Tekijä: sari

Monet yllättyvät siitä, että rintasyöpä ei olekaan se kaikkein suurin terveysriski naisille. Jopa puolet naisista pelkää kuolevansa rintasyöpään. Vain harva pelkää sepelvaltimotautia, vaikka sepelvaltimotaudin aiheuttama sydäninfarkti on suomalaisten naisten yleisin kuolinsyy. Siihen menehtyy naisista joka kolmas. Valtimotautiin kuolee vuosittain yli 10 000 naista, eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin kaikkiin syöpiin yhteensä.

Askel kohti tervettä elämää on tietää, mitä vastaan taistelee. Sen jälkeen voi tehdä toimia riskin pienentämiseksi. Tämän vuoksi etenkin sydänterveyden edistäminen on nostettava paremmin päivänvaloon.

Joka kahdeksas 45-65 -vuotias nainen sairastaa valtimotautia. Sepelvaltimotaudin tyypillisin oire on puristava rintakipu. Naisilla on kuitenkin miehiä enemmän vaikeasti tunnistettavia oireita, kuten pahoinvointia ja väsymystä. Lisäksi naisilla sairaus kehittyy hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa kuin miehillä.

Suomen Sydänliiton Pukeudu Punaiseen -päivää vietetään tänä vuonna Suomessa kolmatta kertaa tämän viikon perjantaina 9.9. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa elintapojen merkityksestä naisen sydämen terveydelle. Kannustan kaikkia – niin miehiä kuin naisia – tutustumaan aiheeseen ja lähtemään mukaan kampanjaan! Viime vuoden PuNainen-tempaus näkyi monella työpaikalla, ja mukana oli myös lähes koko eduskunnan väki.

Huolestuttavaa on, että naisten osuus sydän- ja verisuonitautien tutkimuksissa on pienempi Suomessa. Sukupuolikohtaisia eroja on sekä diagnosoinnissa että hoitoratkaisuissa. Tähän on saatava muutos. Naisia koskevan tutkimustiedon vähäisyyden ja naisten valtimotaudin oireiden epämääräisyyden vuoksi suurena vaarana on sairauden hoidon viivästyminen. PuNainen-kampanjan avulla on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että terveydenhuollon piirissä myös naisten sydänsairaudet osattaisiin nähdä ja hoitaa ajoissa.

Onneksi kuitenkin suomalaisten sydänterveys on kehittynyt myönteisesti. Silti sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Keskellä kiirettä on hyvä muistaa elintapojen merkitys sydämen terveydelle. Meistä jokainen voi oikeilla elämäntapavalinnoilla pienentää sairastumisvaaraansa jopa yli 80 prosenttia. Tärkeimpiä sydäntä ja verisuonistoa suojaavia tekijöitä, jotka voimme valita – tai jättää valitsematta – ovat mm. tupakoimattomuus, säännöllinen reipas liikunta, maltillisuus alkoholinkäytössä, sekä stressin- ja painonhallinta.

Luin ruotsalaisten ja tanskalaisten tekemästä tuoreesta tutkimuksesta, jossa todettiin että vähäinen liikunta lisää sydänsairauksien riskiä myös lapsilla. Yksin kampanjat ja tempaukset eivät riitä, vaan terveyden edistämiseen tarvitaan todellinen ryhtiliike. Terveet elämäntavat on hyvä löytää jo pienestä pitäen, jotta niistä tulee kiinteä osa perheen arkea. Meidän aikuisten on toimittava esimerkkinä toisillemme ja lapsillemme. Hyvä asia muistaa on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa huolehtimaan itsestään ja sydämestään.

Punainen-kampanjan lähtökohtana on elämänhallinta ja elämänlaadun parantaminen. Jokaisen on hyvä miettiä, minkä “punaisen teon” voi tehdä jo tänään itsensä hyväksi. Ideoita ja ajatuksia arjen punaisille teoille, sekä tietoa terveydestä ja punainen -kampanjasta löydät osoitteesta www.punainen.fi

Helsingin ja monen muun kaupungin ongelma on pienten liikkeiden väheneminen. Ilman pikkuliikkeitä ja kahviloita kaupunkikulttuuri kuihtuu, ja alueista tulee tylsiä ja kasvottomia. Pienet putiikit ja kahvilat tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää.

Arvostan lähellä olevia palveluita. Kotikulmillani Munkkiniemessä on upeita pieniä kahviloita ja kauppoja. Yksi lempikauppani on herkku- ja ruokakauppa Mumu, jossa myydään myös lähi- ja luomuruokaa. Lähikortteleiden monet liikkeet ovat suosikkejani.

Helsingin Yrittäjät ja Helsingin kaupunki järjestävät ensimmäistä kertaa tänään alkaneen Poikkea Putiikissa -kampanjaviikon 5.-10.9.2011. Kampanja on Kivijalkayritysten tempaus, jolla kaupunkilaisia ja matkailijoita herätellään löytämään kivijalassa olevat erinomaista palvelua ja yksilöllisiä tuotteita tarjoavat kaupat ja palveluyritykset. Kun minua pyydettiin mukaan, lähdin ilomielin Poikkea Putiikissa -kampanjan tukijaksi.

Kampanjaviikon aikana järjestetään tapahtumia ympäri kaupunkia, joka päivä eri kaupunginosassa. Käy kurkkaamassa sivuilta www.poikkeaputiikissa.fi lisää tietoa tempauksesta!

Suomi tarvitsee yrittäjiä ja kaikenkokoisia yrityksiä. Menestyvät yrittäjät työllistävät, ja verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut. Olin hallitusneuvotteluissa mukana ja pidin vahvasti yrittäjien asioita esillä. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) tuore hallitusohjelma painottaakin yrittäjyyden edellytysten turvaamista.

Tervetullutta on se, että yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään, ja maksuihin ja veroihin liittyviä prosesseja tehostetaan. Hallitusohjelmassa on myös luvattu, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy. Tämä on tärkeää suomalaisten ostovoiman ylläpitämiseksi. Verotuksen tasoa ja rakennetta uudistetaan talouskasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevaan suuntaan. Uudistuksessa on kohdeltava tasavertaisesti erikokoisia yrityksiä.

Jokainen meistä voi itse vaikuttaa pienten kauppojen elinvoimaisuuteen suosimalla niitä ostospaikkoina. Palkaksi saa ystävällisen palvelun ja yksilöllisiä tuotteita sekä elävän kaupungin. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää. Se tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

Blogi Verkkouutisissa 29.8.2011

Viime viikon perjantaina julkaistu tuoreehkon peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin (sd.) haastattelu sai monet meistä hieraisemaan silmiään. Ministeri väitti Turun Sanomien mukaan, että nykyisellä hallituksella on kehittämisrahaa, jota hän aikoo ohjata kuntiin, jotka torjuvat palvelujen yksityistämistä.

Ministerin lausunnon luettuani on pakko sanoa, että kotiläksy peruspalveluministerille on enemmän kuin tarpeen. Ministerin on syytä lukea nykyisen hallituksen ohjelma ja ehkäpä hieman kerrata sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä.

Aivan ensiksi on todettava, että kunnilla on selkeästi lakiin kirjattu velvollisuus järjestää lakisääteiset palvelut, mutta myös lain mukaan oikeus valita kuka palvelut tuottaa. Kunnat voivat siis ostaa palveluita esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä, mutta palvelu on edelleen sama julkinen palvelu. Sen sijaan lakisääteisten hyvinvointipalveluiden yksityistäminen ei ole lain mukaan mahdollista, joten ministerin puheet kuulostavat kovin kummallisilta.

Toiseksi on todettava, että peruspalveluministerin esittämiä tavoitteita kannustaa kuntia tuottamaan kaikki palvelut itse ei ainakaan hallitusohjelmasta löydy. Päinvastoin hallitusohjelmassa on kirjattu selkeästi tavoite kannustaa kuntia tuottamaan palvelut nykyistä kustannustehokkaammin niin, että vähemmällä saadaan enemmän ja että olemassa olevilla voimavaroilla voidaan turvata peruspalvelut yhdenvertaisesti.

Hallitusohjelmassa lukee selkeästi: ”Kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustannusvaikuttavalla tavalla. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään.” Edellä oleva on siis suora lainaus hallitusohjelmasta.

On täysin selvää, että terveydenhuoltomme on oltava julkisen vallan päävastuulla ja pääosin verovaroin rahoitettu. Suomessa ei ole yhtään puoluetta, joka muuta olisi esittänyt. Keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tästä hallitus on ohjelmassaan yksimielinen.

Palveluja tarvitsevien ihmisten etu on se, että kunnat tekisivät saumatonta yhteistyötä yksityisen sektorin ja järjestöjen kanssa. Kuntien on kehitettävä omaa osaamistaan palveluiden tuottajana ja tilaajina niin, että palveluita osataan hankkia sieltä, mistä se on tarkoituksenmukaista, laadukasta ja kustannustehokasta. Tähän yhteistyöhön on myös ministerin syytä kuntia hallitusohjelman mukaisesti kannustaa. Ehkä lausunnossa voi olla kyse vielä uuden hallituksen kesähelteillä tapahtuneesta alkuverryttelystä, joka loppuu syksyn tullen. Näin asia toivottavasti on.

Hyvä on myös peruspalveluministerin muistaa, että tuoreessa valtiovarainministeri Urpilaisen (sd.) budjettiesityksessä kuntien valtionosuuksia vähennetään hallitusohjelman mukaisesti. Onko tosiaan niin, että peruspalveluministeri antaisi lisärahaa niille kunnille, jotka kieltäytyvät etsimästä monimuotoisia tapoja tuottaa palveluja? Tätä en kyllä usko.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuminen on pääministeri Kataisen hallituksen yksi keskeinen onnistumisen mitta. Siksi on välttämätöntä, että ihan alkumetreillä tehdään selväksi mikä on uuden hallituksen tavoite ja mikä ei ole.

Olen varma siitä, että ihmisille eivät ole tärkeitä kuntarajat, eikä se, onko esimerkiksi oman vanhemman vanhuspalvelut kunnan omaa palvelutuotantoa vai onko palvelu ostettu vaikkapa yrittäjältä. Olennaista on, että palvelun saa oikea-aikaisesti, tasavertaisesti ja että palvelut ovat laadukkaita.

Kaikessa uudistamisessa on olennaista muistaa, että ihmiset tekevät palveluiden laadun. Sosiaali- ja terveydenhuollon houkuttelevuudesta työpaikkana on viisasta pitää kiinni. Tekijöitä tarvitaan niin julkiselle ja kolmannelle sektorille kuin yrityksiinkin.