia riskejä ja murentaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ja Uudenmaan kuntien sote-rahoitusta. Sen sijaan hallituksen palveluja vaikuttavasti parantavat toimet viipyvät. Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa. Yhdenvertainen pääsy terveyskeskuksen palveluihin on yksi sote-uudistuksen päätavoite.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Tässä terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on toimiva ratkaisu. Useissa kunnissa tiimimallin käyttö on parantanut pääsyä hoitoon, ja henkilöstö on ottanut sen myönteisesti vastaan. Tiimissä on muutamia hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia, kuten fysioterapeutti ja mielenterveyshoitaja. Tiimimallissa asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville nimetään oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveysasemien palveluita ja vähentää kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa.

Tiimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti ja hyödyntää osaaminen potilaan parhaaksi. Myös aloittavat hoitajat ja lääkärit saavat vahvemmin tukea tiimistä, ja osaaminen karttuu. Tiimimallissa koulutukset, mahdollinen tutkimustyö ja poissaolot voidaan järjestää joustavasti niin, etteivät ne heijastu palvelujen saatavuuteen. Lisäksi terveyskeskusavustajat on palautettava töihin, jotta sote-ammattilaiset voivat keskittyä itse hoitotyöhön.

Terveyskeskustyö on houkuttelevampaa, jos työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Moniammatillinen tiimimalli tarjoaa siihen hyvän pohjan, mutta toimiakseen se tarvitsee vahvan tuen. Kannustammekin hyvinvointialueita ottamaan käyttöön tiimimallin tyyppisen ratkaisun ja hallitusta tarttumaan tarvittaviin toimiin mallin käyttöönoton vauhdittamiseksi valtakunnallisesti.

Sari Sarkomaa

terveydenhuollon maisteri, kansanedustaja (kok)

Helsinki

Mia Laiho

lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok)

Espoo