Siirry sisältöön

Kaupunginvaltuuston kyselytunti 2.3.2011  

Suomalaisen viittomakielen käyttäjiä on arviolta noin 14 000, joista noin 5000 on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttäviä kuuroja. Viittomakieli kuuluu Suomessa kymmenen suurimman äidinkielen joukkoon. Jokapäiväisessä elämässä oman äidinkielen käyttö on itsestäänselvyys suurelle osalle suomalaisia, mutta viittomakielisten mahdollisuus asioida ja osallistua omalla äidinkielellään on rajallinen. Ilman omaa kieltä ja kulttuuria kukaan meistä ei voi hyvin. Vierailin Kuurojen Liiton tilaisuudessa, jossa nostettiin esille kysymys, voisiko Helsingissä olla vanhusten palvelukeskus tai paikka, joka palvelisi erityisesti viittomakielisiä kotona asuvia ikäihmisiä. Samassa yhteydessä nousi huoli niistä viittomakielisistä vanhuksista jotka ovat Helsingissä laitoshoidossa, eivätkä voi kommunikoida omalla kielellään, ja jotka tapaavat hyvin harvoin, jos koskaan, viittomakielisiä kanssaihmisiä.

Kysyn, miten Helsingissä on järjestetty viittomakielisten vanhustenhuolto ja ikäihmisten mahdollisuus kommunikoida ja saada palveluja omalla kielellään?

Sari Sarkomaa
Helsingissä 21.2.2011

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Hyvä vastaanottaja,

Vaalikausi lähenee loppuaan, mutta eduskuntatyössä on vielä paljon tehtävää jäljellä. Eduskunta jää vaalitauolle vasta maaliskuun puolessa välissä. Puolueet ovat julkistaneet kukin vuorollaan talouslinjojaan. Keskusta ja SDP julkistivat talouslinjansa viime viikolla. Kokoomus on kolmesta suuresta ainoa puolue, joka lupaa parantaa palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa ensi vaalikaudella. Kokoomus on ainoa puolue, joka parantaisi yrittäjien kannustimia. Meidän veromallimme on ainoa, joka tarjoaa keinot työllisyyden ja uuden kasvun luomiseen.

Keskituloiset ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen selkäranka. Tavallisen palkansaajan työn tekemisen kannattaminen on elintärkeä kysymys, eikä keskituloisten palkansaajien eikä eläkeläisten kovia veronkiristyksiä pidä missään nimessä hyväksyä.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:

1. Keskusta käänsi selkänsä kaupunkilaisille
2. Kokoomus ei kannata tasaveroa
3. Viisas työnantaja tekee hyvästä työelämästä ja perheystävällisyydestä kilpailuvaltin 
4. Valtuustoterveiset - Helsinkiin tarvitaan lisää päiväkotipaikkoja!
5. Vaalitalkooterveiset - Vielä kerran kirpputorille lauantaina 12.3! 

6. Tervetuloa tapaamaan - ota ystäväsi mukaan!
- Vierivät kivet eivät sammaloidu - hyvinvointia liikunnasta kaikenikäisille! Ma 28.2 klo 14, Kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3.
- Päivähoito ja perheiden hyvä arki -keskustelutilaisuus pe 4.3 klo 16 Kansalaisinfossa
- Munkinseudun Kokoomuksen laskiaistapahtuma Seurasaaressa su 6.3. klo 12
- Kokoomuksen Toivo-risteily 12.–13.3.2011
 
7. Käy kurkkaamassa Kauppalehden blogiani http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/ ja kommentoi!

 

