Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kolumni 7.12.2011 Haagalainen

Kaupunkimme talouden tervehdyttämistalkoiden rinnalla on arvioitava tarkkaan jokaisen veroeuromme kohdentuminen. Jatkossa Helsingin on tuotettava palveluitaan kustannustehokkaammin uudistamalla organisaatioita, tehostamalla tilankäyttöä ja lisäämällä tietotekniikan käyttöä.Tämä siksi, että vapautuvat voimavarat voidaan kohdentaa perusasioiden, kuten hyvinvointipalveluiden ja opetuksen, laadun vaalimiseksi sekä velkaantumisen katkaisemiseksi. Tärkeää on, että tässä työssä on kaupungin osaava henkilöstö vahvasti mukana.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tulevan vuoden budjetin historiallisen epävarmassa taloustilanteessa. Euroopan tilanteen osalta elämme kuin veitsenterällä. On poikkeuksellisen vaikea ennustaa, mitä omassa taloudessamme tulee tapahtumaan. Yksi asia on varma. Pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa kaupunkimme talous on.

Vielä ennen joulua päätämme valtuustossa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden yhdistämisestä yhdeksi paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi. Uudistus on tehtävä taiten ja huolehdittava, että hyvät asiat säilyvät. Vapaaehtoistoimijoiden tilat on asia, joka on oltava jatkossakin kunnossa.

Yksi tärkeä painopiste kaupungissamme on ikäihmisten palvelujen kehittäminen. Tätä varten me valtuustossa kohdensimme lisävoimavaroja ikäihmisten hoitoketjun toimivuuden, ympärivuorokautisen hoivan ja palveluiden laadun takaamiseksi. Myös valtakunnantasolla on kääritty hihat, kun vanhuspalvelulakia viimeistellään eduskunnan käsittelyyn.

Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa kaupungissamme edelleen ja päivähoitopaikkoja tarvitaan koko ajan lisää. Helsingille on häpeäksi, että monella alueella on ollut pitkään krooninen pula päivähoitopaikoista. Budjettikeskustelussa ja valmistelussa toistinkin taas sen tosiasian, että hankkeiden siirtäminen ei säästä kun lisätiloja hankitaan, koska päivähoito on järjestettävä joka tapauksessa. Perheiden ja varsinkin lasten mutta myös ympäristön kannalta on olennaista, että hoitopaikka on riittävän lähellä.

Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut on nähtävä fiksuna tulevaisuuden investointina. Varhaiskasvatusta ja päivähoitopalveluja on kehitettävä. Hyvä asia on se, että ensi vuoden budjettiin lisäsimme rahaa päivähoidon ryhmäkokojen pienentämiseen. Mukava asia on myös se, että ensi vuonna lastenruokailun luomuohjelmaa toteutetaan lisäämällä luomuruoan osuutta päiväkotien ruokailuissa. Ensi vuonna leikkipuistojen avointa toimintaa järjestetään vähintään vuoden 2011 tasolla eli leikkauksia ei siihen ole tulossa.

Iso huoli helsinkiläisillä perheillä on ollut pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Monelle perheelle on varmasti hyvä uutinen se, että Helsingin ensi vuoden budjetissa suunnataan lisävoimavaroja iltapäivähoitoon. Tavoite on se, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle iltapäivähoitoon hakeutuvalle pitäisi jatkossa paikka löytyä.

Helsinkiläisille on varmasti myös tärkeää se, että elämistä Helsingissä ei tehdä yhtään sen kalliimmaksi kuin välttämätöntä. Helsinki pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 18,5 prosentissa ja kiinteistöveroprosentti pysyy vuoden 2011 tasossa. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Lämmintä joulumieltä ja iloa uudelle vuodelle toivottaen,

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

Kolumni 29.11.2011 MunkinSeutu

Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa kaupungissamme edelleen ja päivähoitopaikkoja tarvitaan koko ajan lisää. Monella alueella on ollut pitkään krooninen pula päivähoitopaikoista. On iloinen uutinen, että Munkkiniemen alueelle on luvassa vihdoin ja viimein helpotusta. Uusimman suunnitelman mukaan uusi päiväkoti valmistuu Saunalahdentielle vuonna 2015.

Lapsilla on oltava päiväkotien pihoilla riittävästi tilaa liikkumisen ja leikkimisen, mutta myös pihaturvallisuuden vuoksi. Munkkiniemen päiväkoti Ruusun piha-ala muodostui perustamisvaiheessa pieneksi kaavoitussyistä. Ruusun pihan laajennuksesta ja leikkipuisto Munkin pihan muutoksista on nyt valmis suunnitelma. Piharemontti on tarkoitus tehdä heti ensi kesänä.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden budjetin historiallisen epävarmassa taloustilanteessa. Euroopan tilanteen osalta elämme kuin veitsenterällä. Yksi asia on varma. Pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa kaupunkimme talous on. On myönteistä, että enää ei Helsingin toimintamenot kasva edellisten vuosien vauhtia. Helsingin on saatava talous tasapainoon, kuten koko Suomen ja Euroopan.

