Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Ennakointikamarin selvityksen mukaan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lukumäärä jää selvästi muita maakuntia alhaisemmaksi suhteessa alueen toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin. Ennakointikamarin selvitys tarkastelee korkeakoulujen aloituspaikkamääriä ja korkeakoulujen vetovoimaisuutta.

Helsingin seudulla toimii neljä yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua. Vaikka aloituspaikkojen lukumääriä on viime vuosina nostettu, Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikat ja opiskelemaan valittujen opiskelijoiden määrät ovat jääneet alemmalle tasolle verrattuna muiden maakuntien korkeakouluihin. Samaan aikaan Uudenmaan osuus maan opiskeluikäisestä ja työikäisestä väestöstä on kasvanut, ja yritysten osaajapula on pahentunut voimakkaasti. 

Ennusteiden mukaan työ- ja opiskeluikäisen väestön määrä Uudellamaalla kasvaa aina 2030-luvulle asti, ja samaan aikaan alueen yrityksillä on kasvava osaajatarve, mutta maakunnan korkeakouluille myönnetyt korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat jäljessä. Uudenmaan korkeakoulujen kova vetovoima näkyy hyvin Laurea-ammattikorkeakoulussa, johon oli kevään 2021 yhteishaussa 6,2 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Luku oli maan korkein. 

Aloituspaikkojen määrä Uudenmaan korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa opiskelupaikkojen kysyntään, jota indikoivat Uudenmaan 2. asteen tutkintojen korkea osuus sekä maakunnan korkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden suuri osuus suhteessa koko maahan. Silti Uudenmaan korkeakoulujen osuus koko maan aloituspaikoista ja opiskelemaan valituista on laskenut useita prosenttiyksiköitä vuodesta 2016 vuoteen 2021. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten kynnys päästä opiskelemaan Uudenmaan korkeakouluihin on huomattavasti korkeampi kuin muun Suomen korkeakouluihin.

Tämä korkeakoulujen aloituspaikkojen alimitoitus on johtanut siihen, että Uudenmaan 2. asteen tutkinnon suorittaneiden hakemukset muun Suomen ja ulkomaisiin korkeakouluihin ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, sen sijaan muualta Suomesta Uudellemaalle kasvu on ollut vähäistä.

Useissa korkeakouluissa on opintoaloja, joihin valittujen opiskelijoiden määrä ylittää ensisijaisten hakijoiden määrän, ja suuri osa valituista ei ota vastaan tarjottua opiskelupaikkaa.  Korkeakoulujärjestelmä on tehoton, jos siihen sisältyy pitkäaikaisesti useita opintoaloja, joissa korkeakoulujen väliset erot ovat erittäin suuria ensisijaisten hakijoiden ja opiskelijoiksi valittavien välisessä suhteessa.

Viime vuosina noin 7 500 Uudellamaalla asuvaa nuorta aloitti vuosittain opiskelun muiden maakuntien korkeakouluissa ja noin 4 000 muissa maakunnissa asuvaa Uudenmaan korkeakouluissa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttovirta suuntautuu kuitenkin muista maakunnista Uudellemaalle, jossa on eniten tarjolla korkeakoulutusta vastaavia työpaikkoja. Väestöennusteiden mukaan suurimpien kaupunkiseutujen maakuntien ulkopuolella työikäinen ja opiskeluikäisen väestön supistuminen tulee jatkumaan, ja potentiaalisten korkeakouluopiskelijoiden määrä tulee vähenemään.

Uudellamaalla tilanne on päinvastainen: työikäinen ja opiskeluikäinen väestö kasvaa ennusteiden mukaan ainakin 2030-luvun lopulle asti. Muutos vähentää erityisesti maakuntakorkeakoulujen opiskelupaikkojen kysyntää, mutta lisää edelleen Uudenmaan opiskelupaikkojen tarvetta. Työikäisen ja myös opiskeluikäisen väestön väheneminen suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella tulee siis johtamaan siihen, että korkeakoulumaakuntien välinen eriytyminen tulee jatkumaan, sillä selvityksen mukaan Uudellamaalla ja osin suurissa korkeakoulumaakunnissa omien nuorten hakemukset tulevat edelleen kasvamaan ainakin 2020-luvulla, samalla kun keskisuurissa ja pienissä korkeakoulumaakunnissa alueiden omien nuorten hakemukset maakuntien korkeakouluihin tulevat supistumaan, jolloin todellinen opiskelupaikkakysyntä tulee laskemaan.

Ennakointikamarin mukaan sekä työvoiman kysyntä että osaajapulasta raportoivien työnantajien osuus ovat Uudellamaalla palanneet ennen koronaa käynnistyneelle kasvu-uralle, eikä tilanteeseen ole nähtävissä ratkaisua ilman riittäviä panostuksia alueella tarjottavaan koulutukseen.