Lehdistötiedote
26.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa hämmästelee SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen veropuheita. Demarit ovat kovaan ääneen toitottaneet, että veronalennuksiin ei ole varaa ja ovat jopa väläytelleet lapsilisän poistamista jo vähän paremmin tienaavilta perheiltä. Nyt he ehdottavat lapsivähennyksen palauttamista verotukseen eli veronkevennystä. Vielä kummallisempi oli Urpilaisen perustelu: ”lapsilisien korottaminen on vaikeaa, joten lapsiperheitä voitaisiin tukea verovähennyksillä”. Tosiasia on, että niin lapsilisien korotus kuin verovähennysten lisääminenkin vievät valtion verotuloja. Molempien totuttaminen on poliittisesta tahdosta kiinni. Kyse on arvovalinnoista. Seuraavallakin hallituksella on oltava rohkeutta huolehtia perheiden ostovoimasta ja tehdä toimenpiteitä lasten sekä perheiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Lapsivähennys on sinänsä hyvä keskustelunavaus. Suomalaisen lapsiperheen nettotulot ovat verotuksen ja lapsilisien jälkeen monesti pienemmät kuin samapalkkaisen perheen muualla Euroopassa, koska Suomen verotuksessa ei huomioida vanhempien hoito- ja elatusvastuuta lapsistaan. Kun seuraava hallituksen ohjelmasta neuvotellaan ja verouudistuksesta sovitaan, on hyvä arvioida olisiko lapsivähennyksestä modernin perhepolitiikan välineeksi. On järkevä arvioida olisiko verovähennyksestä toimivaksi keinoksi purkaa lapsiperheiden kannustinongelmia tai tukea yksinhuoltajia. Myös yhteishuoltajuudessa etävanhemman tukeminen vaatii uusia innovaatioita. Tavallisen perheen arjen kannalta on kuitenkin kaikkein olennaisinta, että omalla palkalla on mahdollista tulla toimeen. Tämä edellyttää sitä, ettei keskituloisten perheiden työn verotusta ensi vaalikaudellaan kiristetä. Kokoomus on tähän sitoutunut. SDP:n linja on sen sijaan monin tavoin epäselvä?

Lapsissa on tulevaisuus ja siksi seuraavan hallituksen erityisenä painopisteenä on oltava lapset ja perheet. Urpilaiselle on todettava, että lapsivähennys ei ole välttämättä se keino, joka tehokkaimmin auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia perheitä. Sinivihreä hallitus on tehnyt hyvää työtä sitoessaan etuuksia, kuten lapsilisät indeksiin ja nostaessaan minipäivärahat työttömyysturvan tasolle. Nämä ovat olleet täsmälääkkeitä kaikkien vaikeammassa asemassa oleville perheille.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Hyvä vastaanottaja, 

Vuosi on vaihtunut ja eduskuntatyö on täydessä vauhdissa. Eduskunnan käsittelyssä on paljon lakiesityksiä, mikä on hyvä merkki siitä, että hallitus ja eduskunta tekevät täydellä teholla työtä eivätkä lepää laakereillaan vaalien lähestyessä. Parasta vaalityötä on hyvin tehty työ eduskunnassa.

Iso työponnistus on ollut Kokoomuksen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamistyöryhmän työ joka on saatettu päätökseen. Työryhmä julkaisi viime viikonloppuna loppuraporttinsa, joka löytyy internetistä, osoitteesta http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/?x17780=3610270. Työryhmän puheenjohtajana toimi puheenjohtaja Jyrki Katainen ja minä toimin varapuheenjohtajana.

Raportti sisältää Kokoomuksen linjaukset hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi ja se sisältää myös pitkään odotetut Kokoomuksen verolinjaukset. Tuoreen esityksemme pääviesti on, että haluamme jatkaa ekologista verouudistusta, jossa työn tekemiseen ja työllistämiseen liittyvää verotusta pyritään keventämään ja korotuspaineita siirretään ympäristö-, kulutus- ja haittaverotukseen. Pienyrittäjille elintärkeää listaamattomien yritysten osinkoverotusta ei ole tarkoitus kiristää. Yrittäjyyden kannustimien pitää olla sellaisia, että ne kannustavat ja palkitsevat kaiken kokoisia yrityksiä. Esitys eroaa monessa Hetemäen työryhmän kannoista. Emme hyväksy Hetemäen esittämiä veronkiristyksiä eläkkeensaajille. Emmekä myöskään allekirjoita mittavia pakkokorotuksia kiinteistöveroon. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua ja elää kotikaupungissaan. 

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita: 

1. Terveisiä tilaisuuksista
- Vierailu Kontulan vanhustenkeskuksessa
- Kiitos Tammikahveista ja lahjoituksista kirpputorimyyntiin�
2. Opettajalla oltava aikaa oppilaalle - ryhmäkoot pienenevät!
3. Lumi- ja sanasotaa
4. Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta aloittaa keskustelun hyvästä työelämästä
 

10.01.2011 Kaupunkisanomat 

Suomalaiset koululaiset pärjäsivät tuttuun tapaan erinomaisesti uusimmassa Pisa-tutkimuksessa.  Lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo oli kolmanneksi paras Shanghain sekä Korean jälkeen. Hälyttävää sen sijaan oli, että vuoteen 2000 verrattuna lukutaidon kansallinen keskiarvomme on laskenut kymmenellä pisteellä. Samaan aikaan niiden nuorten osuus, jotka eivät lue lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Pojista lähes puolet ilmoitti, ettei lue läksyjen lisäksi tekstiä sen enempää verkosta kuin paperiltakaan.

Nämä tulokset on otettava vakavasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisessä. Lukutaidon rapautumista ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä myös joka kodissa.

Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen.

Lukeminen on hyvä aloittaa ennen kuin lapsi alkaa puhua. Kuunteleminen on tärkeä osa kielen oppimista. Kun lapsi alkaa lukea itse, on vanhempien hyvä tutustua hänen lukemisiinsa ja keskustella niistä lapsen kansa. Vaikka lapsi osaa jo itse lukea, on tärkeää, että hänelle luetaan vähän vaikeampia tekstejä, joita lapsi ei itse hallitse. Tämä lisää lapsen sanavarastoa ja kykyä ymmärtää. Lapsi, jolle on luettu paljon, omaksuu helpommin kirjojen sisällön. Tämä auttaa lapsen koulunkäyntiä ja helpottaa tulevaisuudessa hänen opiskeluaan.

Sujuva, monipuolinen lukutaito ja luetun ymmärtäminen ovat yhä merkittävämpiä arjen taitoja. On tärkeää, että jokaiselle koululaiselle on sellainen lukemisen ja kirjoittamisen taito, että hän pystyy toimimaan tulevaisuuden kansalaisena, valitsemaan ja arvioimaan tietoa. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

On mukava tapa varata päivittäin hetki aikaa lapselle lukemiseen. Iltasatu on monelle aikuiselle ja myös minulle päivän parhaita hetkiä. Kotona ollessani rauhoitan lastennukkumaanmenoajan puheluilta ja tietokoneelta sekä kaikelta työnteolta. Iltasaturauha on tärkeä isommillekin lapsille ja siitä ei tingitä. Silloin äidillä tai isällä on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

06.01.2011 Lauttasaari-lehti

Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Se on yhteiskunnassamme iso asia, joka vaatii meiltä eri tahoilla toimivilta aikuisilta enemmän huomiota. Osallistuin joulukuussa Suomen Erofoorumiin, jossa oli mukana monia tahoja kuten lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto ja Väestöliitto, eri ministeriöiden edustajia, meitä päättäjiä sekä vanhempia. Tilaisuuden tarkoitus oli yhdessä sopia tavoitteet eroperheiden arjen tukemiseksi ja yhdistää voimavarat asioiden edistämiseksi. 

Eroamisen tavalla on suurempi vaikutus kuin itse erolla siihen, miten lapsi eron kokee ja miten se häneen vaikuttaa. Kaikilla eroavilla vanhemmilla tulee olla mahdollisuus halutessaan saada tukea ja neuvontaa, siten että he voivat jatkaa vanhempina ja toimia lapsen parhaaksi. Tukea tarvittaisiin ensisijaisesti lapsen hyvinvoinnin ja hänelle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseen.

On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Suomessa tarvitaan enemmän tukea parisuhteen kestävyyden, mutta myös erotilanteen tukemiseksi. Eropalveluiden kehittämisen tavoitteena on lapselle erosta aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä etenkin pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen ja katkaiseminen.

