Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lumen kaadon kieltoa tärkeänä konkreettisena toimena puhtaamman Itämeren ja Suomen vesistöjen suojelemisen puolesta.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Eduskunta aloittaa tänään käsittelyn ympäristönsuojelulain muutoksesta, jossa kielto kaataa ainetta rannalta mereen ulotetaan koskemaan lunta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt asian vauhdittamiseksi lakialoitteen viime eduskuntakaudella.
”On tervetullutta, että lain hyväksymisen myötä jätelumikuormien kippaamiseen mereen on vihdoin kielletty. Oli mainiota, että asia oli kirjattu Petteri Orpon vesiensuojelua monin tavoin edistävään hallitusohjelmaan”, sanoo Sarkomaa.
Ympäristöministeriön selvityksen mukaan mereen päätyy normaalilumisena talvena Helsingin edustalla useita tuhansia kiloja roskaa ja yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.
”Itämeri ja sen rannat ovat olennainen osa suomalaista elämäntapaa ja helsinkiläistä identiteettiä. Erityisesti kaupunkien läheisyydessä olevat rannat ovat hyvin roskaantuneita. Keväisin Helsingin rannoilta kauhotaan puhdistusalusten voimin lähes 100 kuutiometriä roskaa”, Sarkomaa kertoo.
”Itämeren likaamiseen ja roskaamiseen on saatava loppu. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat, tupakantumpit ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan”, Sarkomaa huomauttaa.
Helsinki on tiettävästi ainoa maamme kaupunki, joka edelleen kaataa jätelumet mereen. Sarkomaa on vaatinut kaupungilta jo vuosien ajan, että lumen mereen kippaamisen on loputtava.
”Helsingin kaupunginvaltuusto on vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Ratkaisua on etsitty pitkään, mutta apulaispormestari Sinnemäen vastuualueella sitä ei ole löytynyt. Aiemmin on pystytty sitoutumaan siihen, että lumen kaato loppuisi vasta vuonna 2033”, Sarkomaa kertoo.
”Nyt asiaan tulee lakimuutoksella vauhtia lumen kaadon kiellon astuessa voimaan vuoteen 2028 mennessä. Itämerta on suojeltava talvellakin. Helsingin on syytä kiriä ympäristöystävällisen ratkaisun etsimisessä lumen hallintaan. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös lumisina talvina teiden puhdistaminen sujuu”, Sarkomaa päättää.
Helsingin kaupungin budjettineuvotteluissa saavutettiin onnistunut sopu pormestari Vartiaisen johdolla. Helsinkiläisten kukkaroille on tervetullutta, ettei kuntaveroa koroteta. Työtä on tehtävä, ettei jatkossakaan veronkiristystä tehdä. Se ei ole helppoa.
Edellisen hallituksen aluehallintouudistus rokottaa kovalla kädellä kaupunkimme kassaa. Helsinki ei pysty enää rahoittamaan rakentamista pelkästään omalla rahalla. Kaupunkimme kasvaessa meidän on investoitava ja samalla huolehdittava, ettei velkaantuminen karkaa käsistä. Oman työni keskeinen vaikuttamiskohde onkin se, että kotikaupunkiamme kohdeltaisiin valtiovallan taholta reilummin ja voisimme pitää oikeudenmukaisemman määrän verotuloistamme.
Helsingin ensi vuoden budjetissa on monta mieluista asiaa kaupunkilaisille. Panostamme sosiaali- ja terveyspalveluissa hoitoon pääsyyn ja laatuun. Tavoittelemme kiireettömässä hoidossa pääsyä hoitajalle 14 ja lääkärille 30 vuorokaudessa. Vauhditamme omatiimimallin käyttöönottoa. Saman lääkärin ja hoitajan hoitaessa laatu paranee. Paljon palveluita tarvitseville ja monisairaille nimetään omalääkäri. Erikoissairaanhoidon saatavuuden turvaamiseksi ja henkilöstön työrauhan takaamiseksi tuemme suunniteltua korkeampaa rahoitusta valtakunnallista vastuuta kantavalle yliopistosairaala HUS:lle.
Iloitsen myös siitä, että Helsingin omaa palkkakehitysohjelmaa jatketaan. Osaavat ammattilaiset tekevät meidän helsinkiläisten palvelut.
Kaupunkiympäristön on tuettava Helsingin elinvoimaa ja toimivaa arkea. Teetämme perusteellisen selvityksen keskustan huoltotunnelin läpiajomahdollisuuksista. Tunnelin kunnostukseen on varattu voimavaroja. Helsingin liikenteen on oltava sujuvaa kaikilla liikkumismuodoilla ja myös pääkaupungin keskustassa.
Aloitamme kahden uuden vetovoimaisen teemaleikkipuiston suunnittelun.
Kotikaupunkiimme tarvitaan lisää puistoja, jotka houkuttelevat kaiken ikäisiä leikkimään, liikkumaan ja viihtymään. Kaupungin viihtyisyyttä ja vehreyttä lisätään monin tavoin. Tulevaa talvea ajatellen on tervetullutta, että kaupungin talvikunnossapidon laatuun tulee lisävoimavaroja.
Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka liikkua, asua ja elää kaiken ikäisille.
Tervetuloa tapaamaan:
Ke 20.11. klo 17 Vetämäni naisverkosto Nykynaisten tilaisuus: Naisten syöpien diagnosointi ja hoito. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://forms.gle/t1KkjbcCStYg4LBh8
To 21.11. klo 17.15 Sarin vartti Arkadianmäeltä Facebook-livessä. Facebook-liven löydät Facebook-sivultani (www.facebook.com/sarkomaasari).
Pe 22.11.2024 klo 17 Etelä-Helsingin Kokoomuksen naisten ilta: Muotia ja politiikkaa (os. Luotsikatu 1 as 103, Original Story Showroom) Ilmoittaudu ma 18.11. mennessä: hallanoro@gmail.com.
La 23.11. klo 11.30–12.30 Jouluglögit Munkinseudun Kokoomuksen kanssa Munkkivuoren ostarilla.
La 30.11. klo 11.30–12.30 Töölönlahdella Helsingin Kokoomuksen kanssa.
Su 1.12. klo 11–12 Hakaniemen markkinoilla.
La 14.12. klo 12–13 Helsingin Kokoomusyrittäjien Sydänglögit, Narinkkatorilla Kampissa.
Tässä viestissä:
Helsinki panostaa varhaiskasvatukseen, opetukseen ja oppikirjoihin
Kela-korvauksen palautus hedelmöityshoitoihin tukee monen lapsitoiveita
Ulkosuomalaisten ääni kuuluu eduskunnassa
Kännykät ja sähkötupakat kouluissa kuriin uusilla keinoilla
Vihdoin taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe toteutuu
Politiikkaradiossa pohtimassa peruskoulun tulevaisuutta
Helsinki panostaa varhaiskasvatukseen, opetukseen ja oppikirjoihin
Helsingin linja panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen jatkuu ensi vuoden budjetissa lähes 100 miljoonan euron lisäyksellä. Oppimateriaalien puolen miljoonan määrärahan nosto kohdennetaan peruskoulujen ja lukion oppikirjoihin ja muuhun painettuun oppimateriaaliin. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia. Lapset ja nuoret oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Lue lisää tiedotteestani.
Sote-yrittäjiä vapautetaan piinaavista jonoista
Eduskunta on aloittanut sote-yrittäjien rekisteriä koskevan lakiesityksen käsittelyn. Olen yhdessä yrittäjien kanssa kirittänyt välttämätöntä lakimuutosta. Se tuo helpotusta yrittäjille, jotka ovat jumissa piinaavissa rekisterijonoissa ja auttaa heitä pääsemään vihdoin töihin. Rekisteröinnin ruuhkat ovat aiheuttaneet kohtuuttomia ongelmia ja tulonmenetyksiä, kun käsittelyajat ovat venyneet jopa puoleen vuoteen. Lue lisää tiedotteestani.
Holtittoman sähköpotkulautailun kitkemiseen järeämpi työkalu Helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä kulkureiteille holtittomasti jätetyistä sähköpotkulaudoista ja jalkakäytävillä lainvastaisesti kiiltävien sähköpotkulautailijoiden aiheuttamista vaaratilanteista. Hallitusneuvotteluissa sovimme lainsäädännöstä, jolla annetaan kaupungeille vahvemmat oikeudet taltuttaa sähköpotkulautojen väärinkäyttöä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja saamme sen pian eduskunnan käsittelyyn. Lue lisää kolumnistani.
Kela-korvauksen palautus hedelmöityshoitoihin tukee monen lapsitoiveita
Monelle lapsesta haaveilevalle on tervetullutta, hedelmöityshoitoihin palautetaan Marinin hallituksen poistama Kela-korvaus. Uutta on se, että korvaustaso nostetaan 40 prosenttiin. Ennen joulua eduskunnassa käydyissä äänestyksissä näemme, antavatko nykyiset oppositiopuolueet tukensa hedelmöityshoidon Kela-korvaukselle vai äänestävätkö he esitystä vastaan. Lue lisää blogistani.
