Siirry sisältöön

KK 400/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden ennennäkemätön henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuorenhuippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. 

Useat Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin. 

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi.  

Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa. Jos potilaalla epäillään koronavirustartuntaa, ei häntä pystytä välttämättä eristämään tilan ja potilaspaikkojen puutteen vuoksi. Lisäksi ihmisten voinnin heikkenemistä ei välttämättä huomata ajoissa, sillä yksittäisen hoitajan vastuulla on yksinkertaisesti liikaa potilaita. Ambulanssit ovat pahimmillaan joutuneet odottamaan jopa tunnin ennen kuin ovat pystyneet luovuttamaan potilaan päivystykseen. 

Jonot perusterveydenhuollon palveluihin ovat pitkiä. Hammaslääkäriliiton arvion mukaan suun terveyden hoitovelka on jo sillä tasolla, että nuoria on jo joutunut teho-osastolle hampaidensa vuoksi. 

Hallituspuolueiden tärkeimpiin vaalilupauksiin kuulunut hoitajamitoituksen nosto vanhuspalveluissa ei ole toteutumassa. Hoitoon pääsy on vaikeutunut niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisin partaalla.   

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sairaaloiden kyky toimia mahdollisissa suuronnettomuuksissa säilyy,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että aluehallintouudistus ei heikennä sote-palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta,
  • millaisiin arvioihin perustuu hallituksen näkemys siitä, että hyvinvointialueet ovat valmiit ottamaan vastuun 1.1.2023 siten, että sotepe-palveluiden lainmukainen toiminta voidaan taata ja
  • millaisia toimia hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulan sekä pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi?   

Helsingissä 3.8.2022

Sari Sarkomaa kok

KK 397/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Vaikuttava joukko lääkäreitä muun muassa palliatiivisen hoidon, geriatrian ja yleislääketieteen erikoisaloilta, Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen (SPLY) hallitus ja Suomen yleislääkärit — Allmänläkare i Finland GPF ry:n hallitus ovat esittäneet 8.5.2022 mittavan huolen lainsäätäjälle ja valvontaviranomaisille koskien uusia säädöksiä ja ohjeita liittyen hoivakotien akuuttilääkevaraston merkittävään rajoittamiseen ja sen ylläpitokustannuksiin. 

Vuoden 2020 keväästä lähtien Valviran ohjeen mukaisesti akuuttilääkevarasto on ollut hoivakodeissa mahdollinen ja moni yksikkö on ottanut sen käyttöön suurella kiitollisuudella. Lääkevaraston sisällön on määrittänyt yksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri ja varastossa on saanut olla vain välttämättömiä lääkkeitä, joiden käyttöönoton aloitus tulisi tarvittaessa tapahtua viiveettä. Keskeisiä akuuttitilanteita hoivakodeissa ovat infektiot ja saattohoito. 

1.4.2022 voimaan tullut lääkelain muutos (1258/2021) vahvisti akuuttilääkevarastomahdollisuuden, mutta on samalla sisältänyt uusia elementtejä. Valviran ohjeessa lain ja asetuksen soveltamisessa lääkevalikoimaa on rajoitettu antibioottien osalta vain silmätippoihin. Valvira on ohjeistanut tarkemmin menettelyä lakimuutoksen voimaan astumisen jälkeen akuuttilääkevaraston osalta. Akuuttilääkevarastolle tulee nyt hankkia hoivakotikohtainen lupa ja valvontaviranomainen saattaa rajoittaa lääkevaraston sisältöä. Muutokset ja lääkevaraston lakkautus on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Lupakäsittely ja muutokset ovat maksullisia. 