Vaikeiden huoltoriitakierteiden katkaisuun ei ole vielä riittävästi keinoja. Ehkäisevän palvelun, tehostetun sosiaalityön ja sovittelun ohella tarvitaan myös uusia oikeudellisia keinoja katkaista pitkittyneitä oikeusprosesseja.

Vaikka apua olisi, ei tieto palveluista välttämättä kulje niitä tarvitsevalle. Pääkaupunkiseudun Neuvokeskuksesta (www.neuvokeskus.fi) eroperheen vanhemmat, lapset, nuoret ja perheen läheiset sekä uusperheelliset löytävät tukea ja tietoa keskitetysti yhdestä paikasta.

Moni asia on muuttunut maailmassa, mutta se mikä ei muutu, on, että lapset tarvitsevat aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Lasten tulisi voida kokea, että vanhempiensa erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiin. Paitsi vanhemmat myös muut lapsen elämässä merkitykselliset ihmiset voivat olla osaltaan kantamassa vastuuta lapsesta. Isien ja äitien oikeudet on oltava yhtäläiset ja siksi isyyslain uudistamista on myös kiirehdittävä. Lapselle tulisi turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiin. Erofoorumin keskeinen tavoite on, että meillä jokaisella on oltava perhetilanteesta riippumatta mahdollisuudet hyvään lapsuuteen, vanhemmuuteen ja arkeen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Kolmen lapsen äiti

Lehdistötiedote
20.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa kummastelee ministeri Anttilan outoja väitteitä siitä, että saimaannorpan suojelun nykytilaan oltaisiin tyytyväisiä. Sen sijaan, että Anttila heittelisi julkisuuteen arvioita muiden kannoista, hänen olisi korkea aika kertoa, miten monia suomalaisia huolestuttavassa saimaannorpan suojelutilanteessa aiotaan edetä. Enää ei voi piiloutua puhumaan vain vapaaehtoisista suojelusopimuksista. Anttilan on kiertelyn sijaan tärkeä kertoa, mikä on takaraja, jolloin verkkokalastuskielto aiotaan antaa, jos ja kun vapaehtoisin sopimuksin ei päästä tavoiteltuihin yhtenäisiin suojelualueisiin. Asialla on kiire. Verkkokalastuskielto on tarkoitus alkaa huhtikuun puolesta välistä.

Huoli tilanteesta ei voi olla ministeri Anttilalle yllätys tai uusi asia. Talvi alkaa pian kääntyä kevääksi ja suojelualueessa on karkeasti arvioiden noin sadan neliökilometrin aukot. Aukot ovat monilta osin hyviä kalavesiä. Osakaskunnille vapaaehtoisten sopimusten allekirjoittamisen takaraja oli 15.2. Aukkojen hyväksyminen suojelualueella heikentäisi merkittävästi norpan suojelua ja merkitsisi myös norppien verkkokuolemien hyväksymistä. Jäiden sulaessa ja kevään edetessä uteliaat pienet kuutit lähtevät liikkeelle tutustumaan elinympäristöönsä. Uintiretket ovat kuitenkin kohtalokkaita, sillä puolet syntyneistä kuuteista hukkuu verkkoihin.

Anttilan puheenvuoroon on pakko vielä todeta, että en ole ollut läsnä tilaisuudessa, jossa nykytilanteeseen oltaisiin oltu tyytyväisiä. Eduskunnassa on nimenomaan haluttu saada varmuus siihen, että verkkokalastuskieltoa tarvittaessa käytetään. Hyvänä on pidetty sitä, että verkkokalastuskiellon mahdollistava asetus on valmistelussa. Vakavana huolena on ollut se, että aiotaanko ja ehditäänkö asetusta ajoissa käyttää. Asiasta on ministeri Antilalle jätetty viime viikolla toimestani myös kirjallinen kysymys. On täysin mahdoton ymmärtää, että kannat olisivat Anttilalle jääneet epäselväksi.

Huoli saimaannorpasta ei ole vain eduskunnassa ja Suomessa. Ministeri Anttilan on hyvä myös muistaa, että EU:n komissio on vakavasti nuhdellut Suomea saimaannorpan riittämättömästä suojelusta ja luontodirektiivin rikkomisesta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
19.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii ja kirittää maa- ja metsätalousministeri Anttilaa pitämään tiukasti kiinni lupauksestaan verkkojen poisvetämisestä saimaannorpan pesimisalueelta. Odotusaika on nyt ehdottomasti lopussa ja asetus on viivytyksettä annettava.

Ministeri Anttilan asettama saimaannorppa ja kalastus - työryhmä on esittänyt, että saimaannorpan keskeisillä lisääntymisalueilla kielletään verkkokalastus 15.4.–30.6. kuuttien suojelemiseksi joko vapaaehtoisin sopimuksin tai asetuksella. Ministeri Anttila on luvannut olla työryhmänsä esityksen takana myös silloin, jos vapaaehtoisin sopimuksen ei päästä määräajassa asetettuun tavoitteeseen.

Osakaskunnille vapaaehtoisten sopimusten allekirjoittamisen takaraja oli 15.2. Tavoitteeksi asetettua noin aukotonta 1500 neliökilometrin ydinaluetta ei ole saavutettu. Sopimusten ulkopuolelle on jäänyt karkean arvion mukaan jopa noin sata neliökilometriä. Ulkopuolella on arvioitu olevan erityisesti hyviä kalavesiä, jotka houkuttelevat tietenkin myös norppia.

Kun vapaaehtoisilla sopimuksilla ei riittävän laajaa ja aukotonta suojelualuetta ole saatu aikaiseksi, on Anttilan viivytyksettä käytettävä asetusta keväisen verkkokalastuksen kieltämiseksi suojelualueilta. Saimaannorppa on varassa kuolla sukupuuttoon, ellei verkkokalastusta lopeteta tärkeimmillä poikimisalueilla ainakin huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Kevätrajoitusalueen yhtenäisyys ja aukottomuus on tärkeää myös valvonnan ja tiedottamisen kannalta.

Aukkojen hyväksyminen suojelualueella heikentäisi merkittävästi norpan suojelua ja merkitsisi myös norppien verkkokuolemien hyväksymistä. Jäiden sulaessa ja kevään edetessä uteliaat pienet kuutit lähtevät liikkeelle tutustumaan elinympäristöönsä. Uintiretket ovat kuitenkin kohtalokkaita, sillä puolet syntyneistä kuuteista hukkuu verkkoihin. Tilanne on julma ja kohtuuton.

Kuuttien elinmahdollisuuksien parantaminen on ainoa mahdollisuus pelastaa saimaannorppa. Saimaannorpat ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon ilman kalastustakin, koska ilmaston lämpeneminen, vähälumiset talvet ja veden pinnan vaihtelut surmaavat kuutteja.

"Ministeri Anttilan ja hallituksen on hyvä myös muistaa, että EU:n komissio on vakavasti nuhdellut Suomea saimaannorpan riittämättömästä suojelusta ja luontodirektiivin rikkomisesta", Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja Sarkomaa on jättänyt viime viikolla asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen ministeri Anttilan vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
17.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa paheksuu keskustan tänään julkaisemaa verolinjaa, joka kiristäisi tavallisten keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Keskustan verolinjaus osoittaa, että heillä ei ole ymmärrystä tavalliselle kaupunkilaiselle perheelle.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla keskituloiset palkansaajat ja eläkeläiset kipuilevat jo nyt korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa. Vasemmistoliitto on jo aiemmin suoraan sanonut, että heidän tärkeä tavoitteensa on kiristää yli 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotusta. Vihreät ja nyt Keskusta viimeisimpänä on liittynyt tähän keskituloisten palkansaajien kurittajajoukkoon.

Keskusta tarjoaa tavallisille palkansaajille ja eläkeläisille veronkiristyksiä. Keskustan esitys on epäreilu ja kohtuuton. Keskustan tänään esittämät verolinjaukset ovat selvä irtiotto sinivihreän hallituksen käynnistämästä ekologisesta verouudistuksesta. Keskusta luopuu linjauksissaan periaatteesta, että työssäkäyvälle välillisen verotuksen kiristymisen vastapainona on työn verotuksen keventyminen.

Kokoomus on sen sijaan kertonut haluavansa jatkaa nykyisen hallituksen veropolitiikan linjaa, jossa painopistettä työn tekemisen ja teettämisen verottamisesta on siirretty ympäristön saastuttamisen ja kulutuksen verottamiseen. Sinivihreä hallitus on korottanut ympäristöveroja ja keventänyt vastapainona työn verotusta. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan.

Keskituloiset ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen selkäranka. Tavallisen palkansaajan työn tekemisen kannattaminen on elintärkeä kysymys, eikä keskustan ehdottamia keskituloisten palkansaajien kovia veronkiristyksiä pidä missään nimessä hyväksyä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen

Lehdistötiedote
07.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa paheksuu vihreiden verolinjaa, joka kiristäisi tavallisten keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Vihreiden viime viikonloppuna esittämät verolinjaukset ovat iso periaatteellinen muutos sinivihreän hallituksen yksimielisesti käynnistämään ekologiseen verouudistukseen. Vihreät luopuivat tuoreissa linjauksissaan periaatteesta, että työssäkäyvälle välillisen verotuksen kiristymisen vastapainona on ollut työn verotuksen keventyminen.

Tuoreissa verolinjauksissaan vihreät ovat jatkossa valmiita alentamaan vain kaikkein pienituloisimpien verotusta. Tavallisille palkansaajille ja eläkeläisille vihreät tarjoavat veronkiristyksiä. Vihreiden esitys on epäreilu ja täysin kohtuuton. Varsinkin pääkaupunkiseudulla keskituloiset palkansaajat ja perheet kipuilevat jo nyt korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa. Vihreät siirtyivät linjauksillaan vasemmistoliiton linjoille. Vasemmistoliitto on jo aiemmin suoraan sanonut, että heidän tärkeä tavoitteensa on kiristää yli 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotusta.

Kokoomus on sen sijaan kertonut haluavansa jatkaa nykyisen hallituksen veropolitiikan linjaa, jossa painopistettä työn tekemisen ja teettämisen verottamisesta on siirretty ympäristön saastuttamisen ja kulutuksen verottamiseen. Sinivihreä hallitus on korottanut ympäristöveroja ja keventänyt vastapainona työn verotusta. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa.

Tuloveron kevennykset ovat painottuneet pienituloisiin, joiden verotus on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Myös progressio työn verotuksessa on käytännössä lisääntynyt. Suomen verotuksen progressio kuuluu maailman kireimpiin ja sitä se on myös Kokoomuksen esityksen jälkeen.

Myös etuuksien korotuksilla, kuten minipäivärahojen korottamisella työttömyysturvan tasolle, sekä useiden etuuksien sitomisella indeksiin, on haluttu huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tuloerot eivät ole viime vuosina enää edellisten vuosikymmenien yleisen trendin tavoin kasvaneet. Kokoomus on selkeäsanaisesti sanonut, että me emme leikkaa heikompiosaisilta ja että haluamme jatkossakin huolehtia, ettei verouudistuksella lisätä pienituloisten taakkaa.

Vihreiden veroesitys vaikuttaa omituiselta yritykseltä erottautua kokoomuksesta. Vihreille näyttää olevan vaikea niellä sitä, että tämän hallituksen merkittävimmät vihreät teot on tehty kokoomuksen toimesta. Tosiasia on, että vihreät ovat julkisuudessa kehuneet Kokoomuksen Kataisen johdolla tehtyä ekologista verouudistusta sinivihreän hallituksen parhaaksi teoksi ja ovat uudistusta vahvasti tukeneet. Nyt ennen vaaleja halutaan ilmeisen selvästi ottaa eroa hallituskumppaniin kohdistamalla kovat otteet keskituloisiin. Tämä olisi täysin kestämätöntä. Keskituloiset ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen selkäranka. Tavallisen palkansaajan työn tekemisen kannattaminen on elintärkeä kysymys, eikä vihreiden ehdottamia keskituloisten palkansaajien kovia veronkiristyksiä pidä missään nimessä hyväksyä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen