Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

08.04.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/23220/metropolipolitiikalla-paikataan-arkadianmaen-politiikan-aukkoa

Alue, joka kattaa Suomen väestöstä neljänneksen ja bruttokansantuotteesta kolmanneksen eroaa monin tavoin muista Suomen alueista. Suomen menestymisen edellytys on se, että ymmärrämme pääkaupunkiseudun merkityksen maamme hyvinvoinnille.

Itsestään selvää tämä ei ole ollut. Vasta nykyisen hallituksen toimesta on ensimmäistä kertaa hallitusohjelmatasolla tunnustettu metropolialueen merkitys koko maan menestymiselle. Olin mukana sinivihreissä hallitusneuvotteluissa, joissa käynnistimme metropolipolitiikan ja ryhdyimme paikkaamaan Arkadianmäen politiikassa ollutta aukkoa.

Metropolipolitiikka tuli tarpeeseen, onhan maaseudulla, kaupunkiseuduilla ja meillä metropolialueella aivan erilaiset haasteet. Selvää on, että metropolipolitiikkaa on ehdottomasti jatkettava ja vahvistettava seuraavan eduskunnan ja hallituksen toimesta.

Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa eikä esimerkiksi Siilinjärven tai Keminmaan kanssa. Saadaksemme Suomeen uutta liiketoimintaa, osaamista ja uusia menestystarinoita, on tulevan hallituksen uskallettava luoda nykyistä tehokkaampia keinoja metropolialueen ydinongelmien ratkaisemiseen.

Tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja pelkästään henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat kestämättömiä. Metropolialueen kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät hyvin toimivaa ja ekotehokasta yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä tavallisten ihmisten saavutettavissa olevia kohtuuhintaisia asuntoja.

Metropolipolitiikka on olennaista alueella asuvien 1,3 miljoonan ihmisen arjen sujuvuuden ja elämänlaadun vuoksi. Se on välttämätöntä, jotta metropolialue olisi monien mahdollisuuksien asuinpaikka ja jotta tavallisella kaupunkilaisella on varaa asua ja elää kotikaupungissaan. Asumisen sietämätön kalleus saadaan kuriin vain rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja.

Käsistä karkaavien asumiskustannusten ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen kuriin saamiseksi ja metropolialueen suurten liikennehankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja myös valtakunnan tasolla.

Tehokas täsmätoimi olisi koota maankäyttö, asuminen ja liikenne yhdelle ministerille ja samaan ministeriöön. Nykyisessä liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM) ja ympäristöministeriössä (YM) valmisteltavien MAL- asioiden eteenpäinvieminen olisi tehokkaampaa ja koordinoidumpaa, jos niistä vastaisi yksi taho. Tämä merkitsisi sitä, että liikenne- ja viestintäministeriötä sekä ympäristöministeriötä uudistettaisiin. Ministeriöuudistus on syytä ottaa tulevan hallituksen ohjelmaan. Metropolipolitiikkaa on tietenkin tehtävä joka ministerin.

Kaavoituksen nopeuttamisessa sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on kyse sekä taloutemme vauhdittamisesta että siitä, että ihmisten arjesta tulee sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön luominen tällä hallituskaudella on osoitus siitä, että myös ministeriöt kaipaavat uudistamista.  Kolmesta korkeakoulusta muodostettu Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden, pääkaupunkiseudun kuntien ja ministeriöiden rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa, joka on suurempi kuin osiensa summa.

Julkaistu

Minna Ahola, Ari-Matti Näätänen ja Timo Kontio kommentoivat (HS 25.2) mielipidekirjoitustani (HS 24.2) Kokoomuksen verolinjoista. Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja RKP esittävät arvonlisäveroon kiristyksiä myös ensi vaalikaudelle. Hyvä kysymys on, kannattavatko nämä puolueet tasaveroa? Eivät kannata. Kokoomus kannattaa nykymuotoista progressiivista ansiotuloveroa, nykymuotoista progressiivista kunnallisveroa ja esittää nyt vielä progressiota myös pääomatuloveroon. Tavaroista ja palveluista perittyjen "tasaverojen" osuus kaikista yhteiskunnan verotuloista on noin 32%. Osuus on suunnilleen sama kuin vuonna 1975. Suomessa ansiotuloveron progressio on yksi Euroopan kireimmistä. Verotuksen on tulevaisuudessakin perustuttava veronmaksajan maksukykyyn. Se on sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa kerätä varoja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Haluamme jatkaa ekologista verouudistusta, jossa työn tekemiseen ja työllistämiseen liittyvää verotusta pyritään keventämään ja korotuspaineita siirretään ympäristö-, kulutus- ja haittaverotukseen, joita maksetaan kulutuksen mukaan. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan. Verotuksen painopisteen siirtäminen pois työn tekemisestä ja teettämisestä tuo uusia työpaikkoja ja lisää palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa. Se on parasta köyhyyden poistoa. Työn tekemiseen, teettämiseen ja yrittämiseen on oltava riittävät kannusteet. Kokoomuksen tavoite on, että joka ainoalla työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on aina työtä.

Arvonlisäveron kiristäminen on nopea lääke talouden tasapainottamiseen siinä missä kasvun luominen tuo lisää verotuloja pidemmällä aikavälillä. Kulutusverojen tuoma hintojen nousu korvataan köyhimmille yhteiskunnan tukia saaville indeksikorotusten myötä.

Työtulojen kautta myös yhteiskunta saa lisää verotuloja. Lisääntyviä verotuloja voimme taas käyttää eniten tukeamme tarvitsevien hyväksi ja valtion velkaantumisen lopettamiseen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsinki

Julkaistu

06.04.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/23169/vuosi-vauvalle-isat-joustavasti-vanhempainvapaalle

Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, ainakin yksi asia pysyy: Lapset tarvitset vanhempiensa ja läheisten aikuisten aikaa ja läsnäoloa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata läheisten aikuisten huolenpidon merkitystä.

Edessä olevissa taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Olemme valmiita priorisoimaan toimia, jotka edistävät perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaikoilla olisikin viisasta ottaa käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin.

Päätökset tehdään perheissä, mutta yhteiskunnan keinoin on järkevä kannustaa isiä ottamaan vahva rooli lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Isien vanhemmuutta on tuettava uudistamalla isyysvapaa ja isäkuukausi uudeksi pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Jakso pitäisi käyttää, ennen kuin lapsi täyttää 18 kuukautta.

Isyysrahajakso olisi pituudeltaan yhteensä yksitoista viikkoa, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainrahakautta. Ellei isä käytä vanhempainrahakautta, isyysrahajakson pituus olisi kolme viikkoa, kuten tälläkin hetkellä. Nykyinen ns. isäkuukausi on pituudeltaan kuusi viikkoa ja isyysrahakausi kolme viikkoa.

Malli tekisi isän vapaasta joustavamman ja pidentäisi sitä kahdella viikolla. Isä voisi edelleen käyttää kolme viikkoa isyysrahajaksosta samanaikaisesti äidin vapaiden kanssa. Tämän kolme viikkoa voisi uudessa mallissa käyttää joustavasti myös pidentämään isän omaa vapaata vanhempainrahakauden jälkeen. Jos isä käyttäisi isyysrahakaudet suoraan vanhempainrahakauden jälkeen, eikä vapaita äidin kanssa yhtä aikaa, vauva olisi jo lähes vuoden ikäinen kun vanhempainvapaat päättyvät.

Vuosi vauvalle -tavoite on hyvä etappi kehittää vanhempainvapaita. Vanhempainvapaan pidentäminen on erityisen perusteltua lapsen kehityksen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen syntymisen kannalta.

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan joustavia vaihtoehtoja tukemaan hyvää arkea. Perhevapaiden kehittämisessä on vielä paljon tehtävää, jotta erilaisten perheiden tasa-arvo toteutuu. Mallimme on askel eteenpäin vanhempainvapaiden kehittämisessä. Isien aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin korostumista nykyistä enemmän. Malli tukee tärkeää tavoitetta lisätä vanhempien mahdollisuutta viettää aikaa lastensa kanssa.

Johdin kokoomuksen kannanoton "Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi" valmistelua. Koko kannanotto on luettavissa täällä: http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/?x17780=4009999

Julkaistu

Lehdistötiedote 06.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien asioiden siirtämistä yhden ministeriön ja yhden ministerin alaisuuteen.

Nykyisessä liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM) ja ympäristöministeriössä (YM) valmisteltavien MAL- asioiden eteenpäinvieminen olisi tehokkaampaa ja koordinoidumpaa, jos niistä vastaisi yksi taho. Tämä merkitsisi sitä, että liikenne- ja viestintäministeriötä sekä ympäristöministeriötä uudistettaisiin. Ministeriöuudistus on syytä ottaa tulevan hallituksen ohjelmaan.

Käsistä karkaavien asumiskustannusten ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen kuriin saamiseksi ja metropolialueen suurten liikennehankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja myös valtakunnan tasolla. Valtion suunnalla on erityisesti korostettu ja luotu painetta kunnalliselle puolelle, että näissä MAL-asioissa edetään. Kysymyksessä ei ole vain pääkaupunkiseudun talouden ja ihmisten arjen kannalta elämän ja kuoleman kysymys vaan koko Suomen etu.

Metropolialueen kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät hyvin toimivaa ja ekotehokasta yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä tavallisten ihmisten saavutettavissa olevia kohtuuhintaisia asuntoja. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa. Saadaksemme Suomeen uutta liiketoimintaa, osaamista ja uusia menestystarinoita, on tulevan hallituksen uskallettava luoda tehokkaampia keinoja metropolialueen ydinongelmien ratkaisemiseen.

Kaavoituksen nopeuttamisessa sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on kyse myös alueen ihmisten mahdollisuudesta asua omassa kotikaupungissaan ja siitä, että ihmisten arjesta tulee sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön luominen tällä hallituskaudella on osoitus siitä, että myös ministeriöt kaipaavat uudistamista.  Kolmesta korkeakoulusta muodostettu Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden, kuntien ja ministeriöiden rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa, joka on suurempi kuin osiensa summa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Arvoisa vastaanottaja, 

Eduskunta on jäänyt vaalitauolle ja politiikassa katseet kääntyvät vaalikampanjointiin.

Täysistuntoja ja valiokuntia ei enää ole, mutta suuri valiokunta kokoontuu. Tänään viimeksi me suuren valiokunnan jäsenet kuulimme ministereitä Euroopan talousasioista.

Työtä riittää myös seuraavan vaalikauden tavoitteiden valmistelussa. Tänään on loppukiri perjantaina julkaistavan kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kannanoton valmistelussa. Suomen kannalta on aivan olennaista, että saamme talouden kestävällä tavalla kasvuun ja Suomeen uusia työpaikkoja. Hyvästä työelämästä, yritteliäisyydestä ja perheystävällisyydestä on tehtävä kilpailuvalttimme. Aiheen tiimoilta käymme keskustelua perjantaina 1.4. Eduskunnan Kansalaisinfossa pidettävässä tilaisuudessamme. Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan! Tarkempi kutsu ohessa.

* * *

Vaalikampanjani on lähtenyt hyvin käyntiin. On ollut ilo osallistua lukuisiin tilaisuuksiin eri puolilla Helsinkiä. Ihmiset ovat poikkeuksellisen kiinnostuneita politiikasta. Parasta vaalityötä on tietenkin hyvin tehty työ eduskuntakaudella, mutta vaalikampanjakin on tehtävä täysillä.

Monet kuukausikirjeeni lukijat ovat kyselleet, mistä vaaliesitteitäni saa. Se onnistuu helposti ottamalla yhteyttä vaalipäällikkööni Päivi Pulsaan (paivi.pulsa@helsinki.fi / 040 590 3787) tai minuun! Monet teistä ovatkin tukenani vaalityössä, lämmin kiitos siitä! Olemmekin vaalitiimissä puhuneet mainiosta liikuntavinkistä; Kohenevan kunnon lisäksi saa palkaksi hyvän mielen, kun jakaa esitteitä omaan rappukäytävään, lähitaloihin tai suuremmallekin alueelle!

Uudet kotisivut ovat auenneet!   www.sarisarkomaa.fi

Käykää kurkkaamassa tuoreita kirjoituksiani, tai vinkkejä tapahtumista joissa olen tavattavissa.   

* * *

KUTSU

Tervetuloa keskustelemaan hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä

Perjantaina 1.4. klo 13 – 15, Eduskunnan Kansalaisinfoon, Arkadiankatu 3.

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta julkistaa Hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus -kannanottonsa ja haastaa sekä työntekijät että työnantajat rakentamaan parempaa työelämää. Paremmasta työelämästä mukana on puhumassa Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

Esittelen ja luovutan kannanoton Jyrki Kataiselle. Puheenvuorot tilaisuudessa pitävät myös STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää sekä Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner.  

* * *

KUTSU

Lämpimästi tervetuloa järjestämilleni ennakkoäänestyskahveille, sunnuntaina 10.4. klo 15 - 17 Cafe Delivoon, Munkkiniemen puistotie 17.

Tervetuloa tapaamaan, keskustelemaan ja nauttimaan sunnuntaipäivästä pullakahvien merkeissä!

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

sari.sarkomaa@eduskunta.fi
http://www.sarisarkomaa.fi
http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/
puh. 050 511 3033

Julkaistu

22.03.2011 KaupunkiSanomat 

Lasten oppimisen ja opetuksen laadun kannalta on välttämätöntä, että opettajalla on aikaa jokaiselle oppilaalle. Aikaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaisia lahjakkuuksia. Jokainen lapsi on erilainen mutta samanarvoinen. Riittävän pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjen iloissa ja suruissa. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa. Monet asiat, kuten kieli- ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle. Tämä on meillä Helsingissä erityisen suuri haaste.

Aloittaessani työn opetusministerinä hämmästyin sitä, ettei aiemmilla opetusministereillä ollut tietoa valtakunnallisesti opetusryhmien ko´oista. Käynnistin välittömästi toimet asian korjaamiseksi. Ensimmäinen selvitys osoitti, että opetusryhmien ko'oissa on suuria eroja kuntien välillä, mutta myös kuntien sisällä. Helsinki pärjäsi suurten kaupunkien vertailussa. Helsinki on viisaasti panostanut opetukseen enemmän kuin useammat kaupungit. Silti, meilläkin on kipeä tarve ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseen.

Selvityksen lisäksi ylisuurten opetusryhmien kitkemiseen osoitettiin täsmärahaa osana käynnistämääni perusopetus paremmaksi eli POP-hanketta. Tällä vaalikaudella koulut ovat saaneet POP-rahoja yhteensä noin 200 me. Ohjelman rahoilla on ryhmäkokojen pienentämisen lisäksi mm. elvytetty koulujen kerhotoimintaa, lisätty kielivalintoja ja erityisopetusta sekä parannettu opettajien täydennyskoulutusta. Perusopetuksen parantaminen on parasta työtä myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen nuori jatkaa vähintään toisen asteen oppilaitokseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tammikuun lopussa julkaissut järjestyksessä toisen ryhmäkokokartoituksen tulokset. Ilouutinen on se, että keskimääräinen opetusryhmäkoko Suomessa on pienentynyt hieman kaikilla luokka-asteilla. Ryhmäkokoselvitys osoittaa, että sinivihreän hallituksen perusopetus paremmaksi POP-ohjelma on purrut ja ryhmäkokojen kasvu on saatu taitettua.

Olen helsinkiläisenä tietenkin ilahtunut, että oma kotikaupunkini on POP-talkoissa käärinyt hihat. Verrattuna vuoteen 2008 opetusryhmäkoot olivat pienentyneet eniten Helsingissä ja Porissa. Vuosiluokkien 7-9 pienimmät opetusryhmät olivat Helsingissä (16,79) ja Espoossa (16,94). Luvut ovat tietenkin keskiarvoja eivätkä kerro koko totuutta. Tuore tulos osoittaa kuitenkin sen, että perusopetuksen kehittämistä pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella tulevan hallituksen ja kuntapäättäjien yhteistyöllä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Julkaistu

21.03.2011 MunkinSeutu

Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista vain yksi kolmasosa johtuu vanhenemista ja kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta.

Liikunta on siitä uskomaton asia, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Useat tutkimukset osoittavat, että iäkkäiden liikkumiskyky ja tasapaino paranevat harjoittelulla iästä ja kunnosta riippumatta. Hyviä tutkimustuloksia on jopa yli 90-vuotiailla. Tutkimukset osoittavan sen, että ne iäkkäät, jotka toiminta- ja liikkumiskyvyn ongelmista huolimatta harrastavat liikuntaa, tarvitsevat vähemmän ulkopuolista apua.

Hyvä esimerkki löytyy Helsingissä sijaitsevasta Riistavuoren vanhustenkeskuksesta, jossa jopa 35 prosenttia talossa kuntoutettavista iäkkäistä on voitu kotiuttaa noin neljän kuukauden liikuntaharjoittelujakson jälkeen. Liikunnassa ei ole kyse vain vanhustenhuollon kustannuksista ja hoivapalveluiden riittävyydestä vaan ennen kaikkea elämänlaadusta. Meille kaikille on iästä riippumatta tärkeää pystyä hoitamaan omia asioitamme, ulkoilla ja tavata samalla muita ihmisiä.

Liikuntamahdollisuuksien lisääminen onkin keskeinen Helsingin terveydenedistämistoimi. Liikuntamahdollisuuksia pitää olla jokaisen lähettyvillä. Valaistujen lenkkipaikkojen ja helposti saavutettavien sisäliikuntamahdollisuuksien lisäämisessä on vielä paljon tehtävää.

Tarvitsemme myös lisäkannusteita ja mahdollisuuksia omasta jaksamisesta ja fyysisestä kunnosta huolehtimiseen niin, että voisimme säilyttää työkyvyn ja tehdä täyden työuran. Ja että kotona voisi asua ja toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään.

Yksi kustannustehokas kannustin olisi kuntoutuksen lisääminen kotitalousvähennyksen piiriin. Esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen on kotitalousvähennyksen piirissä, mutta omasta kunnosta huolehtiminen ei sen sijaan ole. Tämä on selkeä epäkohta, joka olisi helppo korjata laajentamalla kotitalousvähennys koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät.

Työikäisistä esimerkiksi pienyritysten henkilökunta saa yleensä hyvin typistetyn työterveyshuollon, johon ei kuulu fysioterapiaa tai kuntoutusta. Suomessa on yli 230.000 yritystä, joissa on alle viisi työntekijää, mutta yhteensä niissä työskentelee noin miljoona suomalaista yrittäjät mukaan lukien. Kotitalousvähennys saattaisi lisätä aktiivisuutta oman työkyvyn vaalimiseen. Tällöin työnantajat säästäisivät sairaslomapalkoissa ja Kela säästäisi sairauspäivärahoissa.

Kotitalousvähennyksen uudistaminen kannustamaan ennaltaehkäisevään kuntoutukseen on kaikin tavoin järkevää. Liikunta ja kuntoutus ovat meille kaikenikäisille paras ennaltaehkäisevä lääke.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Julkaistu

Lehdistötiedote 01.04.2011

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta julkisti kannanottonsa:

Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta on valmistellut kannanoton, joka sisältää 26 toimenpide-ehdotusta kohti hyvää ja perheystävällistä työelämää. Palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa luovutti kannanoton tänään puolueen puheenjohtaja Jyrki Kataiselle.

- Kannanotolla haluamme nostaa esiin hyvän työelämän merkityksen. Työ on keskeinen hyvinvoinnin lähde niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja esimerkiksi kestävyysvajeen paikkaamiseen, Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan
puheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

Kannanotossa korostetaan, että perheen ja työn yhteensovittaminen on jokavanhemmanoikeus. Paitsi, että Suomessa tarvitaan työtä ja työntekijöitä, tarvitaan myös lapsia ja heidän kanssaan aikaa viettäviä vanhempia. Työpaikoilla on otettava käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin sekä vanhemmuuteen.          

- Esitämme, että vanhempainetuuksista muodostetaan oma vanhempainvakuutus, joka tuo vanhemmuuden kustannukset läpinäkyviksi ja mahdollistaa niiden tasaamista. Isyysvapaita uudistaisimme tekemällä isyysrahajaksosta joustavamman ja pidemmän. Jos isä käyttäisi kaksi viikkoa vanhempainvapaasta, isille tulisi yhteensä 11 viikon mittainen isyysvapaajakso. Tästä kolme viikkoa voisi edelleen käyttää äidin kanssa yhtä aikaa, mutta jos koko jakson käyttäisi vanhempainrahakauden päätteeksi, vauva olisi jo lähes vuoden ikäinen kun isyysrahakausi päättyisi. Tavoitteena on oltava vuosi vauvalle, Sarkomaa linjaa.

- Monilla vanhemmilla on kova huoli pienistä koululaisistaan, ja pitkät yksinäiset iltapäivät ovat riski lapsen suotuisalle kehitykselle. Esitämmekin, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle taataan mahdollisuus iltapäivähoitoon. Kuntien saamia valtionosuuksia on nostettava kannusteeksi järjestää riittävä iltapäivähoito. Lisäksi esitämme osittaiseen hoitorahaan korotusta myös 1.-2. luokkalaisten vanhemmille 90 eurosta 120 euroon kuussa. Näin vanhempia tuettaisiin lyhentämään työpäivää heidän niin halutessaan ja perheen tilanteen sen mahdollistaessa, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta kannattaa puheenjohtaja Kataisen esittämää työllisyyssopimusta. Samassa yhteydessä on sitouduttava hyvän ja perheystävällisen sekä tasa-arvoisen työelämän rakentamisen pelisääntöihin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kannanotto

Julkaistu

01.04.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/23076/jos-kirjastoa-ei-olisi-pitaisi-se-keksia

Jos kirjastoa ei olisi, pitäisi se ehdottomasti keksiä. Kirjasto on parhaimmillaan paikka, lähellä ihmistä, jonne kuka tahansa voi mennä lukemaan, etsimään tietoa, lainaamaan kirjoja tai vain nauttimaan olemisesta. Kirjastoissa käyminen ei maksa, kirjastossa käyminen on ekologista, kun kirjoja kierrätetään. Kirjastoissa on aina oma tunnelmansa.

Kirjastot ovat suomalaisen sivistyksen ja lukemisen kivijalka. On koko kansakunnan etu huolehtia siitä, että kirjat, muut kirjasto- ja tietopalvelut ovat jatkossakin saatavilla ilman pitkää matkustamista. Varsinkin lasten lukemiselle lähikirjastot ovat erityisen tärkeitä, mutta tärkeitä ne ovat kaikenikäisille. Lukemisen tärkeydestä ei voi koskaan puhua liikaa eikä varsinkaan nyt, kun suomalaisten lasten lukuinnostus on selvästi laskusuunnassa.

Koululaisemme pärjäsivät erinomaisesti uusimmassakin Pisa-tutkimuksessa. Lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo oli kolmanneksi paras. Huolestuttavaa oli se, että vuonna 2000 lukutaitotutkimukseen verrattuna lukutaidon kansallinen keskiarvomme on laskenut kymmenellä pisteellä. Samaan aikaan niiden nuorten osuus, jotka eivät lue lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Pojista lähes puolet ilmoitti, ettei lue läksyjen lisäksi tekstiä sen enempää verkosta kuin paperiltakaan.

Nämä tulokset on otettava vakavasti. Lukutaidon rapautumista ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä myös joka kodissa. Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset, hankkeet tai kampanjat.

Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen ja kirjastossa käyntiin. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen.

Lapsi, jolle on luettu paljon, omaksuu helpommin kirjojen sisällön. Tämä auttaa lapsen koulunkäyntiä ja helpottaa tulevaisuudessa hänen opiskeluaan. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Lukeminen on tärkeää myös lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Mielenterveyden keskusliitto kiinnitti huomioita tuoreessa kannanotossaan aivan oikein vanhempien ja läheisten aikuisten läsnäolon merkitykseen ja siihen, että juuri lukeminen on erinomainen tapa olla läsnä ja lähellä lasta.

Julkaistu

Lehdistötiedote 27.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee kuntaministeri Töllin ja keskustan kommentteja tuoreeseen kokoomuksen kuntakannanottoon. Keskustan asenne näyttää edelleen olevan, että mitään ei muuttaa saa. Keskustan näkemykset ovat iso uhka suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Kokoomuksen tavoite 100 -150 vahvasta peruskunnasta vapaaehtoisesti syntyvien liitoksien pohjalta, on perusteltu ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta välttämätön.

Tölli ja keskusta näyttävät asettavan kuntarajojen koskemattomuuden palveluiden saatavuuden edelle.  Vaikka muu maailma muuttuisi ympärillä, niin kuntarajoja ei saa muuttaa, ei vaikka hintana ovat heikot palvelut ja käsistä karkaavat kustannukset sekä valtava velkaantuminen, näyttää olevan keskustan ja Töllin näkemys. Tämä on erittäin huolestuttavaa puhetta, sanoo Sarkomaa.

Vakava tosiasia on että kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole edennyt niin nopeasti, kun hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen kannalta olisi pitänyt. Palveluiden järjestämisvastuu ei ole missään Euroopan maassa niin pirstaloitunut kuin Suomessa. Kuntia on yksikertaisesti liikaa. Uudistuksia tarvitaan niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Me emme voi jatkaa nykyistä velkaantumistahtia. Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että kunnilla on riittävästi sekä porkkanaa mutta myös keppiä kunta- ja palvelurakenteiden järkevöittämiseen. Osana tätä uudistusta on huolehdittava, että Helsinki ja pääkaupunkiseudun kunnat saavat pitää oikeudenmukaisemman osuuden omista verotuloistaan. Kuntarajoissa roikkumisen sijaan on keskityttävä elinvoimaisen elinkeinopolitiikan ja kustannustehokkaiden sekä laadukkaiden hyvinvointipalveluiden järjestämiseen.

Keskustan hellimälle ajatukselle luoda uutta välihallintoportaan maakuntahallintoa on sanottava ehdoton ei! Suomalaiset eivät tarvitse lisää byrokratiaa eivätkä veroja vaan parempia palveluja nykyistä kustannustehokkaammin tuotettuna. Peruspalveluiden järjestämisvastuu on oltava vahvoissa ja elinkelpoisissa kunnissa.

Kuntien vaakunoita ja kunnantaloja tärkeämpi asia on ihmisten peruspalvelut. On täysin varmaa, että esimerkiksi sairastuttuaan ja terveydenhuoltopalveluja tarvitessaan ihmisille ei ole niinkään tärkeää se, missä kuntaraja kulkee vaan se, että palvelun saa. Ja se pitää nyt vihdoin ja viimein ottaa myös valtiovallan ja kuntapäättäjien ehdottomaksi tavoitteeksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033