Tekijä: sari

On sietämätön epäkohta, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Tiedossamme on, että liikkumattomuus on koko yhteiskunnassamme ja erityisesti vanhusten palveluissa kipeä ongelma, johon on tehtävä korjausliike. Ongelma syveni entisestään pandemian vuoksi, kun esimerkiksi iäkkäiden liikuntatoiminta tai ylipäätään liikuntatoimi suljettiin.

Erityinen huoli ikääntyneiden ennaltaehkäisevistä ja terveyttä edistävistä palveluista nousi esiin myös viime viikolla julkaistussa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä palveluiden ajankohtaista tilaa tarkastelevassa Sosiaalibarometrissa. Barometrissa suurimpana huolena nousi esiin se, ettei ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa eikä palveluita ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueiden valmistelussa. Sosiaalibarometrin hälyttävään viestiin on reagoitava.

Edistääksemme ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä, on liikunnan edistäminen ja kuntoutus tuotava senioreiden palveluiden keskiöön hyvinvointialueilla ja kunnissa. Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun.

Liikuntaa ja liikkumista tukevien palveluiden ulkopuolelle jäävät todennäköisemmin ne, jotka hyötyisivät liikunnasta eniten, kuten toimintakyvyltään heikkokuntoisimmat ikääntyneet. Koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan välineet on otettava käyttöön, ja yli 75-vuotiaiden hoitotyön suunnitelmaan on kirjattava liikkumissopimus, jossa on yksilölliset toimet toimintakyvyn parantamiseksi.

On tärkeää estää negatiivisen kierteen synty, jossa ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut rapautuvat ja hoitoon pääsy palvelutarpeen kasvun vuoksi vaikeutuu entisestään.

Barometriin vastanneet olivat huolissaan myös siitä, häviävätkö aluehallintouudistuksen myötä aiemmin sosiaali- ja terveystoimen rahoittamat ei-lakisääteiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Vastanneilla oli erityinen huoli pitkäaikaissairaiden kotihoitoa tarvitsevien, haja-asutusalueilla asuvien ja digipalveluita taitamattomista. Heidän palveluiden epäiltiin jäävän katveeseen, kun hyvinvointialueiden työ käynnistyy. Seniorit on tavoitettu kunnissa tähän asti sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille yhteyden oman kunnan ikääntyneiden tilaan ja tarpeisiin pelätään katkeavan.

Jotta tämä elintärkeä yhteys ei katkeaisi, on liikunnan, soten, sivistystoimen ja järjestöjen yhteistyöhön panostettava ja liikunnan edistäminen sekä kuntoutus ja toimintakykyyn liittyvät toimet nostettava senioreiden palveluiden keskiöön. Aluevaltuutettujen on otettava ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön ykkösagendalle.

Kuntoutuspalveluista on kitkettävä ikäsyrjintä ja makuuttavasta kulttuurista on siirryttävä aktiiviseen toimintakyvyn edistämiseen. Tarvitsemme käyttöömme ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä riittävä kotiapu ja välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus.

Tuoreet aluevaltuustot valmistelevat parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtoa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Aluevaltuustoilla on edessään valtava työ valmistautua massiiviseen hallintouudistukseen. Aluevaltuutettujen on välttämätöntä kerätä ikääntyneille onnistuneiksi koetut käytännöt yhteen ja huolehtia vaikuttavien palveluiden jatkumisesta sekä otettava ikääntyneet vahvasti mukaan palveluiden suunnitteluun. Hyvinvointialueiden palveluihin tarkoitetut rahat eivät saa valua muutoskustannuksiin ja hallintoon. Aluevaltuustojen tulevista ratkaisuista riippuu, pääsevätkö ihmiset jatkossa hoitoon sujuvasti ja nopeasti, ja pysyvätkö palveluiden kustannukset hallinnassa. Sote-uudistusta ei ole vielä tehty. Työ on vasta alussa.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Terapiatakuu-kansalaisaloite saapui eduskuntaan lokakuussa vuonna 2019. Aloitteesta kuultiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muutamia asiantuntijoita ja sen jälkeen se sysättiin syrjään. Hallituspuolueiden edustajat ovat perustelleet aloitteen käsittelyä vastaan äänestämistä sillä, että se käsitellään yhdessä hoitotakuun uudistamisesityksen yhteydessä. Nyt hoitotakuulaki on eduskunnassa, mutta se ei sisällä terapiatakuuesitystä. Eikös tämä, jos jokin, ole tilanne, jossa aloite on vihdoin käsiteltävä. Vetoan hallituspuolueisiin, että he antaisivat eduskunnan käsitellä asianmukaisesti suurella työllä tehdyn kansalaisaloitteen.

Mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme. Kun mieli särkyy, joutuu moni jonoon. Vain puolet saa tarvitsemansa avun. Terapiatakuu varmistaisi yhdenvertaisen hoitoon pääsyn.

Valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuoruudessa, mutta onneksi nuorilla on valtava parantumispotentiaali, jos avun saa ajoissa. Useat vaikeasti oireilevat lapset ovat odottaneet apua jopa vuosia eivätkä siltikään ole saaneet sitä. Hätä ja huoli on valtava niin apua tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla kuin heidän omaisillaankin. Jokainen päivä ilman apua on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä. Mielenterveysongelmat koskettavat kaikenikäisiä ja ilman apua jääminen onkin suurin syrjäytymisen syy.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä noin 11 000 henkilöllä (13 prosentilla), 84 000 saajasta 95 000 saajaan. Vuodesta 2016 mielenterveysperusteisen päivärahan saajien määrä on kasvanut jopa yli 60 prosenttia.

Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista sekä ripeää hoitoon pääsyä. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina äänestäneet esityksemme nurin. Perusteluna on ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia. Hallituksen olisi hyvä avoimesti kertoa, miksi parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hoitotakuulakiesitys on vastoin sitä, mitä on luvattu.

Asiantuntijoiden mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu mielenterveyden ongelmien hoito voisi auttaa vuosittain jopa 7500 suomalaista työelämään. Terapiatakuu sopii mainiosti hallituksen syksyn budjettiriihen listalle osaksi toimia, joilla hallitus edistää maamme työllisyyttä ja suomalaisten hyvinvointia.

Olisi viisasta ja välttämätöntä, että hallituspuolueiden kansanedustajat antaisivat eduskunnan vihdoin käsitellä Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, jonka eteen valtava määrä ihmisiä on tehnyt töitä.

Jos hallitus ei suostu tuomaan lupaamaansa esitystä terapiatakuusta, voi eduskunta kansalaisaloitteen käsittelyn päätteeksi edellyttää terapiatakuuesityksen valmistelua hallitukselta. Nyt on aika tehdä terapiatakuusta yhdessä totta.

Keskustelen kuukausittain Facebook-livessä ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä. Seuraava Facebook-live järjestetään torstaina 16.6. klo 17.15. Kysymyksiä voi laittaa etukäteen.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Nyt viitisen vuotta alkoholilain uudistamisen jälkeen voi sanoa, etteivät vahvoja tunteita herättäneessä uudistuksessa esille nostetut varoitukset valtavasta alkoholikulutuksen kasvusta ole toteutuneet. Alkoholin kulutuksen laskeva ura on jatkunut, samoin väkevien juomien kulutuksen väheneminen. Nuoret käyttävät yhä vähemmän alkoholia, ja raittiiden nuorten osuus on kasvanut. Samaan aikaan alkoholittomien ja erittäin mietojen juomien suosio jatkaa kasvuaan.

Viime eduskuntakaudella tehdyn uudistuksen myötä ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuus nousi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja ravintola-alalle ja juomien valmistukseen tuli lisää liikkumatilaa. Pienpanimoita ja ravintoloita rajoittavia normeja purettiin. Ravintolat saivat ulosmyyntioikeuden samoin kuin pienpanimot ja muut juomavalmistajat, tietyin ehdoin jopa 12 tai 13 prosentin vahvuisiin juomiin. Tapahtumien yhteydessä ja urheilukatsomoissa anniskelua helpotettiin.

Vahvuusrajan nostoesityksen läpimeno eduskunnassa viime kaudella vaati ison työn, kun hallituspuolueiden edustajien enemmistö sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kääntyi yllättäen kesken lain käsittelyn vastustamaan esitystä. Emme tietenkään luovuttaneet, vaan tein asiaa puoltavien puolesta pykäläesityksen uudestaan istuntosalissa. Pitkien puheiden jälkeen eduskunta hyväksyi äänin 98–94 pykäläehdotuksen, jonka myötä vuoden 2018 alusta kauppoihin tulivat hieman vahvemmat oluet ja siiderit sekä laimentamalla valmistetut juomasekoitukset ja lonkerot. Lisäksi kauppoihin tuli myyntiin 5,5-prosenttisia viinejä.

Nykyisessä, pääministeri Sanna Marinin hallituksessa on lähes neliraajajarrutus alkoholilain rajoitusten keventämiseen. Koronan kovimmassa kurjuudessakaan ei suotu anniskeluravintoloille edes tilapäisesti viinien ulosmyyntiä eikä pienpanimoille kotiintoimitusoikeutta. Ei siitäkään huolimatta, että pienikin lisä liikevaihtoon olisi sulkujen aikana voinut pelastaa yrityksiä ja työpaikkoja. Eduskuntaryhmämme on tehnyt asiasta toistuvasti esityksiä, mutta hallituspuolueet ovat äänestäneet ne aina kumoon. Mitään toimia edes kaikkein välttämättömimpien alkoholia koskevien säädösten muuttamisesta ei näytä hallituksen piiristä olevan tulossa.

Olikin perin kummallinen keikaus, kun tiukan alkoholipolitiikan takuupuolueena hallituksessa olevat vihreät hiljattain lupasivat viinit päivittäistavarakauppaan ensi vaalikaudella. Äänestihän vihreä eduskuntaryhmä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vastaan, kun 5,5-prosenttisia juomia oltiin vapauttamassa päivittäistavarakauppaan.

Jos alkoholipolitiikan uudistamista halutaan oikeasti jatkaa, ihan ensimmäiseksi ja nopeasti pitäisi selkeyttää etämyynnin säädökset jo nykyhallituksen toimesta. Etämyynti on EU:n sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää. Kaupan prosenttirajoja on syytä ilman muuta vaiheittain korottaa sekä jatkaa ravintoloiden sääntelyn keventämistä.

Luontevaksi tavoitteeksi on hyvä asettaa mietojen viinien tuonti ruokakauppojen valikoimaan. Samaan tahtiin on ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyynti vihdoin vapautettava muiden kuin väkevien juomien osalta. Ulosmyyntioikeus on ulotettava koskemaan myös verkkokauppaa ja mahdollistettava kotiinkuljetukset. Kyse on paitsi luottamuksesta ihmisten omaan harkintaan myös valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä. On viisasta tehdä tilaa laatua painottavalle, vastuulliselle alkoholi- ja ravintolakulttuurin kehittymiselle. Suomalaisten enemmistö on valmis ottamaan askelia eteenpäin alkoholipolitiikan uudistamisessa.