Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kolumni Helsinki Times-lehdessä 27.10.2011

National Coalition’s Sari Sarkomaa is a fourth-term Member of Parliament from Helsinki, and a member of Helsinki municipal council. She holds a Master’s degree in healthcare, and is chair of the Parliamentary Subcommittee for Municipal and Health Affairs.

Septic Sea or Baltic Sea?

One of the highlights of our summer sailing holiday was supposed to be our arrival in the idyllic harbour at Nynänshamn in Sweden. It didn’t turn out as we’d hoped.

Stinking green seaweed had clogged the shore. “Silly Swedes, making a mess of their sea,” complained one of our children. At first my son’s reaction brought a smile to my face amidst the smell and the disappointment. It’s not easy to explain to a child that the seas are our shared responsibility, and the mess wasn’t just the Swedes’ fault but all our fault. Despite recent efforts, the Baltic is still the world’s most polluted sea.

The biggest threat to the Baltic is eutrophication, the over-accumulation of dissolved nutrients in the water and consequent overburdening of the sea’s natural ability to break down nutrients. The water’s dissolved oxygen is depleted in the process, turning the sea into a body of water that gradually feeds its own destruction. The biggest contributor to the over-enrichment of our coastal waters is the agricultural sector. Of all the phosphates and nitrates that end up in the sea, between 50 and 60 per cent get there via run-off from fields.

To reduce the emission of nutrients into our waterways and into the Baltic, tougher measures are needed. The major shortcoming has been the poor effect of environmental subsidies to the agricultural sector. The subsidies have ended up becoming more a form of income support than a means of environmental protection. Despite this failure, the fact remains that reducing the amount of nutrients that make their way in to the waterways is vital if we are to rescue the Baltic Sea. In this respect, the proposal of the new Minister of Agriculture and Forestry Jari Koskinen (NCP) is to be welcomed.

The Minister has proposed that nutrient emissions from agriculture could be reduced by putting fields out to tender. The purpose of this would be to provide a way for the fields that most pollute the waterways to be voluntarily taken out of use as arable land. Salvaging the Baltic requires more initiatives of this kind, in collaboration with the Ministry of the Environment. The government is strongly committed to pushing for European Union agricultural policy reform in order to promote effective environmental protection in the Baltic Region.

Most importantly, the system of environmental subsidies to the agricultural sector is being reformed to provide better protection of the country’s waterways and natural biodiversity. Under the reformed system, environmental subsidies will be regionally allocated both per holding and by block to the areas that are most critical for waterway protection. This is just as the National Coalition has long demanded. It is reassuring that the government programme led by my party colleague, Prime Minister Jyrki Katainen, provides new hope for the Baltic. The overall objective of the several significant environmental provisions in the government programme is to improve protective measures, both domestically and in cooperation with other Baltic states. Cooperation also continues with St. Petersburg and other towns and cities in the Leningrad region to help reduce municipal and agricultural emissions into the waterways. The aim is to help modernise and enlarge waste water treatment facilities at ports in the Baltic area, and to achieve a blanket prohibition on the passage of untreated waste water into the sea.

Finland is also active in improving the capabilities for preventing oil and chemical spills. The risk of oil spills will be reduced by further developing the control systems and security of sea traffic. In addition, improvements in nitrogen removal at waste water treatment plants, particularly of those near the Baltic coast. Environmental permissions are an effective way of achieving this.
Care of the environment is not a luxury, to be put on the back burner when times are tough economically. As we contend with the ongoing financial crisis in Europe, we must be sure that the goals we have set for protecting the Baltic are neither watered down nor abandoned. It is our common responsibility to leave for future generations a Baltic Sea that gives them no reason for shame.

Julkaistu

Blogi Verkkouutisissa 28.10.2011

Euroopan taloustilanteen osalta Arkadianmäellä ja koko Suomessa eletään kuin veitsenterällä. Tuskin koskaan Suomen historiassa eduskunta on käsitellyt valtion talousarviota näin sumuisissa talousnäkymissä. Kiperä työmarkkinatilanne lisää oman säväyksensä talouden epävarmuuteen.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen 13.10. hyväksymä ja pitkään neuvottelema raamisopimus sisältää palkankorotusraamin ja työelämän laatua koskevia parannuksia. Sopimuksen tavoitteena on lisätä palkansaajien ostovoimaa ja työllisyyttä sekä luoda ennustettavuutta talouteen. Sopimuksen sisältämälle laatupaketille voi hyvällä syyllä antaa ruusuja, mutta myös risuja.