Tehostetun palveluasumisen (hoivakotien) asukkaat ovat ikääntyneitä, vaikeavammaisia, kehitysvammaisia tai heillä on ympärivuorokautisen hoidon tarve mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi. Suuri osa iäkkäistä asukkaista on vaikeasti monisairaita ja valtaosalla on vähintään keskivaikea muistisairaus. Heillä eliniän keskiodote on noin kaksi vuotta. Monelle päivystyskäynti on äärettömän raskas ja siitä saatava hyöty jää useimmiten vähäiseksi, kun huomioidaan kokonaistilanne potilaan joutuessa hänelle lähinnä epätarkoituksenmukaisiin päivystysprotokollan mukaisiin tutkimuksiin. Pahimmillaan potilas vain kärsii päivystyskäynnistä ja sen usein provosoimasta sekavuudesta.  

Turhia päivystyskäyntejä tulisi myös välttää, jotta hoivakotien hoitohenkilökunnan aika tulisi mahdollisimman optimaalisesti hyödynnettyä asukkaiden päivittäisen hyvinvoinnin tukemiseen. Valvira on aiemmin ohjeistanut laatimaan potilaille hoitosuunnitelmia sekä ennakoivia hoitosuunnitelmia akuuttihoito-ohjeineen juuri tarpeettomien päivystyskäyntien ehkäisemiseksi.  

Suomen hoivakotilääkäreitä on koulutettu aktiivisesti viimeisten vuosien aikana näiden hoitosuunnitelmien laatimiseen, ja hoivakodeissa hoitajat ovat olleet tyytyväisiä yksilöllisiin, potilaslähtöisesti laadittuihin ennakoiviin hoitosuunnitelmiin. Niiden ja akuuttilääkevaraston turvin on nyt pystytty takaamaan asukkaan hyvä ja nopea hoito niin Utsjoella kuin Helsingissäkin riippumatta apteekin aukioloajoista tai siitä, pystyykö henkilökunta tai omainen noutamaan määrätyn kuurin apteekista mahdollisesti pitkänkin matkan takaa. Akuuttilääkevaraston mahdollisuus on myös lisännyt potilaiden tasavertaisuutta hoidon saavutettavuuden suhteen. Lisäksi nopeasti aloitettu hoito on usein ollut riittävän tehokas estämään tulehduksen eskaloitumista sairaalahoitoiseksi. 

Monin paikoin on tehty valtava työ akuuttilääkevarastojen perustamiseksi vuoden 2020 alusta ja ne on huolella kuvattu yksiköiden lääkehoitosuunnitelmiin. Usein akuuttilääkevarastoon on valikoitu 2—3 suun kautta annosteltavaa antibioottia, saattohoitolääkkeitä, mahdollisesti puudutegeeli katetrointiin haavanhoidon aloitukseen, epileptisen kohtauksen lääke ja kuumetta alentava lääke. Tämä lääkevalikoima on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi. Kaikkien lääkkeiden kulutusta seurataan ja ne tilataan keskitetysti sopimusapteekista tai kunnan kautta sairaala-apteekista. 

Nyt Valtioneuvoston asetuksessa 192/2022 lääkelain muuttamisesta ja Valviran ohjeessa lääkelain muutokseen liittyen kuitenkin antibiootit on rajattu turvallisuussyihin vedoten hoivakotien akuuttilääkevaraston ulkopuolelle. Tämä on aiheuttanut hämmennystä ja huolta hoivakotiasukkaita hoitavien lääkäreiden ja palliatiivisten lääkäreiden sekä päivystyslääkäreiden keskuudessa hauraiden potilaiden akuuttihoidon turvaamisessa. Ylivoimaisesti suurin osa ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden akuuttisairauksista on juuri infektioita, joista valtaosa pystytään hoitamaan ilman päivystyspisteessä tehtäviä tutkimuksia. Eduskunnan perustelumuistiossa HE 107/2021 vp lakimuutoksen valmisteluun liittyen kohdassa 4.2. Pääasialliset vaikutukset/sosiaalihuollon palveluasumisyksiköiden yhteiskäyttöiset rajatut lääkevarastot sanotaan, etteivät hoivakotilääkärit ole kohdanneet tilanteita, joissa hoitajat olisivat lääkinneet asukkaita antibiooteilla perusteetta.  

