Tervetuloa kokoomuksen Seniorifoorumin tilaisuuteen: Eläkeläisten työnteosta entistä kannattavampaa torstaina 28.4. klo 17.15 Kansalaisinfossa (Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3).
Alustuksen aiheeseen pitää Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, jonka jälkeen Seurana Oy:n toimitusjohtaja Mirka Saarinen pitää kommenttipuheenvuoron. Tilaisuudessa keskustellaan tietenkin myös ajankohtaisista asioista.
Toimin tilaisuuden puheenjohtajana yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa.
Lämpimästi tervetuloa tapahtumaan niin paikan päälle Kansalaisinfoon kuin myös Teams-sovelluksen kautta etäyhteyksin. Tapahtumaan pääset ilmoittautumaan tämän linkin avulla: https://forms.gle/jXAncs9uQUCSFhss9 Tarkemmat ohjeet osallistumisesta sekä Microsoft Teamsin käytöstä lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.
Seniorifoorumimme tavoitteena on tuoda ikäihmisille tärkeät asiat kokoomuslaisen politiikan keskiöön. Foorumin jäsenet pääsevät osallistumaan sekä valtakunnallisen että alueellisen toiminnan ytimeen. Seniorifoorumiin liittyminen tapahtuu kirjautumalla kokoomuksen jäsensivuille ja valitsemalla yläpalkista jäsen- ja yhdistystiedot ja sen alta omat jäsentiedot. Paina “muokkaa” ja vieritä sivua alas, kunnes löydät verkostot. Toivotan kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi toimintaamme!
Tilaisuuden ohjelma:
17.15–17.25 Alkusanat: kansanedustaja Sari Sarkomaa ja ministeri Helena Pesola
17.25–17.45 Alustuspuheenvuoro: Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola
17.45–17.55 Seurana Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Mirka Saarinen: Merkityksellinen työ kantaa - tarina kun yrityksen työntekijöiden keski-ikä on 67 vuotta
17.55–18.15 Keskustelua ja mahdollisia kysymyksiä
18.15–18.30 Loppusanat ja tilaisuuden päätös: kansanedustaja Sari Sarkomaa ja ministeri Helena Pesola
Tällä viikolla vietämme lukuviikkoa. Lukuviikko on Lukukeskuksen järjestämä vuosittainen valtakunnallinen lukutaidon teemaviikko. Lukuviikon aikana julkaistaan ajankohtaista tietoa lukutaitotilanteesta Suomessa ja maailmalla, tarjotaan näkökulmia kirjallisuuteen ja lukemiseen ja innostetaan kaikenikäiset kirjojen pariin. Lukuviikon tärkein sanoma on nostaa esille lukemisen valtava merkitys ja innostaa kaiken ikäisiä ihmisiä lukemaan
Tänä vuonna lukuviikon teemana on lukutaidon yhteiskunnallisen merkitys globaalista näkökulmasta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lukutaito on monelle selviytymistaito. Maailmassa on nyt ennätysmäärä sotaa pakenevia ihmisiä, ja on suuri haaste tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä kriisin keskellä. Suomessa me teemme parhaamme, jotta Ukrainasta sotaa paenneet lapset ja nuoret pääsisivät koulun ja varhaiskasvatuksen piiriin sekä niin normaaliin arkeen kuin vakavassa tilanteessa on mahdollista. Lukeminen voi tuoda kriisin keskellä lohtua.
Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä. Lukutaito-ohjaus neuvoloissa on tässä vaikuttava keino.
Pelastimme sivistys- ja tiedejaoston voimin viime vuonna käsitellessämme tämän vuoden budjettia Lukukeskuksen Lukulahja lapselle -ohjelman jatkon lisäämällä tämän vuoden budjettiin 300 000 euron määrärahan. Eduskunta hyväksyi ehdotuksemme.
Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.
Aloitteestani lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen pilotin laajentamiseen kaikkiin neuvoloihin neuvoloiden Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019. Eduskunnan lisämäärärahalla tuotettiin valistusmateriaalia.