Laatupakettiin sisältyvä tavoite tehdä henkilöstösuunnitelmasta keskeinen työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan työkalu on erittäin tervetullut. Henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä käytäisiin yhdessä läpi mm. työvoiman käyttöön ja osaamiseen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä.

Jos yhteistoimintalainsäädäntöön kirjattaisiin nykyistä täsmällisemmin työaikajoustojen selvittämisestä, niin se varmasti edistäisi työaikapankkien, osa-aikatyön sekä etätyön käyttöä. Lainmuutos on tarpeen, koska työelämän joustoja tukevia käytäntöjä ei vielä ole riittävästi työpaikoilla, eikä johtamisessa vielä ole riittävästi ymmärretty hyvän työelämän hyötyä ja potentiaalia. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen pitää olla olennainen osa henkilöstöjohtamista ja organisaatiokulttuuria.

Laatupaketin mukaan perhevapaajärjestelmää on tarkoitus uudistaa aivan kuten hallitusohjelmakin on luvattu. Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona nykyistä pitempään. Isän osuutta vapaista lisätään niin, että isyysvapaa on yhteensä 54 arkipäivää, joista enintään 18 voidaan pitää yhdessä äidin kanssa. Isän vapaa on lapsikohtainen ja se voidaan pitää joustavasti siihen asti, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Nykyinen kytkös vanhempainvapaaseen poistetaan. Uudistus on hyvä askel eteenpäin vanhempainvapaiden kehittämisessä. Isien aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin korostumista nykyistä enemmän.

Suuri pettymys oli se, että työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten jako säilyy entisellään ja ettei asia ollut edes raamisopimuksen neuvottelupöydässä. Taas kerran asia sivuutettiin, vaikka ongelma on ilmeinen ja sen ratkaiseminen on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa luvattu. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen on aivan välttämätön täsmätoimi tasa-arvon edistämiseksi ja naisyrittäjyyden suurimman jarrun poistamiseksi. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva “äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on välttämätön toimi harmaantuvassa ja taloushaasteiden kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia. Suomi ja Eurooppa voivat selviytyä talousvaikeuksista vain työllä ja yrittämisellä.

Vaikka raamisopimuksessa ei ole toimia vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi, se ei saa tarkoittaa sitä, että asiassa ei edettäisi tällä hallituskaudella. Hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Tällä välillä suurimman taakan ja laskun työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvista kustannuksista maksavat äitien työnantajat.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 28.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa antaa ruusuja, mutta myös risuja Verkkouutisten blogissaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen laatupaketille. Sarkomaan mukaan suuri pettymys oli se, että työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten jako säilyy entisellään ja ettei asia ollut edes raamisopimuksen neuvottelupöydässä.

"Vaikka raamisopimuksessa ei ole toimia vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi, se ei saa tarkoittaa sitä, että asiassa ei edettäisi tällä hallituskaudella. Hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Tällä välillä suurimman taakan ja laskun työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvista kustannuksista maksavat äitien työnantajat", Sarkomaa napauttaa.

"Taas kerran asia sivuutettiin, vaikka ongelma on ilmeinen ja sen ratkaiseminen on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa. Niin nykyisen hallituksen, Vanhasen II, kuin Kiviniemen hallitusohjelmissakin on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva “äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen", Sarkomaa lisää.

Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen on aivan välttämätön täsmätoimi tasa-arvon edistämiseksi ja naisyrittäjyyden suurimman jarrun poistamiseksi.

Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on välttämätön toimi harmaantuvassa ja taloushaasteiden kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia. Suomi ja Eurooppa voivat selviytyä talousvaikeuksista vain työllä ja yrittämisellä. 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Juustopöytä ry jakoi historiansa toisen kerran Kultainen Juustohöylä -palkinnon Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla torstaina 27.10 Helsingin Messukeskuksessa.

Juustopöydän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja varapuheenjohtaja, Maku-lehden päätoimittaja Marita Joutjärvi luovuttivat palkinnon Äänekosken juustolan juustomestari Matti Virralle. Hän on valmistanut vuosikymmeniä suomalaiseen makuun sopivaa Valio AURA® sinihomejuustoa.