Talouden tasapainottamisen rinnalla on aivan olennaista katsoa, miten meidän helsinkiläisten eurot käytetään. Jatkossa Helsingin on tuotettava palveluitaan kustannustehokkaammin uudistamalla vanhoja organisaatioita, tehostamalla tilankäyttöä ja lisäämällä tietotekniikan käyttöä palveluissa. Tämä siksi, että vapautuvat voimavarat voidaan kohdentaa perusasioiden kuntoon saamiseksi ja velkaantumisen katkaisemiseksi. Tärkeää on, että tässä työssä on henkilöstö vahvasti mukana.

Hyvä asia on se, että ensi vuoden budjettiin kohdensimme lisärahaa päivähoidon ryhmäkokojen pienentämiseen. Mukava asia on myös se, että ensi vuonna lastenruokailun luomuohjelmaa toteutetaan lisäämällä luomuruoan osuutta päiväkotien ruokailuissa. Ensi vuonna leikkipuistojen avointa toimintaa järjestetään vähintään vuoden 2011 tasolla eli leikkauksia ei siihen ole tulossa.

Iso huoli helsinkiläisillä perheillä on ollut pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Monelle perheelle on varmasti hyvä uutinen se, että Helsingin ensi vuoden budjetissa suunnataan lisävoimavaroja iltapäivähoitoon. Tavoite on se, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle iltapäivähoitoon hakeutuvalle pitäisi jatkossa paikka löytyä.

Helsinkiläisille on varmasti myös tärkeää se, että elämistä Helsingissä ei tehdä yhtään sen kalliimmaksi kuin välttämätöntä. Helsinki pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 18,5 prosentissa ja kiinteistöveroprosentti pysyy vuoden 2011 tasossa. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

Haastattelu Kuluttajan Nappo -lehdessä 4/2011
http://www.kuluttajaliitto.fi/files/1563/Nappo_4_11.pdf

- Kuvaile itseäsi kuluttajana

Meidän perheessämme on kolme lasta, ja kulutusvalinnoilla on suuri merkitys. Ruoan ostamisessa terveellisyys ja kotimaisuuden suosiminen on tärkeää. Lapset kasvavat nopeasti ja olemme kierrättäneet vaatteita kun lapset ovat pieniä. Nyt kouluiässä se on haastavampaa. Tavoite on, että vaatteita ja tavaroita käytetään vuorotellen, ettei kaikkea tarvitse ostaa montaa kappaletta.

- Onko jokin kuluttamiseen liittyvä asia jäänyt myönteisellä tavalla mieleesi?

Perheessämme urheillaan paljon, ja urheiluvaatteiden hankkiminen vaatekaupoista sovituksineen veisi paljon aikaa. Postimyynnin käyttö lasten vaatteisiin on ollut arjen pelastus. Postimyynnin kautta saa vaatteet nopeasti ja epäsopivan tilalle saa helposti uuden. Netissä voi tehdä myös tehokkaasti hintavertailua ja ostaa edullisimman.

- Millaista on hyvä asiakaspalvelu?

Minulle hyvä asiakaspalvelu on sitä, että palvelut ovat lähellä ja paikalla on ystävällinen myyjä, ja että tuotteella on vaihto- ja palautusoikeus. Joskus mainonta harmittaa varsinkin lasten ja nuorten terveyden näkökulmasta. Esimerkiksi epäterveellisiä välipaloja mainostetaan joskus siten, kuin ne olisivat arkiruokaa, vaikka ovatkin herkkuja. Herkutella pitää toki silloin tällöin, mutta ei aina.

- Kuinka tärkeää kotimaisuus on valintoja tehdessä?

Kotimaisuuden suosiminen on vastuullisuutta ja hyvä tapa edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Jos jokainen suomalainen laittaisi kuussa euron lisää kotimaassa valmistettuihin elintarvikkeisiin, merkitsisi se 1500 uutta työpaikkaa Suomeen. Etenkin ruoan suhteen kotimaisuus on tärkeää - varsinkin vihannesten ja hedelmien kohdalla valitsen aina ensisijaisesti kotimaista. Itse en syö punaista lihaa, mutta muu perhe syö. Olen tyytyväinen siitä, että hallitusohjelmassa luvataan kuluttajille paremmat mahdollisuudet saada tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotavasta. Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajana olen korostanut sitä, että näin kuluttajalla on nykyistä parempi mahdollisuus olla vahva vaikuttaja ja omilla kulutusvalinnoilla edistää eläinten hyvää kohtelua ja suosia kotimaista ruokaa.

- Vertailetko hintoja?

Vertailen hintoja ja laatua. Opetan lapsiakin aina katsomaan hintoja kaupassa käydessä. Lapsille on välillä vaikea selittää miten kaukaa tuodut hedelmät maksavat pari euroa ja kotimaiset usein paljon enemmän. Eettisyys on tärkeää.

- Kerro jokin vinkki, suositus tai idea lukijoillemme?

Helsingin kaupunginosien sekä monen muun kaupungin ongelma on pienten liikkeiden väheneminen. Pienet putiikit ja kahvilat tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää. On hyvä muistaa, että jokainen meistä voi itse vaikuttaa pienten kauppojen elinvoimaisuuteen suosimalla niitä ostospaikkoina. Palkaksi saa ystävällisen palvelun ja yksilöllisiä tuotteita sekä elävän kaupungin. Lähipalvelut ovat myös arjen sujuvuuden ja ympäristönkin kannalta myönteisiä tekijöitä. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää. Se tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

Julkaistu

Tiedote 9.12.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa Iltalehden blogissaan kouluja ja päiväkoteja säilyttämään joulujuhlaperinteet. Joulujuhlien läheisyys tuo usein tullessaan myös pohdintaa koulujemme ja päiväkotiemme perinteistä.

"Usein kuulee pohdittavan, voiko joululaulua ”joulupuu on rakennettu” laulaa koulun tai päiväkodin juhlissa. Totta kai voi. Joulu on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettämme ja sen vietto on olennainen osa koulujen ja päiväkotien toimintaa", kirjoittaa Sarkomaa.

Jouluevankeliumi ja suvivirsi kuuluvat lastemme juhliin niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän virren tai jouluevankeliumin johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

"Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä. Suomalaiset ja helsinkiläiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia ja siksi asia on korostetun tärkeä meillä pääkaupunkiseudulla. Kouluissa on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa omaa kulttuuriamme ja samaan aikaan huomioida lasten ja nuorten erilaisuus", toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa kannustaa koulujen rehtoreita yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa käymään asiasta keskustelua. Hän myös huomauttaa, että monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja käsitteleminen on asia, joka pitäisi sisällyttää jokaisen lastentarhan-, luokan-, ja aineopettajan koulutukseen sekä koulun johdon, opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutukseen.

Erilaisuuden kohtaaminen ja myös oman uskonnon sekä kulttuurin käsitteleminen on haastava tehtävä. Siksi Opetushallitus on vuonna 2006 ohjeistanut (www.edu.fi) kaikkia kouluja toimimaan tässä tehtävässä niin, että kaikilla on oikeus kohdata ja oppia omaa uskontoa ja kulttuuria. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaatteet siitä, miten taataan molemminpuolinen uskonnonvapaus kouluissa ja oppilaitoksissa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Blogi 09.12.2011

Joulujuhlien läheisyys tuo aina tullessaan paljon iloa, mutta myös pohdintaa koulujemme ja päiväkotiemme perinteistä. Usein kuulee pohdittavan, voiko joululaulua ”joulupuu on rakennettu” laulaa koulun tai päiväkodin juhlissa. Totta kai voi. Joulu on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettämme ja sen vietto on olennainen osa koulujen ja päiväkotien toimintaa.

Jouluevankeliumi ja suvivirsi kuuluvat lastemme juhliin niin päiväkodeissa kuin kouluissakin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän virren tai jouluevankeliumin johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä.

Suomalaiset ja helsinkiläiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia ja siksi asia on korostetun tärkeä meillä pääkaupunkiseudulla. Kouluissa on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa omaa kulttuuriamme ja samaan aikaan huomioida lasten ja nuorten erilaisuus. Tämä onnistuukin valtaosassa kouluja. Se ei ole kuitenkaan itsestään selvyys, vaan sen eteen täytyy tehdä työtä. Kannustan koulujen rehtoreita yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa käymään asiasta keskustelua.

Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja käsitteleminen on asia, joka pitäisi sisällyttää jokaisen lastentarhan-, luokan-, ja aineopettajan koulutukseen sekä koulun johdon, opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutukseen. On hyvä ihan käytännössä käydä läpi sitä, mitä uskonnonvapaus ja toisaalta oman kulttuurimme vaaliminen tarkoittaa.

Erilaisuuden kohtaaminen ja myös oman uskonnon sekä kulttuurin käsitteleminen on haastava tehtävä. Siksi Opetushallitus on vuonna 2006 ohjeistanut (www.edu.fi) kaikkia kouluja toimimaan tässä tehtävässä niin, että kaikilla on oikeus kohdata ja oppia omaa uskontoa ja kulttuuria. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaatteet siitä, miten taataan molemminpuolinen uskonnonvapaus kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeistus antaa perustan sille, miten uskonnonvapaus ja maamme perinteet sovitetaan arkityössä yhteen. Päätökset tehdään tietenkin kussakin koulussa ja päiväkodissa.

Kun päiväkodissa tai koulussa on uskonnollinen tilaisuus, lapsen osallistumisesta päättävät vanhemmat. Kun koululuokka menee joulukirkkoon, niin silloin tieto tilaisuudesta on annettava etukäteen ja perheet päättävät meneekö lapsi kirkkoon vai osallistuuko lapsi sen sijaan järjestettävään opetukseen tai muuhun toimintaan. Kirkko tekee arvokasta työtä toimiessaan yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa.

Olen iloinen siitä, että esimerkiksi oman lapseni päiväkodin yhteistyö kirkon kanssa on tiivistä. Pyhäkoulua on päiväkodissa niille lapsille, joiden vanhemmat haluavat lapsensa osallistuvan. Mielestäni on tärkeää, että päiväkodin joulujuhlassa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä joululauluja. Se kuuluu suomalaisuuteen. Joulukirkossa käynti päiväkotikavereiden kanssa on ollut viisivuotiaalle pojalleni ikimuistettavan ihana asia. On tärkeää, että tämä on mahdollista jatkossakin.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Julkaistu

2.12.2011 Blogi Verkkouutisissa

Tänään saimme valmiiksi ison ponnistuksen, kun valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmien kesken pääsimme yksimielisyyteen valtion ensi vuoden talousarvioon eduskunnassa tehtävistä muutoksista. Kokonaisuudessa eduskunta hyväksyy talousarvion vielä ennen joulua. Taloustilanne on historiallisen epävarma ja siksi lisäyksiä tehtiin niukasti.

Vaikka taloustilanne on sumuinen, niin yhdestä asiasta voi olla varma. Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Siksi painotimme erityisesti sellaisia kohteita, joilla edistetään talouden kasvua ja työllisyyttä ja jotka eivät aiheuta pysyviä menoja. Varmoja voimme olla myös siitä, että ne toimet joita teemme ympäristömme ja lastemme hyvinvoinnin parhaaksi ovat kullanarvoisia.

Itämeren suojeluun kohdennettiin viisaasti lisävoimavaroja. Euroopan talouskriisissä on tiukasti pidettävä kiinni siitä, että Itämeren suojeluun asetetuista tavoitteista ei tingitä. Meidän velvollisuutemme on jättää Itämeri tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.

Lastentarhanopettajien määrä kunnissa on huolestuttavasti vähentynyt. Lastentarhanopettajapula on niin vakava ongelma, että se uhkaa päivähoidon lakisääteistä toteutumista ja heikentää päivähoidon laatua. Helsingissä on jo huutava pula koulutetuista lastentarhanopettajista. On selvää, että lastentarhanopettajia täytyy kouluttaa lisää. Päätimme kohdistaa lisäresursseja päivähoidon akuuttiin henkilöstötarpeeseen lisäämällä yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen 1,5 miljoonaa euroa. Lastentarhanopettajien lisäkoulutus tukee myös valmisteilla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia jonka eduskunta saa tällä vaalikaudella käsiteltäväkseen.

Välttämätöntä oli se, että lisäsimme kaksi miljoonaa euroa päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää, joka on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille äideille ja heidän perheilleen. RAY:n rahoitus on asteittain vähenemässä, ja rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle. Hallitusohjelman mukaisesti erityisvastuualueille keskitetään vaativan ja tahdonvastaisen hoidon kehittäminen ja järjestäminen, joten aikanaan myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirtyy ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on toteutunut, tarvittiin väliajaksi tämä lisärahoitus. Eduskunta pelasti taas kerran päihdeäitien palvelut. On välttämätöntä että vastaava ministeriö huolehtii, että rahoitus saadaan pysyvälle pohjalle.

Lisäraha on monin tavoin perusteltua. Äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Hoitojärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän siksi, että päihteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Tänä päivänä noin kolmasosa kaikista huumeidenkäyttäjistä on naisia. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheen arki ovat asioita, joita pitää tukea. Toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmannesta ensikodeissa ja kolme neljännestä avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Tyytyväinen olen myös siitä, että suuntaamme lisäresursseja neljässä käräjäoikeudessa toteutetun ja hyviä tuloksia tuottaneen lapsiystävällisen oikeudenkäynnin kokeilun laajentamiseen. Tässä ns. Follo-mallissa lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Kokeilun tulokset viittaavat siihen, että menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tietenkin viranomaisten resursseja mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaalta eduskuntaterveiset 2.12.2011 

Arvoisa vastaanottaja,

Euroopan talouden osalta elämme kuin veitsen terällä. Tuskin koskaan maamme historiassa  eduskunta on näin suuressa epävarmuudessaa käsitellyt tulevan vuoden budjettia. Vaikka talouden näkymät tuleville vuosille ovat poikkeuksellisen sumuiset, kolmesta asiasta voimme kuitenkin olla aivan varmoja. Ensinnäkin, mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ei ole hyvinvointia. Kolmanneksi, vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa. Jokaiselle eurolle ja sentille on löydettävä paras mahdollinen käyttötarkoitus.

Eduskunta kävi viime viikolla keskustelun Suomen talousnäkymistä ja valtiontalouden kehyksistä vuosille 2012–2015. Pidin kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, jossa painotin, että julkisen talouden tasapainottamisessa on muistettava ottaa vanhat lääkkeet, mutta myös uusia tarvitaan. Annostelu on tehtävä taiten niin, että sivuvaikutukset talouskasvuun jäävät mahdollisimman pieniksi.

On selvää, että hallitusohjelmassa asetettuihin velka- ja alijäämätavoitteisiin ei päästä tähän mennessä toteutetuilla toimenpiteillä. Uusista sopeutustoimista on hallituksen päätettävä viimeistään alkukeväästä uuden valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä. Euroopan kriisimailta olemme oppineet kouriintuntuvasti sen, että hyvinvoinnin rakentaminen kuplan varaan tai jatkuva velkarahalla elvyttäminen voi lopulta käydä koko hyvinvointiyhteiskunnan turmioksi.

On huolehdittava siitä, että Suomi säilyy hyvänä kotipesänä kaikenkokoisille yrityksille, työn tekeminen on aina kannattavaa, ja että hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokaisen työntekijän oikeus. Myös panostukset osaamiseen ja sivistykseen ovat parasta tulevaisuuden rakentamista. Toimimattomia rakenteita on uudistettava. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on aivan keskeinen työkalu. Velkaantunut valtio ei voi loputtomasti lisätä rahoitustaan kunnille. On rehellistä myöntää, että jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: joko palveluita vähennetään tai rakenteita muutetaan. Minä ainakin olen palveluiden puolella.

Marras-joulukuussa eduskunnassa on valtion ensi vuoden budjetinteossa loppukiri. Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajana oli ilo olla kokoomuksen neuvottelujoukkueessa. Valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät pääsivät tänään perjantaina 2.12 yksimielisyyteen valtion ensi vuoden talousarvioon eduskunnassa tehtävistä muutoksista, joilla edistetään talouden kasvua ja työllisyyttä, puhdasta ympäristöä sekä lasten hyvinvointia. Lisäresursseja kohdennettiin mm. päivähoidon akuuttiin henkilöstötarpeeseen lisäämällä yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen 1,5 milj.euroa. Opiskelijoiden ateriatukea parannetaan 1,25 milj. eurolla ja Itämeritalkoisiin tuli myös lisärahaa. Erityisen tyytyväinen olin siitä, että saimme sovittua 2 milj.euron lisäämisestä päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Myös Suomi-kouluihin, homekoulujen korjaamiseen, terveyden edistämiseen ja hyviä tuloksia tuottaneen lapsiystävällisen oikeudenkäynnin kokeilun laajentamiseen suunnataan lisäresursseja.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:
1. Valtuustoterveiset: Helsingin ensi vuoden budjetti
2. Kilometrikorvausten oltava tasa-arvoiset
3. Terveisiä tilaisuuksista
- Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana vein terveisiä lukiopäiville sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäiville
- Tradenomiliiton valtuuston syyskokouksessa työelämän tasa-arvosta puhumassa
- Munkinseudun ostariglögeillä Sauli Niinistön seurassa
4. Tervetuloa tapaamaan!
- Lauantaina 10.12 Sauli Niinistön "Helsinki-päivän" tapahtumaan, tarkemmat tiedot kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi lähempänä ajankohtaa.
- Torstaina 15.12 klo 13.30, Café Niinistössä, Pohjoisesplanadi 27.

Tule mukaan tukemaan Niinistön presidenttiehdokkuutta!
www.niinisto.fi
www.facebook.com/niinisto
www.twitter.com/niinisto

Julkaistu

Verkkouutisten tiedote 24.11.2011
"Pois poteroista, kun isänmaan etu niin vaatii"

Kokoomus haluaa hallituksen valmistautuvan kevään kehysneuvotteluihin avoimin mielin ja valmiina uusiin linjauksiin.

- On aika kömpiä ulos poteroista, kun isänmaamme etu sitä vaatii, puolueen ryhmäpuheenvuoron valtiontalouden tarkistettuja kehyksiä vuosille 2012–2015 koskeneessa keskustelussa käyttänyt Sari Sarkomaa muotoili.

Sarkomaan mielestä julkisen talouden tervehtymisen edellytys on se, että vanhat lääkkeet otetaan, mutta myös uusia tarvitaan.

- Annostelu on tehtävä taiten niin, että sivuvaikutukset talouskasvuun jäävät mahdollisimman pieniksi. Leikkaukset tai pelkkä lääkekuuri eivät yksin potilasta pelasta. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan perusteellinen elämäntaparemontti, Sarkomaa sanoi.

Hänen mukaansa Suomen julkisen talouden haastaa akuutin talouskriisin ohella väestön ikääntymisen ja työvoiman supistumisen aiheuttama menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta. Vaikka talouden näkymät tulevalle kehyskaudelle ovat poikkeuksellisen sumuiset, kolmesta asiasta voidaan Sarkomaan mukaan olla varmoja:

- Ensinnäkin, Mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ei ole hyvinvointia. Kolmanneksi, vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa, hän luetteli.

Jo nyt on Sarkomaan mukaan selvää, että aiemmin asetettuihin velka- ja alijäämätavoitteisiin ei päästä tähän mennessä toteutetuilla toimenpiteillä, koska kehysselonteon laatimisen jälkeen talouden näkymät ovat synkentyneet entisestään. Odotteluun ei hänen mielestään ole varaa, vaan uusista sopeutustoimista on päätettävä heti kevään kehyspäätösten yhteydessä.

Niukkenevilla voimavaroilla on Sarkomaan mielestä löydettävä ympäristöä kunnioittavia, kestävää kasvua luovia vipuvaikutuksia.

- Vaikka kannustinpöytää ei taloudellisesti vaikeina aikoina voida kattaa kukkuroilleen, on huolehdittava siitä, että Suomi säilyy hyvänä kotipesänä kaikenkokoisille yrityksille ja että työn tekeminen on aina kannattavaa.

Myös panostukset osaamiseen ja sivistykseen ovat hänen mukaansa parasta tulevaisuuden rakentamista. Erityisen tärkeinä Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusopetus paremmaksi – talkoiden jatkamista. Esiin Sarkomaa nosti myös toimimattomien rakenteiden uudistamisen, josta esimerkkinä hän mainitsi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen.

- Väestön vanhetessa kuntien työtaakka kasvaa, eikä velkaantunut valtio voi loputtomasti lisätä rahoitustaan kunnille. On rehellistä myöntää, että jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: joko palveluita vähennetään tai rakenteita muutetaan, Sarkomaa pelkisti ja ilmoitti Kokoomuksen olevan palveluiden puolella.

* * * * * * * * * * * * *

Ryhmäpuheeni kokonaisuudessaan: 
Valtiontalouden kehykset vuosille 2012 – 2015
24.11.2011 klo 17

Ryhmäpuheenvuoro (5 min) – puhuttaessa muutokset mahdollisia

Arvoisa puhemies,

Julkisen taloutemme tervehtymisen edellytys on se, että vanhat lääkkeet otetaan, mutta myös uusia tarvitaan. Annostelu on tehtävä taiten niin, että sivuvaikutukset talouskasvuun jäävät mahdollisimman pieniksi. Leikkaukset tai pelkkä lääkekuuri eivät yksin potilasta pelasta. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan perusteellinen elämäntaparemontti.  

Talouteemme kohdistuu samanaikaisesti useita haasteita, joita tulee sekä kotimaasta että kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Akuutin talouskriisin ohella julkista talouttamme haastaa väestön ikääntymisen ja työvoiman supistumisen aiheuttama menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta.

Vaikka talouden näkymät tulevalle kehyskaudelle ovat poikkeuksellisen sumuiset, kolmesta asiasta voimme olla aivan varmoja:

Ensinnäkin, Mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä.

Toiseksi, Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Toimet, joilla edistämme uusien työpaikkojen syntyä, työllisyyttä ja yrittäjyyttä ovat kullanarvoisia. Erityisen arvokasta on turvata jokaisen nuoren pääsy koulutukseen ja sitä kautta työpaikkaan.

Kolmanneksi vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa. Jokaiselle eurolle ja sentille on löydettävä paras mahdollinen käyttötarkoitus. On uudistuttava, jotta julkinen sektori saadaan toimimaan nykyistä fiksummin ja tehokkaammin, laadusta tinkimättä.

Elämäntapamuutoksen onnistuminen on helpompaa, kun muistaa, että lopussa odottavat palkinnoksi terveempi elämä ja parempi olo. Kun nyt sopeutamme talouttamme ja uudistamme yhteiskunnan rakenteita, on samalla tavoin kyse myönteisestä muutoksesta.

Hallituksen jo toimeenpanemien sopeutustoimien ohella hallitusohjelmaan kirjattiin selkeä resepti julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallitus sopi, että uusiin lisäsopeutustoimiin tartutaan, mikäli valtion velan bkt-osuus ei näytä kääntyvän laskuun tai valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Jo nyt on selvää, että näihin velka- ja alijäämätavoitteisiin ei päästä tähän mennessä toteutetuilla toimenpiteillä. Kehysselonteon laatimisen jälkeen talouden näkymät ovat synkentyneet entisestään, eikä odotteluun ole varaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että uusista sopeutustoimista päätetään heti kevään kehyspäätösten yhteydessä.

On syytä muistaa, ettei vakaa valtiontalous ole itseisarvo, vaan välttämätön edellytys monille muille tärkeille tavoitteille kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiselle. Euroopan kriisimailta olemme oppineet kouriintuntuvasti sen, että hyvinvoinnin rakentaminen kuplan varaan tai jatkuva velkarahalla elvyttäminen voi lopulta käydä koko hyvinvointiyhteiskunnan turmioksi.

Niukkenevilla voimavaroilla on löydettävä ympäristöä kunnioittavia, kestävää kasvua luovia vipuvaikutuksia. Vaikka kannustinpöytää ei taloudellisesti vaikeina aikoina voida kattaa kukkuroilleen, on huolehdittava siitä, että Suomi säilyy hyvänä kotipesänä kaikenkokoisille yrityksille ja että työn tekeminen on aina kannattavaa.

Panostukset osaamiseen ja sivistykseen ovat parasta tulevaisuuden rakentamista. Koulutusjärjestelmän rakenteita on uudistettava mutta laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta, ei ole lupa tinkiä. Erityisen tärkeinä Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusopetus paremmaksi – talkoiden jatkamista. Perusopetus on korkean osaamisemme kivijalka ja samalla myös parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden ratkaisee se, miten hyvin onnistumme uudistamaan toimimattomia rakenteita. Tässä työssä kunta- ja palvelurakenneuudistus on aivan keskeinen työkalu. Väestön vanhetessa kuntien työtaakka kasvaa, eikä velkaantunut valtio voi loputtomasti lisätä rahoitustaan kunnille. On rehellistä myöntää, että jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: joko palveluita vähennetään tai rakenteita muutetaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on palveluiden puolella.

Myös suomalainen työelämä kaipaa rakenneuudistusta. Työurien pidentämisessä on olennaista, että kaikki työkykyiset ja -haluiset saadaan mukaan työelämään. Hyvän ja perheystävällisen työelämän on oltava jokaisen työntekijän oikeus.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi totean, että me tässä salissa kannamme vastuuta siitä, luotetaanko kotimaassa ja maailmalla Suomeen ja kykyymme hoitaa talouttamme vastuullisesti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että hallitus valmistautuu kevään kehysneuvotteluihin avoimin mielin ja valmiina uusiin linjauksiin. On aika kömpiä ulos poteroista, kun isänmaamme etu sitä vaatii. Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tälle työlle täyden tukensa.

Julkaistu

Tiedote 30.11.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa korosti oppilas- ja opiskelijahuollon kansallisilla kehittämispäivillä puheessaan tarvetta yhtenäiselle opiskeluhuoltolaille ja kiritti lain valmistelua. Yhtä lakia, johon koottaisiin lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, on odotettu pitkään, ja laki on jo viime hallituskaudella hyvin pitkälle valmisteltu. Uusi laki on välttämätön siksikin, että oikeuskanslerin pyytämässä opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä todetaan, että perusopetuslain edellyttämää riittävää ja valtakunnallisesti yhdenvertaista oppilashuoltoa ei ole vielä saavutettu.

"Opiskeluhuoltolaki on saatava eduskunnan käsittelyyn niin, että se saadaan voimaan viimeistään 2014", kannusti Sarkomaa. "Oppilas- ja opiskelijahuolto on erinomainen täsmätoimi, jolla edistämme samanaikaisesti niin valtiontalouden tärkeitä tavoitteita, kuten syrjäytymisen ehkäisyä, nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista, koulutuksen oikea-aikaista ja parempaa läpäisyä, kansanterveyttä ja pidempiä työuria, kuin myös lasten ja nuorten hyvinvointia, hyvää elämää ja arkea tässä ja nyt", Sarkomaa lisää.

Lasten ja nuorten tasavertaiset mahdollisuudet oppilashuollon apuun ja tukeen ovat tärkeä osa sitä työtä, että kehitämme jokaista koulua ja oppilaitosta sellaiseksi, että se tukee lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja sitä, että jokainen lapsi löytäisi itselleen oppimisen ilon.

Sarkomaa nosti vahvasti esille sen, että turvallisuus on myös sitä, että kukaan ei kiusaa. Hän kannusti jatkamaan kiusaamisen kitkemistä kouluissa. Kiusaamisen vastaisen KiVa koulu -ohjelman käyttäjiksi on rekisteröitynyt jo noin 90% Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista. Nollatoleranssi koulukiusaamiseen pitää olla jokaisessa koulussa.

Sarkomaa nosti puheessaan esille sen, että KiVa koulu -hankkeen kaltaiselle systemaattiselle ohjelmalle on suuri tarve myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon puolella. "Nyt tämä on mahdollista, kun varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut siirtyvät vihdoin opetus- ja kulttuuriministeriöön", iloitsi Sarkomaa.

"Koulukiusaamisesta onkin puhuttu paljon, mutta varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa tapahtuvasta kiusaamisesta ei niinkään. Tutkimusten mukaan kiusaamiseen on puututtava jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi. Kiusaamisessa nollatoleranssi on otettava tavoitteeksi myös päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa", toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Eduskunta kävi eilen keskustelun Suomen talousnäkymistä ja valtiontalouden kehyksistä vuosille 2012–2015. Perinteiseen tapaan keskustelu alkoi ryhmien puheenvuoroilla suuruusjärjestyksessä. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä pidin kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Puheessani painotin sitä, että julkisen talouden tasapainottamisessa on muistettava ottaa vanhat lääkkeet, mutta myös uusia tarvitaan. Annostelu on tehtävä taiten niin, että sivuvaikutukset talouskasvuun jäävät mahdollisimman pieniksi.

Vaikka talouden näkymät tuleville vuosille ovat poikkeuksellisen sumuiset, kolmesta asiasta voimme kuitenkin olla aivan varmoja. Ensinnäkin, mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ei ole hyvinvointia. Kolmanneksi, vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa. Jokaiselle eurolle ja sentille on löydettävä paras mahdollinen käyttötarkoitus.

Talouden näkymät ovat hallituksen muodostamisen jälkeen synkentyneet entisestään. On selvää, että hallitusohjelmassa asetettuihin velka- ja alijäämätavoitteisiin ei päästä tähän mennessä toteutetuilla toimenpiteillä. Odotteluun ei nyt ole varaa, vaan uusista sopeutustoimista on hallituksen päätettävä viimeistään alkukeväästä uuden valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä.

Niukkenevilla voimavaroilla on löydettävä ympäristöä kunnioittavia, kestävää kasvua luovia vipuvaikutuksia. Vaikka kannustinpöytää ei taloudellisesti vaikeina aikoina voida kattaa kukkuroilleen, on huolehdittava siitä, että Suomi säilyy hyvänä kotipesänä kaikenkokoisille yrityksille ja että työn tekeminen on aina kannattavaa. Myös panostukset osaamiseen ja sivistykseen ovat parasta tulevaisuuden rakentamista.

Hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden ratkaisee se, miten hyvin onnistumme uudistamaan toimimattomia rakenteita. Tässä työssä kunta- ja palvelurakenneuudistus on aivan keskeinen työkalu. Velkaantunut valtio ei voi loputtomasti lisätä rahoitustaan kunnille. On rehellistä myöntää, että jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: joko palveluita vähennetään tai rakenteita muutetaan. Minä ainakin olen palveluiden puolella.

Myös suomalainen työelämä kaipaa rakenneuudistusta. Työurien pidentämisessä on olennaista, että kaikki työkykyiset ja -haluiset saadaan mukaan työelämään. Hyvän ja perheystävällisen työelämän on oltava jokaisen työntekijän oikeus.

Hallituksen on valmistauduttava kevään kehysneuvotteluihin avoimin mielin ja valmiina uusiin linjauksiin. On aika kömpiä ulos poteroista, kun isänmaamme etu sitä vaatii. Euroopan kriisimailta olemme oppineet kouriintuntuvasti sen, että hyvinvoinnin rakentaminen kuplan varaan tai jatkuva velkarahalla elvyttäminen voi lopulta käydä koko hyvinvointiyhteiskunnan turmioksi.