Ulkosuomalaisten ääni kuuluu eduskunnassa
Suomi-Seura ry:n ja johtamani eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän yhdessä järjestämä tilaisuus oli onnistunut. Paikan päällä eduskunnassa ja etäyhteyksin mukana oli yli 60 henkilöä eri puolilta maailmaa. Avauspuheenvuorossani nostin esille ajankohtaisia ulkosuomalaisten asioita, joiden eteen on tehty työtä. Lue lisää blogistani.
Kännykät ja sähkötupakat kouluissa kuriin uusilla keinoilla
Helsingin kouluissa on otettu käyttöön uusia toimia puhelimien ja nikotiinittomien sähkösavukkeiden tuomien ongelmien hallitsemiseksi. Oppituntien aikana kännykän käyttö on nyt kielletty, ellei opettaja toisin määrää, ja kouluilla on mahdollisuus pyytää oppilaita luovuttamaan puhelimet niin sanottuun kännykkäparkkiin. Älypuhelimien liiallinen käyttö heikentää keskittymistä ja lisää mielenterveysriskejä. Lainsäädäntömuutoksia valmistellaan, jotta oppilaitokset voisivat tehokkaammin rajoittaa laitteiden käyttöä. Lue lisää kolumnistani.
Vihdoin taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe toteutuu
Taito- ja taideaineen kokeen voisi tulevaisuudessa suorittaa lukion oppimäärään kuuluvissa kuvataiteen, liikunnan ja musiikin oppiaineissa. Kokeeseen on tarkoitus sisältyä valmistava näyttö, jossa kokelas osoittaa oppiaineeseen liittyvää osaamista. Taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe monipuolistaa lukiolaisten mahdollisuuksia osoittaa sivistyksellistä osaamistaan ylioppilastutkinnossa. Olen tyytyväinen, että pitkään ajamani uudistus etenee. Lue lisää tiedotteestani.
Politiikkaradiossa pohtimassa peruskoulun tulevaisuutta
Olin Politiikkaradiossa keskustelemassa maahanmuuttajataustaisten nuorten tilanteesta ja peruskoulun oppimistulosten nostamisesta. Mukana keskustelussa kanssani kansanedustajat Nasima Razmyar (SDP) ja Sara Seppänen (PS). Toimittajana Antti Pilke. Kuuntele jakso Yle Areenasta.
Helsingin Kirjamessuilla pohtimassa kirjallisuuden tekijöiden työn tulevaisuutta.
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi Soteri-rekisterilain muutosesityksen, jonka tarkoitus on mahdollistaa elinkeinon harjoittaminen rekisteröinnin pitkittyessä sekä turvata henkilöstön ja palvelujen saatavuutta.
Tuhansia yrittäjiä on juuttunut Soteri-rekisterin ruuhkiin ilman oikeutta työn tekemiseen ja ammatinharjoittamisen.
- Lain korjaaminen on kiireellistä ja täysin välttämätöntä, Sarkomaa toteaa.
Edellisen hallituksen tekemän terveydenhuollon valvontalain myötä yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluntuottajat, sekä yksityiset elinkeinonharjoittajat, ovat velvoitettuja odottamaan rekisteröintipäätöstä ennen kuin voivat aloittaa toimintansa.
Rekisterin ruuhkat aiheuttavat yrittäjille merkittäviä tulonmenetyksiä ja heikentävät palvelujen saatavuutta. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n tekemään kyselyyn vastanneet yrittäjät kertoivat menettäneensä keskimäärin 17 000 euroa tai 3,5 kuukauden palkan estyneen työnteon seurauksena. Käsittelyaika on venynyt joissain tapauksissa jopa kuuteen kuukauteen.
Tilanne on yrittäjille täysin kohtuuton. Eduskunta hyväksyi keväällä lisäbudjetissa lisämäärärahan hakemussuman purkuun mutta se ei korjannut tilannetta. Lakimuutos on välttämätön.
- Vaikea jonotilanne ei vaikuta ainoastaan uusiin toimijoihin, vaan se jarruttaa myös niiden yritysten toimintaa, jotka ovat jo rekisterissä. Rekisterin ruuhka viivästyttää ammatinharjoittajien palkkaamista, sijaisuuksia ja rekrytointia.
- Soteri-rekisterin käsittelyajat on saatava viipymättä valvontalain mukaiselle tasolle siten, että yrittäjien ja palveluntuottajien oikeus elinkeinoon ja työhön pystytään turvaavan, päättää Sarkomaa.
Eduskunta aloittaa esityksen käsittelyn ensi viikolla. Yrittäjille ripeä lain käsittely on elintärkeää.