Juustomestari Matti Virta sai vuoden 2011 Kultaisen Juustohöylä -palkinnon kiitokseksi mittavasta urastaan suomalaisten rakastaman Valio AURA sinihomejuuston valmistuksessa. Tinkimättömällä ammattitaidollaan ja omistautumisellaan juustonvalmistuksen saloihin Matti Virta on vastannut AURA juuston haasteellisesta valmistuksesta ja hyvästä laadusta jo yli 30 vuoden ajan Valion Äänekosken meijerillä. Laatua varmistaa myös meijerin maidontuottajien laatupalkinnoilla huomioitu korkealuokkainen, puhdas suomalainen maito.

AURA juusto on hivellyt suomalaisten makuhermoja jo lähes 80 vuoden ajan sekä herkuttelu- että ruoanlaittojuustona. Suomen suosituinta sinihomejuustoa Valio AURA sinihomejuustoa syödään vuosittain jo yli 1,5 milj. kg. Sinihomejuuston kulutus on kasvussa ja Valio AURA on ylivoimainen markkinajohtaja. AURA on myös lähiruokaa parhaimmillaan - juusto tehdään Äänekoskella ja siihen käytettävä maito tulee keskimäärin 26 km päästä juustolasta.

Kultainen Juustohöylä -palkinto on Juustopöytä ry:n tapa huomioida, kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautunutta. Palkittava voi olla yksityishenkilö, yhteisö tai yhtiö, joka on ansainnut Juustopöydän kiitoksen.

Vuonna 1978 perustettu Juustopöytä ry on naisten juustoseura, jossa on lähes 300 jäsentä. Jäsenet ovat yhteiskunnan eri aloilla näköalapaikoilla toimivia naisia. Juustopöydän tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Sari Sarkomaa
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Julkaistu

Suomessa eläinten hyvinvoinnissa ja suojelussa on vakavia puutteita. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia. Eläinten hyvinvointia voidaan edistää varmistamalla, että lainsäädäntö sekä oikeusprosessit ovat ajan tasalla, valvonta toimii ja eläinsuojelurikokset otetaan vakavasti. Tässä työssä on eduskunnalla oma merkittävä roolinsa.

On ilahduttavaa, että Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu useita eläinten hyvinvointia parantavia tavoitteita. Olen tyytyväinen siitä, että me hallitusneuvotteluissa mukana olleet eläinsuojeluihmiset onnistuimme saamaan keskeiset tavoitteemme hallitusohjelmaan. Ohjelmassa on luvattu, että eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös eläinsuojeluasiamiehen nimeäminen ja eläinvalvonnan sekä sen rahoituksen vahvistaminen.

Eduskunnassa olemme käärineet hihat, jotta hallitusohjelman eläinsuojelutavoitteet toteutuisivat. Hallituksessa avainasemassa on maa- ja metsätalousministeri Koskinen (kok). Tavatessamme toissa viikolla eläinsuojeluryhmän voimin ministerin, hän kertoi, että eläinten hyvinvointilaki tulee eduskunnan käsittelyyn arviolta vuonna 2014. Ministeri kertoi myös, että lain uudistamista varten perustetaan aivan lähiaikoina virkamiestyöryhmä, ja ensi vuoden alkupuolella laajempi työryhmä. Kuulimme myös, että lain uudistamiseen liittyviä taustaselvityksiä on käynnistetty. Eläinsuojeluasioista on tarkoitus tehdä myös avoin kysely kansalaisille.

Jätin lokakuussa ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen eläinten hyvinvoinnin parantamisesta lainsäädäntötoimin (KK 152/2011 vp). Kysymyksessä tiedustelin mm. eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen aikataulusta ja eläinvalvonnan vahvistamisesta. On hyvä saada näihin tärkeisiin asioihin vastaukset myös kirjallisesti.

Eläinten hyvinvointia voidaan ja pitää edistää monella tavalla. On hyvä, että hallitusohjelmassa on keskeisenä kirjauksena luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen. Erinomaista on se, että hallitusohjelmassa luvataan kuluttajille paremmat mahdollisuudet saada tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotavasta. Näin kuluttajalla on nykyistä parempi mahdollisuus olla vahva vaikuttaja ja omilla kulutusvalinnoilla edistää eläinten hyvää kohtelua ja suosia kotimaista ruokaa. Hallitusohjelmassa todetaan aivan oikein, että eettisen elintarviketuotannon keskeinen tekijä on tuotantoeläinten hyvinvointi.

Valitettavasti tällä hetkellä Suomessa ei ole järjestelmää, jonka avulla voidaan viestittää tietoa vastuullisuuden ja eläinten hyvinvoinnin toteutumisesta ruokaketjussa. Tällainen järjestelmä olisi suomalaiselle ruoalle kilpailuetu. Oli hyvä kuulla ministeri Koskisen kertomana, että vastuullinen lihantuotanto -hanketta viedään eteenpäin. Perusajatuksena on se, että kuluttaja näkisi kuten kananmuniakin ostaessa, kuinka eläin on voinut.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) lokakuun juhlaseminaarin aiheena oli vastuullisuuden varmistaminen elintarvikeketjussa. Kuten seminaarissa nostettiin esille, kansallinen, koko liha-alan kattava vastuullisuuden jäljitettävyysjärjestelmä on mahdollista luoda melko nopealla aikataululla. Tätä tärkeää asiaa on vauhditettava kaikin puolin.

Sokerina pohjalla hallitusohjelmassa luvattu eläinsuojeluasiamiehen viran nimeäminen maa- ja metsätalousministeriöön tapahtuu Koskisen mukaan niin pian kuin vain on mahdollista. Valmistelu on käynnistetty ja tavoitteena on, että toimenkuva saataisiin piirrettyä tämän vuoden puolella. Lupasimme ministerille, että eduskunnan eläinsuojeluryhmä seuraa tilannetta ja osallistuu aktiivisesti hallitusohjelmatavoitteiden eteenpäinviemiseen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 20.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa opetusministeriä tositoimiin opettajan ammatin vetovoimaisuuden lisäämiseksi. On harmillista, että lausunnolla olevan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuunnitelman lyhyimpiä ja ohuimpia lukuja on opettajia koskeva luku, ja siinäkin on suuria puutteita.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu tärkeä tavoite edistää opettajan ammatin vetovoimasuutta. Tämän tavoitteen edistäminen on ydinkysymys koko Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Sarkomaa kannustaa opetusministeriä nostamaan opettajuuden edistämisen hallituskauden kärkihankkeeksi.

Sarkomaa iloitsee siitä, että valtion rahoittaman täydennyskoulutuksen voimavarat lisääntyvät. "Mikä on sen tärkeämpää, että opettajilla on mahdollisuus täydentää osaamistaan", sanoo Sarkomaa. "Kesuun on syytä kirjata tavoitteeksi se, että jatkossa työnantajalla olisi velvollisuus tarjota opettajille täydennyskoulutusta ja opettajalla puolestaan velvollisuus kehittää osaamistaan. Täydennyskoulutusvelvoite varmistaisi sen, että rahat menisivät siihen mihin ne on tarkoitettu, ja että täydennyskoulutukseen pääsy oikeasti toteutuu. On tärkeää varmistaa, että sosiaalihuoltolaissa säädetty täydennyskoulutusvelvoite toteutuu varhaiskasvatuksen kasvatus- ja opetushenkilöstölle", Sarkomaa lisää.

Sarkomaa kannattaa selvityksen tekemistä valtakunnallisen opettajarekisterin perustamisesta. Samassa yhteydessä on etsittävä keinot opettajan ammatin suojaamiseksi. Luomalla rekisteri opettajien ammatissa toimivista henkilöistä helpotetaan kelpoisuuksien tunnistamista ja edistetään koulutuksen- ja kasvatuksen laatua sekä tasavertaisuutta. Rekisteri helpottaisi myös opettajatarpeen ennakointia.

Sarkomaa pitää pohtimisen arvoisena ja hyvänä oivalluksena ”ovausta" eli OAJ:n perusteltua ehdotusta siitä, että keskeisissä koulutuspoliittisissa hankkeissa arvioitaisiin myös vaikutukset opettajiin. Opettajan työn houkuttelevuuden edistämisessä ei voi liikaa korostaa hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä.

Suomen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän vahvuus ja maailman parhaiden oppimistulosten taustalla on korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat sekä tiukat kelpoisuusehdot, mutta myös opettajan työn houkuttelevuus. Opettajan työn vetovoimaisuus ei ole itsestäänselvyys vaan siitä on pidettävä hyvää huolta. OPH:n arvion mukaan jopa 10-15 % opettajista hakeutuu jatkossa muihin työtehtäviin. Sarkomaa kannattaa opettajien työhyvinvointiohjelman käynnistämistä. Tähän on myös liitettävä päiväkotien ja koulujen sekä oppilaitosten johtamisen kehittäminen. Opettajat ansaitsevat hyvän esimiehen.

Sarkomaa muistuttaa, että täydennyskoulutuksessa on erityisesti painotettava opetustoimen johtajien ja rehtoreiden hallinnollisen ja pedagogisen johtamistaidon kehittämistä. Myös opettajien peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen yhteistyötä ja jatkuvuutta tulisi kehittää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 16.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa varoittaa ottamasta askelia, joilla murennetaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tehtäviä. Sarkomaa on huolissaan lausuntokierroksella olevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman toimenpide-ehdotuksista, jotka toteutuessaan vaarantaisivat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuottaman osaamisen ja opetuksen laadun.

Kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan aloitettavaksi rakenteellisen kehittämisen ohjelma, jonka mukaan toista astetta kehitettäisiin yhtenä kokonaisuutena.

"Ehdotus on toteuttamiskelvoton", sanoo Sarkomaa. Jatkossakin lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen on tehtävä koulutusmuotojen omista päämääristä käsin. Ylioppilastutkintoa ja ammatillista tutkintoa on kehitettävä erillisinä tutkintoina. Myöskään opetussuunnitelmiin liittyvillä muutoksilla ei saa hämärtää toimivaksi osoittautunutta duaalimallia. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten rahoitus on pidettävä toisistaan erillisinä.

Samaa duaalimallin hämärtämislinjaa edustaa se, että kehittämissuunnitelmassa toisen asteen kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu ammatillista ja ylioppilastutkintoa sekoittava yhdistelmätutkinto. On erittäin huolestuttavaa, että esitetyistä toimenpiteistä ja painotuksista kumpuaa kaipuu ns. nuorisokoulumalliin sekä tahto hivuttaa lukiot ja ammatilliset oppilaitokset yhteen. Linjaukset eivät vastaa sitä yhteisymmärrystä, josta Säätytalolla kuuden hallituspuolueen kesken sovittiin.

Duaalimalliin perustuva toisen asteen koulutus on tuottanut hyvän pohjan niin akateemisille kuin ammatillisille jatko-opinnoille. Se on tuottanut maailman huipputason koulutusta, joka vastaa nuorten tarvitsemaa osaamis- ja sivistyspohjaa sekä työelämän tarpeita. Tämän perustan murentaminen olisi tuhoisaa koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.

Sen sijaan yhdistelmätutkinnoista on syytä tehdä selvitys. Yhdistelmätutkinnon todellisesta hyödyllisyydestä jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta ei ole valtakunnan tasolta kerättynä kattavaa tietoa. Tämän tiedon kerääminen on välttämätöntä, jotta yhdistelmätutkintoa voitaisiin oikeasti arvioida.

Lukio-opetuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa on lukioiden tehtävä keskenään yhteistyötä. Myös verkostoituminen peruskoulujen ja korkeakoulujen kanssa edistää yleissivistävän aineenopettajaosaamisen saatavuutta. Ammatillisten oppilaitosten osalta on jatkettava meneillään olevaa rakenteiden kehittämistä. Lukiolaisilla pitää olla oikeus saada yleissivistävää opetusta ja ammattiin opiskelevilla ammatillista erityisosaamista tukevaa osaamista.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

12.10.2011 Haastattelu Maku-lehdessä
Toimittaja Lilli Ollikainen

Palanen juustoa ruoan päätteeksi, tekee hyvää myös hampaille.

Juustolautanen on hurmaava jälkiruoka tai illanistujaistarjottava, ja paljon terveellisempi kuin toisinaan uskotaan. Paitsi leivän päälle, juusto sopii taivaallisesti myös välipaloihin, ruoanlaittoon ja leivontaan.

–  Jos jääkaapissani ei ole juustoa, mielestäni siellä ei ole mitään. Pidän niin miedoista kuin voimakkaistakin juustoista. Syön joka päivä juustoa. Mielestäni ei ole ruokaa, johon juusto ei sopisi. Etsin erilaisia makuja, enkä halua jumiutua yhteen juustoon, kertoo Juustopöydän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

– Ryhdyin kasvissyöjäksi ensimmäisellä luokalla ja mietin nuorena paljon ravintoasioita. Olen aina arvostanut juustoa, joka sisältää maidon ravintoaineita moninkertaisesti. Juusto on erinomainen proteiinin, kalsiumin, hivenaineiden ja vitamiinien lähde. Toivoisin kaikkien ihmisten ymmärtävän juuston arvon.

Neljä vuotta Juustopöydässä toiminut Sari Sarkomaa pitää sydämen asianaan juustotietämyksen edistämistä Suomessa. Energinen naisten oma juustoyhdistys sai alkunsa vuonna 1978, kun ministeri Marjatta Väänänen kutsui 100 yhteiskunnan eri aloilla johtavassa asemassa toimivaa naista perustavaan kokoukseen ravintola Vaakunaan, Helsinkiin. Innoittajana toimi vuonna 1961 perustettu Juustoseura, jonka jäseniksi hyväksyttiin vain miehiä.

– Sen lisäksi, että Juustopöytä tarjoaa jäsenilleen tapahtumia ja koulutusta, se haluaa vaikuttaa suomalaiseen ruokakulttuuriin ja sitä kautta myös juuston käyttöön Suomessa. Yhdistyksemme on esimerkiksi jouduttanut toiminnallaan Helsingin yliopiston ruokakulttuuriprofessuurin perustamista. Ruokakulttuurin professuurin perustaminen avartaa suomalaista ravitsemuskeskeistä keskustelua ja rakentaa maailmalla positiivista Suomi-kuvaa. Myös kaupalle ja elintarviketeollisuudelle voidaan tuottaa syvempää ymmärrystä suomalaisen kuluttajan ruoan valintaan liittyvistä tekijöistä ja ruokakäyttäytymisestä.

Suomessa juustojen kulutus on viisinkertaistunut vuodesta 1970. Erilaisia kevytjuustoja käytetään enenevässä määrin, samalla kun perinteisten edam- ja emmental-juustojen kulutus on pienentynyt. Suomalaiset juustot valmistetaan pääosin lehmänmaidosta, mutta aineksena voi olla myös vuohen- tai lampaanmaito. Yhden juustokilon valmistamiseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa. Yli kolmasosa juustoista tuodaan muista EU-maista.

Kultainen Juustohöylä –palkinto on Juustopöydän tapa huomioida, kannustaa ja kiittää juustomaailmassa kunnostautunutta yksityishenkilöä, yhteisöä tai yhtiötä. Historian ensimmäinen palkinto jaettiin Viini, Ruoka & Hyvä elämä 2010 -messuilla, ja sen vastaanotti Juuri Keittiö & Baari ja sen yhteydessä oleva Juuren Puoti.

– Palkinnon saaja tuo kotimaisuutta esille upealla tavalla. Ajan hengessä oleva maaseutukauppa ja ravintola keskellä kaupunkia pitävät valikoimissaan myös laajaa kotimaisten juustojen valikoimaa. Lähiruoka ja kotimaiset juustot ovat minulle myös henkilökohtaisesti merkittäviä. Äitinä haluan, että myös lapseni syövät terveellisesti.

Vuoden 2011 Kultainen Juustohöylä -palkinto luovutetaan Viini, Ruoka & Hyvä elämä -messujen yhteydessä torstaina 27.10.2011 klo 13.30 Helsingin Messukeskuksessa.

Juustopöytä ry www.juustopoyta.fi
– Perustettiin vuonna 1978 Helsingissä.
– Tavoitteena edistää jäsentensä juustojen ja juustonvalmistuksen tuntemusta sekä kehittää juustokulttuuria Suomessa.
– Järjestää koulutuksia, opintoretkiä, tapahtumia ja näyttelyitä.
– Kannattaa samanhenkisten yhdistysten jäsenien verkostoitumista.
– Jäseniä lähes 300, jotka kaikki naisia. Jäseneksi hakeva tarvitsee kaksi yhdistyksen jäsentä suosittelijaksi.
– Jäsenmaksu 30 €/ vuosi

Julkaistu

30.9.2011 Kolumni Kaupunkisanomissa

HUS:n Lastenklinikan ja lastenlinnan tilat ovat elinkaarensa päässä eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ahtaat. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Suomeen tarvitaan viipymättä uusi lastensairaala. Suurin haaste on rahoituksessa ja sen ratkaisemiseksi on etsittävä ennakkoluulottomasti ratkaisuja.

Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on sen epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa. Sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

On hyvä, että alustava tarveselvitys lastensairaalan toiminnoista on tarkoitus tehdä tämän syksyn aikana. Tämän jälkeen tilatarve tiedetään tarkemmin. Tarveselvityksen jälkeen on syytä heti määrittää rakennuksen sijainti ja käynnistää kaavoitustyöt. Ideaalisinta olisi rakentaa kokonaan uusi, riittävän iso lastensairaala lähelle vastasyntyneiden teho-osastoa. Ihanteellisin sijainti olisi lasten- ja naistenklinikan välillä mahdollisesti vanhaa hallintorakennusta purkaen. Muitakin mahdollisia paikkoja varmasti löytyy.

Lastensairaalassa tehdään myös maailmalla arvostettua ja urauurtavaa tutkimusta, jonka avulla yhä pienempiä ihmisen alkuja pidetään elämässä kiinni. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

Jatkuva korjaaminen maksaa. Infektiot maksavat sekä vaarantavat lasten terveyden ja joskus jopa pienen ihmisen alun hengen. Siksi ei pidä enää odottaa. Sairaalan rakentaminen ja rahoitus on kaikkien kuntien ja myös valtion asia. Kiinteistöjen rakentamiseen pitää etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Vaihtoehto lastensairaalan rakentamiseen voisi olla leasing-malli, jossa sairaalan omistaisi rahoitusyhtiö. Tässä työssä on HUS:n, kuntien ja valtiovallan yhdistettävä voimansa. Guggenheimin sytyttämää innostusta päättäjissä tarvitaan myös lastensairaalan rakentamiseen. Suomen lippulaiva voi olla myös maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 7.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi maa- ja metsätalousministeri Koskisen (kok.) ehdotuksen maatalouden päästöjen vähentämiseksi ja Itämeren suojelemiseksi. Koskinen on ehdottanut Nykypäivä-lehden haastattelussa, että maatalouden ravinnepäästöjä vähennettäisiin peltojen tarjouskilpailulla, jonka avulla saataisiin eniten vesistöjä kuormittavia peltoja pois viljelykäytöstä vapaaehtoisesti. Sarkomaan mielestä kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministerin ehdotus ansaitsee kiitoksen ja se on tärkeä toteuttaa.

"Koskisen ehdotus on tervetullut avaus vesiensuojelun tehostamiseksi ja Itämeren pelastamiseksi. On ilo huomata, että maa- ja metsätalousministeriössä puhaltaa uudet tuulet, ja uusi kokoomuslainen ministeri on laittanut vauhtia ympäristönsuojeluun", Sarkomaa iloitsee.

Maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi vesistöjen ja Itämeren suojelemiseksi on peräänkuulutettu tehokkaampia toimia. Erityinen puute on ollut se, että ympäristötuet on kohdennettu tasaisesti, eikä erityisesti niille alueille, joissa päästöt ovat suurimmat. Tähän Koskisen ehdotus on todellinen edistysaskel ja täsmätoimi.

Itämeriselonteon käsittelyn yhteydessä eduskunta totesikin, että toimet Itämeren suojelemiseksi eivät ole riittäviä. Suojelutavoitteemme eivät toteudu, ellemme Suomessa pysty vähentämään maatalouden ravinnekuormitusta sovitusti. On hyvä, että hallitus on ohjelmassaan luvannut toimia ympäristöystävällisen maatalouden edistämiseksi ja kohdentaa maatalouden ympäristötukea nykyistä vaikuttavammin. Sarkomaa kannustaa ministeri Koskista hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseen ja kirittää myös ympäristöministeri Niinistöä mukaan Koskisen aloittamaan vauhdikkaaseen työhön.

Itämeriselonteon käsittelyssä Sarkomaa nosti kokoomuksen ryhmäpuheessa esille ehdotuksen, että on järkevää kehittää vapaaehtoista vuokrauskokeilua, jossa Saaristomeren herkimmillä valuma-alueilla rinnepeltoja vuokrattaisiin pois viljelykäytöstä. Koskisen ehdotus, että viljelijät tarjoaisivat peltokaistaleita valtiolle, joka maksaisi ympäristötukea peltonsa suojelleelle maanomistajalle, ajaa samaa asiaa. 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033