Uudenmaan korkeakouluihin on suunnattava lisäaloituspaikkoja. Lisäksi niiden on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat. Tämä on niin Uudenmaan kuin koko maan kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Vallitseva tilanne on sekä huonoa korkeakoulu- että aluepolitiikkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

-Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja vastaavien korkeakoulujen määrärahojen nostamiseksi? 

Helsingissä 10.02.2022

Sari Sarkomaa kok.

Julkaistu

Tiedote 5.2.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Ministeri Lindénillä näytön paikka – nyt katsotaan lunastaako hallitus lupaukset Terapiatakuusta

Lausuntokierrokselle esitelty hoitotakuulainsäädännön luonnos ei sisältänyt terapiatakuuta. Mielenterveyspalveluiden asiantuntijat nostivat Helsingin Sanomissa 4.2. esiin huolen, että hoitotakuu uhkaa jopa heikentää pääsyä mielenterveyspalveluihin. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Mia Laiho vaativat perjantaina nimitetyltä uudelta peruspalveluministeri Aki Lindéniltä toimia terapiatakuun sisällyttämiseksi hoitotakuulainsäädäntöön.

”Hallitus on pettänyt niin ihmiset kuin mielenterveysjärjestöt. Vielä on kuitenkin mahdollista korjata tilanne ja lunastaa lupaukset. Terapiatakuun toteuttamisen kannalla ovat kaikki eduskuntapuolueet, joten kannatusta varmasti löytyy. Tuoreen peruspalveluministeri Lindénin on otettava huomioon mielenterveysjärjestöjen osoittamat puutteet lakiluonnoksessa ja korjattava hoitotakuuesitystä ennen eduskuntakäsittelyä”, edustajat vaativat.

”Terapiatakuu -kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa on jo kahden vuoden ajan estetty hallituspuolueiden toimesta. Tätä on perusteltu sillä, että terapiaan pääsyä tullaan parantamaan osana hoitotakuulainsäädäntöä. Myös peruspalveluministeri Krista Kiuru on toistuvasti vakuuttanut, että viikon hoitotakuu koskee niin fyysistä kuin psyykkistäkin hoitoa. Lupaukset on kuitenkin rumasti petetty rajaamalla psykoterapia ja muu psykososiaalinen hoito hoitotakuun ulkopuolelle”, edustajat sanovat.

Kokoomusedustajat mustuttavat, että hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin on koronapandemian myötä entisestään vaikeutunut.

”Mielenterveysongelmat aiheuttavat menetettyjä työtunteja, pudottavat nuoria koulutuspolulta ja työstä. Tilanne on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätön. Jo toista vuotta on heitetty hukkaan mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisessa, kun hallituspuolueet ovat vitkutelleet terapiatakuun käsittelyä”, edustajat sanovat.

Kokoomusedustajat muistuttavat ministeri Lindéniä siitä, että hän itse kysyi ministeri Kiurulta kyselytunnilla 7.10.2021 klo 16.42: ”Kysynkin nyt ministeriltä: missä aikataulussa me olemme saamassa tämän hoitotakuun, jonka osa on tämä terapiatakuu?” Samaa kysyvät nyt kokoomusedustajat Lindeniltä.

”Ministeri Lindénin on nyt selväsanaisesti kerrottava, miten asia on. Kirjataanko terapiatakuun terveydenhuoltolakiin, vai ei? Mikäli tahtoa asian korjaamiseen ei ministeriltä löydy, on eduskunnan viimein saatava käsitellä kansalaisaloite Terapiatakuusta. Siinä punnittaneen hallituspuolueiden puheet lopullisesti”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, p. 050 511 3033

Paula Risikko, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, p. 050 511 3107

Mia Laiho, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, p. 050 433 6461

Julkaistu

Eduskuntaryhmämme on huolissaan polttoaineiden hinnan ja arjen kustannusten noususta – esitämme oman korjaussarjamme.

Vaadimme hallitukselta pikaisia toimia Suomen kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseksi.
Eduskuntaryhmämme ei ole mukana perussuomalaisten laatimassa välikysymyksessä. Yhdymme epäluottamukseen hallitusta kohtaan, mutta pidämme perussuomalaisten ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi vastuuttomina ja epärealistisin kalliina.

Meillä on vastuullisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin. Esitämme ammattidieselin käyttöönottoa, työmatkavähennyksen laajentamista ja sähkön siirtohintojen kohtuullistamista. Haluamme myös vahvistaa kotimaisen energian tarjontaa, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Suomi tarvitsee lisää edullista ja puhdasta energiaa.

Pitkäaikainen tavoitteemme on ollut kokonaisveroasteen ja erityisesti työn verotuksen keventäminen. Kaikille tuloluokille kohdistuvat veronkevennykset parantaisivat suoraan suomalaisten ostovoimaa. Vaadimme hallitukselta  aktiivisia toimia talouskasvun vauhdittamiseen, tuottavuuden vahvistamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen kohti pohjoismaista tasoa.

Täsmätoimemme:

1. Kattavampi työmatkavähennys tukemaan myös pitkien matkojen työssäkäyntiä.
2. Ammattidiesel-veronpalautus hillitsemään ammattiliikenteen kustannuksia.
3. Sähkön siirtohinnat kuriin lisäpaketilla.
4. Selvitetään alennettu sähkövero talvikuukausille.
5. Selvitetään keinoja taittaa polttoaineveroa alaspäin tilanteissa, joissa öljyn hinta nousee poikkeuksellisesti.
6. Lisää kotimaista energiaa – nopeampaa luvitusta ja lakien uudistaminen pienydinvoimaloita varten.
7. 800 miljoonan euron palkkaveronkevennykset ostovoiman tukemiseksi Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin mukaisesti.

Lisäksi kannustamme ja olemme valmis osallistumaan energian hinnoitteluun laajemmin vaikuttavien toimien valmisteluun, mikä on tehtävä huolella eikä huolettomasti heitellen.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Sylva-säätiön tuoreen raportin mukaan syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat tarvitsevat terapeuttista tukea, vertaistukea ja epävirallista tukea koko lapsen hoitopolun ajan. Vanhemmat kokevat, että muu perhe jää usein huomiotta tai se huomioidaan vain diagnoosivaiheessa.

Raportti ’Kiitollisuutta, taloushuolia ja psyykkistä kuormitusta’ avaa syöpään sairastuneen lapsen vanhemman kokemuksia hoitopolun varrelta. Raportti sisältää Sylva-säätiön keväällä 2021 Nordic Healthcare Group:illa (NHG) teettämän kyselytutkimuksen, joka kartoitti vanhempien kokemuksia perheen voinnista, toivotuista tuen muodoista ja tuen tarpeista. Perheiden kokemukset hoitopoluista ovat hyvin erilaisia ja vanhempien kokemuksia kartoitettiin myös haastatteluiden ja dialogien avulla. Raportin mukaan vastaajien kokemus omasta voinnista oli huonoimmillaan paitsi heti diagnoosivaiheessa, myös edelleen hoitojen loputtua. Vastaajista 55 % kertoi perheensä voivan hyvin, mutta vain 45 % vastaajista arvioi oman vointinsa hyväksi.

Vanhempien ja sisarusten voinnin heikentyminen jää usein selvittämättä: peräti joka viides vastaajista koki, että sairaalassa ei koskaan tiedusteltu muiden kuin lapsen vointia.

Vastaajista 84 % oli vähentänyt tai lopettanut päivätyönsä lapsen sairastuttua syöpään. Tämä tukee aiempaa rekisteripohjaista tutkimusta, jossa äitien työtulot vähenivät dramaattisesti lapsen syöpädiagnoosin myötä. Koska lähes joka perheessä toinen vanhemmista jää kotiin tai vähentää työssäkäyntiä, lapsen sairaus lisää taloudellista huolta. Taloudellisen tuen ja neuvonnan tarve nousi erityisesti matalatuloisten ja ei-hyvinvoivien perheiden vastauksissa.

Raportin mukaan syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat tarvitsevat erityisesti terapeuttista tukea. Perheet kokivat tarvitsevana terapeuttista tukea eri vaiheissa lapsen hoitopolkua. Vanhemmat toivovat, että eri tukimuotoja tarjottaisiin aktiivisesti koko hoitopolun ajan, erityisesti diagnoosivaiheessa ja silloin, kun hoidot loppuvat. Eri tuen muodoista kysyttäessä vanhemmat nostivat terapeuttisen tuen tarpeen rinnalle myös vertaistuen ja epävirallisen tuen. Epävirallisella tuella tarkoitetaan kuulumisten vaihtoa, voinnin tiedustelua ja esimerkiksi lasten hoitoa.

Tutkimuksissa kartoitettiin myös perheiden ja vastaajien vointia. 45% vastaajista arvioi, että perhe ei ole voinut hyvin viimeisen kuukauden aikana ja 55%, että eivät itse ole voineet hyvin. Vastaajat olivat lähes yksinomaan (91%) syöpään sairastuneiden lasten äitejä. Vanhempien vointi oli selvästi huonoimmillaan lapsen syöpähoitojen alussa ja niiden päätyttyä. Vanhempien ja sisarusten voinnin heikentyminen jääkin usein selvittämättä: peräti joka viides vastaajista koki, että sairaalassa ei koskaan tiedusteltu muiden kuin lapsen vointia.

Paluu arkeen syöpähoitojen jälkeen ei aina olekaan suuri helpotus. Uskon, että systemaattisella psykososiaalisella tuella näitä vaikutuksia voidaan merkittävästi pienentää ja tätä tukee myös kansainvälinen tutkimustieto. Hyvän syövän hoidon lisäksi psykososiaalisen tuen arviointi tulisi tehdä useaan otteeseen hoitojen alussa, hoitojen aikana sekä niiden jälkeen ja lääkinnällisen hoidon rinnalla tulisi huomioida perheen elämäntilanne sekä arjen tuen tarpeet.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

-           Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen, että syöpään sairastuneen lapsen perheiden psykososiaalinen tuki, taloudellinen tilanne, hyvinvointi sekä elämäntilanne ja arjen tuen tarpeet arvioitaisiin sekä varmistettaisiin perheille terapeuttisen ja vertaistuen saanti hoitojen alussa, hoitojen aikana ja niiden jälkeen?

Helsingissä 4.2.2022

Sari Sarkomaa (kok.)

Julkaistu

Helsingin Sanomat|Mielipide|Lukijan mielipide| 31.1. 2:00

HELSINGILLÄ on edessään vaikea työ selvitä kaupunkien ominaispiirteet sivuuttavasta aluehallintouudistuksesta. Sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Juha Jolkkonen (HS 23.1.) nosti esille, että Helsingin valtiolta saama rahoitus sote- ja pelastuspalvelujen järjestämiseen leikkaantuu. Lisäksi yliopistollisten sairaaloiden, opetuksen ja tutkimuksen rahoitus on ratkaisematta.

Valtio leikkaa sote-palveluiden rahoittamiseksi kunnallisveron tuotosta kaksi kolmasosaa. Jäljelle jäävällä summalla Helsingin on rahoitettava kaikki menonsa.

Asiantuntijoilla on ollut erityinen huoli siitä, miten kasvavat kaupungit kykenevät rahoittamaan investoinnit ja riittääkö raha varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tarpeisiin.

Kestämätön ja keskeneräinen rahoitusmalli on ensi tilassa korjattava. Maan kasvun veturin hyytymisestä kärsisi koko Suomi.

Valuvika on myös se, että oppilas- ja opiskelijahuollon on määrä siirtyä aluehallinnon alaisuuteen. Kun johtaminen ja työn sisällön määrittely muuttuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista lähteväksi, ennaltaehkäisevät palvelut ovat vaarassa jäädä korjaavien palvelujen jalkoihin. Siirto vaarantaa oppilashuollon yhteisöllisen roolin, lasten normaalikehityksen ja oppimisen tuen. On valtava riski, että oppilashuollon voimavarat valutetaan paikkaamaan puutteellisia sote-palveluja.

Helsingin on käytettävä erityisaseman suoma mahdollisuus pitää oppilashuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Se mahdollistaa palveluiden järjestämisen kunkin kouluyhteisön tarpeiden mukaan sekä toimivan sopimuspohjaisen oppilashuollon kouluverkkomme yksityisten ja valtion koulujen kanssa. Koronaepidemian runnoessa lasten ja nuorten arkea ennaltaehkäisevää tukea kouluissa on vahvistettava eikä vaarannettava.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

Julkaistu

Uusi Suomi BLOGI. Sari Sarkomaa 31.1.2022 21:49 päivitetty 31.1.2022 22:02

Tänään on julkaistu valtiovarainministeriön raportti, jossa hyvinvointialueiden tehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi.

https://valtioneuvosto.fi/-/10623/raportti-hyvinvointialueiden-tehtavia-ehdotetaan-laajennettavaksi?fbclid=IwAR2j15MCd_A5vuHYmgn6UnsJhDCT12wN04uIdleMKm5Hg2CFsDCCUGr3sFQ

Ei ole suuri yllätys mutta erittäin huolestuttavaa! Heti aluevaalien jälkeen päästetään julki ja valloilleen kaavailut hyvinvointialueiden tehtävien laajentamisesta. Eikä tarvitse ennustajan taitoja ollenkaan arvatakseen oikein, että pian on hallituksen johdolla valmisteltu maakuntaveroesitys valtioneuvoston istunnossa?

Aluehallintouudistuksen rahoitusmalli on täysin keskeneräinen. Jopa yliopistollisten sairaaloiden rooli, tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus ovat ratkaisematta. Useita muitakin korjauksia tarvitaan ripeästi, ettei aluehallintouudistus riko enemmän kuin rakentaa.

Helsingissä on edessä vaikea työ selvitä kaupunkien ominaispiirteet sivuuttavasta aluehallintouudistuksesta. Helsingin jatkossa valtiolta saama rahoitus sote- ja pelastuspalvelujen järjestämiseen leikkaantuu. Valtio leikkaa sote-palveluiden rahoittamiseksi kunnallisveron tuotosta kaksi kolmasosaa. Jäljelle jäävällä summalla on Helsingin rahoitettava kaikki menonsa. Asiantuntijoilla on ollut erityinen huoli siitä, miten kasvavat kaupungit kykenevät rahoittamaan investoinnit ja riittääkö raha varhaiskasvatukseen sekä koulutuksen tarpeisiin. Kestämätön ja keskeneräinen rahoitusmalli on ensi tilassa korjattava. Maan kasvun veturin hyytymisestä kärsisi koko Suomi.

Alueet ovat hyvin erilaisissa tilanteissa ja on suuri kysymys ehditäänkö eduskunnankin liian lyhyeksi havaitseman siirtymäajan puitteissa järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille palvelut turvaavasti tekemään. Hallitukselta on suuri virhe keskittyä  maakuntahallinnon paisuttamiseen ja maakuntaveron rakentamiseen.

Koronaepidemia on venyttänyt sote-henkilöstön jaksamisen sekä hoitojonot äärimmilleen. Kaikki energia ja voimavarat olisi suunnattava terveydenhuoltohenkilöstön tukemiseen, ihmisten palvelujen turvaamiseen ja siihen, että jonottamisen sijaan ihmiset pääsevät hoitoon.

Uusi verotuksen taso on kuin soraa lapioisi muutenkin hidastuviin maamme talouden rattaisiin.  Työn, eläkkeiden ja yrittäjän verotusta kiristävän ja talouden elpymistä jarruttavan maakuntaveron valmistelu pitää kuopata heti.

Julkaistu

Merkittävä määrä suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä. Ei ole yhdenvertaisen verokohtelun periaatteiden mukaista, ettei heillä ole mahdollisuutta saada kotitalous-vähennyksestä helpotusta taloyhtiön teettämien remonttien palkkakustannuksiin. Omakotiasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista.

Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään.  Kirjallisiin kysymyksiini on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon.

Monille palkansaajille ja eläkeläisille taloyhtiöiden remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Tilanne on erityisen haastava Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, jossa on kalleimmat asumisen ja elämisen kustannukset. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi.

Kylpyhuoneen kunnostaminen on esimerkki isosta menoerästä. Yleinen tapa on, että taloyhtiössä kylpyhuoneet korjataan keskitetysti yhtiövetoisesti. Tällaisissa yhtiön vastuulle kuuluvissa remonteissa asukas ei voi hyödyntää kotitalousvähennystä, sillä vähennys myönnetään vain henkilölle, ei yhtiölle.

Asunto-osakeyhtiössä asuvien huutavan epäreilu kohtelu on perusteltua korjata. Eriävän verokohtelun korjaaminen on perusteltua myös kannustettaessa asuntokannan kunnossapitoon, peruskorjaamiseen ja energiatehokkuuteen sekä muihin ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Esimerkiksi Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttavat merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen.

Esittelin eduskunnassa marraskuussa 2021 lakialoitteeni kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille, niin että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Aloite on nyt valtiovarainvaliokunnassa odottamassa käsittelyä. 

Eduskunnasta asia sai vahvaa tukea, kun valtiovarainvaliokunnan mietintöön vuoden 2022 tuloverolain muutoksista kirjasimme vahvan tuen selvittää kotitalousvähennyksen laajentamista myös taloyhtiöiden teettämiin remontteihin.


Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman pitävät tärkeänä, että opintotukea kehitetään kokonaisuutena siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun, tukee ajallaan valmistumista ja kannustaa ahkeruuteen. Tuore Kelan selvitys osoittaa, että nykymuotoinen opintolainahyvitys on ollut toimiva tapa tukea opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa.

”Kelan selvitys tukee sitä, että opintoaikojen kestoon voidaan vaikuttaa myös taloudellisilla kannustimilla. Opintolainahyvitystä onkin edelleen kehitettävä opiskelijoiden yhdenvertaisuus huomioiden. Kannustinten parantamista, kuten suurempaa opintolainan hyvitysosuutta sekä tuen joustavuutta, on arvioitava”, aloittavat edustajat.

Kelan selvityksen mukaan opintolainahyvityksen edellyttämässä, tutkinnon laajuuteen perustuvassa, määräajassa valmistuneiden osuus on noussut 7,2 prosenttiyksikköä 47,8 prosentista 55 prosenttiin. Yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilla nousu on ollut yli 12 prosenttiyksikköä.

”Luvut ovat merkittäviä ja osoitus siitä, että hyvitysjärjestelmä on onnistunut tavoitteissaan. Opintolainahyvityksen on kohdeltava jokaista opiskelijaa yhdenvertaisesti eikä siitä saa tulla aluepolitiikan väline. Koko opintotuen tarkoitus on turvata jokaisen opiskelijan opintojen aikaista toimeentuloa”, jatkavat edustajat.

Edustajat myös muistuttavat, että opintotukeen sisältyy nykyisellään myös epäkohtia. Joka vuosi yli 40 000 opiskelijaa saa Kelalta päätösehdotuksen opintotuen takaisinperinnästä. Opintotuen tulorajoja on nostettava. Tulorajojen korottaminen 50 prosentilla vahvistaisi julkista taloutta noin 6 miljoonalla eurolla.

”Helpotetaan opiskelijoiden arkea nostamalla opintotuen tulorajoja. Ahkeruudesta on palkittava, ei rangaistava. Erityisesti työn vastaanottamisen merkitys on korostunut korona-aikana. Olisikin korkea aika käynnistää laajempi selvitys opintotukilainsäädännön uudistamistarpeista eikä tehdä pelkästään yksittäisiä toimenpiteitä”, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sofia Vikman, p. 040 568 3777

Julkaistu

Tiedote 27.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja yhdenvertaisen oppimisen tuen kannalta viisaana ja välttämättömänä, että Helsingissä oppilas- ja opiskelijahuolto säilytetään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.


Aluehallintouudistuksessa oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisvastuu on määrä siirtyä kunnilta hyvinvointialueille ja siten sote-toimialan johdon alaisuuteen. Erityisasemasta johtuen Helsinki saa halutessaan pitää oppilas- ja opiskelijahuollon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

”Tämä mahdollisuus on Helsingin ehdottomasti käytettävä. Oppilashuollon siirto on muutos täysin väärään suuntaan. Kun johtaminen ja työn sisällön määrittely muuttuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista lähteväksi, ennaltaehkäisevät palvelut ovat vaarassa jäädä korjaavien palvelujen jalkoihin. Sosiaali- ja terveystoimessa ei ole osaamista eikä tietoa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arjesta tai siitä, minkä verran tukea tarvitaan. On valtava riski, että muutoinkin niukat oppilashuollon voimavarat valutetaan paikkaamaan puutteellisia sote-palveluja”, Sarkomaa varoittaa.

Oppilashuollon yhteisöllisen roolin, lasten normaalikehityksen ja oppimisen tuen rampauttaminen olisi Sarkomaan mukaan vakava virhe. Koronaepidemian runnoessa lasten ja nuorten arkea pitää ennaltaehkäisevää tukea Sarkomaan mielestä kouluissa vahvistaa, eikä vaarantaa. Myös syrjäytymisen ehkäisy, kiusaamisen ja väkivallan kitkeminen edellyttävät oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistamista osana koulun arkea. Opettajat tarvitsevat ja ansaitsevat haastavassa työssään tukea.

”Koko oppilashuollon, psykologi- ja kuraattoripalveluiden pitäminen kasvatuksen ja koulutuksen hallinnonalalla mahdollistaa palveluiden järjestämisen kunkin kouluyhteisön tarpeiden mukaan ja myös toimivan sopimuspohjaisen oppilashuollon osana kouluverkkoamme toimivien yksityisten koulujen sekä valtion koulujen kanssa. Kaupunkimme opettajien, rehtoreiden ja oppilashuollon huollon kanta on ollut selkeä: oppilas- ja opiskelijahuolto on pidettävä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Heidän asiantuntemustaan ei pidä sivuuttaa. Olisi vastuutonta toimia toisin ja vaarantaa oppilashuolto tilanteessa, jossa lapset, nuoret ja koko kouluyhteisö kipeimmin lisätukea tarvitsevat”, Sarkomaa jatkaa.

”Lakiesityksen eduskuntakäsittelyssä asiantuntijoiden valtaenemmistö ei kannattanut opiskelija- ja oppilashuollon siirtoa arvioiden sen heikentävän oppilashuollon toimintaa. Hallituksen lakiesityksen perusteluissakin oli arviotu siirron olevan hyvin ongelmallinen. Tästä piittaamatta hallituspuolueet veivät lakiesityksen läpi eduskunnassa. Me kokoomuslaiset äänestimme esitystä vastaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Kokoomusjoukkueemme hieno työ palkittiin aluevaalivoitolla. Nyt on aika kääriä hihat ihmisten palveluihin pääsyn turvaamiseksi. Helsingissä on valtava urakka selvitä alueuudistuksen valuvioista. Helsingin on vahvasti ja valtakunnallisesti vaikutettava rahoitusmallin ja uudistuksen muiden valuvikojen korjaamiseen. Helsingin valtiolta saama rahoitus sote- ja pelastuspalvelujen järjestämiseen leikkaantuu. Lisäksi yliopistollisten sairaaloiden, opetuksen ja tutkimuksen rahoitus on ratkaisematta. Valtio leikkaa sote-palveluiden rahoittamiseksi kunnallisveromme tuotosta kaksi kolmasosaa. Jäljelle jäävällä summalla on Helsingin rahoitettava kaikki menonsa. Asiantuntijoilla on ollut erityinen huoli siitä, miten kasvavat kaupungit kykenevät rahoittamaan investoinnit ja riittääkö raha varhaiskasvatukseen sekä koulutuksen tarpeisiin. 

Valtuustossa hyväksymämme Helsingin kaupunkistrategia tarjoaa kipeästi kaivatun suunnan sujuvaan hoitoon pääsyyn niin vanhusten palveluissa, suun terveydenhuollossa kuin perusterveydenhuollossa. Nykyisten hoitoon pääsyyn haasteiden ratkaisemisen ohella strategia ohjaa Helsinkiä kohti vaikuttavampia ja toimivampia palveluita. Pidin aivan keskeisenä, että hyvä henkilöstöpolitiikka nostettiin keskiöön. Henkilöstön veto- ja pitovoima on kysymys, jonka eteen on tehtävä valtavasti työtä. Talousarvioehdotuksessa palkkakehitysohjelmaan ohjataan vuonna 2022 yhteensä viisi miljoonaa euroa. 

Palveluiden tuottamistapa on kehittävä samalla kunnianhimolla. Digitalisaatio, moniammatillisen yhteistyön ja palvelusetelien hyödyntäminen ovat tärkeä osa keinoista, joita nykyistä paremmin hyödyntämällä pyrimme tarjoamaan vastinetta veronmaksajien rahoille ja saamaan ihmiset ajoissa palvelujen piiriin. Tehtävä on massiivinen koronan kurittaessa kaupunkiamme ja siksi yksi valtuustokauden tärkeimmistä.

Tammikuun terveisissä:

  • Tervetuloa tapaamaan
  • Ella Pauna aloittaa eduskunta-avustajanani helmikuussa
  • Henkilöhaastatteluni Uudessa Suomessa
  • Aluehallintouudistus musertaa koulujen mahdollisuuksia tukea lapsia ja nuoria
  • Terveystieteiden maisterikoulutus palaa vihdoin takaisin Helsingin yliopistoon
  • Itämerta on suojeltava talvellakin
  • Pääministerin puheet vanhuspalveluista ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetista eivät vastaa todellisuutta
  • Sallivatko hallituspuolueet eduskunnan vihdoin käsitellä Terapiatakuu-kansalaisaloitteen?
  • Pettikö hallitus koronapäätöksessään lupauksensa lapsille ja nuorille?
  • Hallitukselta pikaisia ratkaisuja karanteeniongelmaan
  • Miksi ihmiselle hyvä palveluseteli on vasemmistovihreälle hallitukselle vastenmielinen?

Tervetuloa tapaamaan

Apteekki osana terveydenhuoltoa-tilaisuus tiistaina 1.2. klo 17:15-19:15
Helsingin Kokoomusnaisten yhteistyössä Apteekkariliiton kanssa järjestämä Teams-tilaisuus on kaikille avoin. Ilmoittautuminen sähköpostitse 27.1. mennessä helsinginkokoomuksennaiset@gmail.com

Sarin Facebook-live torstaina 3.2. klo 17:15 Kerron alkaneen uuden vuoden kuulumisia eduskunnasta ja Helsingin kaupunginvaltuustosta. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä. Facebook-livelähetystä pääset seuraamaan Facebook-sivuillani: https://www.facebook.com/events/4809796669103573?ref=newsfeed

Ella Pauna aloittaa eduskunta-avustajanani helmikuussa
Eduskunta-avustajanani aloittaa tiistaina 1.2.2022 Ella Pauna. Uusi avustaja Ella on politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt aikaisemmin politiikan parissa Helsingin Kokoomuksella, ja hän on toiminut aktiivisena eri järjestöissä vuosien varrella, muun muassa Kokoomusnuorissa sekä Nuorissa Osakesäästäjissä.

Henkilöhaastatteluni Uudessa Suomessa
Uuden Suomen henkilökuvassa hitusen muistoja työvuosilta ja korjausehdotuksia sote-uudistukseen paremmiksi palveluiksi ja opiskelijahuollon pelastamiseksi. Myös pohdintaa miksi ihmeessä hallituspuolueet ovat estäneet Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelyn eduskunnassa? Haastattelussa nostan vahvasti esille huolen aluehallintouudistuksen valuvioista sekä keskeneräisen ja torson rahoitusmallin korjaamisen välttämättömyydestä. Se on eduskuntatyössäni yksi päätavoitteeni. 

Aluehallintouudistus musertaa koulujen mahdollisuuksia tukea lapsia ja nuoria
Aluehallintouudistuksessa oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisvastuu on määrä siirtyä hyvinvointialueille. Helsinki saa halutessaan pitää oppilas- ja opiskelijahuollon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Tämä mahdollisuus on Helsingin ehdottomasti käytettävä. Koronaepidemian runnoessa lasten ja nuorten arkea pitää ennaltaehkäisevää tukea kouluissa vahvistaa, eikä vaarantaa.

Terveystieteiden maisterikoulutus palaa vihdoin takaisin Helsingin yliopistoon
Iloitsen! Helsingin yliopiston hakemus saada terveystieteiden maisterin tutkinnonanto-oikeus takaisin meni läpi! Tämän eteen olen tehnyt pitkään työtä yhteistyössä mittavan joukon kera. Jotta tulevaisuudessakin Helsingissä ja Uudellamaalla sekä koko maassamme olisi riittävästi ammattitaitoisia hoitotyön asiantuntijoita, johtajia ja opettajia, on terveystieteen maisterin koulutus Helsingin yliopistossa välttämättömyys. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10921

Itämerta on suojeltava talvellakin
Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja erilaiset aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan. Valtuuston kyselytunnilla kysyin, mistä syistä Helsinki jatkaa valtuuston päätöksestä huolimatta likaisen lumen mereen ajamista ja mitkä syyt ovat Helsingissä estäneet ympäristön kannalta kestävän vaihtoehdon käyttöön ottamisen. Kysyin vastuuapulaispormestari Anni Sinnemäeltä (vihr.), mistä viivyttely johtuu. Mielestäni Helsingin on oltava Itämeren puolella. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10964

Pääministerin puheet vanhuspalveluista ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetista eivät vastaa todellisuutta
Oudoksun suuresti pääministeri Marinin (SDP) puheita Ylen vaalitentissä, jossa hän esitteli hallituksen aikaansaannoksia vanhuspalveluissa. Hän esitti täysin vailla totuuspohjaa olevia väitteitä siitä, että kokoomus olisi esittänyt vaihtoehtobudjetissaan leikkauksia palveluihin. Pääministerin on nyt syytä vastata puheisiinsa ja luvattava, että hallitus oikeasti tarttuu kriisiytyneeseen vanhustenhuollon tilanteeseen kokoomuksen syyttelemisen sijaan. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10939

Sallivatko hallituspuolueet eduskunnan vihdoin käsitellä Terapiatakuu-kansalaisaloitteen?
Hallituspuolueiden syytä vihdoin ottaa jalat pois jarrulta ja antaa eduskunnan käsitellä Terapiatakuu-kansalaisaloitte. Käsittelyn estäminen on ollut poikkeuksellisen ikävää toimintaa varsinkin, kun kaikki puolueet ovat aloitetta kertoneen kannattavansa. Jo ennestään pitkät hoitojonot mielenterveyspalveluihin ovat varsinkin lasten ja nuorten osalta koronapandemian myötä katastrofaaliset. Tuore hoitotakuulakiluonnos ei sisällä luvattuja hoitotakuun tavoitteita. Onneksi esitys on luonnos, joka on mahdollista korjata. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10897


Pettikö hallitus koronapäätöksessään lupauksensa lapsille ja nuorille?

Olen tehnyt työtä sen eteen, että lapset ja nuoret saisivat harrastaa. Pitkään jatkuneet rajoitukset, jotka estävät lapsia ja nuoria tapaamasta ikäisiään, liikkumasta ja harrastamasta ovat valtava riski lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Olemme samoin kokoomuksen voimin vaatineet hallitukselta selkeitä ohjeita päiväkoteihin ja kouluihin. Koko epidemian ajan rehtorit ja opettajat ovat toivoneet erityisesti, että ohjeet saataisiin ajoissa, selkeänä ja niin, että niitä on oikeasti mahdollista päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa arjessa noudattaa. Se ei ole liikaa vaadittu. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10893

Hallitukselta pikaisia ratkaisuja karanteeniongelmaan
Olen tehnyt työtä yrittäjien selviämiseksi koronaepidemiasta. Olen mm. kirittänyt hallitusta ratkaisemaan, miten Kelan tartuntatautipäivärahan osalta menetellään, kun siihen oikeuttavia karanteenipäätöksiä tai PCR-testituloksia joudutaan osassa kunnista rajaamaan. Kyse on sekä työntekijöiden toimeentulosta että työnantajiin kohdistuvista lisääntyneistä kustannuksista muutenkin vaikeana aikana. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10918

Miksi ihmiselle hyvä palveluseteli on vasemmistovihreälle hallitukselle vastenmielinen?
Julkinen sektori on sosiaali- ja terveyspalveluiden kivijalka mutta se ei onnistu tehtävässään ilman kumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa. Kokoomuksessa haluamme, että ihmiset saavat ajoissa ja juuri itselleen sopivat palvelut. Emme halua jättää ihmisiä jonoon. Kehotan asiassa vastahankaan olevia hallituspuolueita kuuntelemaan asiantuntijoita. Esimerkiksi Vanhustyön Keskusliitto toiminnanjohtaja Anni Lausvaara on toistuvasti ja viisaasti todennut palvelusetelin olevan yksi tärkeimmistä työkaluista ikääntyvien palveluiden järjestämisessä.
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10960

Ajatukset ja ideat liittyen kevään politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.

Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen
Kolmen nuoren äiti