Oli loistouutinen, kun saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019–2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan sen ohessa, kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.
Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.
Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien omilla lukutottumuksilla, asenteilla ja tavalla puhua oppimisesta on merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa ja kehityksessä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle lukeminen on tehokkain tapa parantaa lasten lukutaitoa ja voi antaa jopa vuoden etumatkan koulutiellä. Lapselle lukeminen lisää tasa-arvoa antaen kaikille lapsille paremmat eväät tulevaisuuteen.
Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa.
Iloitsen sivistys- ja tiedejaoston yhteisen ponnistelun tuloksista, yhteistyöstä asiassa sekä Lukukeskuksen ja neuvoloidemme hienosta työstä. Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannatta ehdottomasti jatkaa.
Kun lapselle luetaan, tulee lukemisesta ystävä, joka seuraa läpi elämän.
Seuraava AfterWalk-kävelylenkki järjestetään pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 19.4. klo 17.15. Ohjelmassa on liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17.15. Olisi mukava nähdä kasvotusten pitkästä aikaa, tervetuloa mukaan!
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan ja sen tuomat valtavat vaikutukset ovat eduskuntatyössä päällimmäisenä. Kaiken keskellä on eduskunnan tehtävä rakentaa tulevaisuutta ja toivoa. Sivistys, tiede ja osaaminen ovat maamme hyvinvoinnin perusta. Eduskunnassa viime viikolla käsittelemämme koulutuspoliittinen selonteko on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen.
Sivistysvaliokunta antoi mietinnössään poikkeukselliset moitteet hallitukselle selonteon valmistelusta. Työ oli sovittu tehtävän yhdessä, mutta hallitus sivuutti asiaa valmistelemaan asetetun parlamentaarinen työryhmän. Tämä oli ikävä virhe, onhan selonteon tarkoitus luoda maallemme yhtenäinen linja. Onneksi sivistysvaliokunta yhteisvoimin paikkasi selonteon valuvikoja kuulemalla asiantuntijoita ja tekemällä lukuisia lausumia yhtenäisemmän näkemyksen saamiseksi. Iloitsen sivistysvaliokunnassa ja eduskunnassa löytyneestä hyvästä yhteistyöstä.
Eduskunta edellytti sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen antavan vielä kevätistuntokaudella selvityksen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta, jossa on huomioitava mietinnön kannanotot ja valiokunnan selonteon linjojen täsmentämiseksi tekemä valtava määrä lausumia. Hallitus sai siis mittavat kotiläksyt. Tämä oli poikkeuksellinen mutta välttämätön toimi.
Korjauslistan kärkeen laitettiin selonteossa hellitty ajatus yhtenäisemmästä toisesta asteesta. Sivistysvaliokunta linjasi, että lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on oltava erilliset rahoitus-, ohjaus- ja järjestämislainsäädäntönsä, jotka huomioivat koulutusmuotojen erilaiset tavoitteet ja tehtävät. Yhteistyötä tietenkin tehdään, mutta ammattilukio- ja nuorisokouluhaaveet on hallituksen kuopattava.
Sivistysvaliokunta edellytti myös rahoitustarpeiden huomioimista julkisen talouden suunnitelmissa ja budjetissa. Tämä korostui, kun iso osa hallituksen lisäpanostuksista opetukseen on pätkärahaa ja tieteeseen kohdistuu historiallisen suuri leikkausuhka. Hankerallin sijaan opettajien ja koronasta elpyvien oppilaiden on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä.
Kokoomuksen kehyksiä kunnioittaen tehdyssä vaihtoehtobudjetissa, panostimme pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.) ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Hallituksen budjettiesityksessä nämä ovat määräaikaisia. Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonalla. Lukiokoulutuksen rahoitusmalli on uudistettava. Lukiokoulutus tarvitsee puolustajansa.
