Siirry sisältöön

Eduskunnassa käsiteltiin eilen sote-uudistuksen rahoituslainsäädäntöä. Kokoomus vaatii lisää varoja yliopistosairaaloille ja kritisoi rahoituksen keskeneräisyyttä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistukseen liittyvät lait hyväksyttiin viime kesänä. Hallitus on esittänyt eduskunnalle sote-uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamista.

Eduskunnan lähetekeskustelussa oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat kritisoivat kovalla kädellä rahoituksen puutetta yliopistosairaaloille. Ratkaisuja yliopistosairaaloiden rahoitukseen ei ole esitetty rahoituslainsäädännössä.

”Käsittelyssä oleva lakiesitys on iso pettymys, eikä se korjaa aluehallintouudistuksen rahoituksen valuvikoja eikä sitä keskeneräisyyttä”, Sari Sarkomaa (kok) sanoo.

Myös Sari Multala (kok) oli huolissaan yliopistosairaaloiden toimintaedellytyksistä.

”Miten ajattelitte huolehtia siitä, että jatkossa kuitenkin voimme huolehtia siitä, että meillä on edelleen huippututkimusta terveydenhuollossa, yliopistollisissa sairaaloissa ja toisaalta koulutusta, jota me niin kipeästi tarvitsemme, jotta voimme varmistaa myös työvoiman saatavuuden?” hän kysyy.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan rahoitus on ratkaistu eduskunnassa hyväksytyssä lakipaketissa. Hänen sanoo, että on ollut tiedossa, että määritelmiin tulee tarkennuksia.

”Ensi vuosihan aloitetaan sillä rahalla, mikä kunnista siirretään, ja ilolla tervehdin sitä ajattelua, jos kaikki ovat sitä mieltä, että kehyksestä tai kehyksen ulkopuolelta löytyy lisää rahoitusta tähän yliopistosairaalalisään”, Paatero sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén lupaa, että asia käsitellään uudelleen ja yliopistosairaaloiden tehtävät määritellään.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa virallisesti 1.7.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Eduskunta hyväksyi keskeiset lait viime kesänä, jolloin myös laki hyvinvointialueiden rahoittamisesta meni läpi. Se tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Lakia on päivitetty eduskunnassa, ja eilen käytiin lähetekeskustelu. Seuraavaksi laki menee hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausuntonsa.

Suomen Sairaanhoitajat ry 12.5.2022, 06:00

Jos haluamme terveydenhuoltomme toimivan ja sairaanhoitajapulan ratkeavan, järjestelmän rakenteissa olevat viat tulee viipymättä korjata. 
Ellei näin tehdä, vaadimme että se kerrotaan avoimesti ja suoraan. Haluamme, että kaikki osapuolet, niin päättäjät kuin kansalaisetkin, ovat hyvin vahvasti tietoisia päätösten tai päättämättä jättämisen seurauksista. 

—  Me Suomen Sairaanhoitajissa näemme, että rakenteissa olevat valuviat heikentävät merkittävästi terveydenhuollon kriisin, erityisesti sairaanhoitajapulan ratkaisemista. Olemme osoittaneet kuusi tärkeintä epäkohtaa, joiden ratkaiseminen vaatii valtionjohtotasoista havaitsemista, puuttumista ja päättämistä. Korjaaminen vaatii niin ikään budjettirahoituksen ohjaamista näiden rakenteellisten epäkohtien korjaamiseen. Näihin asioihin vaikuttamisen aika on nyt, sanoo Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela

— Sairaanhoitajapula on vakava. Nyt emme enää ole tässä varoittelemassa tilanteen pahenemisesta. Tilanne on kriittinen ja edelleen eskaloitumassa, tiivistää asiantuntija Anna Suutarla Suomen Sairaanhoitajista. 

Jos sairaanhoitajapulaa ei ratkaista, sote-palveluja ei voida toteuttaa suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Sillä on väistämättömät, yhä pahenevat seuraukset väestön terveyspalveluiden saatavuuteen ja hyvinvointiin sekä huoltovarmuuteemme kriisiaikoina. 

Suomen Sairaanhoitajien listaamat kuusi rakenteissa olevaa epäkohtaa liittyvät seuraaviin isoihin kokonaisuuksiin: 

 • Palkka on nostettava asianmukaiselle tasolle.
• Hoitotyön koulutuksen korkea taso ja tasalaatuisuus on turvattava.
• Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on uudistettava. 
• Osaamisen ylläpitäminen ja systemaattiset urapolut on turvattava.
• Työn tekemisen edellytysten on oltava kunnossa.
• Hoitotyön johtaminen on turvattava.

Suomen Sairaanhoitajat tapasi hoitotyötaustaisia kansanedustajia toukokuussa. Meidän viestimme oli, että näiden rakenteellisten epäkohtien korjauksien tulee näkyä puolueiden hallitusohjelmatavoitteissa. 

Merja Mäkisalo-Ropposen (Sdp) mukaan sairaanhoitajan osaamisen ylläpitäminen ja systemaattiset urapolut ovat elinehto sille, että motivaatio työssä säilyy. 

—  Sairaanhoitajilla tulee olla systemaattisia mahdollisuuksia uralla kehittymiseen ja etenemiseen, joko vertikaalisesti tai horisontaalisesti. Kliinisesti erikoistuneille tulee olla työelämässä vakansseja. Ylempien korkeakoulututkintojen myötä tulee avautua myös kliinisiä urapolkuja. Kliinisten urapolkujen lisäksi tarvitaan polkuja opettajaksi, johtotehtäviin tai tutkimus- ja kehittämistyöhön, unohtamatta digiosaamista. Tällainen kokonaisuus edistää niin hoitotyön ja terveyspalveluiden laatua kuin hoitoalan veto- ja pitovoimaa, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Piritta Rantanen (Sdp) pitää resursointia ja ennakointia tärkeinä edellytyksinä sille, että yksittäinen sairaanhoitaja voi onnistua ja jaksaa työssään. 