Antibioottihoidon aloitus perustuu aina lääkärin ennakoivassa hoitosuunnitelmassa määrittämään tilanteeseen ja lääkärin puhelinkonsultaatioon. Hoitosuunnitelmat ja -linjaukset on laadittu siten, että päivystysarvioon ja sairaalahoitoon päätyvät edelleen ne potilaat, jotka siitä hyötyvät. Pelko siitä, että potilaat eivät saisi tarvitsemaansa hoitoa antibioottien ollessa lääkevarastossa, ei vaikuta perustellulta. Tosiasiallisesti myös hoivakotien henkilöstöpula on usein esteenä antibiootin saamiseksi yksikköön saman päivän aikana, vaikka apteekki ei edes olisi kaukana. Ratkaisu on myös ristiriidassa Valviran aiempaa akuuttilääkevarastoa ja hauraiden potilaiden hoitoa koskevien ohjeiden kanssa. 

Toinen selkeä käytännön ongelma on akuuttilääkevaraston rekisteröintiprosessi ja siihen liittyvät kustannukset. Kuntien yksityisiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin sijoittamat asukkaat joutuvat todennäköisesti epätasa-arvoiseen asemaan akuuttihoidon suhteen verrattuna kuntien omiin yksiköihin sijoittamiin asukkaisiin yksityisten palvelutalojen luopuessa akuuttilääkevarastoista sen kustannusten ja etenkin marginaaliseksi jäävän käyttökelpoisuuden vuoksi. 

Pelkona on, että mikäli tätä asetusta ja Valviran ohjetta lääkevaraston osalta ei pystytä uudelleen tarkastelemaan, joudutaan potilaita lähettämään nykyistä enemmän päivystykseen, vaikka päivystyskäynnistä ei ole odotettavissa heille merkittävää hyötyä. Tämä johtaa päivystyspisteiden tarpeettomaan kuormitukseen, epätarkoituksenmukaiseen ylidiagnostiikkaan, kustannusten kasvuun, hoidon aloituksen viivästymiseen ja hoidon laadun heikkenemiseen. Lisäksi hoito ei toteudu valtakunnallisesti katsoen tasavertaisesti apteekki- tai päivystysmatkojen ollessa pitkiä. 

Ikääntyneiden hoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneet lääkärit esittävät kannanotossaan perustellusti antibioottien lääkevarastoissa kieltämisen sijaan niiden sallimista. Lääkäri arvioi joka tapauksessa aina oikean antibiootin ja annostuksen määräyksen antaessaan. Antibioottien kieltäminen lääkevarastosta aiheuttaa vain turhia viiveitä lääkkeen aloituksessa. 

Lisäksi lääkärit ehdottavat, että lääkevaraston rekisteröinnistä luovutaan. He ehdottavat, että rajattu lääkevarasto kuvataan entiseen tapaan yksikön lääkehoitosuunnitelmaan, josta valvontaviranomaiset näkevät sen sisällön sekä käytön seurannan ja voivat valvontakäynneillään todentaa fyysisen sijainnin ja toteutuksen. Mikäli rekisteröinti katsotaan välttämättömäksi, tulee sen olla kaikille yksiköille maksuton, jotta kuntien yksityisiin palvelutaloihin sijoittamat asiakkaat eivät joudu eriarvoiseen asemaan kuntien omiin yksiköihin sijoitettuihin asukkaisiin nähden. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

  • Mihin toimiin hallitus ryhtyy uudelleen arvioidakseen uudet säädökset ja ohjeet liittyen hoivakotien akuuttilääkevaraston merkittävästä rajoittamisesta ja ylläpitokustannuksista,
  • mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen yhdenvertaisen hoidon tehostetun palveluasumisen yksikköjen asukkaille,
  • miten hallitus aikoo turvata laadukkaan, oikea-aikaisen ja yhdenvertaisen lääkehoidon hoivakodeissa ja saattohoidossa,
  • mihin perustuu näkemys oletetusta antibioottien väärinkäytöstä niiden sisältyessä akuuttilääkevarastoon jamiksi muutos rajatun lääkevaraston sisällöstä on tehty ottamatta huomioon maamme keskeisien lääketieteen asiantuntijoiden näkemyksiä?

Helsingissä 1.8.2022 

Sari Sarkomaa kok  

Helsingin kaupunki tavoittelee toiminnassaan aktiivisesti kaupunkilaisten laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on tiedolla johtaminen aivan keskeistä. Jotta tiedolla voidaan johtaa, on vertailukelpoista kustannus- ja laatutietoa oltava avoimesti päätöksentekijöiden ja kaikkien toimijoiden saatuvilla niin kaupungin itse tuottamien kuin ostopalveluina hankittujen palveluiden osalta. Tämä vastaa myös lainsäädännön vaatimuksia, sillä ulkopuolisilta hankittujen palvelujen on oltava saman tasoisia kuin vastaavat julkisesti tuotetut palvelut.

Jotta Helsinki pystyy toimimaan vaikuttavasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisia palveluja, tarvitaan oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Vertailukelpoinen kustannus- ja laatutieto tukee kaupungin tuottamien eri palveluiden, kuten kuntoutuksen, hoidon ja hoivan, henkilökohtaisen avun, suun terveydenhuollon ja monen muun palvelun asiakaslähtöistä järjestämistä ja kehittämistä.

Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia vauhditetaan palveluiden vertaiskehittämistä ja uudistamista tietoon perustuen. Tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

Kaupunki käyttää palveluita järjestäessään oman tuotannon rinnalla myös ostopalveluja ja erilaisia palveluseteleitä. Tämä on välttämätöntä palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Ostopalvelutoimintaa säädellään lailla julkisista hankinnoista. Palveluseteleiden käyttöä puolestaan säädellään palvelusetelilailla. Palvelusetelilain 7 §:n mukaan palvelusetelin arvon on oltava kohtuullinen ja kohtuullisuutta arvioitaessa tulee vertailukohteena käyttää esimerkiksi keskimääräistä ostopalveluhintaa tai kunnan oman tuotannon tuotantokustannuksia. Palveluseteleiden arvojen tulee vastata tasoltaan realistisia tuotantokustannuksia. Tämä on tärkeää myös kuntalaisten tasavertaisen kohtelun näkökulmasta.

Helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien ja veronmaksajien kannalta on aivan olennaista, että kaupungissa on kustannusvaikuttavat tavat toimia. Monet Helsingin järjestämisvastuulla olevista palveluista on tuotteistettu riittävän pitkälle, jotta vertailua voidaan tehdä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingissä ryhdytään toimeen keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotteiden yksikkökohtaisten kustannusten määrittelemiseksi ja julkaisemiseksi. Se mahdollistaa palvelutuottajien ja erilaisten tuotantotapojen vertailun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Verkkouutisten blogi 21.7.2022

Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa välittömään hoitoon, kirjoittaja huomauttaa.

Maamme sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti vanhustenhuolto ovat kriisiytymässä. Suuri ongelma on kasvava henkilöstöpula. Ripeät toimet hoitoalan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi ovat välttämättömiä.

Aluehallintouudistuksen keskeneräinen ja vakavia vaurioita aiheuttava rahoitusmalli on viipymättä korjattava. On ilmiselvää, ettemme selviä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvempaa hyödyntämistä. Kroonisesta hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian, robotiikan ja digitalisaation hyödyntäminen on pitkälti käyttämätön voimavara.

Tilanne on järjetön. Teknologiaratkaisut tarjoavat parempaa hoitoa ja palvelua ihmisille, apua ammattilaisten työhön ja osaajapulaan, vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveydenhuollolle ja hyvinvointia Suomelle. Lisäksi terveysteknologia on kasvava vientiala, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja.

On viisasta ja välttämätöntä nimetä sosiaali- ja terveysministeriö terveysteknologian vastuuministeriöksi. Koordinaation puute ja osin ennakoimaton päätöksenteko heikentävät yritysten asemaa, innovaatioiden markkinoille pääsyä ja samalla teknologian hyödyntämistä ihmisten palveluissa. Teknologian hyödyntämisen vauhdittamiseksi on laadittava valtakunnallinen terveysteknologiastrategia.