Sivistysvaliokunta linjasi, että tiede ja tutkimus on selonteossa liian ohuesti. Tämä on vakava puute. Epäselvää on edelleen, peruuko hallitus kaikki tulossa olevat tutkimus- ja koulutusleikkauksensa ja onko hallitus aikeissa omalla vahtivuorollaan kantaa vastuun toimista, joilla päästään kasvu-uralle kohti juuri parlamentaarisesti sovittua neljän prosentin TKI-tavoitetta. Kokoomuksen rakentamassa kehysten sisällä pysyvässä vaihtoehtobudjetissa on onnistuttu tähän löytämään ratkaisu. Lisäksi pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla eurolla tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä.
Koulutustason nostamisessa tavoitteena on oltava se, että vähintään puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, mikä edellyttää korkeakoulujen aloituspaikkojen nostoa edelleen. Iloitsen terveydenhuollon maisterikoulutuksen palauttamisesta Helsingin yliopistoon. Totean, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on perusteltua lisätä painotetusti pääkaupunkiseudulle, jossa paikkamäärä suhteessa toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin nuoriin on aivan liian alhainen.
Taloudellista lisäresursointia tarvitaan koko koulutuksen keston ajalta opetukseen ja siihen liittyvään tutkimukseen. Nyt paikkoja on lisätty ilman riittävää rahoitusta. Se johtaa tutkimuksen ja opiskelijakohtaisen rahoituksen leikkaantumisen. Toimeenpanosuunnitelmassa on etsittävä tähän ratkaisuja. Yhtälö on kaikkea muuta kuin helppo ja edellyttää asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen.
Eduskunta edellytti viisaasti ja tiukasti, että hallituksen on luotava uskottava näkemys siitä, miten tulevaisuuden koulutustarpeita ja suomalaista koulutusjärjestelmää rahoitetaan. On eduskunnan tahto, että tuleva kehysriihi olisi myös sivistysriihi.
Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien kohdalla toteudu. Ongelmiin on tartuttava vaikuttavasti varhaisessa vaiheessa, huomioiden oppimisen tärkeimmät vuodet, eli varhaisvuodet. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme erillistä määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkojen lisäämiseksi yliopistossa. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen opettajapulan ratkaisemiseen tarvitaan ripeästi useita eri keinoja. Pienten lasten opettajuus on maailman tärkeimpiä tehtäviä.
Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä torstaina 7.4. klo 17.15 Facebook-liveen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan ja sen tuomat valtavat vaikutukset ovat eduskuntatyössä päällimmäisenä. Näen Nato-jäsenyyden parhaana saatuvilla olevana ratkaisuna lisätä Suomen turvallisuutta ja lähialueen vakautta. Olen, ja eduskuntaryhmämme on valmis jättämään hakemuksen välittömästi. Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä.
Valtioneuvoston on antaa lähipäivinä eduskunnalle turvallisuuspoliittisen selonteon. Selonteon käsittelyn rinnalle puhemiesneuvosto on asettanut koordinaatioryhmän, jonka tehtävä on muodostaa eduskunnalle kanta Natoon liittymisestä. Jos eduskunta päätyy kannattamaan Nato-jäsenyyden hakemista, tekee päätöksen tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta. Eduskunnan on toimittava asiassa ripeästi. Jottei Suomeen koskaan tulisi sotaa, on siihen parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava.
Oli kunnia vastaanottaa yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomus kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta. Nostin puheessani esille useita toimia, joita vielä tällä eduskuntakaudella on syytä saada yhdenvertaisuuden edistämiseksi eduskunnassa tehtyä.
Odotan eduskuntaan malttamattomana vammaispalvelulainsäädännön uudistusesitystä. Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää ja heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittamiseen ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen liittyy esteitä, asenteellisia ja rakenteellisia. Työllistymiseen liittyvien esteiden purkaminen on yksi keskeinen kokonaisuus ratkaistavaksi.