Saan jatkuvasti viestejä Töölön seudun asukkailta ja yrittäjiltä sähköpotkulautojen aiheuttamista harmeista ja syystä. Helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä kulkureiteille holtittomasti jätetyistä sähköpotkulaudoista ja jalkakäytävillä lainvastaisesti kiiltävien sähköpotkulautailijoiden aiheuttamista vaaratilanteista.
Onnettomuudet ja sääntörikkomukset kuormittavat myös poliisin ja terveydenhuollon toimintoja. Sähköpotkulautaonnettomuuksissa on kuollut yksi aikuinen ja kaksi lasta. Erityisen vakavaa on alle 16-vuotiaiden vaikeiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrän kasvu. Vakavia tuki- ja liikuntaelinten sekä pään vammoja on yhä enemmän.
Ikärajasta huolimatta moni alaikäinen käyttää yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja. Lapset ja nuoret kuljettavat usein yhtä tai kahta kaveria liikennesääntöjen vastaisesti. Tämä lisää merkittävästi onnettomuusriskejä. Liikkeellä on myös sähköpotkulaudalla ajavia poikajoukkoja, jotka hyvin läheltä kävelijän ohittaessaan huitaisevat tai koskettavat epäasiallisesti. Tämä on hyvin epämiellyttävä ilmiö, jolle on oltava nollatoleranssi. Helsinkiläisillä on oltava mahdollisuus kävellä rauhassa ja turvallisesti omassa kotikaupungissaan.
Olemme kaupungin voimin pyrkineet vähentämään haittoja olemassa olevin keinoin, mutta tarvetta on järeämmille työkaluille. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme lainsäädännöstä, jolla annetaan kaupungeille vahvemmat oikeudet taltuttaa sähköpotkulautojen väärinkäyttöä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja saamme sen pian eduskunnan käsittelyyn.
Esityksessä on pitkään odotettu 0,5 promillen raja sähköpotkulautojen ja sähköpyörien kuljettajille. Alkoholilla on osuutta noin kolmasosaan Helsingin potkulautaonnettomuuksista.On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, ettei sähköpotkulaudan eikä sähköpyörän käyttö päihtyneenä ole ollut kielletty, eikä käytölle ole aiemmin asetettu promillerajaa.
Helsingin kaupungin toiveen mukaan lakiesityksessä esitetään, että sähköpotkulautojen vuokraustoiminta edellyttäisi jatkossa kaupungin lupaa. Kaupunki voisi lupaehdoissa säädellä potkulautojen nopeuksia, lukumäärää, pysäköintiä sekä käytön ajankohtia, käyttöpaikkoja ja käyttäjien ikärajoja.
Tukholmassa sähköpotkulautojen pysäköinti jalkakäytäville ja pyöräteille on kielletty, ja ne on pysäköitävä pyörätelineisiin tai muille osoitetuille paikoille. Pidän järkevänä, että jatkossa Helsingin keskustassa ja kantakaupunkialueella saisi potkulaudan parkkeerata vain merkittyihin paikkoihin. Helsingissä on myös katsottava alueita, kuten Töölöntorin ympäristö, jossa sähköpotkulautailu olisi kokonaan kielletty. Näkemykset uuden lain mahdollistamaan säätelyyn ovat tervetulleita.
Hyvin huolestuttava tieto on Liikenneturvan tutkimustulos, jonka mukaan vain 64 % vastanneista tiesi, että sähköpotkulautailijaa koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijää. Ajaa pitää pyörätiellä tai -kaistalla, ja tämän puuttuessa ajoradalla tai pientareella – ei jalkakäytävällä. Myös polkupyöräilyn säännöt olivat hyvin huonosti tiedossa, samoin se, että sähköpotkulaudalla on matkustajan kuljettaminen kielletty.
Sähköpotkulautailun ja monet muutkin liikenteen ongelmat vähenisivät nopeasti, jos liikennesäännöt – nykyiset ja tulossa olevat uudet – olisivat kaikkien kaupungissa liikkuvien tiedossa ja niitä noudatettaisiin. Liikenneturvallisuus tehdään yhdessä. Kodeilla ja kouluilla on keskeinen rooli. Liikennesääntöjen osaamisessa on yhtä lailla meillä aikuisilla tehtävää.
Palautetta olen saanut runsaasti myös kaupungin katuremonteista. Vierailin juuri Töölön ala-asteen koulussa. Monen lapsen huolena oli Mannerheimintien remontti. Pohdimme myös koulun lähipuistojen kunnostamista palvelemaan oppilaiden liikkumista. Kiitos opettajille ja oppilaille hyvistä keskusteluista.
Työmaat, hyvin suunniteltuinakin, aiheuttavat usein autoliikenteen osalta pidempiä matka-aikoja, joukkoliikenteen poikkeusreittejä sekä jalankulun ja pyöräliikenteen tilapäisjärjestelyitä. Asia oli toiveistamme käsittelyssä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokoontumisessa. Pureuduimme asiaan tavoitteenamme löytää nykyistä vaikuttavat keinot kitkeä katuremonttien haittoja helsinkiläisten arkeen ja saada lisää ripeyttä remonttien tekemiseen.
Helsingin on oltava kaupunki, jossa on turvallista ja esteetöntä kävellä sekä liikkua eri kulkumuodoilla kaikkina vuodenaikoina.
Lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin koskaan aiemmin. Selkeästi Pohjoismaiden matalin kokonaishedelmällisyys haastaa hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyyden monella tapaa. On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.
Syntyvyydestä käytävä keskustelu osoittaa, ettei asiaan ole yksinkertaisia ratkaisuja. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Sanna Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen. Kyseessä oli ideologinen valinta, joka heikensi monen tahattomasti lapsettoman mahdollisuuksia toteuttaa lapsitoiveensa.
Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoitojen maksuja. Osalla perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto on omiaan pidentämään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat. Hedelmöityshoitojen korvausten lakkauttaminen heikensi erityisesti 40 vuotta täyttäneiden naisten, joilla on peruste hedelmöityshoitoihin, mahdollisuuksia saada lapsi.
Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista erityisesti niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Se on mahdollista vain osalle lasta toivovista.
Monelle lapsesta haaveilevalle on lämpimästi tervetullut uutinen eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys, jolla Kela-korvaukset palautetaan käyttöön laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä. Uutta on se, että korvaustaso nostetaan 40 prosenttiin. Aiemmin korvausprosentti oli noin 12,8. Nyt tehtävä korotus on tuntuva ja tärkeä tuki hoitoa tarvitseville.
Korvauksen palauttamisen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Se on monelle yksi aikuiselämän suurimmista suruista. Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2022 noin 2570 lasta, mikä on 5,9 prosenttia kaikista syntyneistä vauvoista.
On tärkeää yhtä lailla arvioida, tarjotaanko Suomessa tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta.
Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta. Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan. Koko oppositio on raivoisasti kritisoinut ja vastustanut Kela-korvauksen kehittämistä.
Ennen joulua eduskunnassa käydyissä äänestyksissä näemme, antavatko nykyiset oppositiopuolueet tukensa hedelmöityshoidon Kela-korvaukselle vai äänestävätkö he esitystä vastaan. Silloin selviää, onko vasemmistovihreiden puolueiden ideologinen vastenmielisyys Kela-korvausta kohtaan yhä suurempi kuin ymmärrys perheiden lapsitoiveille.
Suomi-Seura ry:n ja johtamani eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän yhdessä järjestämä tilaisuus oli onnistunut. Paikan päällä eduskunnassa ja etäyhteyksin mukana oli yli 60 henkilöä eri puolilta maailmaa. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille.
Viime eduskuntakauden alussa perustimme aloitteestani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän. Ryhmä on eri eduskuntaryhmien kansanedustajien muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on toimia ulkosuomalaisten äänitorvena ja yhteistyötahona. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ulkosuomalaisten asioista ja nostaa ulkosuomalaisten näkökulmaa esille päätöksenteossa.
Tilaisuutemme tarjosi tärkeän foorumin ulkosuomalaisasioiden esiin nostamiselle ja heidän yhteytensä vahvistamiselle päättäjiin Suomessa.
Avauspuheenvuorossani nostin esille ajankohtaisia ulkosuomalaisten asioita, joiden eteen on tehty työtä.
Ulkosuomalaisten yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan ja mahdollisuus sujuvaan paluumuuttoon ovat tärkeitä tavoitteita sisäministeriön hallinnoimassa ulkosuomalaisstrategiassa. Strategian toimeenpanon vauhdittaminen on keskeisesti ystävyysryhmämme agendalla.
Hallitusohjelman mukaan paluumuuttoa helpotetaan esimerkiksi keventämällä suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja nopeuttamalla tutkintojen tunnustamisprosesseja.
Iloitsen, että esitys englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta maamme lukioissa on vihdoin eduskunnan käsittelyssä.
Passien uusiminen on ollut iso huolenaihe monille. Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen biopassien myötä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön tinkimättä passien turvallisuudesta. Monessa EU-maassa passi on voimassa pidempään kuin meillä. On tervetullutta, että 10 vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden kesken toukokuussa. Kiritämme sitä, että päätös saadaan toteutettua ripeästi.
Ulkosuomalaiset tarvitsevat sujuvan tavan asioida Suomen viranomaisten kanssa. Kiritämme työn alla olevan digitaalisen henkilöllisyyden eli digilompakon valmistumista. Tämä parantaisi merkittävästi viranomaisasiointia etenkin niille, joilla ei ole suomalaista pankkitiliä käytössään.
Kirjeäänestyksen mahdollistuminen vuosien vaikuttamisen jälkeen oli iso demokratialoikka, joka paransi ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin äänestää voi paikasta riippumatta kirjeellä, eikä esteenä ole enää pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Seuraavaksi on hiottavaa kirjeäänestyksessä vielä olevia haasteita.
Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri elävät suomalaisten mukana maailmalla.
On tärkeää, että ulkosuomalaisten identiteettiä ja yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen ja kulttuurin avulla. Siinä Suomi-kouluilla on oma erityisen tärkeä tehtävä.
Suomi-koulut ovat kouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-kouluja on maailmalla noin 115, 30 maassa ja niissä opiskelee yli 3600 ulkosuomalaislasta ja -nuorta.
Suomi-koulut ovat olleet minulle sydämen asia. Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti onnistuneet lisäämään määrärahoja Suomi-kouluille hallituksen väristä riippumatta. Keskeinen tavoitteemme on Suomi- koulujen määrärahatason nostaminen pysyvästi, jotta ne voivat kehittää toimintaansa. Suomi-koulut palvelevat kiitettävästi suomalaisia perheitä, heidän lastensa ja nuortensa kielellistä ja kulttuurista kehitystä kansainvälisessä maailmassa. Yhtälailla on tärkeää huolehtia Etäkoulu Kulkurin määrärahoista. Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu, jossa lapsi oppii suomen kieltä ja suomeksi – tarvittaessa kaikkia peruskoulun aineita. Kulkurilla on lähes 50 vuoden kokemus ulkomailla asuvien lasten etäopetuksesta.
Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. Meidän tehtävämme Arkadianmäellä on varmistaa, että ulkosuomalaiset tuntevat yhteytensä Suomeen vahvana ja he saavat tarvitsemansa palvelut asuinpaikasta huolimatta.
Puhujina eduskunnan tilaisuudessa olivat myös Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri, ystävyysryhmämme varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saku Nikkanen (SDP), lainsäädäntöasiantuntija Ami Kimanen (PS) ja kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Atte Harjanne (vihr.) sekä Henrik Wickström (RKP). Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja puhujille.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.
Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingissä saavutetusta budjettisovusta, joka jatkaa Helsingin linjaa panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen.
– Erityisen tärkeä uusi lisäpanostus on lisätä oppikirjojen ja painettujen oppimateriaalien määrärahoja. Vanhemmilta ja oppilailta on kantautunut huolta oppimateriaaleista. Huoleen vastaaminen oli tärkeä tavoitteemme. On mainiota, että oppimateriaalien puolen miljoonan määrärahan nosto kohdennetaan peruskoulujen ja lukion oppikirjoihin ja muuhun painettuun oppimateriaaliin, Sarkomaa iloitsee.
– Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia. Lapset ja nuoret oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Koulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta yhtä lailla nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali.
Unesco on varoittanut teknologian liiallisesta käytöstä koulutuksessa ja siitä, että digitaaliset materiaalit voivat kääntyä haitaksi. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua.
– Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä. Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdennetaan lisärahoitusta 93 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvaan vuoteen. Tämä oli Kokoomuksen keskeinen tavoite.
– Panostuksella turvataan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukioiden ja oppilaitosten perusrahoitus. Tavoitteena on, että kaupungin jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Vahvistamme yhdenvartaisuutta sekä mahdollistamme lisäpanostuksia muun muassa ammatilliseen koulutukseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden turvaaviin toimenpiteisiin, sanoo Sarkomaa.
– Lapset ja nuoret tarvitsevat opettajien sekä muiden aikuisten aikaa ja vuorovaikutusta oppiakseen, kehittyäkseen ja kasvaakseen turvallisesti.
– Oli mainiota, että pormestari Juhana Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita, Sarkomaa summaa.
Alkaneen lukuvuoden myötä on Helsingin kouluissa otettu käyttöön uusia toimia kännyköiden aiheuttamien ongelmien hillitsemiseksi. Koulujemme uudistettujen järjestyssääntöjen mukaan kännykän käyttö on kielletty, ellei opettaja toisin opasta. Toimintatapa on tervetullut ja välttämätön. Kännyköiden käyttö oppitunneilla heikentää keskittymistä, oppimistuloksia ja oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan.
Peruskouluissamme on nyt myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta, jossa oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois kokon oppitunnin ajaksi.
Tämä tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan laitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.
Nykylainsäädännön mukaan opettaja saa kerätä oppilaalta puhelimen pois vasta, kun se häiritsee opetusta tai oppimista. Tämä tarkoittaa, että puhelimien käytöstä keskustellaan oppituntien aikana, jolloin opetus ja oppiminen keskeytyy tai häiriintyy. Tavoitteena onkin, että kännykkäparkit saataisiin laajasti käyttöön kouluissamme.
Ruotsissa kännykkäparkit ovat arkipäivää. Norjassa kännykkäparkit ovat tutkitusti edistäneet mielenterveyttä ja parempia oppimistuloksia.
Lainsäädännön muutokset ovat tarpeellisia. Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee säätää oikeus päättää kännyköiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua. Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen. Uudet säädökset on syytä saada viipymättä voimaan.
Suomessa hankitaan puhelimet lapsille hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan.
Korkean ruutuaika on iso riski aivoterveydelle, riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajadta. Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.
Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, lukeminen vähenee kun aika kuluu älylaitteen ruudulla.
Olemme Helsingissä asettaneet tavoitteeksi edistää yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Jatkossa kouluissamme opetetaan oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista mediankäyttöä. Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan eikä päinvastoin.
Kännyköiden ohella huolta aiheuttavat nikotiinittomat sähkösavukkeet eli ”vapet”, joiden käyttö on yleistynyt huolestuttavasti myös kouluissa. Vape on puhekielinen sana, jolla tarkoitetaan kaikkia sähkösavukkeita, joissa höyrystetään nestettä, jota sitten hengitetään. Nikotiinittomistakin nesteistä löytyy lyijyä ja muita raskasmetalleja. Jo pelkän höyryn hengittäminen voi altistaa kasvavan lapsen monille keuhkosairauksille.
Vaikka tupakointi on vähentynyt nuorilla, on vapen käyttö huolestuttavasti lisääntynyt, jopa alakouluissa lapsilla koulupäivän aikana. Helsingin kouluissa keväällä 2024 tehty selvitys paljasti monissa kouluissa tupakkatuotteiden käytön siirtyneen sisätiloihin, erityisesti koulun vessoihin. Sisätiloissa havaittiin sekä sähkösavukkeiden että nikotiinipussien käyttöä. Selvitys osoitti, että vapejen käyttö on paljon luultua yleisempää. Joissakin kouluissa tilanne on johtanut vessojen käytön rajoituksiin.
Eduskunnassa onkin loppusuoralla käsittelyssä uusi tupakkalaki, joka kieltää vapejen hallussapidon alaikäisiltä. Hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan. Lainsäädännön muutoksilla pyritään ehkäisemään nuorten altistumista haitallisille aineille ja varmistamaan oppimisympäristön turvallisuus. Koulut eivät voi yksin kantaa vastuuta lasten ja nuorten suojelemisesta.
Kodin ja koulun sekä viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin, terveyden ja koulun työrauhan turvaamiseksi.
Iloitsen, että voimme korjata pääministeri Marinin hallituksen käsittämättömän päätöksen lakkauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaus. Monelle lapsesta haaveilevalle korvauksen palautus ja merkittävä nosto 40 prosenttiin on lämpimästi tervetullut. Vuonna 2022 korvausprosentti oli noin 12,8 %. Korotus on tuntuva.
Eduskunta on tänään aloittanut lakiesityksen käsittelyn. Hedelmöityshoitojen korvaukset palautettaisiin laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun saakka ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä.
Haluamme, että mahdollisimman monella on mahdollisuus toteuttaa lapsitoiveensa. Esityksen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Valtaosa yksityisistä klinikoista on asettanut yläikärajan hoitoihin osallistumiselle, vaikkei laki ikärajaa määrääkään. Yläikäraja vaihtelee jonkin verran klinikoittain, mutta on yleisesti naisten kohdalla 40–47 vuotta. Julkisella sektorilla yläikärajat olivat yksityistä sektoria matalammat, yleisesti 40 vuotta.
Olen saanut kysymyksiä siitä miksi Kela-korvauksia maksetaan vain sairauden perusteella. Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulle korvataan tarpeelliset sairaanhoidon kustannukset. Sairausperuste on koko sairausvakuutusjärjestelmämme perusta ja sairausperuste korvauksen saamisen edellytyksenä pohjautuu siis järjestelmään pohjautuvan lakiin. Suurempi sairausvakuutuslain uudistaminen olisi viivästyttänyt hedelmöityshoitojen palautusta. Korvausten palauttaminen aiemman mallin mukaisesti oli toteutettavissa nopeasti. Ymmärrän varsin hyvin tämän sairausvakuutusjärjestelmämme tuoman rajauksen ongelmat, joihin ratkaisuja olisi jatkossa löydettävä.
Hoitoja annetaan julkisessa terveydenhuollossa yhdenvertaisesti naisille, naispareille ja nais-miespareille. Naisen tulee olla alle 40-vuotias, kun hoitopäätöstä annetaan, paitsi jos aiemmin on tehty hoitoja ja ne ovat vielä kesken. Julkisella sektorilla hedelmöityshoitojen määrä on rajoitettu, ja pääsääntöisesti IVF-hoitoja annetaan korkeintaan kolme hoitokierrosta. Hoitoja tehdään myös lahjoitetuilla sukusoluilla.
Esimerkiksi HUS ilmoittaa sivuillaan, että IVF-hoitoon on sen suuren kysynnän vuoksi jonoa, jonotusaika vaihtelee 4 ja 6 kuukauden välillä. Ovulaatioinduktio- ja inseminaatiohoitoon ei ole jonoa, mutta joskus hoitoa ei päästä aloittamaan heti vastaanottokäyntien ruuhkautumisen vuoksi. Lahjasukusoluhoitojen jonotusaika vaihtelee sukusolujen saatavuuden mukaan.
On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Suomessa on Pohjoismaiden matalin hedelmällisyysluku. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.
Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan.
Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista. Kela-korvausten palauttaminen mahdollistaa yhä useammalle yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin.
Suomessa moni lapsitoive jää toteutumatta hoitojen saatavuusongelmien vuoksi. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin.
Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Myös lapsia syntyy koeputkihedelmöitysten avulla suhteellisesti vähiten Pohjoismaissa. Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta.
Ylioppilastutkintoon lisätään taito- ja taideaineen koe, jonka voi suorittaa yhtenä viidestä pakollisesta kokeesta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää uudistusta tervetulleena edistysaskeleena. Ensimmäiset taito- ja taideaineen kokeet olisi mahdollista järjestää vuonna 2029.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
”Taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe monipuolistaa lukiolaisten mahdollisuuksia osoittaa sivistyksellistä osaamistaan ylioppilastutkinnossa. Tämä on pitkään odotettu muutos” kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoo.
Taito- ja taideaineen kokeen voisi tulevaisuudessa suorittaa lukion oppimäärään kuuluvissa kuvataiteen, liikunnan ja musiikin oppiaineissa. Kokeeseen on tarkoitus sisältyä valmistava näyttö, jossa kokelas osoittaa oppiaineeseen liittyvää osaamista.
"Uudistus vastaa myös huoleen taideaineiden aseman heikkenemisestä lukion muihin aineisiin verrattuna. Liikunnan, musiikin ja kuvataiteen sisällyttäminen ylioppilastutkintoon tarjoaa mahdollisuuden kehittää lukio-opetusta näiden aineiden osalta. Myös kiinnostus aineita kohtaan varmastikin kasvaa" Sarkomaa toteaa.
Muutos voi Sarkomaan mukaan osaltaan helpottaa taito- ja taideaineisiin suuntautuneiden opiskelijoiden tutkinnon suorittamista. Jatkossa taito- ja taideaineiden opinnot tunnistettaisiin yhtä lailla muun lukiossa hankitun osaamisen rinnalla.
”Ennen kaikkea uudistus selkeyttää taito- ja taideaineiden asemaa osana yleissivistävää lukiokoulutusta. On hyvä, että olemme vihdoin saaneet lakiesityksen käsiteltäväksi eduskuntaan” Sarkomaa lisää.
Sarkomaan mukaan yksi uudistuksesta hyötyvä tärkeä joukko ovat taito- ja taideainein painotetuissa lukioissa tai lukiolinjoilla opiskelevat nuoret, joilla lukujärjestys täyttyy valitun painotusaineen opinnoista.
”Nuoret saavat taito- ja taideaineiden kokeella aivan uudenlaista arvostusta osaamisestaan” Sarkomaa sanoo.
Toteutuessaan esitys voisi parantaa myös pienten lukioiden toteutuvaa taidekurssivalikoimaa. Taito- ja taideaineiden koe voi lisätä opiskelijoiden halukkuutta valita lukujärjestyksiinsä muutakin kuin ne aineet, jotka ylioppilastutkinnon kokeeseen ovat perinteisesti kuuluneet.
”Jatkossa olisi tärkeää huomioida taito- ja taideaineiden koesuoritus myös korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa” Sarkomaa päättää.