Erityisen tärkeää on varmistaa, että uudet hyvinvointialueet hyödyntävät teknologiaa nykyistä vaikuttavammin. Teknologian käytöltä on poistettava esteitä ja tilalle rakennettava vahvoja kannusteita. Siinä Suomessa on paljon tehtävää. Vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelu kuvaa karulla tavalla tilannetta. Lainsäädännön arviointineuvosto moitti teknologian mahdollisuuksien arvioinnin laiminlyömistä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituslan valmistelussa.

Näin, vaikka teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Myös hallituksen kotihoitoa koskeva lakiesitys oli epäonnistunut. Siitäkin puuttuivat riittävät määrärahat ja luvatut ratkaisut kriisiytyvään vanhustenhuoltoon. Laki oli niin heikosti valmisteltu, että eduskunta joutui poistamaan pykälät, joilla oli tarkoitus vauhdittaa teknologisia mahdollisuuksia ja etäpalveluita vanhusten hoidossa ja hoivassa.

Tilanne on järkyttävä. Eduskunta ei saanut edes vastausta siihen, missä aikataulussa poistetut pykälät korjataan. Niiden on oltava osa vanhuspalveluiden kriisin korjaussarjaa, joka näyttää siirtyvän seuraavan hallituksen vastuulle. Muualla yhteiskunnassa teknologian käyttö on itsestäänselvyys. Niin sen on oltava myös sote-palveluissa. Suomen on pystyttävä parempaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa hämmästelee, miksei hallitus ole valmistellut keinoja hoitoalan työvoimapulaan. Sarkomaa aikoo jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Perhevapaalle jäänyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusti viime syksynä työryhmän ratkomaan hoitajapulaa hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaisesti. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei osannut vastata, miksei työryhmä ole esittänyt ainuttakaan toimenpidettä, kun asiaa kysyttiin valtiovarainministeriön budjettiesityksen tiedotustilaisuudessa torstaina.

”Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla vuosi sitten käynnistetty työ hoitajapulan ratkaisemiseksi on levällään kuin jokisen eväät. Hallituksen tekemättömyys asiassa on johtamassa sosiaali- ja terveyspalveluita kaaokseen”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kiinnitti Saarikon tiedotustilaisuudessa huomion siihen, miten valtiovarainministeri moitti ministerikollegoitaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sarkomaan mielestä moittimiseen on kaikki syyt, kun työryhmä ei ole vuoteen saanut tuloksia aikaiseksi. Sarkomaa ihmettelee, eikö hallitus käy keskenään keskustelua näin tärkeistä asioista.

”Kuka hallituksessa kantaa asiasta vastuun? Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.)? Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.)? Pääministeri Sanna Marin (sd.)? En ole saanut kysymyksiini vastauksia eduskunnan kyselytunneilla, joten jätän asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Eduskunnan on saatava tietää, miksi hoitajapulan ratkaiseminen ei ole edennyt vuodessa käytännössä mihinkään”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa vaatii hoitoalan työvoimapulan ratkaisemiseksi nopeaa valmistelua ja toimeenpanoa, jotta ongelmia ei lykätä seuraavan hallituksen ratkottavaksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

050 511 3033

Kansanedustajan mukaan sote-palveluiden tilanne on "katastrofin äärellä".

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

– Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuoren huippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, Sarkomaa toteaa.

Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin.

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi. Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa.

– Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan, Sarkomaa kysyy.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se voittaisi vastenmielisyytensä yrittäjyyttä kohtaan.

MTV Uutisten mukaan koronan takia hammashoidon käyntejä on peruuntunut lähemmäs kaksi miljoonaa, ja patoutunutta kysyntää oli jo aiemmin. Hammaslääkäriliiton arvion mukaan hoitovelka on jo sillä tasolla, että suomalaisten suissa muhii aikapommi ja nuoria miehiä on jo joutunut teho-osastolle hampaidensa vuoksi.

