Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sari Sarkomaalta vaaliterveiset 15.04.2011

Hyvä kuukausikirjeeni lukija,

Vaalit ovat aivan oven takana. Parasta vaalityötä on hyvin tehty eduskuntatyö, mutta vaalikampanjakin on tehtävä täysillä. Moni teistä onkin mukana, lämmin kiitos siitä!

Vaalikampanjamme on ollut erittäin onnistunutta. Tiimimme on näkynyt ja kuulunut. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta! Facebook-sivuillani http://www.facebook.com/sarkomaasari löytyy vaalipäällikön ottamia vaalitunnelmakuvia. Olemme myös jakaneet paljon esitteitä, ja katukuvassa ovat näkyneet pylvästaulut sekä mm. bussipysäkeillä ja asemalaitureilla isommat mainokset.

Palautetta on tullut siitä, pidetäänkö minua itsestään selvänä läpimenijänä ja jättääkö siksi äänestämättä. Mikään ei ole itsestään selvää. Jokainen ääni on äärimmäisen tärkeä ja kaikki tuki on tarpeen. Tarvitsen Sinulta valtakirjan jatkaakseni työtä paremman arjen ja Suomen puolesta. Mukavaa olisi, jos muistuttaisit tuttaviasi äänestämisen tärkeydestä ja suosittelisit minua sopivaksi katsomillesi henkilöille.

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan! Olen viikonloppuna tavattavissa seuraavasti:

Lauantaina 16.4.

klo 10.30 – 12 Munkkivuoren ostarilla, Munkinseudun Kokoomuksen ostarikahvit klo 11 K-kaupan edessä, Raumantie 1.
klo 12.30 – 13.30 Lauttasaaren markkinoilla, Lahnalahden puiston lähellä, Gyldénintie.
klo 14 – 15 Via Politica – Politiikan tie -tapahtumassa Narinkkatorilla.
klo 15.15 – 16.15 Vaalimökillä, Kolmen sepän aukiolla. 

Sunnuntaina 17.4

klo 10.30 – 11.30 Max´s Café, Munkkiniemen puistotie 7.
klo 12 – 14 Vaalimökillä Kolmen sepän aukiolla.
klo 19 Kokoomuksen vaalivalvojaisissa tapahtumatalo Bankissa, os. Unioninkatu 20.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:
1. Asumisen kalleus ja eläkeläisten ostovoima
2. Vanhuspalvelulaki on melkein valmis
3. Aikuisten aikaa lapsille - vuosi vauvalle
4. Terveyspalvelut voidaan tehdä paremmin

1. Asumisen kalleus ja eläkeläisten ostovoima

Eläkeläisten ostovoimasta on tullut paljon kysymyksiä. Eläkkeiden ostovoiman turvaaminen on mitä tärkein kysymys minulle ja kokoomukselle ja siinä on tehtävä työtä.

Kokoomus vaati ensimmäisenä eläkeverotuksen oikeudenmukaistamista ja toteutti tavoitteensa. Eläkkeiden verotusta on kevennetty joka ainoassa budjetissa tällä vaalikaudella. Helsingissä on kunnallisveron nosto harmillisesti syönyt veronalennuksen vaikutusta.

Kokoomus on ainoa puolue, joka on sitoutunut maltillisesti alentamaan työnteon ja eläkeläisten verotusta myös ensi vaalikaudella. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Eniten huolta yhteydenotoissa on kannettu asumisen kalleudesta. Asuminen on perustarve. On tiukasti huolehdittava, etteivät talouden tasapainottamistoimet johda siihen, että tavalliset helsinkiläiset eivät voisi enää asua kotikaupungissaan. Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kurissa pitäminen on seuraavan vaalikauden yksi keskeinen asia.

Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja erilaisille perheille opiskelija-asunnoista senioriasuntoihin ja palvelutaloihin. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä. Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena.

2. Vanhuspalvelulaki on melkein valmis

Suomeen tarvitaan vanhuspalvelulaki, jossa on määritelty hyvän hoidon vähimmäistavoitteet. Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Vanhuspalvelulain luonnos onkin parhaillaan lausuntokierroksella ja se on tarkoitus saada eduskuntakäsittelyyn heti tulevan vaalikauden alussa.

Lakiluonnoksen lähtökohta on oikea: jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä, mielekästä sekä turvallista elämää. Lakiluonnos sisältää takuun siitä, että toivoessaan jokaiselle tehdään räätälöity palvelu- tai hoitosuunnitelma.

Lakiluonnoksessa esitetään, että jokaisella ikäihmisellä olisi oikeus saada henkilökohtainen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä olisi huolehtia siitä, että suunnitelman mukaiset palvelut myös toteutuvat. Tämä on monelle yksin asioiden kanssa kampailevalle tervetullutta. Palveluiden ja tiedon on tultava lähelle ihmistä. Olennaista on, ettei kukaan jää yksin ja että avun löytää tarvittaessa. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä, missä varsin moni asuu yksin.

Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia.

Vanhuspalveluiden kehittämisen päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus mutta muitakin vaihtoehtoja tarvitaan. Tarvitsemme lisää helposti saavutettavia senioriasuntoja ja palvelutaloja. Olennaista on, että palveluja saa tarpeen mukaan niin, ettei toimintakyvyn muuttuessa tarvitse muuttaa paikasta toiseen ja että yksin kotona oleminen ei ole pakko kenellekään.

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työskentelin vanhainkodissa sen verran, että vanhustenhuollon haasteet tulivat hyvin tutuiksi. Puheet hoidon puutteista ja laiminlyönneistä koskettavat myös hoivatyötä tekeviä kovasti. On tärkeää todeta, että valtaosin vanhusten hoiva on hyvää ja alalla on asiansa osaavia ammattilaisia. Olennaista on myös sanoa ääneen, että yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute ovat vähintään yhtä suuria ongelmia kuin palveluiden saavutettavuus. Paljon on sellaista, mitä julkinen sektori ei voi yksin korjata. Yksinäisyys on monesti käsin kosketeltavaa.

Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen lapsia ja lapsenlapsiaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi on surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

3. Aikuisten aikaa lapsille - vuosi vauvalle

Edessä olevissa taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Olemme valmiita priorisoimaan toimia, jotka edistävät työn ja perheen yhteensovittamista, perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat – niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa – ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työ ja perhe on oltava jokavanhemmanoikeus.

Johdin kokoomuksen "Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi"- kannanoton valmistelua. Kannanotto on luettavissa osoitteesta http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/?x17780=4009999 . Luovutin kannanoton huhtikuun alussa puheenjohtaja Jyrki Kataiselle. Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja esimerkiksi kestävyysvajeen paikkaamiseen.

Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, ainakin yksi asia pysyy: Lapset tarvitset vanhempiensa ja läheisten aikuisten aikaa ja läsnäoloa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata läheisten aikuisten huolenpidon merkitystä.

Isyysvapaa ja isäkuukausi on uudistettava nykyistä pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Kokoomuksen malli mahdollistaisi sen, että lasta voisi hoitaa kotona lähes vuoden ikäiseksi. Vanhempainvapaan kehittämisessä hyvä etappi onkin “vuosi vauvalle”.

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Kokopäivähoidon rinnalle tarvitaan osapäivähoitoa, avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vuorohoitoa. Päivähoitolaki on uudistettava varhaiskasvatuslaiksi. Erityisesti yksinhuoltajien työssäkäyntiin liittyvät tilanteet on huomioitava.

Monilla vanhemmilla on kova huoli pienistä koululaisistaan. Kokoomus kannattaa valtionosuuden nostamista iltapäivähoidon rahoituksesta kannusteeksi kunnille järjestää riittävä iltapäivähoito sitä tarvitseville pikkukoululaiselle.

4. Terveyspalvelut voidaan tehdä paremmin

Terveydenhuolto käy kalliiksi, jos se perustuu piteneviin jonoihin. Kannattavinta on suunnata veroeuroja ennaltaehkäiseviin palveluihin mutta yhtälailla on kustannustehokasta huolehtia, että jokainen saa hoidon ajoissa.

Nykyisen hallituksen keskeisenä tavoitteena oli kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain korvaaminen terveydenhuoltolailla. Sopua ei rakenteista saatu, joten uusi vappuna voimaan astuva terveydenhuoltolaki säädettiin ainoastaan sisällöistä. Rakenneuudistus lykkääntyi seuraavalle hallitukselle. Tämä oli vaalikauden suurimpia pettymyksiä. Taas kerran keskustan roikkuminen vanhoissa rakenteissa kampitti ihmisten kannalta välttämättömän uudistuksen.

Terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista on ehdottomasti sovittava heti vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Niin terveyspalveluiden käyttäjien, terveydenhuollon henkilöstön kuin veronmaksajienkaan kannalta ei ole varaa enää odotella.

Perustana on oltava julkisen vallan vastuulla oleva ja pääosin verovaroin rahoitettu terveydenhuolto. Usein keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria.

Valinnanvapaus on yksi toimiva keino tehdä terveyspalveluista parempia. Uudistettu palvelusetelilainsäädäntö on mittava mahdollisuus. Vaikka palveluseteli ja yksityisten palveluiden Kela-korvaus voidaan nähdä toistensa haastajina, on niillä molemmilla paikkansa. Kela-korvauksen poistamisen sijaan onkin viisasta pohtia Kela-korvauksen kehittämistä.

Työterveyshuolto on työurien ja työhyvinvoinnin kannalta vaikuttava tekijä. Kehittämisen painopisteinä perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat keskeisiä. Molemmissa painopiste on laitettava terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ihmisille on luotava tasavertaisia mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja omassa elämässään.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

16.4.2011: http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69951-koti-helsingissa-ei-saa-olla-liian-kallis

Eduskuntavaalit ovat saaneet aikaan mittavan kiinnostuksen politiikkaan. Yhteydenottoja on tullut näiden vaalien alla enemmän kuin koskaan. Kokoomuksen vaalimökillä on aina ihmisiä jonoksi asti odottamassa vuoroaan. Vaaleissa parasta onkin ihmisten tapaaminen. Helsinkiläiset ovat tuoneet monenlaisia terveisiä mutta huoli asumisen kalleudesta on noussut aivan erityisesti esille. Se ei ole ihme, sillä onhan asuminen jokaisen perustarve.

Suomi tarvitsee viisaita ja vastuullisia päätöksiä. Meidän on tasapinotettava talous ja katkaistava velkakierre. On vastuutonta ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Samaan aikaan on huolehdittava tasapainottamistoimien oikeudenmukaisuudesta. On huolehdittava, etteivät talouden tasapainottamistoimet johda siihen, että tavalliset helsinkiläiset eivät voisi enää asua kotikaupungissaan. Ei saa myöskään käydä niin, että eläkeläiset joutuisivat myymään oman kotinsa veropaineen alla. Samoin lapsiperheillä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä. Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kurissa pitäminen on seuraavan vaalikauden yksi keskeinen asia.

Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä. Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena.

Myös energiaverot vaikuttavat asumisen kustannuksiin. Suomessa asuminen ei ole mahdollista ilman energiaa. Tietyissä rajoissa asukas voi vaikuttaa, paljonko energiaa kuluu. Ympäristöveroja on kiristetty ympäristömuutoksen torjumiseksi ja energian säästämiseksi. Syytä on kuitenkin tulevaisuudessa miettiä, onko kotitalouden kulutuksessa jokin määrä, jota pienemmällä kulutuksella ei tule toimeen. Tällöin tähän määrään voisi kohdistua lievempi verotus. Kulutusverojen vastapainona työn tekemisen ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä.

Helsinkiläisten kannalta on välttämätöntä, että kaikissa korotuksissa arvioidaan niiden vaikutukset asumisen kokonaiskustannuksiin. Helsinki, jossa sen omat asukkaat ja työntekijät eivät voi asua ei ole ainakaan minun haluamani Helsinki. Uutta kaavoitusta tehtäessä yhdyskuntarakennetta on eheytettävä ja maankäyttöä tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Näin ihmisten arjesta tulee sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa.

Julkaistu

14.04.2011: http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/23315/kuka-huolehtii-ikaantyvista-vanhemmistasi

Monella meistä on huoli lähipiiristämme ja myös omasta ikääntymisestämme. Pidetäänkö minusta ja läheisistäni huolta sitten kun toimintakyky heikkenee?

Me elämme entistä pidempään, jos olemme onnekkaita. Kun ikäihmisiä on enemmän, on myös palveluja ja koko Suomea kehitettävä sen mukaisesti. Monia asioita säädetään lailla aina päivähoidosta yliopistoihin, mutta vanhustenhuollosta ei ole kokonaisvaltaista lakia. Vanhustenhuoltoa ohjataan laatukriteereillä, jotka eivät ole sitovia vaan suosituksia. Vanhustenhoidon laatu vaihteleekin rajusti paikkakunnittain, mutta myös laitoskohtaisesti.

Suomeen tarvitaan vanhuspalvelulaki, jossa on määritelty hyvän hoidon vähimmäistavoitteet. Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Vanhuspalvelulain luonnos onkin parhaillaan lausuntokierroksella ja se on tarkoitus saada eduskuntakäsittelyyn heti tulevan vaalikauden alussa.

Lakiluonnoksen lähtökohta on oikea: jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä, mielekästä sekä turvallista elämää. Lain tavoite on luoda uusia keinoja edistää ikäihmisen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten osallisuutta ja oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lakiluonnos sisältää takuun siitä, että toivoessaan jokaiselle tehdään räätälöity palvelu- tai hoitosuunnitelma. Ikäraja lakiluonnoksessa on 75 vuotta. Tutkimusten perusteella se on ikä, jolloin toimintakyky alkaa heikentyä ja avun tarve kasvaa.

Lakiluonnoksessa esitetään, että jokaisella ikäihmisellä olisi oikeus saada henkilökohtainen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä olisi huolehtia siitä, että suunnitelman mukaiset palvelut myös toteutuvat. Tämä on monelle yksin asioiden kanssa kampailevalle tervetullutta. Palveluiden ja tiedon on tultava lähelle ihmistä. Olennaista on, ettei kukaan jää yksin ja että avun löytää tarvittaessa. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, missä varsin moni asuu yksin.

Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia.

Tutkimusten mukaan valtaosa helsinkiläisistä vanhuksista haluaa asua kotonaan. Sairaala ei saa olla kenenkään koti. Vanhuspalveluiden kehittämisen päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus mutta muitakin vaihtoehtoja tarvitaan. Tarvitsemme lisää helposti saavutettavia senioriasuntoja ja palvelutaloja. Olennaista on, että palveluja saa tarpeen mukaan niin, ettei toimintakyvyn muuttuessa tarvitse muuttaa paikasta toiseen ja että yksin kotona oleminen ei ole pakko kenellekään.

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työskentelin vanhainkodissa sen verran, että vanhustenhuollon haasteet tulivat hyvin tutuiksi. Puheet hoidon puutteista ja laiminlyönneistä koskettavat myös hoivatyötä tekeviä kovasti. On tärkeää todeta, että valtaosin vanhusten hoiva on hyvää ja alalla on asiansa osaavia ammattilaisia. Olennaista on myös sanoa ääneen, että yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute ovat vähintään yhtä suuria ongelmia kuin palveluiden saavutettavuus. Paljon on sellaista, mitä julkinen sektori ei voi yksin korjata. Yksinäisyys on monesti käsin kosketeltavaa.

Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen lapsia ja lapsenlapsiaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi on surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

Julkaistu

10.04.2011 Helsingin Sanomat

Hyvinvointimme kannalta on viisasta tehdä toimia, jotka edistävät työn ja perheen yhteensovittamista, perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille. Isyysvapaa ja isäkuukausi on uudistettava nykyistä pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Kokoomuksen malli mahdollistaisi sen, että lasta voisi hoitaa kotona lähes vuoden ikäiseksi. Vanhempainvapaan kehittämisessä hyvä etappi onkin "vuosi vauvalle".

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Kokopäivähoidon rinnalle tarvitaan osapäivähoitoa, avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vuorohoitoa. Päivähoitolaki on uudistettava varhaiskasvatuslaiksi. Erityisesti yksinhuoltajien työssäkäyntiin liittyvät tilanteet on huomioitava.

Osittainen hoitoraha on ulotettava kattamaan alle 4-vuotiaat lapset ja korotettava 90 eurosta 120 euroon kuukaudessa. Tämä parantaa mahdollisuutta lyhentää työaikaa lapsen ollessa aivan pieni. Pienten lasten yksityisen hoidon tukea on nostettava 160 eurosta 200 euroon kuukaudessa.

Monilla vanhemmilla on kova huoli pienistä koululaisistaan. Kokoomus kannattaa valtionosuuden nostamista iltapäivähoidon rahoituksesta kannusteeksi kunnille järjestää riittävä iltapäivähoito sitä tarvitseville pikkukoululaiselle. Osittaisen hoitorahan korotus koskisi myös 1.-2. luokkalaisen vanhempia, eli pienten koululaisten vanhempia tuettaisiin lyhentämään työpäivää, jos perhe näin haluaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Julkaistu

08.04.2011 Nykypäivä 

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta julkisti kannanottonsa "Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi" ja haastoi samalla kokoomuksen ja koko Suomen, niin työantajat, työntekijät kuin yrittäjätkin sekä valtiovallan hyvän työelämän talkoisiin. Kannanotolla halusimme nostaa esiin hyvän ja perheystävällisen työelämän merkityksen. Työ on keskeinen hyvinvoinnin lähde niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja esimerkiksi kestävyysvajeen paikkaamiseen.

Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, ainakin yksi asia pysyy: Lapset tarvitset vanhempiensa ja läheisten aikuisten aikaa ja läsnäoloa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata läheisten aikuisten huolenpidon merkitystä.

Edessä olevissa taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Olemme valmiita priorisoimaan toimia, jotka edistävät perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaikoilla olisikin viisasta ottaa käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin.

Päätökset tehdään perheissä, mutta yhteiskunnan keinoin on järkevä kannustaa isiä ottamaan vahva rooli lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Isien vanhemmuutta on tuettava uudistamalla isyysvapaa ja isäkuukausi uudeksi pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Jakso pitäisi käyttää, ennen kuin lapsi täyttää 18 kuukautta.

Isyysrahajakso olisi pituudeltaan yhteensä yksitoista viikkoa, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainrahakautta. Ellei isä käytä vanhempainrahakautta, isyysrahajakson pituus olisi kolme viikkoa, kuten tälläkin hetkellä. Nykyinen ns. isäkuukausi on pituudeltaan kuusi viikkoa ja isyysrahakausi kolme viikkoa. Malli tekisi isän vapaasta joustavamman ja pidentäisi sitä kahdella viikolla

Isä voisi edelleen käyttää kolme viikkoa isyysrahajaksosta samanaikaisesti äidin vapaiden kanssa. Tämän kolme viikkoa voisi uudessa mallissa käyttää joustavasti myös pidentämään isän omaa vapaata vanhempainrahakauden jälkeen. Jos isä käyttäisi isyysrahakaudet suoraan vanhempainrahakauden jälkeen, eikä vapaita äidin kanssa yhtä aikaa, vauva olisi jo lähes vuoden ikäinen kun vanhempainvapaat päättyvät. Vuosi vauvalle -tavoite on hyvä etappi kehittää vanhempainvapaita.

Vanhempainvapaan pidentäminen on erityisen perusteltua lapsen kehityksen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen syntymisen kannalta.

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan joustavia vaihtoehtoja tukemaan hyvää arkea. Perhevapaiden kehittämisessä on vielä paljon tehtävää, jotta erilaisten perheiden tasa-arvo toteutuu. Mallimme on hyvä askel eteenpäin vanhempainvapaiden kehittämisessä. Isien aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin korostumista nykyistä enemmän. Malli tukee tärkeää tavoitetta lisätä vanhempien mahdollisuutta viettää aikaa lastensa kanssa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja

Julkaistu

Lehdistötiedote 12.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa napauttaa keskustaa blogissaan siitä, että terveydenhuollon rakenneuudistus siirtyi seuraavalle hallitukselle. Keskustan roikkuminen vanhoissa rakenteissa kampitti ihmisten kannalta välttämättömän uudistuksen. Terveydenhuolto käy kalliiksi, jos se perustuu piteneviin jonoihin.

"Selvityksiä ja työryhmiä on nähty riittävästi. Terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista on ehdottomasti sovittava heti vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Terveyspalveluiden käyttäjien, terveydenhuollon henkilöstön kuin veronmaksajienkaan kannalta ei ole varaa enää odotella", Sarkomaa huomauttaa.

Nykyisen hallituksen keskeisenä tavoitteena oli kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain korvaaminen terveydenhuoltolailla. Sopua ei rakenteista saatu, joten uusi vappuna voimaan astuva terveydenhuoltolaki säädettiin ainoastaan sisällöistä.

"Lähtökohta on se, että terveydenhuolto on järjestettävä nykyistä suuremmilla väestöpohjilla. Pirstoutunut kuntakenttä yhteistyöviidakkoineen ei ole kenenkään etu. Kaikki tiet vievät kuntaremonttiin. Ensi vaalikaudella siitä ei voi livistää enää kukaan, ei edes keskusta", Sarkomaa kirjoittaa.

Perustana on oltava julkisen vallan vastuulla oleva ja pääosin verovaroin rahoitettu terveydenhuolto. Usein keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tarvitaan toimia, jotta terveyspalvelumarkkinoilla toimivilla olisi nykyistä yhdenmukaisemmat toimintaolosuhteet. Kuntien on kehitettävä omaa osaamistaan palveluiden tuottajina ja tilaajina niin, että palveluita osataan hankkia sieltä, mistä se on tarkoituksenmukaista, laadukasta ja kustannustehokasta.

Valinnanvapaus on yksi toimiva keino tehdä terveyspalveluista parempia. Uusi terveydenhuoltolaki ottaa valinnaisuudessa hyviä askelia eteenpäin. Uudistettu palvelusetelilainsäädäntö on mittava mahdollisuus. Suurimmat esteet ovat kuntapäättäjien asenteissa ja osin myös osaamisessa. Palveluja tarvitsevien ja jonottavien ihmisten kannalta on olennaista, että nämä esteet onnistutaan ylittämään. Vaikka palveluseteli ja yksityisten palveluiden Kela-korvaus voidaan nähdä toistensa haastajina, on niillä molemmilla paikkansa. Kela-korvauksen poistamisen sijaan onkin viisasta pohtia Kela-korvauksen kehittämistä.

Työterveyshuolto on työurien ja työhyvinvoinnin kannalta vaikuttava tekijä. Puheet työterveyshuollon voimavarojen siirtämisestä perusterveydenhuollon pelastamiseksi ovat tyrmistyttäviä. Kehittämisen painopisteinä perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat keskeisiä. Molemmissa painopiste on laitettava terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ihmisille on luotava tasavertaisia mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja omassa elämässään.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

12.04.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/23277/terveyspalvelut-voidaan-tehda-paremmin

Terveydenhuolto käy kalliiksi, jos se perustuu piteneviin jonoihin. Kannattavinta on suunnata veroeuroja ennaltaehkäiseviin palveluihin mutta yhtälailla on kustannustehokasta huolehtia, että jokainen saa hoidon ajoissa. Näin toipuminenkin on nopeampaa.

Nykyisen hallituksen keskeisenä tavoitteena oli kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain korvaaminen terveydenhuoltolailla. Sopua ei rakenteista saatu, joten uusi vappuna voimaan astuva terveydenhuoltolaki säädettiin ainoastaan sisällöistä. Rakenneuudistus lykkääntyi seuraavalle hallitukselle. Tämä oli iso pettymys. Taas kerran keskustan roikkuminen vanhoissa rakenteissa kampitti ihmisten kannalta välttämättömän uudistuksen.

Terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista on ehdottomasti sovittava heti vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Nykymenolla jatkaminen on kestämätöntä. Selvityksiä ja työryhmiä on nähty riittävästi. Niin terveyspalveluiden käyttäjien, terveydenhuollon henkilöstön kuin veronmaksajienkaan kannalta ei ole varaa enää odotella.

Lähtökohta on se, että terveydenhuolto on järjestettävä nykyistä suuremmilla väestöpohjilla. Pirstoutunut kuntakenttä yhteistyöviidakkoineen ei ole kenenkään etu. Kaikki tiet vievät kuntaremonttiin. Ensi vaalikaudella siitä ei voi livistää enää kukaan, ei edes keskusta.

Perustana on oltava julkisen vallan vastuulla oleva ja pääosin verovaroin rahoitettu terveydenhuolto. En ole nähnyt yhtään puoluetta, joka muuta olisi esittänyt. Usein keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tarvitaan toimia, jotta terveyspalvelumarkkinoilla toimivilla olisi nykyistä yhdenmukaisemmat toimintaolosuhteet.

Palveluja tarvitsevien ihmisten etu olisi se, että kunnat tekisivät saumatonta yhteistyötä yksityisten sektorin ja järjestöjen kanssa. Kuntien on kehitettävä omaa osaamistaan palveluiden tuottajina ja tilaajina niin, että palveluita osataan hankkia sieltä, mistä se on tarkoituksenmukaista, laadukasta ja kustannustehokasta.

Valinnanvapaus on yksi toimiva keino tehdä terveyspalveluista parempia. Uusi terveydenhuoltolaki ottaa valinnaisuudessa hyviä askelia eteenpäin. Uudistettu palvelusetelilainsäädäntö on mittava mahdollisuus. Suurimmat esteet ovat kuntapäättäjien asenteissa ja osin myös osaamisessa. Palveluja tarvitsevien ja jonottavien ihmisten kannalta on olennaista, että nämä esteet onnistutaan ylittämään.

Vaikka palveluseteli ja yksityisten palveluiden kelakorvaus voidaan nähdä toistensa haastajina, on niillä molemmilla vielä paikkansa. Kela-korvausjärjestelmän vahvuus on kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu ja ketteryys. Kela-korvauksen käyttö ei ole kiinni kuntapäättäjien vaan ihmisen omista valinnoista. Pienillä korvaussummilla on pystytty merkittävästi tukemaan ihmisten omaehtoista halua ottaa vastuuta omasta terveydestään. Ilman Kela-korvausta hyvin moni siirtyisi käyttämään julkisia palveluja. Poistamisen sijaan onkin viisasta pohtia Kela-korvauksen kehittämistä.

Terveyspalveluiden kuntotalkoissa onkin syytä katsoa mitä kannattaa muuttaa ja mitä ei. Kaiken voi tietenkin tehdä paremmin. Työterveyshuolto on työurien ja työhyvinvoinnin kannalta vaikuttava tekijä. Työterveyshuolto pitäisi keksiä, jos sitä ei olisi. Puheet työterveyshuollon voimavarojen siirtämisestä perusterveydenhuollon pelastamiseksi ovat tyrmistyttäviä. Eihän potilaaltakaan leikata syövän parantamiseksi terveitä osia. Tietenkin kehittämisen painopisteinä perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat keskeisiä. Molemmissa painopiste on laitettava terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ihmisille on luotava tasavertaisia mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja omassa elämässään.

Kaikessa terveydenhuollon uudistamisessa on olennaista muistaa, että ihmiset tekevät palveluiden laadun. Alan houkuttelevuudesta on viisasta pitää kiinni. Terveydenhuollossa tarvitaan hyvää työn organisointia ja johtamista. Ammattiryhmien välistä työnjaon uudistamista on jatkettava niin, että henkilöstön osaaminen on parhaassa mahdollisessa käytössä. Hyviä käytäntöjä on levitettävä entistä tehokkaammin. Kun työtä on hyvä tehdä, ovat palvelutkin hyviä.

Julkaistu

12.04.2011 Haagalainen

Kokoomus on julkaissut tammikuussa ohjelmansa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja verotuksen uudistamiseksi. Työtä johti valtiovarainministeri Katainen. Toimin työryhmän varapuheenjohtajana. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Haluamme turvata toimivan terveydenhuollon, inhimillisen hoivan vanhuksille ja laadukkaan koulutuksen.

Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka edistävät kestävää kasvua, yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä, sekä uudistuksia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa. Tehdyn työn arvon on säilyttävä myös eläkkeellä.

Kokoomuksen tavoite on, että joka ainoalla työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on aina työtä. Työtulojen kautta myös yhteiskunta saa lisää verotuloja, joita voimme taas käyttää palveluiden parantamiseen, eniten tukeamme tarvitsevien hyväksi ja valtion velkaantumisen lopettamiseen. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Erityisen tarkkaan on katsottava asumisen hintaa korottavat muutokset, jotta tavallisella helsinkiläisellä on mahdollisuus asua ja elää omassa kotikaupungissaan ja kodissaan. Parasta olisi, että jatkossa kaupungit saisivat itse päättää, millaista kiinteistöveroa perivät.  Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kuriin saaminen on helsinkiläisten kannalta keskeisimpiä asioita. Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja erilaisille perheille. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä.

On paljon asioita, joista hyvinvointiyhteiskunnassa on päästävä eroon: ikäihmisten yksinäisyys, lasten ja nuorten pahoinvointi ja liikkumattomuus sekä yhteisöllisyyden puute. Uudistuksia tarvittaisiinkin vaikka rahasta ei olisi puutetta. Korjaustoimissa ei ole aina kyse pelkästään rahasta, vaan myös arvoista ja siitä miten me itse kukin toimimme ja kohtelemme läheisiämme.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Julkaistu

06.04.2011 MunkinSeutu

Olen saanut ilahduttavan paljon palautetta ja kysymyksiä Munkinseudun lukijoilta. Eduskuntavaalit ovat huhtikuun 17. päivä ja poliittinen keskustelu käy vilkkaana. Munkinseudun kokoomuksen järjestämässä vaalikeskustelussa Munkkiniemen Yhteiskoululla käytiin hyvä keskustelu paremman Suomen ja Helsingin rakentamisesta.

Eläkeläisten ostovoimasta on tullut kysymyksiä. Yksikään suuri puolue tai hallituspuolue kokoomus mukaan lukien ei ole puoliväli-indeksin palautusta luvannut. Tämä johtuu siitä, että eläkejärjestelmän kestävyys on asia, josta vastuulliset tahot eivät halua tinkiä. Eläkkeiden ostovoiman turvaaminen muin keinoin on mitä tärkein kysymys kokoomukselle ja siinä on tehtävä työtä.

Kokoomus vaati ensimmäisenä eläkeverotuksen oikeudenmukaistamista ja toteutti tavoitteensa. Eläkkeiden verotusta on kevennetty joka ainoassa budjetissa tällä vaalikaudella. Eläkeverotuksen keventäminen on tuonut keskieläkettä (1368 e/kk) saavalle noin 79 euroa kuukaudessa lisää. Taitetun indeksin korjaaminen puoliväli-indeksiksi olisi tuonut lisää vain 31 euroa.

Kokoomus on ainoa puolue, joka on sitoutunut eläkeläisten verotuksen keventämiseen myös ensi vaalikaudella. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Eniten huolta yhteydenotoissa on kannettu asumisen kalleudesta. Asuminen on perustarve. On tiukasti huolehdittava, etteivät talouden tasapainottamistoimet johda siihen, että tavalliset helsinkiläiset eivät voisi enää asua kotikaupungissaan ja ettei käy niin, että eläkeläiset joutuisivat myymään oman kotinsa veropaineen alla. Samoin lapsiperheillä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä. Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kurissa pitäminen on seuraavan vaalikauden yksi keskeinen asia.

Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä. Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena.

Myös energiaverot vaikuttavat asumisen kustannuksiin. Suomessa asuminen ei ole mahdollista ilman energiaa. Tietyissä rajoissa asukas voi vaikuttaa, paljonko energiaa kuluu. Ympäristöverojen asteittainen kiristäminen ympäristömuutoksen torjumiseksi on ollut perusteltua. Syytä on kuitenkin tulevaisuudessa miettiä, onko kotitalouden kulutuksessa jokin määrä, jota pienemmällä kulutuksella ei tule toimeen. Tällöin tähän määrään voisi kohdistua lievempi verotus. Kulutusverojen vastapainona työn tekemisen ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä.

Sari Sarkomaa (Kok)
Kansanedustaja

Julkaistu

Lehdistötiedote 09.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että puheenjohtaja Kataisen ehdottaman laajan työllisyyssopimuksen yhteydessä sovitaan työantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisesta ja sen mahdollistavasta uudesta vanhempainvakuutuksesta. Samassa yhteydessä on sitouduttava hyvän ja perheystävällisen sekä tasa-arvoisen työelämän rakentamisen pelisääntöihin.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito

Vanhasen II ja Kiviniemen hallitusohjelmissa on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa mutta lupaus jäi lunastamatta. On ikävää, että yksi naisten tasa-arvon, mutta myös yrittäjyyden edistämisen kannalta keskeisin asia jätettiin tälläkin vaalikaudella toteuttamatta.

Tulevan hallituksen on lopetettava vanhemmuuden kustannusasian pompottelu ja rohkeasti sanottava ääneen, että naisten syrjimistä työmarkkinoilla edistävät epäkohdat on korjattava.  Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannukset syövät naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033