—  Sairaanhoitajalla on oikeus tehdä työnsä hyvin ja turvallisesti, se tulee turvata, Rantanen korostaa. 

Suomen Sairaanhoitajat muistuttaa, että jos työn tekemisen edellytykset halutaan saada kuntoon, se tarkoittaa henkilöstömitoituksen ja -rakenteen turvaamista budjettirahoituksella. Poissaolojen ennakointiin ja kriisitilanteisiin on niin ikään varauduttava budjettitasolla. 

Paula Risikko (Kok.) on samoilla linjoilla monista Suomen Sairaanhoitajien esittämistä sairaanhoitajapulaa ylläpitävistä rakenteista. Hän painottaa ison mittakaavan rakenteiden korjaamisen tärkeyttä.  Sairaanhoitajien koulutustason laskeminen on uhka, joka pitää torjua.

— Koulutustason laskemisesta seuraavaa ammattitaidon ja pätevyyden romahtamista ei pidä päästää tapahtumaan. Se olisi hyvin lyhytjänteinen ratkaisu, Risikko varoittaa.

Risikko myös toteaa sen tosiasian, jota on liian harvoin valtaa pitävien suusta kuultu: 

—  Sairaanhoitajan palkka on jäänyt jälkeen työn vaativuudesta.

Hoitajataustaiset kansanedustajat korostivat myös hoitotyön johtajuuden merkitystä.

—  On oleellista, että hoitotyön johtaminen turvataan sote-palveluissa joka tasolla, siitä tulee huolehtia myös tulevilla hyvinvointialueilla, Risikko painottaa. 

Sari Sarkomaan (Kok.) mielestä nyt on oikea aika vaikuttaa Suomen Sairaanhoitajien esiin nostamiin asioihin. 

—  Pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioiden.  Kannatan Suomen Sairaanhoitajien esitystä siitä, että sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot, joiden rahoittamisesta valtio vastaisi, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaan mukaan on myös huolehdittava siitä, että ammattikorkeakouluissa laadukas perusopetus mahdollistetaan riittävällä resursoinnilla. Pienryhmä- ja simulaatio-opetus on niin ikään mahdollistettava. Suomen Sairaanhoitajien esittämiin rakenteiden epäkohtiin tulee Sarkomaan mukaan saada konkreetit ratkaisut. Ne vaativat taakseen selkeän päätöksen.

—  Jos nämä sairaanhoitajapulaa ylläpitävät rakenteissa olevat virheet halutaan korjata, niitä varten on osoitettava kehysriihitasolla rahaa, jatkaa Sarkomaa. 

Suomen Sairaanhoitajat tulee nostamaan nämä asiat esiin lukuisien vaikuttajatahojen kanssa uudelleen ja uudelleen.

— Tulemme myös seuraamaan kuinka asiat etenevät: syntyykö päätöksiä ja ohjataanko budjettirahaa sairaanhoitajapulaa tukevien rakenteiden korjaamiseen. Meillä on edessä pelottava tilanne, jos näin ei tehdä, Nina Hahtela toteaa.  

Lisätiedot: Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela, 010 321 3331

Haastattelupyynnöt: Suomen Sairaanhoitajien viestintäpäällikkö, Eva Agge, 044 529 0042

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on luotettavaa, säännöllisesti jo 1970-luvulta lähtien kerättyä tietoa työikäisten aikuisten ravitsemuksesta. Vastaava tieto puuttuu täysin nuorten osalta. Meillä ei ole luotettavaa tietoa siitä, mitä nuoret syövät ja juovat ja millainen on heidän ravitsemuksensa. Tietoa tarvitaan poliittiseen päätöksentekoon, terveyden edistämistyöhön, sairauksien ehkäisyyn, ravitsemukselliseen ja toksikologiseen riskiarviointiin sekä terveyserojen kaventamiseen. Myös koulut, kunnat ja alueet tarvitsevat tietoa nuorten ravitsemuksesta päätöksenteon tueksi.

Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy kirjaus nuorten ravitsemuksen tutkimisesta ravitsemuspolitiikan tueksi: "Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi." Moni hallitusohjelman tavoite edellyttäisi tätä tietoa. Näitä ovat esimerkiksi virvoitusjuomavero, terveyden edistämisen vero, ilmastoystävällinen ruokapolitiikka, terveellisen, yhteisöllisen ja ekologisen kouluruokailun kehittäminen ja energiajuomien myyntikielto alle 16-vuotiaille.

Tutkimustieto erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja muuten haavoittavien tilanteiden, kuten esim. pandemian, lapsiperheköyhyyden, ruokaturvan heikkenemisen tai mielenterveyden haasteiden, yhteydestä lasten ja nuorten ravitsemukseen auttaa kohdentamaan toimenpiteitä väestöryhmittäin.

Heikko ravitsemus kasvuiässä altistaa useille sairauksille ja lihomiselle. Suomessa yli 12-vuotiaista pojista joka neljäs on ylipainoinen ja tytöistä joka viides. Lihavista nuorista yhdeksän kymmenestä on lihavia myös aikuisina. Toisaalta myös vaikeasti oireilevien syömishäiriöpotilaiden lukumäärä on nousussa ja ollut esimerkiksi koronapandemian aikana huomattavan suuri aiempaan verrattuna. Huonot ruokatottumukset ja elintavat on tärkeää havaita, jotta niihin voidaan vaikuttaa ajoissa. Nuorena omaksutaan arvot ja ruokatottumukset, jotka usein kestävät läpi elämän. Epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt saatavuus, valikoima ja suurentuneet annos- ja pakkauskoot sekä voimakas some-markkinointi ovat muuttaneet nuorten ruokaympäristöä entistä epäterveellisemmäksi. Syömis- ja juomistavoissa korostuu napostelukulttuuri, mikä voi heikentää ruokavalion kokonaisuutta myös nuorilla. Nuoret ovat kiinnostuneita kokeilemaan erityyppisiä ilmastoystävällisiä kasvispainotteisia ruokavalioita, joten niiden ravitsemuksellinen riittävyys tulee varmistaa.

Tavoitteena on väestötasoisen tiedon kerääminen 12—18-vuotiaiden nuorten ruoankäytöstä, ravinnonsaannista, tiettyjen ravintoaineiden tilasta elimistössä, ruokakäyttäytymisestä ja sosioekonomisista eroista. On tärkeää ottaa mukaan nuoria sekä kaupungeista että maaseudulta ja erilaisilta sosioekonomisilta alueilta. Tietoa tarvitaan myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten ravitsemuksesta sekä maahanmuuttajanuorista. Kokonaisruokavaliota ja ravitsemustilasta kertovia veren merkkiaineita mittaamalla pystymme vertaamaan nuorten ravitsemusta suosituksiin ja tekemään riskinarviointeja esim. raskasmetallien saannista sekä arvioimaan ruokavalion kokonaisuutta terveellisyyden ja kestävyyden näkökulmasta.

Syksyllä 2021 tehtiin nuorten ravitsemuksen esitutkimus. Siitä saatujen kokemusten perusteella käytetyt tutkimusmenetelmät todettiin toimiviksi ja saatiin valmius kansallisen tutkimuksen toteuttamiseen. Rohkaisevaa oli esitutkimuksen yli 80 %:n osallistumisaktiviteetti helsinkiläisten ja tamperelaisten 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa. Valtakunnallisen nuorten ravitsemustutkimuksen toteuttamiseen tarvitaan 1,13 miljoonan euron rahoitus (summa ei sisällä yleiskustannuksia). Ravitsemuksen nykytilan tunteminen on avain onnistuneeseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tämän päivän haasteellisessa ruokaympäristössä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä väestötasoisen tiedon keräämiseksi 12—18-vuotiaiden lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vakiinnuttaakseen nuorten ravitsemuksen tutkimisen osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa?


Helsingissä 26.4.2022

Sari Sarkomaa kok

Tarja Filatov sd

Katujen kevätsiivous on varma kevään merkki. Kaupungissamme on käynnissä iso urakka poistaa hiekoitushiekka ja pestä kadut kesäkuntoon. Kantakaupungin kaduista on noin 90 prosenttia pesty ja muualla kaupungissamme kolmasosa hiekotushiekasta on saatu puhdistettua. Helsinkiläisten terveyden ja kaupunkimme viihtyvyyden kannalta on aivan olennaista, että kevätsiivous tehdään mahdollisimman ripeästi.

Runsasluminen talvi vaati valtavan määrän hiekoitusta, joka näkyy runsaana katupölynä. Ongelmaa kärjisti se, että kaupungin hankkima laadukas hiekoitushiekka loppui, ja käyttöön jouduttiin ottamaan huonolaatuisempaa ja pölyävämpää hiekkaa. 

Katujen kevätsiivouksen alkamisajankohta on pääsääntöisesti yöpakkasten hellitettyä. Tämä siksi, että hiekan poistaminen edellyttää katujen kastelua, mikä tuo liukastumisvaaran. Tänä vuonna työt saatiin säiden takia alkuun myöhässä. Töölön seutu on ensimmäisten alueiden joukossa katujen kevätsiivousjonossa, ja työt ovat siksi pidemmällä kuin muualla. 

Katupöly on pitkään ollut yksi pahimmista Helsingin ilmansuojeluongelmista. Valtaosa leijuvasta pölystä koostuu liukkaudentorjuntaan käytetystä hiekasta, mutta mukana on myös nastarenkaiden irrottamaa ainesta tien päällysteestä sekä renkaista irronneita hiukkasia. Kaikkialle tunkeutuva katupöly tekee ulkona olon ajoittain varsin tukalaksi. Ilmassa leijuva pöly ei ole vain viihtyvyysongelma vaan myös vakavasti otettava riski kaupunkilaisten terveydelle.

Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa perusterveellekin ihmiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä. Pahimmillaan katupöly voi pahentaa perussairautta kuten astmaa jopa niin paljon, että tarvitaan sairaalahoitoa. Erityyppisille ärsytysoireille herkimpiä ovat hengityselinsairaat ja pienet lapset. Katupölyn lisäksi samaan aikaan ilmaantuvat siitepölyn kaukolaskeumat pahentavat allergisten hengitystieoireita.

Pöly myös likaa ikkunoita ja haittaa tuuletusta. Kevätpäivinä olisi mukavaa avata parvekkeen ovi tai ikkuna ja antaa lempeän kevätilman virrata kodin läpi.

Varsinkin korkeiden talojen väliin syntyy katukuiluja, joihin pöly jää pyörimään. Ilmanlaatu voi ajoittain olla erittäin heikko. Pienhiukkaset ja katupöly kulkeutuvat myös sisätiloihin. Suositus on kuitenkin pitää ikkunat kiinni pölyisinä päivinä. Myös ikkunoiden ja ovien tiivisteistä on hyvä huolehtia ja asuntoon kannattaa hankkia tehokkaat tuloilmansuodattimet sekä vaihtaa suodattimet keväisin ja syksyisin. 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) seuraa kaupunkimme ilmanlaatua jatkuvasti ja sitä, miten ilmanlaatu pysyy sallituissa raja-arvoissa. Käytössä on myös niin kutsuttu nuuskija-auto, joka mittaa kokonaisten katujen pölypitoisuuksia. 

Ilmanladun parantamiseksi katuja on kasteltu laimealla suolaliuoksella, jolla sidotaan pöly kadun pintaan. Katujen kastelemisesta huolimatta raja-arvot ovat rikkoutuneet. Hiukkaspitoisuudet ovat ylittäneet raja-arvon tänä vuonna jo useita kertoja. Sallittu hengitettävien hiukkasten raja-arvojen ylitysmäärä on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin mukaan 35 kertaa vuodessa. HSY:n mittausten mukaan katupöly heikensi ilmanlaadun ajoittain huonoksi jo maaliskuun alussa.

Helsingin on kokeilujen ja tutkimuksen pohjalta jatkuvasti kehitettävä nopeampia ja vaikuttavampia keinoja kitkeä katupölyongelmaa. Helsinki on vuodesta 2005 lähtien teettänyt Suomen ympäristökeskuksella tutkimusta kaupungissamme tehtyjen katupölytoimien vaikutuksista ilmanlaatuun. Paljon on tapahtunut kehitystä, mutta työtä riittää edelleen.

Ensi talvena on tulossa kokeilu, jossa nastarenkaiden käyttö kielletään Lönnrotinkadulla vajaan kilometrin matkalta. Kokeilussa tutkitaan kiellon vaikutusta katupölyn muodostumiseen. Tukholmasta saatujen kokemusten perusteella katukohtaisten nastarengaskieltojen oletetaan vaikuttavan yleisesti nastarenkaiden vähenemiseen. Tämä heijastuu myönteisinä ilmanlaatuvaikutuksina koko katuverkolle ja sitä myötä helsinkiläisten terveydelle.

Viimeisin kehitysaskel on tuore Helsingin kävelyn edistämisohjelma. Käveltävän Helsingin vision 2030 mukaan kävelyn edistäminen vie kohti kestävän kehityksen mukaista, hiilineutraalia, terveellistä ja kilpailukykyistä Helsinkiä. Tarkoitus on edistää kävelyä suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa sekä huomioida viihtyvyys, turvallisuus, viheralueet, riittävä penkkien määrä ja palveluiden saavutettavuus kävellen. Myös katujen oikea-aikaisen puhdistamisen varmistaminen runsaslumisina talvina ja keväisin on osa ohjelmaa. Kyse on kaupunkimme viihtyvyydestä ja kaupunkilaisten terveydestä. Kantakaupungissa asuville ripeä ja tehokas lumi- ja hiekoitustyö sekä kevätsiivous on aivan olennaisen tärkeää. 

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 29.4., että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) opiskelijoilla voi kestää useita kuukausia saada lääkäriaika. YTHS:n palveluiden ruuhkautuminen alkoi jo tammikuussa 2021, kun yli 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa siirtyi palveluiden piiriin. Se kaksinkertaisti YTHS:n piirissä olevien määrän. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan uudistusta varten oli varattu asianmukainen rahoitus, mutta silti YTHS:n hoitojonot kasvavat.

YTHS:n laajentumisen myötä opiskelijamäärä palveluissa kasvoi odotetusti, mutta mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut opiskelijamäärän kasvua enemmän etenkin parin viime vuoden aikana. Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi ensimmäisenä koronavuonna 2020 noin 26 %. Kasvu jatkui vuonna 2021: mielenterveyspalvelujen kysyntä on tammi–marraskuussa 2021 ollut lähes kolminkertaista vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.

Vuonna 2022 palvelukysyntä mielenterveyden palveluihin on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin vuonna 2021. Alueellisia eroja löytyy, mutta jatkohoitoa ensikontaktin jälkeen joutuu odottamaan monessa paikassa liian pitkään. YTHS:llä hoitotakuu toteutuu hyvin, mutta ongelmaksi nousee itse hoidon saanti hoidontarpeen arvioinnin ja tiimipuhelun jälkeen. Hoitotakuulainsäädännön mukaan välittömän yhteydensaannin tulee toteutua saman arkipäivän ja hoidontarpeen arvioinnin kolmen arkipäivän kuluessa. Ensikontaktin jälkeen jatkohoitoa voi kuitenkin joutua odottamaan hyvin pitkään.

YTHS on saanut ylimääräistä rahoitusta mielenterveyspalveluihin ja saa vielä miljoona euroa vuodessa vuosina 2023–2026. Hankerahoitus ei kuitenkaan korvaa palvelukysynnän rajusta kasvusta johtuvaa perusrahoituksen vajetta. Jos palvelukysyntä olisi vuoden 2019 tasolla, jonka mukaan henkilöstömitoitus tehtiin, olisi ammattilaisten aikoja tarpeeksi opiskelijoille. Vuonna 2019 mielenterveyspalveluja käytti 23 opiskelijaa tuhannesta, kun vastaava luku on nyt 45 opiskelijaa tuhannesta. Tänä vuonna mielenterveyssyillä asioineita opiskelijoita on tammi–maaliskuussa ollut noin 20 000. Hankala tilanne ei kuitenkaan ratkea pelkällä rahoituksella. YTHS:ää vaivaa sama kuin muuta sosiaali- ja terveysalaa, eli työpaikkoja on välillä vaikea täyttää. Korona-ajan sairauspoissaolot ovat myös näkyneet YTHS:llä. Kelan ja STM:n mukaan hoitoonpääsyn ongelmien syy on rekrytointiongelmissa ja erityisesti siinä, ettei alan ammattilaisia ole tarpeeksi. YTHS:n mukaan se tarvitsee kuitenkin lisärahoitusta ja lisää tekijöitä vastatakseen kriisiytyvään tilanteeseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n hoitojonojen purkamiseksi ja opiskelijoiden hoitoon pääsyyn turvaamiseksi? 

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n riittävän rahoituksen turvaamiseksi?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan työvoimapulan helpottamiseksi?

Helsingissä 09.05.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok.]

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että keskustelu työterveyshuollosta käydään perusteellisesti ilman ideologisia silmälaseja. Keskustelu työterveyshuollosta ryöpsähti, kun THL:n johtaja Mika Salminen totesi Ylen dokumenttiohjelmassa työterveydenhuollon olevan ”hyvin typerä järjestelmä”.

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työterveyshuollon heikentäminen ei kohentaisi perusterveydenhuoltoa vaan entisestään kuormittaisi julkista palvelua. Sarkomaa pelkää, että se voisi pahimmillaan ajaa koko terveydenhuollon kriisiin.

”Itse ajattelen että, jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä. Mika Salminen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Ajatusta siitä, että perusterveydenhuollon epäkohtien korjaamiseen ryhdyttäisiin työterveyshuoltoa heikentämällä, on mahdoton ymmärtää. Toimenpiteen vaikutus olisi täysin päin vastainen”, Sarkomaa sanoo.

”On hyvä muistaa, että työterveyshuollon rahoittavat työnantajat ja työntekijät. Valtion suora osuus työterveyshuollon kustannuksista (0,3 % vuonna 2017) on hyvin pieni ”, Sarkomaa lisää.

Sarkomaa muistuttaa, että työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle on välttämätöntä julkisten terveyspalveluiden ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Hänen mukaansa työterveyshuollolla on oltava siinä nykyistäkin vahvempi rooli.

”Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan kipeästi työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa edistämään työntekijöiden työturvallisuutta, työkykyä ja terveyttä muuttuvassa työelämässä. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Työterveyshuoltoa on jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä”, Sarkomaa sanoo.

Terveyspalvelujen saatavuutta parantavia ratkaisuja on kiirehdittävä
Sarkomaan mielestä hallituksen olisi nyt hoitoon pääsyä heikentävien toimien sijaan kiirehdittävä terveyspalveluiden saatavuutta parantavia ratkaisuja.

”Hallitus aikoo toteuttaa valtavan leikkauksen yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin, vaikka tiedossa on, että se johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen yhä useamman siirtyessä yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön lisäkuormitus ja ruuhkautuminen”, Sarkomaa sanoo.

”Terveydenhuoltoa heikentävien toimien sijaan on ripeästi saatava ratkaisuja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja koronan paisuttamien hoitojonojen sekä hoitovelan purkamiseksi. Hallituksen lupaama hoitotakuuesitys on edelleen tuomatta eduskuntaan. On epäselvää onko sen toteuttamiseksi löydetty keinoja saatikka riittävää rahoitusta”, Sarkomaa sanoo.

”Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin syy syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hallituspuolueet ovat luvanneet toteuttaa perustason mielenterveyspalveluja vahvistavan terapiatakuun, mutta estäneet eduskunnassa jopa asiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn. Eduskunnan on saatava käsitellä kansalaisaloite terapiatakuusta ennen kuluvan kauden päättymistä, jolloin aloite raukeaisi”, Sarkomaa vaatii.

Arvoisa vastaanottaja,

päällimmäisenä kaikessa eduskuntatyössä on muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanteemme. Eduskuntaan tuli tässä kuussa ajankohtainen turvallisuuspoliittinen selonteko käsittelyyn.

Maamme Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä. Eduskuntaryhmämme ehdotti, että eduskunta voisi keskeyttää muiden, ei-välttämättömien asioiden käsittelyn Nato-ratkaisun ajaksi. Maamme turvallisuus on nyt asetettava etusijalle.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on rakennettava siten, että se parhaiten varmistaa suomalaisten vapauden ja turvallisuuden. Tämä on eduskunnan perustuslaillisista tehtävistä tärkein. Siksi jokaisen kansanedustajan on aika päättää, onko suomalaisille turvallisempaa olla Naton sisäpuolella vai ulkopuolella.

Huhtikuun terveisissä:
• Tervetuloa tapaamaan
• Eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista selontekoa
• Valtuustoaloitteeni sote-palveluiden tuotantokustannusten määrittämisestä, avoimuudesta ja vertailtavuudesta
• Uutisaamussa keskustelemassa työterveydenhuollosta
• Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä sotealan pito- ja vetovoiman lisäämistoimista
• Seniorifoorumi pui eläkeläisten työnteon kannattavuutta
• Lapselle lukeminen edistää lapsen lukutaitoa
• Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe eduskunnassa

Eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista selontekoa

Näen Nato-jäsenyyden parhaana saatavilla olevana ratkaisuna lisätä Suomen turvallisuutta ja lähialueen vakautta. Olen, ja eduskuntaryhmämme on valmis jättämään hakemuksen välittömästi. Jäsenyyden tärkeä hyöty on sen ennaltaehkäisevä vaikutus. Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä. Suomen on aina huolehdittava uskottavasta puolustuksesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen etu on osallistua keskusteluun Naton jäsenyysmallista ja puolustussuunnittelusta täysipainoisesti ilman ennakkoehtoja ja ehdottomia rajoitteita, jotta saamme parhaan hyödyn ja turvan jäsenyydestä. On perusteltua, ettei esimerkiksi ydinaseita tarvitse sallia Suomeen. Sen sijaan Naton joukkojen tai tukikohtien osalta meidän ei tule kieltäytyä kategorisesti, vaan pitää mahdollisuudet auki. Suomi tietenkin aina päättäisi, ketä maassamme olisi.

Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Tällöin Suomen on käytävä etukäteen keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa ja varmistaa niiltä tuki. Nato on korostanut Suomen ja Ruotsin suuntaan avoimien ovien politiikkaa.

Yleensä hakemusprosessi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Suomen Nato-yhteensopivuuden vuoksi ja turvallisuustilanne huomioiden prosessi voi olla normaalia lyhyempi. Suomen hakemus täytyisi ratifioida kaikissa Naton jäsenmaiden parlamenteissa.

Jos kaikki Naton jäsenmaat hyväksyisivät Suomen hakemuksen, lähetettäisiin Suomelle kutsu liittyä Natoon. Ratifioimiskirja esiteltäisiin hallituksen esityksellä eduskunnan hyväksyttäväksi, minkä jälkeen sen ratifioinnista päättäisi tasavallan presidentti.

Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on kansakuntana aina parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. Eduskunnan käsittelyyn saapunut turvallisuusympäristön muutosta käsittelevä selonteko piirtää vahvat perustelut Suomen Nato-jäsenyydelle. Sen mukaan meillä ei ole vaihtoehtoa Nato-jäsenyydelle turvatakuiden suhteen. Jäsenyys parantaisi Suomen pelotetta ja ennaltaehkäisisi konflikteja lähialueilla. Puolustusliitto Naton päätavoite on konfliktien ehkäiseminen, ja se on myös Suomen turvallisuuspolitiikan ydin, jota Natojäsenyys vahvistaa.

Kokoomuksen linja on johdonmukainen: Naton sisäpuolella on turvallisempaa. Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Lue ryhmäpuheemme aiheesta täältä: https://bit.ly/3xV4Wh8 

Valtuustoaloitteeni sote-palveluiden tuotantokustannusten määrittämisestä, avoimuudesta ja vertailtavuudesta

Helsingin kaupunki tavoittelee toiminnassaan aktiivisesti kaupunkilaisten laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on tiedolla johtaminen aivan keskeistä. Jotta tiedolla voidaan johtaa, on vertailukelpoista kustannus- ja laatutietoa oltava avoimesti päätöksentekijöiden ja kaikkien toimijoiden saatavilla niin kaupungin itse tuottamien kuin ostopalveluina hankittujen palveluiden osalta. Tämä vastaa myös lainsäädännön vaatimuksia, sillä ulkopuolisilta hankittujen palvelujen on oltava saman tasoisia kuin vastaavat julkisesti tuotetut palvelut. Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia vauhditetaan palveluiden vertaiskehittämistä ja uudistamista tietoon perustuen. Tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

Uutisaamussa keskustelemassa työterveydenhuollosta

Jos työterveyshuoltoa ei olisi pitäisi se keksiä. Työterveyshuoltoa kehitettävä eikä romutettava. Työkyvyn ylläpitäminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Sitä erityisosaamista tarvitaan työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa. Toimia on sen sijaan ripeästi tehtävä perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja Kela- korvauksien romuttaminen olisi viisasta perua. 

Keskustelimme MTV Uutisaamussa työterveydenhuollon merkityksestä Suomessa.

Voit katsoa koko keskustelumme täältä: https://bit.ly/3rVH0q4
Voit lukea Uuden Suomen blogini aiheesta täältä: https://bit.ly/38JLPfG

Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä sotealan pito- ja vetovoiman lisäämistoimista

Hoitoalan ammattilaisilla on kaikki syyt pyytää parempaa palkkaa ja työoloja. Neuvottelun osapuolille on annettava työrauha. Toivon ripeää sopua, jossa on oikeasti ja aidosti keinot hoitoalan pito- ja vetovoiman kohentamiseksi. Potilasturvallisuus on tietenkin kaiken A ja O. Hoitajan koulutuksen saaneena tiedän, että potilaan paras on päällimmäisenä hoitajan mielessä aina.

Hallitus asetti marraskuussa työryhmän valmistelemaan ratkaisuja sotealan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Lupaus oli, että työryhmän esityksiä puidaan kevään kehysriihessä. Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä, pidettiinkö lupaus? Pääministerin vastaus oli huolestuttava. Työvoiman saatavuuteen liittyviä kysymyksiä ei oltu kehysriihessä käsitelty.

Katso koko kysymykseni täältä: https://fb.watch/cEXCAeK4fi/

Seniorifoorumi pui eläkeläisten työnteon kannattavuutta

Keskustelimme kokoomuksen Seniorifoorumin tilaisuudessa, jossa toimin puheenjohtajana yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa siitä, miten eläkeläisten työnteosta voisi tehdä entistä kannattavampaa. Alustuksen aiheeseen piti Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Ansiotuloverotuksen keventäminen on viisas rakenteellinen toimi tehdä niin senioreiden kuin kaikenikäisten työstä kannattavampaa. Senioreiden työnteossa on se hyvä puoli, että he saavat sekä eläkkeensaajien että palkansaajien verovähennykset työskennellessään eläkkeellä. 

Eläkeläisistä yhä useampi haluaa tehdä töitä ja on tärkeää, että siitä tehdään yhä kannattavampaa. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen teettämän tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa haluaa työskennellä eläkkeellä, moni osa-aikaisesti tai uudella työnantajalla. On tärkeää, että verotuksella kannustettaisiin pieniinkin lisäansioihin. 

Seniorifoorumimme tavoitteena on tuoda ikäihmisille tärkeät asiat kokoomuslaisen politiikan keskiöön. Foorumin jäsenet pääsevät osallistumaan sekä valtakunnallisen että alueellisen toiminnan ytimeen. Toivotan kaikki kiinnostuneet, jotka eivät vielä ole Seniorifoorumin jäseniä lämpimästi tervetulleiksi toimintaamme! Lisätietoa Seniorifoorumiin liittymisestä löydät täältä: https://www.kokoomus.fi/vaikuta/ohjelmatyo/senioriverkosto/

Lapselle lukeminen edistää lapsen lukutaitoa

Huhtikuussa vietettiin lukuviikkoa. Sivistys ja koulutus ovat asioita, jotka myös Ukrainan presidentti Zelenskyi nosti toivona tulevaisuudessa puheessaan Suomen eduskunnalle. Sivistys on tärkein pääomamme.

Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle lukeminen on tehokkain tapa parantaa lasten lukutaitoa ja voi antaa jopa vuoden etumatkan koulutiellä. Lapselle lukeminen lisää tasa-arvoa antaen kaikille lapsille paremmat eväät tulevaisuuteen.

Voit lukea ajatuksiani lukuviikosta täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11220

Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe eduskunnassa

Rohkea Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe Suomen eduskunnalle kosketti. Ukrainalle on annettava viivytyksettä lisää ase- ja humanitaarista apua. Fossiilisen energian ostot Venäjältä on katkaistava, pakotteita on kiristettävä ja Venäjä on eristettävä taloudellisesti. Brutaalit epäinhimilliset sotarikokset ovat tekoja ihmisyyttä vastaan. Me emme sulje silmiämme.
Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe on katsottavissa täältä: https://bit.ly/37IkOct

THL:n johtaja Mika Salminen lausui hiljattain Ylen dokumenttiohjelmassa työterveydenhuollon olevan ”hyvin typerä järjestelmä”. Itse ajattelen että, jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta ydinkysymys on työllisyysasteemme nostaminen pohjoismaiselle tasolle. Siihen tarvitaan runsaasti toimia. Yksi niistä on vaikuttava työterveyshuolto. Työterveyshuoltoa on kehitettävä eikä romutettava. Keskustelu työterveyshuollosta on tervetullutta.

Työkyvyn ylläpitäminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan kipeästi työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimijoista, jolla on tiivis yhteys työpaikoille.

Työterveyshuollon toimia on tietenkin jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä. Uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on syytä kuulla työterveyslaitosta, jonka tutkimushankkeissa on saatu hyviä kokemuksia työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tehostamisesta. Nyt on myös mainio mahdollisuus rakentaa toimivammat palveluketjut toiminta- ja työkyvyn edistämiseksi ja turvaamiseksi.

Jos työterveyshuolto olisi otettu ripeämmin mukaan koronarokotustalkoisiin, olisi vapautettu julkisen terveydenhuollon henkilöstöä muihin tehtäviin. Maassamme ei ole koko väestön rokottamiseen erillistä rokotusorganisaatiota, vaan koronarokotuksiin tarvittu henkilöstö on poissa muista julkisen terveydenhuollon tehtävistä. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että koronaepidemian myötä hoitojonot ovat entisestään pidentyneet ja kiireettömiin hoitoihin pääsy on vaikeutunut. Monissa kunnissa terveydenhoitajia siirrettiin kouluterveydenhuollosta tekemään koronarokotuksia ja lapset ja nuoret jäivät monin osin ilman apua ja tukea.

Mika Salminen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Ajatusta siitä, että perusterveydenhuollon epäkohtien korjaamiseen ryhdyttäisiin työterveyshuoltoa heikentämällä, on mahdoton ymmärtää. Toimenpiteen vaikutus olisi täysin päinvastainen.

Keskustelussa työterveyshuollosta on moni asia mennyt sekaisin. Julkisen sektorin työterveyshuolto vaihtelee paljon. Monella on vain ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, ja he odottava hoitoa terveyskeskusjonoissa siinä missä muukin jonossa olevat.

Työterveyshuolto vastaa 1,9 miljoonan työntekijän lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveydenhuollosta ja vapaaehtoisesta 1,7 miljoonan työssäkäyvän ihmisen sairaanhoidosta ja muista terveyspalveluista. On hyvä todeta, että työterveyshuollon kustannuksista vastaavat käytännössä täysimääräisesti työnantaja ja työntekijät yhdessä. Kuluista vastaavat käytännössä 80 prosentilta työnantaja ja lopuista työntekijät. Valtion suora panostus on alle prosentti työterveyshuollon kokonaiskustannuksista. Jos työterveyshuoltoa romutettaisiin, ei se lisäisi julkisen terveydenhuollon rahoitusta, vaan päin vastoin kasvattaisi julkisen terveydenhuollon menoja ja jonoja, sekä heikentäisi työkyvyn ylläpitämistä. Tämä se vasta olisi vastuutonta ja erityisen typerää.

Jokainen tehty lisätyötunti on tärkeä, sillä siitä saamme verotulot, joilla julkinen terveydenhuolto ja koko hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitetaan.

Keskustelussa työterveyshuollosta herää kysymys, onko kritiikissä kysymys sittenkin enemmän ideologiasta? Onko ilmassa vähän samaa kuin keskustelussa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista, joiden romuttamisesta hallitus on tuomassa eduskuntaan syksyllä lakiesityksen.

Leikkaus aiotaan tehdä, vaikka tiedossa on, että se johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään, kun yhä useampi siirtyy yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön ylikuormitus ja ruuhkautuminen. Hallituksen olisi vielä syytä pohtia miten Kela-korvauksien romuttaminen vaikuttaa ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn.

Näyttää siltä, että terveyspoliittisessa keskustelussa ei aina ymmärretä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on osana terveydenhuoltoamme sekä suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut.

Sen sijaan, että pohdittaisiin terveydenhuoltoa heikentäviä toimia, pitäisi ripeästi innovoida ratkaisuja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja koronan entisestään paisuttamien hoitojonojen sekä hoitovelan purkamiseksi.

Se mitä nyt pitäisi tehdä, on keskittyä toimiin, joilla palveluja parannetaan ja hoitojonoja purettaisiin. Eduskuntakauden loppu häämöttää, eikä edelleenkään ole edes tietoa, milloin hallituksen lupaama hoitotakuuesitys tuodaan eduskuntaan ja onko sen toteuttamiseksi keinoja saatikka rahoitusta. Vaikka mielenterveyspalvelut on merkittävin syy syrjäytymiseen työmarkkinoilta ja hallituspuolueet ovat luvanneet toteuttaa perustason mielenterveyspalveluja vahvistavan terapiatakuun, eduskunnassa on hallituspuolueiden voimin estetty jopa asiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittely. Mielessä herää vahva huoli siitä, siirtyvätkö terveyspalveluiden saatavuutta parantavat toimet taas kerran seuraavalle eduskunnalle?

Keskustelen kuukausittain Facebook-livessä ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä. Seuraava Facebook-live järjestetään torstaina 12.5. klo 17.15. Kysymyksiä voi laittaa etukäteen. Lisätietoja: https://fb.me/e/2fzS3OwLr

Seuraava AfterWalk-kävelylenkki on tiistaina 17.5. klo 17.15. Kävelemme yhdessä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17.15.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Helsingin Kokoomuksen Naiset ry yhteistyössä Kokoomuksen Naiset Helsingin piiri ry:n kanssa:

Helsingin uusi kaupunkistrategia

Tiistaina 10.5.2022 klo 16.45 – 19.00

Paikka: Botta, Topelius-kabinetti, Töölönkatu 3 A, 3. kerros, Helsinki

Ilmoittautuminen: Tiistaihin 3.5.2022 mennessä helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com . Ilmoita samalla mahdolliset ruoka-allergiat. Tilaisuus on kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin.

HUOM! Kysymykset etukäteen: Tilaisuuteen osallistujat voivat lähettää Helsingin kaupunkistrategiaan liittyviä kysymyksiä 3.5. mennessä osoitteeseen helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com.

Toimitamme kysymykset pormestari Juhana Vartiaiselle sekä tilaisuutemme panelisteille jo etukäteen, jotta he voivat valmistautua vastaamaan osallistujia kiinnostaviin kysymyksiin.

TUTUSTU strategiaan etukäteen tämän linkin kautta: https://www.hel.fi/.../paat.../strategia-ja-talous/strategia

OHJELMA:

Klo 16.45 – 17.00 Ilmoittautuminen, pientä tarjoilua

Klo 17.00 – 17.05 Tilaisuuden avaus / Sanna-Maria Pakkanen, Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n puheenjohtaja

Klo 17.05 – 17.30 Helsingin uusi kaupunkistrategia / Juhana Vartiainen, Helsingin pormestari

Klo 17.30 – 18.50 Kaupunkistrategia -paneelikeskustelu, panelisteina valtuutetut Jenni Pajunen, Pia Pakarinen ja Sari Sarkomaa

Klo 18.50 – 19.00 Tilaisuuden päätössanat / Sanna-Maria Pakkanen

TERVETULOA

Helsingin Kokoomuksen Naiset yhteistyössä Kokoomuksen Naisten Helsingin Piirin kanssa järjestävät arjen turvallisuutta käsittelevän tilaisuuden Turvallisuuspolitiikan turbulentti kevät.

– NATO-jäsenyys – turvaa ja vakautta vuosikymmeniksi eteenpäin
– Varautuminen hybridihäiriöihin ja -sotaan

Pikkuparlamentin Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 5.5.2022
klo 18.00-20.00

Ilmoittaudu 2.5.2022 mennessä sähköpostitse: helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com
Tilaisuuteen otetaan 50 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

HUOM! Tule paikalle hyvissä ajoin – viimeistään klo 17.45 turvatarkastuksen takia. Varaa mukaasi henkilöllisyystodistus (ajokortti/kuvallinen henkilökortti/passi).

Mahdollisimman kevyet kantamukset nopeuttavat turvatarkastuksen läpiviemistä.

Ohjelma
18.00 Tervetuloa!
Sanna-Maria Pakkanen, Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n puheenjohtaja

Turvallisuuspolitiikan terveiset Eduskunnasta
Sari Sarkomaa, kansanedustaja
Kysymyksiä

Varautuminen hybridihäiriöihin ja -sotaan
Pekka Toveri, kenraalimajuri evp.
Kysymyksiä

klo 19.45 Päätössanat
Sanna-Maria Pakkanen