”On umpivastuutonta romuttaa Kela-korvaus tilanteessa, jossa jonot terveyspalveluihin ovat historiallisen pitkät ja julkisen sektorin henkilöstöpula sekä jaksaminen ovat veitsenterällä. Kun nuoria joutuu jopa teho-osastoille hoitamattomien hampaiden takia, pitäisi viimeistään herätä. Erityisen kiireellistä on vähintään tuplata suun terveydenhuollon Kela-korvaus vaikka edes määräaikaisesti. Hallituksen on viisasta kuulla Hammaslääkäriliiton hätähuuto ihmisten terveyden puolesta”, Sarkomaa kommentoi.

”Kela korvaus on erityisen tärkeä siksi, että suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kela-korvauksen poisto yksityisestä terveydenhuollosta ruuhkauttaa ja heikentää terveys- ja kuntoutuspalveluja entisestään sekä lisää ylikuormittuneen julkisen sektorin työtaakkaa. Ideologia ei saa ajaa ohi jonossa palveluja odottavan ihmisen hädän. Nyt pitäisi ihmisten hoidon turvaamiseen ottaa kaikki voimavarat käyttöön”, Sarkomaa tähdentää.

Sarkomaa on huolissaan, että hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia. Sarkomaa muistuttaa suun terveyden vaikuttavan koko kehoon. Yleisimmät hammas- ja suusairaudet ovat kroonisia infektioita. Hoitamattomina ne heikentävät yleisterveyttä sekä edesauttavat monen yleissairauden puhkeamista.

”On takuuvarmasti halvempi hoitaa hampaat ja muut terveysongelmat kuin jättää väestöön muhimaan hoitamaton pommi. Odottaessa ja hoidon viipyessä useimmat sairaudet ja vaivat vaikeutuvat”, Sarkomaa jatkaa.

Vuonna 2019 Kela-korvatussa terveydenhuollossa tehtiin pelkästään lääkärikäyntejä 3,3 miljoonaa muiden käyntien ja tutkimusten lisäksi.

”Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa jättää toimenpidealoitteen suun terveydenhuollon Kela-korvausten nostamisesta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kansanedustaja ihmettelee, miten muka ministeri ei voi tehdä mitään.

Julkaistu Verkkouutisissa 2.8.2022

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jakanut Helsingin Sanomien artikkelin, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén sanoo olevansa huolissaan päivystysjonoista, mutta toteaa, ettei hän voi tehdä asialle mitään. Sarkomaa ei ole aivan samaa mieltä.

– Mitäpä jos hoitajapulaan luvattuja ratkaisuja ja yliopistosairaaloiden puuttuva rahoituslaki tehtäisiin, aluehallintouudistuksen HUS-rahoitusleikkaus korjattaisiin ja jonoja lisäävä Kela-korvauksen leikkaus peruttaisiin! Ministerillä vastuu, kirjoittaa Sarkomaa.

Helsingin Sanomat uutisoi eilen 1. elokuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystysten tilan olevan katastrofaalinen ja potilaille vaarallinen hoitajapulan takia, kuten Verkkouutiset kertoi tässä.

Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa huomauttaa, miten hallituksen viivyttely sähköpotkulautakuljettajien promillerajan kanssa on vastuutonta ja tulee kalliiksi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta ripeästi esitystä promillerajan säätämisestä sähköpotkulautojen kuljettajille.

”On täysin järjenvastaista, ettei sähköpotkulaudan käyttöä päihtyneenä ole kielletty, eikä käytölle ole asetettu promillerajaa. Poliisilla ei ole edes oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa”, Sarkomaa muistuttaa.

Yliopistollisten sairaaloiden tutkimukset sähköpotkulautaonnettomuuksista antavat vahvan tuen kiireellisille lakimuutoksilla. Esimerkiksi HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista reilu puolet oli päihtyneitä. Loukkaantuneista vajaalla puolella on keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti kypärää.

”Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme. Tilanne on kestämätön”, Sarkomaa toteaa.

HUSin kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ole tässä mukana.

”On vastuutonta olla toimimatta, jotta vakavia ongelmia voitaisiin viipymättä vähentää. On pakko kysyä sekä saada vastuuministeriltä vastaus, miksi toimeen ei ryhdytä”, Sarkomaa sanoo.

Asiaa kirittääkseen Sarkomaa jättää hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen. Sarkomaa muistuttaa, että Kokoomuksen eduskuntaryhmästä on promillerajan säätämisestä tehty lakialoite.

”Kansalaisten enemmistö antaa promillerajalle tuen. On mahdotonta ymmärtää tai hyväksyä hallituksen hidastelua asiassa”, Sarkomaa ihmettelee.

Sarkomaa pitää muutoinkin perusteltuna laajoja toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan yhteistyössä kuriin. Helsingissä vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05 ja enimmäisnopeuksia on laskettu. HUSin tutkimus puoltaa rajoitusaikojen tiukentamista.

”Sähköpotkulautojen käyttäjien olisi syytä muistaa heille kuuluvat liikennesäännöt. Varsinkin jalankulkijat ovat vaarassa jalkakäytävillä huristelevien sähköpotkulautojen keskellä. Lisäksi holtittomasti hylätyt laudat aiheuttavat haasteita liikkumiselle kaupungissa. On päivän selvää, etteivät rajoitukset ole olleet riittäviä, vaan lisätoimia tarvitaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

On hälyttävää, että lisätoimista huolimatta Helsingin kaupungin palkanmaksu kompuroi yhä. Pääsyynä on kaupungin siirtyminen uuteen palkkahallintojärjestelmä Sarastiaan. Lisäksi pidemmän aikaa on esiintynyt ongelmia mm. sijaisten palkanmaksussa.

Kaupunginhallituksen pyynnöstäni saamasta selvityksestä (20.6.) ilmeni, että virheitä syntyi nopeammin kuin vanhoja ehdittiin korjaamaan. Osa työntekijöistä on joutunut odottamaan palkkojaan kuukausia. Palkanmaksussa on ollut useanlaisia harmia aiheuttavia ja lisätyötä palkansaajalle aiheuttamia virheitä.

Kannan vakavaa huolta ihmisistä, jotka odottavat palkkaansa. Tilanne aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia ja vie henkilökohtaisen talouden sekaisin. Ansaitun loman sijaan edessä on kiperät toimeentulohuolet. Tilanne heikentää henkilöstömme hyvinvointia, kaupunkimme veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä kykyä turvata helsinkiläisten palvelut.

Tilanne kriisiyttää valtavaa henkilöstöpulaa. Varsinkin sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa lähiesihenkilön aika kuluu työntekijöiden rekrytoimiseen poislähteneiden tilalle.

On välttämätöntä, että kaupunkimme hallinto priorisoi palkka-asian ensisijaiseksi. Palkkaa odottavien tuen, korvauksien sekä tiedottamisen on oltava kunnossa. Ihmisiä ei voi jättää pulaan kesäksi ilman rahaa ja tietoa siitä, milloin palkka tulee.

Helsingin maine luotettavana työnantajana on saanut valtavan lommon ja sen palauttamisessa henkilöstön kuuleminen on olennaista.

Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia toimista, joilla Helsingistä tehdään kaupunkistrategian mukaisesti esimerkillinen työnantaja.

Pidän välttämättömänä, että kaupunginhallitus seuraa korjaustoimia. Pyynnöstäni saamme selvityksen kesätauon jälkeen ensimmäisessä kaupunginhallituksessa 8.8. Silloin on kaikki syyt odottaa asioiden olevan kunnossa. Jos ongelmia ei ole selätetty, on järeämpien toimien aika.

Kaupungin tarkastuslautakunnan on syytä tehdä prosessista arvioi, josta kaikkien on otettava opiksi. Palkanmaksu on tärkein työantajan velvollisuuksista ja sen on sujuttava. Helsingin on pystyttävä parempaan. 

Sari Sarkomaa (kok.)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen