Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

30.9.2011 Kolumni Rautatiealan Teknisten Liitto RTL ry:n
Rautatietekniikka-lehdessä

Olen raideliikenteen ahkera käyttäjä ja tosiystävä. Olen aina asunut joko junaradan tai raitiovaunukiskojen lähettyvillä. Kahden ensimmäisen lapseni syntymisen aikaan asuimme Haagassa, josta pääsi junalla kätevästi muutamassa minuutissa keskustaan ja eduskuntaan töihin. Nykyään asumme nelosen raitiovaunukiskojen varrella Munkkiniemessä. En osaa edes kuvitella, kuinka paljon hankalampaa arki olisi ilman raideliikennettä.

Kätevyyden ja nopeuden lisäksi raideliikenne on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin neljännes ja kaikista kasvihuonepäästöistä noin viidennes. Suosimalla joukkoliikennettä ja rautateitä, vähennämme päästöjä merkittävästi.

Säätytalolla hallitusneuvotteluissa olleena voin sanoa, että tuoreessa hallitusohjelmassa on raideliikenteelle paljon myönteisiä kirjauksia. Onneksi meitä raideliikenteen ystäviä oli neuvotteluissa suuri joukko. Ohjelmassa painotetaan työmatkaliikenteen, joukkoliikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamista. Erityisen huomion kohteena ovat raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. Ohjelmassa luvataan turvata perusväylänpidon määrärahojen nykytaso painottaen perusradanpitoa.

Erityisen tervetullut hallitusohjelmakirjaus on se, että Pisara-radasta tehdään suunnittelupäätös. Pisara-rata on selkeästi koko maan raideliikennettä parantava hanke. Tarkoitus on myös käynnistää Helsingin ratapihan rautatieliikenteen ohjausjärjestelmän uudistamisen suunnittelu. Tavoitteena on rautatieliikenteen parempi ohjaus ja valtakunnallisen häiriöherkkyyden vähentäminen.

Etenkin pääkaupunkiseudulla on työmatkaliikennettä saatava nykyistä paljon enemmän joukkoliikenteeseen ja varsinkin raiteille. Uudenmaan liiton mukaan Uusimaa varautuu 430 000 asukkaan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. On selvää, että raideliikenteen kehittäminen on oltava painopisteenä ja joukkoliikenteeseen on asukkaita kannustettava.

Joukkoliikenteen houkuttelevuutta kasvattavat monet hallitusohjelman tavoitteet jotka helpottavat matkailijoiden arkea: mm. liityntäpysäköintipaikoituksien lisääminen, valtakunnallisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän käyttöönotto, jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä, sekä valtakunnallisen joukkoliikenteen aikataulu- ja reittipalvelun toteuttaminen. Olen ilahtunut siitä, että suurten kaupunkien joukkoliikennetukea on sovittu korotettavan tinkimättä joukkoliikenteen ostoista.

Taloudellisesti epävarmassa ja haastavassa tilanteessa hallitusohjelma on kunnianhimoinen. Tärkeää on myös muistaa, että raideliikenteen kehittymisen perusedellytys on hintakilpailukyky. Tämän tosiasian tunnustaminen lisää raideliikenteeseen liittyvien päätösten vaativuutta. Varmaa kuitenkin on, että on entistäkin tärkeämpää priorisoida raideliikennettä niukkojen voimavarojen jaossa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaalta eduskuntaterveiset 30.9.2011 

Syysistuntokautta on leimannut vahvasti epävarmuus. Eurokriisin perimmäinen syy on ylivelkaantuminen. On todella harmillista, että saamme kärsiä muiden maiden tekemistä virheistä ja holtittomuudesta. Kaikkien eduskunnan hyväksymien toimien on tähdättävä markkinoiden vakauttamiseen ja sitä kautta suomalaisten ja Suomen selviämiseen. Aivan selvä on, että koko Euroopassa tervehdytetään talouspolitiikkaa ja ylivelkaantumisen kierre on saatava katkaistua.

Eduskunnan tärkeä tehtävä on huolehtia oman taloutemme tasapainottamisesta. Kun omat asiamme ovat kunnossa, selviämme aina paremmin, tapahtuipa maailmalla sitten mitä tahansa.  Olennaista on turvata sekä työnteon että yrittäjyyden edellytykset. Ilman niitä ei meillä ole mitään.

Eduskunta saa ensi vuoden budjetin ja valtiontalouden kehykset käsiteltäväkseen poikkeuksellisesti vasta lokakuussa. Toimin valtiovarainvaliokunnan jäsenenä ja Euroopan ja kotimaan talousasiat ovat keskeisesti työlistallani koko syksyn. Valtiovarainvaliokunnan työ on jakaantunut jaostoihin. Sovimme jaostopaikoista syyskauden alussa. Olen kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja ja toimin sivistys- ja tiedejaostossa. Aloitin syksyllä myös opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:
1. Keskustan kuntapolitiikkaan ei ole enää varaa
2. Palkansaajavaltuuskunnan sekä työn ja yrittäjyyden verkoston pääministeritapaaminen
3. Suomeen tarvitaan uusi lastensairaala
4. Alueellistamispolitiikka uudelleenarviointiin ja stoppi Fimean pakkosiirrolle
5. Päivähoitolain uudistus ja lastentarhanopettajien riittävyys
6. Tervetuloa tapaamaan tiistaina 25.10 klo 17 - 18.30 avoimeen keskustelutilaisuuteen eduskunnan Kansalaisinfoon, Arkadiankatu 3: "Ruusuja ja risuja terveydenhuollosta" 

Tule mukaan tukemaan Niinistön presidenttiehdokkuutta! www.niinisto.fi

Julkaistu

28.9.2011 Haagalainen

Perinteisillä Haagan markkinoilla paistoi aurinko ja tori täyttyi ihmisistä. Tapahtumalla on mittava merkitys alueen viihtyvyyteen ja kehittämiseen. Parasta oli tietenkin tuttujen tapaaminen ja uusia tuttavuuksiakin syntyi tänäkin vuonna. Keskustelua käytiin laajasti ajankohtaisista asioista.

Vanhuspalvelulaista tuli paljon kyselyjä. Olin mukana hallitusneuvotteluissa, joissa lain valmistelusta sovittiin. Moni olikin ilahtunut kerrottuani, että lainsäädännöllä vahvistetaan ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä ja turvallista elämää. Vanhuspalvelulailla ei voi yksin turvata ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi.

Haagan kuten muidenkin Helsingin kaupunginosien ongelma on pienten liikkeiden väheneminen. Ilman pikkuliikkeitä ja kahviloita kaupunkikulttuuri kuihtuu. Markkinoilla puhuttiinkin paljon Haagan palveluista ja yrittäjyydestä. Eduskunnan tehtävä on huolehtia yrittäjyyden edellytyksistä ja siinä on meillä vielä paljon tehtävää. Terveisiä sainkin siitä, että eduskunnan on erityisesti urakoitava mikro- ja yksinyrittäjien aseman kohentamiseksi.

Jokainen meistä voi itse vaikuttaa pienten kauppojen elinvoimaisuuteen suosimalla niitä ostospaikkoina. Palkaksi saa ystävällisen palvelun ja yksilöllisiä tuotteita sekä elävän kaupungin. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää. Se tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

Syksyn ja koulujen alkaminen oli herättänyt ihmiset pohtimaan liikenneturvallisuutta. Kolmen lapsen äitinä ovat pohdinnat lasten koulutien turvallisuudesta enemmän kuin tuttua. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua. Näin tapahtuu käsittämättömän usein ja tämä aihe puhututti markkinoilla.

Liikenneturvallisuuskyselytkin osoittavat, että lähes jokainen suomalainen on nähnyt useammin kuin kahdesti suojatiellä tapahtuvan ”läheltä piti” -vaaratilanteen, jossa moottoriajoneuvo on ollut ajaa suojatietä ylittävän päälle. Malttia toivottiin autoilijoilta. Ja jalankulkijoiden on tärkeä muistaa heijastimet syksyn pimetessä, niin lasten kuin myös meidän aikuisten. Varovaisuus ja sääntöjen noudattaminen liikenteessä on meidän kaikkien parhaaksi. Lapsilla ja meillä kaikilla on oikeus liikkua turvallisesti omassa lähiympäristössämme. 

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

Tiedote 1.10.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää työmarkkinakeskusjärjestöjohtajia ottamaan neuvottelupöytään vahvasti myös työelämän tasa-arvoon liittyvät asiat.

"Keskitetyn työmarkkinaratkaisun yhteydessä on pöydällä oltava myös työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen", kannustaa Sarkomaa ja tarjoaa malliksi vanhempainvakuutusta.

Sarkomaa muistuttaa samalla myös Kataisen hallitusta hallitusohjelmakirjauksistaan liittyen vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen ja perheystävälliseen työelämään. Sarkomaa kannustaa hallitusta töihin hallitusohjelmalupausten täyttämiseksi niin, että tämän vaalikauden aikana vanhemmuuden kustannuksiin liittyvät esitykset saataisiin eduskunnassa käsiteltyä. Kyse ei ole vain tasa-arvon häpeätahran poistamisesta vaan yhtälailla naisyrittäjyyden suurimman jarrun poistamisesta. Suomi ja Eurooppa voivat selviytyä talousvaikeuksista vain työllä ja yrittämisellä.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työnantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Lääkelaitoksen alueellistaminen ei saa olla itsetarkoitus. Politiikassa on päinvastoin kunniakasta perääntyä silloin, kun tosiasiat sitä vahvasti puoltavat. Lääkelaitoksen, eli uuden Fimean osalta tosiasiat puhuvat yksiselitteisesti pakkosiirrosta luopumisen puolesta. Pian sosiaali- ja terveysministeriön pöydällä olevan Fimean tekemän selvityksen pohjalta tehdyissä päätöksissä on oltava keinovalikossa myös pakkosiirron peruminen.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean alueellistamispäätös tehtiin poikkeuksellisen kovan kohun ja kritiikin saattelemana. Useat tahot ja varsinkin alan asiantuntijat varoittivat päätöksen johtavan asiantuntemuksen karkaamiseen, laitoksen toiminnan kriisiytymiseen ja lääketurvallisuuden vaarantumiseen. Jopa oikeuskansleri moitti asian valmistelua. Kaikista varoituksista huolimatta vastaava ministeri, keskustalainen Hyssälä vei pakkosiirtopäätöksen loppuun asti. Tänään näemme mihin sokea alueellistamispolitiikka johtaa.

Syksyyn 2011 mennessä Fimean noin 200 hengen henkilöstöstä on irtisanoutunut yli 60 työntekijää, joista suuri osa on pitkäaikaisia asiantuntijoita. Alueellistamispäätöksen toimeenpano on takkuillut monin tavoin. Vuonna 2014 Kuopiossa pitäisi olla kaikki Fimean toiminnot ja työntekijät lukuun ottamatta etätyöntekijöitä. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan vanhan lääkelaitoksen henkilöstöä on siirtynyt Kuopioon vasta muutama ja Kuopioon on palkattu uusia työntekijöitä toisaalta. Ensi vuonna Fimea on joutumassa todella vakaviin vaikeuksiin, jos alkuperäisestä pakkosiirtopäätöksestä ja -suunnitelmasta pidettäisiin kiinni.

Nyt hallituksen ja ministerin vaihduttua on hyvä mahdollisuus ottaa asia uudelleenkäsittelyyn. Olikin täysin välttämätöntä, että uusi sosiaali- ja terveysministeri Risikko kuuli lääkealan hädän ja lupasi uudelleen arvioida asiaa. Fimean johto tekee yhdessä henkilöstön kanssa ehdotuksen siitä, miten laitoksen toiminta ja lääketurvallisuus taataan. Esityksen pitäisi olla ihan näinä päivinä valmis. Kun entistä Lääkelaitosta koskevat päätökset tehtiin hutiloimalla, on uuden Fimean pelastaminen tehtävä harkiten.

Esille kannattaisi kaivaa myös alueellistamisjupakan aikana eronneen Lääkelaitoksen ylijohtaja Hannes Wahlroosin rakentava esitys. Wahlroos esitti, että Kuopiossa olisivat vain sellaiset lääkehuollon kehittämis- ja asiantuntijatehtävät, joilla ei ole välitöntä yhteyttä EU:n lääkevalvontaan. Siirrettävillä tehtävillä ei tulisi myöskään olla kiinteää keskinäistä yhteyttä lääkehuollon lupa- ja valvontaprosesseissa.

Olisi suurta viisautta muuttaa päätöstä nyt kun nähdään, että on tehty päätös riskeeraa lääketurvallisuuden, hävittää korkeaa osaamistamme lääkealalla ja uhkaa Suomen mainetta lääkealan osaajana. Jos päätöksen perumiseen ei taivuta, on syytä etsiä luovasti ratkaisuja Fimean toiminnan turvaamiseksi.

Koko lääkelaitoksen alueellistamisjupakka on vakava osoitus siitä, että nykyisen hallituksen on arvioitava koko alueellistamispolitiikan periaatteet. Onkin enemmän kuin tervetullutta, että Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite arvioida valtion alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta. Hallitusohjelmassa luvataan myös selvittää alueellistamisen tulokset ja menettelytavat. Tämä selvitys on syytä tehdä ripeästi. Hallitusohjelman mukaan arvioinnin perusteella alueellistamista voidaan jatkaa kokonaistaloudellisin perustein toimintojen uudelleenorganisoinnin tai uusien toimintojen perustamisen yhteydessä. Valmistelun aikana olisi viisasta pidättäytyä kaikesta alueellistamisesta, niin uusista päätöksistä kuin vanhojen toimeenpanosta.

Julkaistu

28.9.2011 Verkkouutisten blogi

Kataisen hallituksen vauhdittama kunta- ja palvelurakenneuudistus ei tule pyytämättä ja yllätyksenä vaikka Keskusta niin väittää. Työ on suoraa jatkumoa edellisten hallitusten ja etenkin keskustalaisten kuntaministereiden työlle, joissa tavoitteena on ollut ja on lähipalveluiden turvaaminen ja kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Onkin perin kummallista, että keskusta on nyt oppositioon siirryttyään yhtäkkiä omaa työtään vastaan.

Uusi hallitus on tietenkin pyrkinyt ottamaan oppia tehdyistä virheistä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen on oltava joka suhteessa parempi kuin se mitä tähän asti on tehty. Uudistuksen onnistuminen on aivan välttämätöntä ihmisten arjen sujuvuuden, ikääntyvän Suomen voimavarojen riittävyyden sekä velkaantumiskierteemme katkaisemisen kannalta. Keskustankin pitäisi myöntää, että ilman uutta vauhtia ja Paras - hanketta parempaa otetta emme onnistu peruspalveluiden turvaamisessa.

Paras-hanke ei ollut paras vaan paremminkin kehnohko. Sen tulokset olivat aivan liian laihoja. Kuntakenttä on edelleen pirstaleinen sekä pienkuntavaltainen ja palvelutarjonta on eriarvoistumassa. Syynä on osin se, että kaikki kuntapäättäjät eivät halunneet ryhtyä välttämättömiin toimiin kuntarakenteiden tervehdyttämiseksi. Osin myös siksi, että valtiovalta ei riittävän laadukkaasti ohjannut uudistusta.

Palveluiden järjestämisvastuu ei ole missään Euroopan maassa niin pirstaloitunut kuin Suomessa. Jos kunnat keksittäisiin ja perustettaisiin tänä päivänä, niin en usko, että kukaan keksisi esittää nykyistä kuntarakennetta erilaisine yhteistyömuotoineen. Jos joku esittäisi, niin esittäjää pidettäisiin vähintäänkin ”seinähulluna”.

Tuoreimmassa valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa todetaankin, että Paras -lain yleisluonteisuus ja ohjauksen ongelmat ovat johtaneet hajanaisiin käytäntöihin ja eriarvoisuuteen palveluiden saatavuudessa.

Hallitus ei ole vielä päättänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vauhdituskeinoista mutta pakollisia ja välttämättömiä ne ovat. Ilman lisäkeppiä ja -porkkanaa ei uudistus onnistu. Välttämätöntä on myös se, että uudistusta valmistellaan aidossa yhteistyössä kuntakentän ja kuntalaisten kanssa, aivan kuten Kataisen hallitus on linjannutkin.

Paras-hankkeen tavoitteiden täyttämättömyyden syynä on tarkastusvirastonkin mukaan se, että palveluita ohjaavat lainsäädäntöratkaisut ovat osin avoinna. Keskusta kampitti harmillisesti edellisen hallituksen yrityksen sopia terveydenhuollon rakenteista. Tämän hallituksen on linjattava ripeästi ja selkeästi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista. Yhtä tärkeää on, että kunnat tekevät saumatonta yhteistyötä yksityisten sektorin ja järjestöjen kanssa.

On pakko ihmetellä sitä, miksi keskusta kaivaa lähipalvelulaki-idean esille vasta oppositiossa. Keskustan puheenjohtaja Kiviniemi on ollut kuntaministerinä ja pääministerinä eikä silloin lähipalvelulaki ole ollut edes asialistalla. Jos yhdellä lailla saisi taattua kaikille laadukkaat palvelut, olisi laki varmasti jo säädetty. Keskustan heitto lähipalvelulaista onkin vain silmänkääntötemppu.

Keskustan hellimälle ajatukselle kunnollisen kuntaremontin sijaan luoda uutta väliportaan hallintoa on sanottava ehdoton ei. Suomalaiset eivät tarvitse lisää byrokratiaa eivätkä veroja, vaan parempia palveluja nykyistä kustannustehokkaammin tuotettuna. Kuntien vaakunoita ja kunnantaloja tärkeämpi asia on ihmisten peruspalvelut. On täysin varmaa, että esimerkiksi sairastuttuaan ja terveydenhuoltopalveluja tarvitessaan ihmisille ei ole niinkään tärkeää se, missä kuntaraja kulkee vaan se, että palvelun saa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Julkaistu

HUS:n Lastenklinikan ja lastenlinnan tilat ovat elinkaarensa päässä eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ahtaat. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Suomeen tarvitaan uusi lastensairaala. Suurin haaste on rahoituksessa ja sen ratkaisemiseksi on etsittävä ennakkoluulottomasti ratkaisuja. Guggenheimin sytyttämää innostusta päättäjissä tarvitaan myös lastensairaalan rakentamiseen. Suomen lippulaiva voi olla myös maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on sen epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa. Sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

On hyvä, että alustava tarveselvitys lastensairaalan toiminnoista on tarkoitus tehdä tämän syksyn aikana. Tämän jälkeen tilatarve tiedetään tarkemmin. Tarveselvityksen jälkeen on syytä heti määrittää rakennuksen sijainti ja käynnistää kaavoitustyöt. Ideaalisinta olisi rakentaa kokonaan uusi, riittävän iso lastensairaala lähelle vastasyntyneiden teho-osastoa. Ihanteellisin sijainti olisi lasten- ja naistenklinikan välillä mahdollisesti vanhaa hallintorakennusta purkaen. Muitakin mahdollisia paikkoja varmasti löytyy.

Lastensairaalassa tehdään myös maailmalla arvostettua ja urauurtavaa tutkimusta – tutkimusta, jonka avulla yhä pienempiä ihmisen alkuja pidetään elämässä kiinni. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

Jatkuva korjaaminen maksaa. Infektiot maksavat sekä vaarantavat lasten terveyden ja joskus jopa pienen ihmisen alun hengen. Siksi ei pidä enää odottaa. Sairaalan rakentaminen ja rahoitus on kaikkien kuntien ja myös valtion asia. Kiinteistöjen rakentamiseen pitää etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Yksi vaihtoehto lastensairaalan rakentamiseen voisi olla leasing-malli, jossa sairaalan omistaisi rahoitusyhtiö. Miksi ei HUS ja pääkaupunkiseudun suuret kunnat voisi olla rahoittajia tai etsiä rahoittajia rakentamiseen aivan uudelta pohjalta? 

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Sanna Lauslahti
Kansanedustaja (kok)
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen jäsen

Julkaistu

Tiedote 19.9.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että Kataisen hallitus ottaa ohjelmassaan luvatun varhaiskasvatuslain valmistelun hallituksen erityishuolenpitoon. Päivähoitolain kokonaisuudistus on kolmatta perättäistä kertaa hallitusohjelmassa, koska kahdella edellisessä kerralla uudistusta ei saatu toteutettua. Nykyisen hallituksen on aivan välttämätöntä onnistua uuden varhaiskasvatuslain valmistelussa siten, että nykyinen eduskunta ehtii lain käsittelemään tämän vaalikauden aikana, sanoo Sarkomaa. Viime vaalikaudella olisi muutoksiin ollut mahdollisuus, mutta Kiviniemen tultua pääministeriksi hän torppasi tämän lasten kannalta tärkeän hankkeen.

Nykyinen päivähoitolaki on vuodelta 1973 ja täysin aikansa elänyt. Varhaiskasvatuksen hallintoa on yritetty siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen jo useamman vaalikauden ajan. Suomi on EU:n ainoa maa jossa varhaiskasvatuksen kehittäminen liitetään vielä sosiaalipalveluihin. Sarkomaa kannustaa aloittamaan viivytyksettä varhaiskasvatuslain valmistelun ja nimeämään sitä varten laaja-alaisen työryhmän. Hallinnonalaa siirrettäessä ministeriöstä toiseen on tärkeää varmistaa vaativaan lainsäädäntövalmisteluun riittävät voimavarat.

Monet tahot ovat olleet huolissaan varhaiskasvatuslain valmistelun aikataulusta. Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on hoputtanut opetus- ja kulttuuriministeriötä ryhtymään uuden varhaiskasvatuslain valmisteluun.

Sarkomaa on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, miten hallitus aikoo aikatauluttaa ja resursoida varhaiskasvatuslain valmistelun niin, että uusi laki saadaan käsiteltyä tämän vaalikauden aikana.

Sarkomaa nostaa kysymyksessä esille myös sen, että viime kesäkuussa YK:n lasten oikeuksien komitea kiinnitti huomiota Suomen varhaiskasvatusjärjestelmän puutteisiin. Komitea on huolissaan ammattitaitoisen henkilöstön pulasta varhaiskasvatuksessa sekä lapsiryhmien liian suuresta koosta ja varhaiskasvatuksen toiminnan laadusta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla pula lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista on iso riski varhaiskasvatuksen laadulle. Sarkomaa kysyykin, mihin toimiin hallitus ryhtyy lastentarhanopettajien saatavuuden turvaamiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

 

15.9.2011 Lauttasaari-lehti

Syksy ja koulujen alkaminen on oikea aika pohtia liikenneturvallisuutta. Kolmen lapsen äitinä ovat pohdinnat lasten koulutien turvallisuudesta enemmän kuin tuttua. Monissa perheissä iloinen koulun aloitus on myös huolenaihe, kun koulutiellä vaanivat monet vaarat. Meidän perheessä koulutiellä kulkeminen on jo kahdelle vanhemmalle tuttua. Nuorimmaisen kanssa liikennekäyttäytymistä harjoitellaan aina päiväkotiin mennessä ja kotiin tullessa.

Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua. Näin tapahtuu käsittämättömän usein ja hyvin vakavin seurauksin. Kolme neljästä lapsille sattuvista henkilövahingoista tapahtuu tietä ylittäessä ja ala-asteikäiset koululaiset ovat suurin riskiryhmä suojatieonnettomuuksissa.

Liikenneturvallisuuskyselyt osoittavat, että lähes jokainen suomalainen on nähnyt useammin kuin kahdesti suojatiellä tapahtuvan ”läheltä piti” -vaaratilanteen, jossa moottoriajoneuvo on ollut ajaa suojatietä ylittävän päälle. Liian usein autot painavat kaasua suojatiellä vaikka toisella kaistalla on auto pysähtynyt. Vastaajista neljännes tunnusti jättävänsä pysähtymättä suojatien eteen, jos jalankulkijoita ei ollut näköpiirissä, vaikka viereisellä samansuuntaisella kaistalla oleva auto olisikin pysähtyneenä. Tosiasia on, että ei jalankulkijoita aina näe ajoneuvojen takaa. Varsinkin pienet koululaiset jäävät huomaamatta ja siksi pysähtyä pitää aina! Saman tutkimuksen mukaan vain noin neljännes autoilijoista hidastaa vauhtia koulujen läheisyydessä!

On olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen. Siksi autoilijoiden ja muiden tiellä liikkujien tulee osoittaa malttia ja varovaisuutta etenkin kouluteiden varsilla ja koulujen lähettyvillä, mutta myös muualla, missä lapset liikkuvat. Varovaisuus ja sääntöjen noudattaminen liikenteessä on meidän kaikkien parhaaksi.

Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä. Meille jalankulkijoille on syksyn pimetessä heijastimien muistaminen oikeasti tärkeää, myös aikuisille eikä vain lapsille.

Lapsilla ja meillä kaikilla on oikeus liikkua turvallisesti omassa lähiympäristössämme. Hyvä ja tehokas keino edistää koulumatkojen turvallisuutta on tehdä koulumatkalle vaaranpaikkakartoitus. Sen avulla paikallistetaan oppilaiden koulutien vaaralliset ja hankalat paikat. Tätä työtä on hyvä tehdä kodin ja koulun yhteistyössä. 

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

5.8.2013 Suvivirsi on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettä. Ohessa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu asiaan liittyvään kanteluun. Sekä linkki seurakuntalainen.fi – sivuston juttuun.

26.4.2013 Haastattelu Opettaja-lehdessä (17/2013, s.6) luettavissa tästä linkistä

20.11.2012 Olen mukana tiistaina Yle Radio Ykkösaamussa keskustelemassa taloustilanteesta klo 8.15. Voit kuunnella lähetystä (Helsingissä 87.9 MHz) suorana tai jälkikäteen osoitteessa http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamu/

20.9.2012 RAWR Magazine -verkkolehden MAMMA-projektin eduskunnassa tehty haastattelu http://www.rawr.fi/2012/09/saris-interview/

24.8.2012 Roosa nauha -lähettiläänä osallistun Syöpäsäätiön kampanjan avaustilaisuuteen. MTV3:n uutisointi tästä linkistä. Tilaisuudesta kirjoitettiin myös Apu-lehden verkkosivuilla.

- Haastattelu Alkon asiakaslehti Etiketissä 2/2012

17.4.2012 Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän varapuheenjohtajana allekirjoitin kirjallisen kysymyksen vanhempien tukemisesta surussa

8.2.2012 klo 14.30 olen mukana keskustelemassa kuntauudistuksesta YLE Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa. Ohjelman voi kuunnella radiosta, taajuus Helsingissä 94.0 MHz, netin kauttahttp://www.yle.fi/radiosuomi/ tai jälkikäteen osoitteesta http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2011/04/ajantasa_1584940.html

02.11.2011: Ylen Ykkösaamussa keskustelemassa keskustan Puumalan kanssa, aiheena talous: http://areena.yle.fi/audio/1320218602033

14.10.2011: Osallistun poliitikkojen kyselytunnille Journalismin Päivänä Helsingin Messukeskuksessa. Suora lähetys Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa klo 10 - 11. Jälkikäteen keskustelun löytää tästä linkistä.

10.9.2011: Käy kurkkaamassa minun tarinani osoitteesta www.kunkoululoppuu.fi. Yläkoululaisille ja lukiolaisille suunnatusta verkkosivustosta löytyy tietoa mm. työelämästä, eri ammateista, kesätöistä ja opiskelusta.

5.9.2011: On ilo olla Poikkea Putiikissa -kampanjan tukija. Pienet putiikit tekevät kaupungistamme viihtyisän paikan asua ja elää.Jokainen meistä voi itse vaikuttaa pienten kauppojen elinvoimaisuuteen suosimalla niitä ostospaikkoina. Palkaksi saa ystävällisen palvelun ja yksilöllisiä tuotteita sekä elävän kaupungin. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää ja yksi uuden eduskuntakauden päätavoite. Yrittäjyys tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

16.8.2011: Verkkouutisten haastattelu: Palkat jäihin? “Kesäpuheita”