Sukuelinten silpominen on tyttöjen ja naisten ihmis- ja perusoikeuksia järkyttävällä tavalla loukkaava väkivallan muoto. Silpominen on kiellettävä erillislailla. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen yhdessä Sofia Vikmanin kanssa.
Kokoomus haluaa kehittää Suomea yhä tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi maaksi, jossa jokainen voi elää turvallisesti ja rauhassa, omana itsenään, ilman syrjintää ja pelkoa.
Koulutuspoliittinen selonteostaan hallitus sai koko eduskunnalta kotiläksyn tarkistaa linjauksiaan. Hallitus oli ohittanut selonteon valmistelussa valmistelua varten nimetyn parlamentaarisen työryhmän. Selonteko oli monin tavoin puutteellinen, mutta sivistysvaliokunnan ponnistelun ansiosta saimme sitä paikattua. Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä edellyttää erityisesti investointeja varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, sillä varhaisvuodet ovat tärkeimmät oppimisen vuodet. Lue lisää täältä: https://bit.ly/3x5yiJj
Päätöksemme opiskeluhuollon palveluista oli lasten ja nuorten etu
Iloitsen Helsingin kaupunginvaltuustossa tehdystä kokoomuksen vahvasti ajamasta yksimielisestä päätöksestä pitää opiskeluhuollon palvelut kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sekä yksityisten ja muiden opetuksen järjestäjien nykyisen kaltaisella järjestelyllä. Oli viisasta, ettemme uhranneet oppilashuoltoa alueuudistuksen alttarilla. Olisi ollut valtava riski, että oppilashuollon voimavarat valuisivat paikkaamaan puutteellisia sote-palveluja varhaiskasvatuksen ja opetuksen kustannuksella. Oli viisasta kuulla opettajien ja koko koulun väen ääntä. Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11097
Helsingin katujen kunnossapitoon tarvitaan ryhtiliike
Kuluneen talven aikana liikkuminen jalan Helsingissä on ollut vaikeaa, vaarallista ja osin jopa mahdotonta. Liukastumisesta johtuvia vammoja on enemmän kuin vuosikausiin. Pyysin kaupunginhallituksessa kunnossapidon linjauksista
lisäselvityksen. Kaupunginhallituksessa edellytimme yksimielisesti ryhtiliikettä katujen kunnossapitoon. Linjasimme, että jalankulun väylien ylläpidon kehittäminen ja tason parantaminen ovat kiireellisiä toimia. Hyväksyimme Helsingin ensimmäisen kävelyn edistämisohjelman. Tarkoitus on edistää kävelyä suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa sekä huomioida viihtyvyys, turvallisuus, viheralueet, riittävä penkkien määrä ja palveluiden saavutettavuus kävellen.
Hallituksen tekemättömyys vaarantaa yliopistosairaaloiden jatkon
Aluehallintouudistus hyväksyttiin eduskunnassa hallituspuolueiden enemmistöllä ilman toimivaa ja valmista rahoitusmallia. Rahoitusmalli johtaa rahoituksen leikkaantumiseen erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä. Myös HUS:n rahoitus leikkaantuu uudistuksen myötä. Lisäksi yliopistosairaaloiden rooli ja rahoitus on edelleen varmistamatta. Hallituksen on tulevassa kehysriihessä esitettävä asiaan ratkaisut.
Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaukset on suuri virhe
Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit. Koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä
aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Kela-korvauksien romuttaminen ja ihmisten hoitoon pääsyn heikentäminen on kylmää ja vastuutonta politiikkaa. Romuttamisen sijaan Kela-korvauksia pitäisi enemminkin nostaa.
Yliopistossa opiskeluni alkuaikoina tein yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoessani viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan, ihmisen rinnalla osaston töiden painaessa päälle tuli minusta vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Vaikka Suomessa on tehty kehittämistyötä ja laadukkaasta hoidosta on hyviä esimerkkejä, hoidoissa on alueellisia eroja ja räikeitäkin puutteita. Vauhdittaakseni yhdenvertaisen ja inhimillisen saattohoidon toteutumista, tein asiasta lakialoitteen pohjautuen asiantuntijoiden esitykseen. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.
Vakavina aikoina on entistäkin tärkeämpi huolehtia omasta ja läheisten terveydestä sekä hyvinvoinnista. Nostin Muisti-lehden pääkirjoituksessa esille tarpeen luoda keinoja, joilla erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat huolehtia aivoterveydestään, erityisesti muistisairauksien riskitekijöiden ehkäisyn näkökulmasta. On luotava Suomi, jossa kukaan ei jää yksin avuntarpeen kanssa. Lue kirjoitus täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11171
Liikunta on parasta lääkettä
Maaliskuussa vietettiin myös keltaisen nauhan päivää, joka muistuttaa vuosittain arkiliikunnan merkityksestä. Korostin Kokoomusnaisten vieraskynäkirjoituksessani arkiliikunnan tärkeää roolia sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä elämän laadun ylläpitäjänä. Lue kirjoitus täältä: https://www.kokoomusnaiset.fi/liikunnallinen-arki-on-paras-laake-kaikenikaisille/
Toimenpidealoitteeni purkaa esteet uusien syövän yhdistelmähoitojen antamisesta
Pidin eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajan roolissa puheenvuoron Tiedekulmassa Cancer IO:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa julkaistiin Cancer Immunotherapies in Finland-raportti. Esteet uusien syövän yhdistelmähoitojen antamiselle pitää poistaa viipymättä erillislainsäädännöllä. Tehokkaaksi todetun muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavan lainsäädännön odotteluun eikä aikaa vieviin kokonaisuudistuksiin olisi aikaa Suomella, eikä etenkään vakavasti sairailla syöpäpotilailla. Asiaa vauhdittaakseni olen eduskunnassa tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. Lue lisää täältä: https://www.facebook.com/100057737335476/posts/404067661527808/?d=n
Johtamani eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän terveiset
Iloitsen uudesta Ulkosuomalaisstrategiasta vuosille 2022–2026. Sen tavoitteena on kehittää ulkosuomalaisille saatavilla olevia palveluja, hyödyntää heidän osaamistaan ja tiivistää heidän siteitä Suomeen. Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen verkosto ihmisiä, joilla on erilaisia Suomen valtionhallintoon liittyviä palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmämme tarkoitus on olla Arkadianmäellä ulkosuomalaisten äänitorvi ja yhteistyötaho. Kirjoitin ystävyysryhmämme puheenjohtajana ajatuksiani uudesta Ulkosuomalaisstrategiasta. Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11164
Kokoomusedustajat: Hallituksen tekemättömyys vaarantamassa yliopistosairaaloiden jatkon
Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksessa yliopistosairaaloiden rooli ja rahoitus on edelleen varmistamatta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho vaativat hallitukselta pikaisesti yliopistosairaaloiden roolin ja tehtävät turvaavan lainsäädännön antamista.
”Yliopistosairaaloiden tehtävät vaativan erikoissairaanhoidon, lääketieteellisen koulutuksen ja kliinisen tutkimuksen osalta ovat elintärkeä osa suomalaista korkealaatuista terveydenhuoltoa. Sote-alan kannalta välttämättömän tutkimuksen ja koulutuksen kohtalo on ratkaistava kehysriihessä ja tuomalla täsmentävää lainsäädäntöä eduskunnan käsiteltäväksi”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.
”Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Pidän vaarallisena valuvikana, että maastamme puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja koulutus rahoitetaan. Suomalaisen erikoissairaanhoidon mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa on turvattava lailla ja yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa”, Sarkomaa sanoo.
”Miten yliopistosairaalat voivat ylläpitää sen hoitamia vaativia ja korkeaa ammattitaitoa ja osaamista vaativia tehtäviä, kuten vaativia lasten sydänleikkauksia, lääketieteellisiä tutkimuksia, valmiutta yhteiskunnan kriisitilanteiden hoitoon ja uusien ammattilaisten koulutusta, jos sille ei ole osoitettu siihen erillistä rahoitusta? Yliopistosairaaloilla on vastuullaan vaativia tehtäviä, joita ei voi jättää tekemättä”, sanoo Laiho
Eduskunta edellytti soteuudistuksen yhteydessä, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa. Lisäksi edellytettiin, että hallituksen on turvattava yliopistollisten sairaaloiden mahdollisuus tehdä edelleen tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta.
”Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa valtiolta, mutta yliopistosairaaloiden asemaa ja rahoitusta ei ole laissa erikseen säädelty. On käsittämätöntä, että hallitus ei alun perin varmistanut yliopistosairaaloiden roolia jo osana soteuudistusta. Nyt uudet aluevaltuustot ovat jo aloittaneet työnsä, mutta yliopistosairaaloiden asema ja rahoitus ovat edelleen täysin auki. Yliopistosairaaloiden toiminta ja rahoitus tulee olemaan suurissa ongelmissa hyvinvointialueiden aloittaessa, jos asiaa ei kiireellisesti korjata”, edustajat sanovat.
Sarkomaa ja Laiho kantavat huolta myös soten rahoitusmallista, joka vähentää varsinkin Uudenmaan alueen ja HUS:n rahoitusta. Edustajat muistuttavat, että pääkaupunkiseudun erityistarpeet, kuten suuren maahanmuuttajaväestön, sekä päihteiden ja syrjäytymisen aiheuttamat lisäpalvelutarpeet on huomioitava myös rahoituksessa.
”Rahoitusmallia tulee korjata. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa”, edustajat sanovat.
Ihmisten kasvava huoli elämän viime hetken hoidon ja hoivan laadusta on kuultava.
Opiskellessani yliopistossa tein hoitajana yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin usein viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan, ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.
Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta asetettiin sosiaali- ja terveysministeriön toimesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asiantuntijajoukko. Ryhmä esitti viime vuonna yksimielisesti lainsäädäntömuutoksien olevan välttämättömiä laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Kannan raskasta huolta siitä, että hallituksen lakiesitystä ei näy eikä kuulu. Nykyinen eriarvoinen tilanne on epäinhimillinen ja kestämätön.
Hallituksen aikeet yrittää korjata tilannetta hankkeilla on täysin riittämätön. Vaikka Suomessa on tehty paljon kehittämistyötä ja meillä on hyviä esimerkkejä laadukkaasta saattohoidosta, on elämän viime hetkien hoidossa merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitäkin puutteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tutkimustulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Palliatiivisen hoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää myös kokonaan saamatta.
Eurooppalaisessa vertailussa palliatiivisen hoidon erityistason palvelujemme saatavuus sijoittuu keskitasoon. Vertailussa Suomea heikompi tilanne oli lähinnä Itä-Euroopan maissa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on viimeinen.
Vauhdittaakseni saattohoidon ja palliatiivisen hoidon nopeaa ja yhdenvertaista toteutumista, olen tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän esityksen pohjalta.
Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saatto- ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki-termillä.
Massiivisen aluehallintouudistuksen myllerryksessä ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista.
Lainsäädännön ja riittävien voimavarojen lisäksi on maassamme panostettava henkilökunnan koulutukseen ja tiedon lisäämiseen. Viime kädessä laadukkaan saattohoidon tasa-arvoisen toteutumisen turvaa osaava terveydenhuollon henkilökunta.
Ihmiselämää on kunnioitettava loppuun saakka. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan tai yksin. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestymään kuolemaan on tärkeä osa saattohoitoa. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.
Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä tiistaina 15.3. klo 17.00 Facebook-liveen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Kokoomusedustajat: Hallitus romuttaa Kela-korvaukset, vaikka hoitojonot ennätyksellisen pitkät
Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho pitävät vastuuttomana hallituksen aikomusta toteuttaa Kela-korvauksiin merkittävät leikkaukset. Eduskuntapuolueiden loppuvuodesta sopima yksimielinen kanta oli, että yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Myös Kelassa on oltu jättileikkauksista huolissaan ja työmarkkinajärjestöt ovat ottaneet vahvasti kantaa siihen, että nyt ole oikea aika Kela-korvauksien leikkauksille. Edustajat pitävät käsittämättömänä sitä, että hallitus yksipuolisesti hylkäsi parlamentaarisen sovun, eikä kuuntele asiantuntijoiden varoituksia, vaan jatkaa Kela-korvausten leikkausten valmistelua.
”Koronan vaikutuksesta hoitovelka on ennätyksellinen. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suuren mullistuksen edessä. Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Lisäksi Kelan korvaamista lääkäripalveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista. Kela-korvausten alasajo tässä tilanteessa on vastuuton, sillä se tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta”, edustajat sanovat.
Ministeri Lindén on tuoreeltaan (HS 12.3.) nostanut esiin huolen koronan vaikutuksesta hoitamatta jääneistä kansantaudeista ja puhunut jopa hoitopommista. Hallituksen aikeena on myös kiristää hoitotakuuta kiireettömässä hoidossa kolmesta kuukaudesta viikkoon. Kokoomusedustajien mielestä Kela-korvausten leikkaus on ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa.
”Kela-korvausten leikkaukset johtavat julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään, kun yhä useampi yksityisiä palveluita käyttänyt siirtyy julkisen palvelun jonoon. Ministerin kuvaama hoitopommi on todellakin käsillä, jos hoitoon pääsyä ei varmisteta ottamalla kaikki toimijat mukaan purkamaan jonoja. Kokoomuksen mielestä koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi Kela-korvauksia olisikin ennemmin nostettava. Lisäksi on otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa”, edustajat sanovat.
Aivosairaudet vaikuttavat lähes jokaisen suomalaisen elämään suoraan tai välillisesti läheisen kautta. Silti suurin kansansairautemme jää liian usein varjoon. Muistisairauteen tai muuhun vakavaan aivosairauteen sairastuu puolet naisista ja joka kolmas 45 vuotta täyttänyt mies loppuelämänsä aikana.
Aivoterveyden ja aivosairauteen sairastuneiden hyvän elämän edistämiseksi on viisasta rakentaa kansallinen aivoterveysohjelma. Tarvetta on luoda keinoja, joilla erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat huolehtia aivoterveydestään, erityisesti muistisairauksien riskitekijöiden ehkäisyn näkökulmasta.
FINGER-tutkimushankkeen elintapainterventiot vaikutuksineen ovat rohkaisevia. Aivoterveysohjelman vaikuttavuutta lisää sekin, että aivosairauksiin sairastumisen riskiä vähentävät toimet ehkäisevät muitakin kansansairauksia ja lisäävät jo sairastuneiden elämän laatua. Säännöllinen liikunta, terveellinen ravinto, riittävä uni, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen ovat tärkeitä kaikille. Lopulta perintötekijät määräävät sattuman ohella sen, mitä aivosairauksia tulemme sairastamaan. Sairaus voi koskettaa ketä vain meistä.
Aivoterveysohjelma olisi odotettu kädenojennus muistisairauksien ja muiden aivosairauksien merkityksen ymmärtämiseksi, niiden aiheuttamien inhimillisten ja muiden haittojen ehkäisemiseksi. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on oiva aika vauhdittaa suurimpien kansansairauksien yhdenvertaista varhaisdiagnosointia, laadukasta hoitoa ja kuntoutusta.
On luotava Suomi, jossa kukaan ei jää yksin avuntarpeen kanssa. Erityisesti omaistaan auttavien tilanne kaipaa kohennusta. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden vauhdittaminen on koko Suomen asia.
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Muistiliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja
ULKOSUOMALAISET ovat monipuolinen verkosto ihmisiä, joilla on erilaisia Suomen valtionhallintoon liittyviä palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. On arvokasta, että ulkosuomalaiset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan kotimaansa kehitykseen. Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmämme tarkoitus on olla Arkadianmäellä ulkosuomalaisten äänitorvi ja yhteistyötaho. Iloitsen uudesta Ulkosuomalaisstrategiasta vuosille 2022–2026. Sen tavoitteena on kehittää ulkosuomalaisille saatavilla olevia palveluja, hyödyntää heidän osaamistaan ja tiivistää heidän siteitä Suomeen. On mainiota, että tarkoitus on terävöittää viranomaisviestintää tavoittamaan ulkosuomalaiset nykyistä paremmin. Toiveita olemme saaneet erityisesti verotusta ja sosiaaliturvaa koskevan viestinnän ajantasaisuudesta. Ryhmämme tekee työtä yhdessä Suomi-Seuran kanssa strategian tavoitteiden ja toimien edistämiseksi. Jotta arki sujuisi ulkomailla asuessa, ulkosuomalaiset ovat peräänkuuluttaneet digitaalisten palveluiden käytön helpottamista. Strategiaan onkin kirjattu ajamamme tavoite ajasta ja paikasta riippumattomasta asioinnista viranomaisten kanssa ja sähköistä asiointia helpottava mobiilisovellus, joka luodaan vuoden 2023 puoliväliin mennessä. Uudistus tulee tarpeeseen, ettei ulkosuomalaisten tarvitse välttämättä olla suomalaisten pankkien asiakkaita voidakseen käyttää suomalaisia palveluja. Vauhditamme myös passeihin ja sosiaaliturvaan liittyvän asioinnin sujuvoittamistavoitteita. Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri kulkevat suomalaisten mukana maailmalla. Ulkosuomalaisten yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen ja kulttuurin avulla. Vahvistamisen tukena toimivat Suomi-koulut tekevät hienoa työtä. Ryhmämme on vuosittain valtion talousarvion käsittelyssä onnistunut korottamaan Suomi-koulujen rahoitusta. Keskeinen tavoite on tason nostaminen pysyvästi, ettei rahoituksen saaminen olisi jokavuotinen taistelu.
Yhteistyötä ja vuoropuhelua toivoen
Sari Sarkomaa Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän puheenjohtaja Kansanedustaja (kok) Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.
Opiskellessani yliopistossa tein hoitajana yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin usein viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan, ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.
Vaikka Suomessa on tehty paljon kehittämistyötä ja meillä on hyviä esimerkkejä laadukkaasta saattohoidosta, on elämän viime hetkien hoidossa merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitäkin puutteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tutkimustulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Palliatiivisen hoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää myös kokonaan saamatta.
Eurooppalaisessa vertailussa palliatiivisen hoidon erityistason palvelujemme saatavuus sijoittuu keskitasoon. Vertailussa Suomea heikompi tilanne oli lähinnä Itä-Euroopan maissa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on viimeinen.
Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta asetettiin elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asiantuntijajoukko. Ryhmä esitti viime vuonna yksimielisesti lainsäädäntömuutoksien olevan välttämättömiä laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Kannan raskasta huolta siitä, että hallituksen lakiesitystä ei näy eikä kuulu. Nykyinen eriarvoinen tilanne on epäinhimillinen ja kestämätön.
Vauhdittaakseni saattohoidon ja palliatiivisen hoidon nopeaa ja yhdenvertaista toteutumista, olen tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän esityksen pohjalta.
Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saatto- ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki-termillä.
Massiivisen aluehallintouudistuksen myllerryksessä ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista.
Lainsäädännön ja riittävien voimavarojen lisäksi on maassamme panostettava henkilökunnan koulutukseen ja tiedon lisäämiseen. Viime kädessä laadukkaan saattohoidon tasa-arvoisen toteutumisen turvaa osaava terveydenhuollon henkilökunta.
Ihmiselämää on kunnioitettava loppuun saakka. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan tai yksin. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestymään kuolemaan on tärkeä osa saattohoitoa. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.
