Sähköpotkulautojen tuomat ongelmat kotikaupungissamme liikkuville eivät ole laantuneet. Monen helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä ympäriinsä keskelle kulkureittejä holtittomasti hylätyistä sähköpotkulaudoista ja jalkakäytävillä lainvastaisesti huristelevien sähköpotkulautailijoiden aiheuttamista vaaratilanteista. Onnettomuudet ja sääntörikkomukset kuormittavat myös poliisin ja terveydenhuollon toimintoja.
Alle 16-vuotiaiden vakavat sähköpotkulautaonnettomuudet ovat lisääntyneet. Vakavia tuki- ja liikuntaelinten sekä pään vammoja on yhä enemmän. Kaksi lasta on menettänyt henkensä. Ikärajasta huolimatta moni alaikäinen käyttää yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja. Lapset ja nuoret kuljettavat usein yhtä tai kahta kaveria liikennesääntöjen vastaisesti. Tämä lisää onnettomuusriskiä.
Olemme kaupungin voimin pyrkineet vähentämään haittoja, mutta tarvetta on järeämmille työkaluille. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme lainsäädännöstä, jolla annetaan kaupungeille vahvemmat oikeudet taltuttaa sähköpotkulautojen väärinkäyttöä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja saamme sen pian eduskunnan käsittelyyn.
Esityksessä on 0,5 promillen raja sähköpotkulautojen ja sähköpyörien kuljettajille. Promillerajaa on odotettu pitkään. Alkoholilla on osuutta noin kolmasosaan Helsingin potkulautaonnettomuuksista. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, ettei sähköpotkulaudan käyttö päihtyneenä ole ollut kielletty, eikä käytölle ole aiemmin asetettu promillerajaa.
Lakiesityksen mukaan sähköpotkulautojen vuokraustoiminta edellyttäisi kaupungin lupaa. Kaupunki voisi jatkossa lupaehdoissa säädellä potkulautojen lukumäärää, pysäköintiä, käytön ajankohtia sekä paikkoja, nopeuksia ja käyttäjien ikärajoja.
Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vain 64 % vastanneista tiesi, että sähköpotkulautailijaa koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijää. Ajaa pitää pyörätiellä tai -kaistalla, ja tämän puuttuessa ajoradalla tai pientareella – ei jalkakäytävällä. Myös polkupyöräilyn säännöt olivat huonohkosti tiedossa, samoin se, että sähköpotkulaudalla ei saa kuljettaa matkustajia.
Sähköpotkulautailun ja monet muutkin liikenteen ongelmat vähenisivät nopeasti, jos liikennesäännöt – nykyiset ja tulossa olevat uudet – tunnettaisiin ja niitä noudatettaisiin. Siinä kodeilla ja kouluilla on tärkeä rooli. Liikennesääntöjen osaamisessa on yhtä lailla aikuisilla tehtävää tavoitellessamme Helsinkiä, jossa on turvallista ja esteetöntä kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikkina vuodenaikoina.
Eduskunnassa käsitellään parhaillaan ensi vuoden talousarvioesitystä. Budjetin käsittely on valtiovarainvaliokunnassa syksyn päätyöni.
Suomen julkisen talouden tilanne on haastava. Olemme reagoineet tilanteeseen kuuden miljardin euron sopeutusohjelmalla, johon lisättiin vielä kolme miljardia synkentyneen taloustilanteen vuoksi. Tavoitteemme on vakauttaa velkasuhde ja varmistaa, että Suomi pystyy jatkossakin rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Ensi vuoden budjetissa tärkeintä on kasvutoimet, joilla vahditamme talouden pyöriä. Vaikka edessä on paljon haasteita, voimme nähdä jo valonpilkahduksia taloudessa. Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle tuntuvampaa talouskasvua, ja toimet työllisyyden parantamiseksi alkavat tuottaa tulosta.
Iloitsen hallitusneuvotteluissa sopimastamme perusopetuksen vahvistamisen etenemisestä. Perusopetukseen suunnataan lisää 200 miljoonaa euroa eduskuntakauden aikana. Reistaileva oppimisen tuki uudistetaan vihdoin. Perusopetuksen tuntimäärä lisätään perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Helsingin kouluverkon sopimuskoulujen määrärahat nostetaan samalle tasolle muiden peruskoulujen kanssa.
Olen kaikin tavoin kirittänyt hallitusohjelman mukaista lainsäädäntömuutosta, jolla älylaitteiden käyttö koulussa laitetaan kuriin. Lakimuutoksia tarvitaan, koska kännykän luovuttaminen on oppilaalle vapaaehtoista. Opettajille on annettava vahvemmat oikeudet päättää älylaitteiden käytöstä koulupäivän aikana. Opetusministerin olisi pitänyt asiassa toimia nopeammin.
THL:n tuore tutkimus kertoi karua kieltä. Nuorten liiallinen netin sekä etenkin sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt. Tämän yhteys mielenterveyden ongelmiin ja opiskeluun haasteisiin on ilmeinen.
Tervetuloa tapaamaan
To 3.10 klo 18 Munkinseudun Kokoomuksen jäseniltaan ravintola Ukko-Munkkiin (Laajalahdentie 19, Helsinki). Poliittisessa katsauksessa kerron Munkinseudulla puhututtavista liikenneasioista, terveyspalveluista sekä muista politiikan ajankohtaisista asioista.
Su 6.10. klo 12–12.45 Silakkamarkkinoille kokoomuksen ständille.
To 17.10. klo 17.15 Sarin vartti Facebook-livessä. Arkadianmäeltä politiikan ajankohtaisia kuulumisia eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Facebook-liven löydät Facebook-sivultani (www.facebook.com/sarkomaasari). Voit lähettää kysymyksiä etukäteen sähköpostitse.
Ke 23.10. klo 17 kuulemaan ajankohtaiskatsaukseni helsinkiläisten sote-palveluista Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n tilaisuudessa Bottan Topelius -kabinetissa (os. Töölönkatu 3 A, 3. krs, Helsinki). Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.helsinginkokoomuksennaiset.fi/2024/08/10/syksyn-sote-ilta-2/
Ke 30.10. klo 17.15 AfterWalk kävellään taas. Kokoonnumme tuttuun tapaan Pikkuparlamentin edustalle (Arkadiankatu 3).
Tässä kirjeessä
Sote-tutkimusmäärärahat kääntyvät vihdoin kasvuun
Kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikosrekisteriote on tarkistettava
Norppakuolemat pitää estää – suojelutoimia vahvistettava
Eutanasialainsäädäntö tarvitaan
Helsingin sopimuskoulujen rahoituksen valuvika korjataan
Opettajille vahvemmat oikeudet päättää älylaitteiden käytöstä koulupäivän aikana
Hyviä uutisia yrittäjille – Soteri-rekisterin ongelmien ratkaisuun tulossa lainsäädäntömuutoksia
Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään silpomisuhan alla
Kansainvälistä kuurojen viikkoa vietettiin 23.–29.9.2024
Roosa nauha 2024
Sote-tutkimusmäärärahat kääntyvät vihdoin kasvuun
Iloitsen. Ensi vuoden budjetissa sote-tutkimuksen määrärahoissa on vihdoin käänne kasvuun. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Pääministeri Orpon hallitusohjelman neuvotteluissa oivallettiin, ettei sote-uudistuksen tavoitteita saavuteta ilman panostusta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveysalalla on valtava määrä hyödyntämätöntä potentiaalia, joka vahvistaa kansantaloutta ja suomalaisten terveyttä sekä hyvinvointia.
Kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikosrekisteriote on tarkistettava
Jätin toimenpidealoitteen, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Aloitteessa ehdotetaan, että rikosrekisteriotteen tarkastaminen olisi pakollista myös lyhyissä, alle kolmen kuukauden työsuhteissa. Tällä hetkellä rikostaustan tarkastaminen näissä työsuhteissa on vapaaehtoista.
Koti on paikka, jossa pitäisi saada olla rauhassa ilman naapurin tupakansavua. Nykyinen tupakkalaki suojaa tupakansavulta julkisissa tiloissa ja työpaikoilla, mutta ei kotona. Tällä hetkellä tupakointikiellon hakeminen esimerkiksi parvekkeelle vaatii kankean ja kalliin prosessin, johon harva taloyhtiö on lähtenyt. On kohtuutonta, että monet ovat pakotettuja kärsimään vastoin tahtoaan tupakansavusta omassa kodissaan.
On tervetullut uutinen, että hallituspuolueiden työryhmä on sopinut tupakointikiellon määräämisestä poistettavan edellytyksen kunnan päätöksestä ja kuulemisesta. Näin taloyhtiön yhtiökokous voisi ketterämmin enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa. Tupakkalain muutosesitys on tärkeä saada ripeästi eduskuntaan.
Norppakuolemat pitää estää – suojelutoimia vahvistettava
Kannustamme kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin kanssa hallitusta aloittamaan valmistelun Saimaan kesäisen verkkokalastuskiellon laajentamiseksi. Jätimme asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 314/2024 vp).
Syyskuun alkuun mennessä Metsähallituksen tietoon oli tullut kaikkiaan jo 36 kuollutta saimaannorppaa, joista 22 on tänä vuonna syntyneitä kuutteja. Pyydyksiin on kuollut ainakin viisi norppaa. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta.
Ilmastomuutoksen tuomat poikkeukselliset sääolosuhteet vaikuttavat jo nyt saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Kuuttikuolemien välttäminen edellyttäisi nykyistä tiukempia verkkokalastusrajoituksia.
Eduskuntaa saapuneessa kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta päättäisi antaa hallituksen tehtäväksi eutanasiaa koskeva lainsäädännön valmistelun.
Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin ennen kaikkea, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella ovat ajatukseni muuttuneet.
Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta palliatiivisesta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä – tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.
Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta etenevää sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.
Helsingin sopimuskoulujen rahoituksen valuvika korjataan
Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovimme, että jatkossa yksityisten koulujen, kuten Helsingin sopimuskoulujen rahoitus nostetaan samalle tasolle kuin muiden peruskoulujen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Munkkiniemen ja Töölön yhteiskoulun rahoitus kohenee. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua lähikouluna toimivassa yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Helsingissä sopimuskoulujen osuus yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.
Opettajille vahvemmat oikeudet päättää älylaitteiden käytöstä koulupäivän aikana
Kännykkäparkit ovat arkipäivää mm. Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan kännykkäparkit ovat parantaneet oppimistuloksia ja oppilaiden hyvinvointia. Unesco suosittelee valtioita säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin.
Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan. Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle.
Opetusministeriön on syytä kiriä valmistellessaan hallitusneuvotteluissa sopimaamme lakiesitystä, jonka avulla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.
Hyviä uutisia yrittäjille – Soteri-rekisterin ongelmien ratkaisuun tulossa lainsäädäntömuutoksia
Olen yhteistyössä sote-alan yrittäjien kanssa esittänyt ratkaisuja Soteri-rekisterin ruuhkautumiseen. Yrittäjiltä vaaditun rekisteröitymisen ruuhkautuminen on estänyt ammatinharjoittamista ja aiheuttaa tulonmenetyksistä. On suuri helpotus, että ministeri Juuson johdolla on käynnistetty pikaiset lainsäädäntötoimet ruuhkautuneen Soteri-rekisterin ongelmien ratkaisemiseksi.
Voit lukea enemmän asiasta ja yrittäjien kanssa yhdessä valmistelluista ratkaisuehdotuksista kannanotostani: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=12572
Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään silpomisuhan alla
Lakiesitys tyttöjen sukuelinten silpomisen sekä silpomisen valmistelun säätämiseksi rangaistavaksi erillislailla on eduskunnan käsittelyssä. Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä. Oli suuri pettymys, että asia ei edennyt viime hallituskaudella. Nyt asia vihdoin etenee.
Kansainvälistä kuurojen viikkoa vietettiin 23.–29.9.2024
Mainio Mikaela & Thomas -ohjelman uusin jakso on katsottavissa: https://areena.yle.fi/1-67093530. Olin mukana keskustelemassa eduskunnan viittomakielen verkoston ajankohtaisista asioista.
Roosa nauha 2024
Tutkimus tuo toivoa. Tämän vuoden Roosa nauha -keräys alkoi Musiikkitalossa perinteisellä lanseeraustilaisuudella pinkeissä tunnelmissa. Vuoden 2024 Roosanauhan suunnittelija on Vesterinen Yhtyeineen.
Minulla on ollut ilo olla vuosia Syöpäsäätiön hallituksen jäsen. Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys on maamme suurin keräys syövän voittamiseksi. Lahjoituksilla tuetaan suomalaista syöpätutkimusta sekä sairastuneille ja heidän läheisilleen suunnattuja maksuttomia tuki- ja neuvontapalveluita. Jokainen estetty syöpäkuolema on tutkimuksen ansiota.
Tämän vuoden Roosa nauha -keräys alkoi Musiikkitalossa perinteisellä lanseeraustilaisuudella pinkeissä tunnelmissa.Keltaiset budjettikirjat ovat varma syksyn merkki Arkadianmäellä.
Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee siitä, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoissa on pitkään odotettu käänne kasvuun.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
”Pääministeri Orpon hallitusohjelmasta neuvotellessa oivallettiin, ettei sote-uudistuksen tavoitteita saavuteta ilman panostusta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Sote-alojen tutkimus, yliopistosairaaloiden tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä yhteistyön lisääminen ovat keskeisiä keinoja tuottavuuden, vaikuttavuuden sekä ihmisten saaman hoidon laadun parantamiseksi”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mukaan on tervetullutta, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveysalojen tutkimus- ja tuotekehitystyön rahoitusta. Tarkoitus on jatkossa mahdollistaa Business Finlandin rahoitus myös hyvinvointialueille yliopistosairaaloiden pitkäjänteiseen, yksityisiä T&K-investointeja vivuttavaan yhteistyöhön yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.
”Suomen akatemian korotettua tutkimusvaltuutta esitetään suunnattavaksi pysyvästi 10 miljoonaa euroa kliiniseen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. Hyvinvointialueiden T&K-toimintaan tuottavuuden parantamiseen suunnataan 8 miljoonan euron valtuus. Yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja esitetään nostettavaksi 40 miljoonaan euroon. Hoitotyön tutkimuksen rahoitukseen suunnataan 720 000 euroa”, Sarkomaa luettelee.
Suomessa on parlamentaarinen sopu nostaa julkiset T&K-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus tekee vuosittain esityksen määrärahojen kohdentamisesta. Sarkomaa ehdottaa, että T&K-toiminnan vielä jäljellä olevaa lisärahoitusta vuosina 2026 ja 2027 kohdennettaisiin vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen.
”Terveysalassa on valtavasti hyödyttämätöntä potentiaalia vahvistaa kansantaloutta ja ihmisten terveyttä. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Rahan lisäksi tiedon hyödyntämistä on helpotettava. Tutkimusta jarruttavan toisiolain ongelmien korjaaminen on nyt onneksi aloitettu. Tavoite on ratkaista toisiolain haasteet niin, että voimme edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa tieteellisesti” Sarkomaa sanoo.
”Hyvinvointialueiden kustannukset kasvavat vauhdilla, väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Tulevana vuosikymmenenä kolmannes sote-henkilöstöstä eläköityy. Nykyisellä toimintamallilla eivät riitä rahat eivätkä henkilöstö. Asioita on tehtävä uudella tavalla. Palveluiden vaikuttavuuden lisääminen on elintärkeää. Tässä työssä tutkimuksella ja T&K- toiminnalla on tärkeä rooli”, Sarkomaa päättää.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaaon jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen (TPA 45/2024 vp), jossa esitetään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen velvoittavuuden laajentamista.
Aloitteessa ehdotetaan, että rikosrekisteriotteen tarkastaminen olisi pakollista myös lyhyissä, alle kolmen kuukauden työsuhteissa. Tällä hetkellä rikostaustan tarkastaminen näissä työsuhteissa on vapaaehtoista, mikä ei Sarkomaan mukaan riittävästi turvaa lasten oikeuksia.
"Yhteiskuntamme keskeisiä arvoja ovat lasten turvallisuus ja koskemattomuus. Ne vaativat erityistä suojelua kaikissa tilanteissa", Sarkomaa korostaa.
Aloitteessa nostetaan esiin myös tarve mahdollistaa rikosrekisteriotteen pyytäminen ennakoivasti ennen palvelussuhteesta sopimista. Tämä olisi tärkeää tilanteissa, joissa sijainen tarvitaan nopeasti, kuten silloin, kun vakituinen työntekijä sairastuu.
"Nykyisen lain mukaan rikosrekisteriote voidaan pyytää vasta valituilta työntekijöiltä. Ennakolta pyydetty rikosrekisteriote toisi sujuvuutta ja turvallisuutta sijaisjärjestelyihin", Sarkomaa toteaa.
Lisäksi aloitteessa esitetään pohdittavaksi, että velvoittavuuden tiukentamisen myötä työnantajille annetaan mahdollisuus poiketa rikosrekisteriotteen vaatimuksesta tietyissä tarkoin määritellyissä tilanteissa. Esimerkiksi, jos sijaisen palkkaaminen on välttämätöntä lakisääteisen mitoituksen täyttämiseksi, mutta rikosrekisteriotteen saaminen viivästyy, työntekijä voisi aloittaa työnsä välittömästi. Tällaisissa tapauksissa ote olisi toimitettava jälkikäteen mahdollisimman pian. Aloitteen tarkoitus on varmistaa, että kaikissa tilanteissa rikosrekisteri tulee tarkistettua.
”Aloitteen tarkoitus on yhtenäistää käytäntöjä rikostaustan selvittämisessä. Tavoite on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa”, Sarkomaa päättää.
Eduskunnan Hoitotyön verkosto esittää vakavan huolen hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalihuollon professiojohtamisen virkojen poistamisesta hyvinvointialueilta.
Professiojohtamisen olemassaolo on avainasemassa korkealaatuisten ja ammattitaitoisten palvelujen varmistamiseksi. Näiden virkojen karsiminen uhkaa alueen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden laatua, toimivuutta ja turvallisuutta. Hoitotyön verkosto edellyttää monialaista johtamista (§8, 612/2021). Tämä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki moniammatillisen johtamisen osalta täsmennetään. Lakiin tulee lisätä hoitotyön ammatillisesta toiminnasta vastaava viranhaltija.
Hyvinvointialueiden tiukka ja edelleen kiristyvä taloudellinen tilanne asettaa aluepäättäjät hankalaan asemaan. “Haastavassa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeä edistää hyvinvointialueiden toiminnan vaikuttavuutta. Professiojohtamisen virat alas ajamalla säästöjä haetaan väärästä paikasta. Tällaisilla lyhytnäköisillä hätäratkaisuilla sotesta ei koskaan tule vaikuttavaa, tuottavaa tai tutkimukseen perustuvaa jokaisen profession kohdalla, mitä lakikin edellyttää”, vetoaa Hoitotyön verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari.
Hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalihuollon johtotehtävät eivät ole pelkästään hallinnollisia, vaan niiden kautta varmistetaan, että alan asiantuntijat voivat toteuttaa tehtävänsä korkeatasoisten, näyttöön perustuvien hoito- ja palvelumallien mukaisesti. Tutkimusnäytön mukaan professiojohtamisella on keskeinen rooli laadunvarmistuksessa, ammatillisen kehittymisen tukemisessa ja riittävän osaamisen varmistamisessa, mikä heijastuu suoraan palveluiden laatuun. Myös STM on linjannut, että professiojohtamista on vahvistettava hyvinvointialueilla.
"Professiojohtamisen kehittämisellä voidaan tehdä alasta vetovoimainen kaikille ammattilaisille, mikä olisi tarpeen juuri nyt. Professiovirkojen poistamisella on päinvastaiset seuraukset. Hyvinvointialueilla ei ole varaa tällaiseen vikaliikkeeseen”, summaa verkoston varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa.
Tutkimukset osoittavat, että johtamisroolien heikentäminen johtaa henkilöstön tyytymättömyyteen ja lisää työntekijöiden vaihtuvuutta, mikä vaarantaa palvelujen jatkuvuuden ja laadun. Ilman vahvaa ja asiantuntevaa alan johtamista, henkilöstön tuki ja ammatillinen kehittyminen kärsivät, mikä vaikuttaa suoraan palvelujen laatuun, henkilöstön pito- ja vetovoimaan sekä heikentää kykyä vastata alueen väestön tarpeisiin.
Hyvinvointialueilla tarvitaan sektoreiden yli menevää yhteistyöhön perustuvaa poikkihallinnollista johtajuutta, jota hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalityön professiojohtajat edustavat yhdenvertaisesti. Vahva ja osaava professiojohtaminen on perusta vaikuttaville, laadukkaille ja oikea-aikaisille terveys- ja sosiaalipalveluille. Professiojohtamisen vähentäminen ei ole kestävä ratkaisu.
Eduskunnan Hoitotyön verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä. Verkosto edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille.
Verkostossa ovat asiantuntijatahoina Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hallintoylihoitajat ry, Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen verkosto (HoiVerKe), Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen verkosto (HoiVerKe), Hoitotieteiden tutkimusseura (HTTS), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Kliiniset asiantuntijat YAMK (KLIAS ry), Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS), Sasky koulutuskuntayhtymä, Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Kätilöliitto, Suomen Sairaanhoitajat, Suomen Terveydenhoitajaliitto, SuPer, Suun terveydenhoidon ammattilaiset STAL ry, Talentia, Tehy, Terveydenhuollon osastonjohtajat ry, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, edustaja erikoissairaanhoidon puolelta (HUS psykiatria), edustaja perusterveydenhuollon puolelta ja Hotuksen ja Suomen JBI-keskuksen Neuvottelukunta sekä STM.
Koti on meille kaikille tärkeä paikka, jossa pitäisi saada olla rauhassa. On ikävä tosiasia, että moni on kotonaan pakotettu kärsimään naapurin tupakansavusta. Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen.
Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta ei kotona.
Nykyisin asuntoyhteisö voi kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, jos tupakan savun kulkeutumista ei voida muilla keinoin estää. Tämä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon. Vain harva taloyhtiö on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi täysin tarpeellinen ja asukkaiden hartaasti toivoma.
Savuton koti ei ole vain mukavuuskysymys – kyse on terveydestä ja turvallisuudesta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä vahvistaa sairauksien oireita. Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille ja raskaana oleville naisille. Lapsilla passiivinen tupakointi lisää korva- ja hengitystieinfektioita, astmaa ja kätkytkuolemia. Aikuisille tupakansavu voi aiheuttaa astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää sekä sydän- ja verisuonisairauksia.
Maan hallitus on sitoutunut arkea vaikeuttavien ja turhien säädösten karsimiseen. Hallituspuolueiden työryhmä on sopinut, että tupakointikiellon määräämisestä poistetaan edellytys kunnan päätöksestä ja kuulemisesta. Nostin asian esille, kun kävimme eduskuntakeskustelua nyt käsittelyssä olevasta tupakkalain muutoksesta, jossa vihdoin kielletään sähkötupakkatuotteiden ns. ”vapejen” hallussapito alaikäisiltä.
Niin sanottu ”vapetus” on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, jopa alakoululaisilla koulupäivän aikana. Sähkötupakan hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan.
Keskustelussa vastuuministeri näytti vihreää valoa lakimuutokselle, jolla mahdollistettaisiin se, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa. Seuraava tupakkalain muutosesitys on tärkeä saada ripeästi eduskuntaan. Tämä on välttämätön askel kohti savutonta Suomea ja ennen kaikkea kotirauhan turvaamista.
Peruskoulun tulevaisuustyö on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa. Taustalla on huoli 2000-luvun ajan heikentyneistä oppimistuloksista, sekä tulosten erojen kasvusta oppilaiden ja koulujen välillä.
Tulevaisuustyön tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii opetusministeri ja minulla on ilo toimia varapuheenjohtajana. Kansainvälisenä yhteistyötahona on OECD.
Hankkeen tulokset ja ehdotukset koostava visioraportti valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.
Ajatukset peruskoulun muutostarpeista ja vahvuuksista ovat tervetulleita.
Kuuttikuolemien ehkäisemiseksi kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Siren kannustavat hallitusta aloittamaan valmistelun Saimaan kesäisen verkkokalastuskiellon laajentamiseksi.
Metsähallituksen tietoon on tullut jo 36 tänä vuonna kuollutta saimaannorppaa. Näistä 22 on tänä vuonna syntyneitä kuutteja. Pyydyksiin on kuollut ainakin viisi norppaa, joista kolme viimeisen viikon aikana kuolleita tämänvuotisia kuutteja. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä, eikä sitä esiinny missään muualla kuin Suomessa.
”Vastuu uhanalaisen saimaannorpan suojelusta on yksinomaan meillä suomalaisilla. Emme saa sulkea silmiämme uusilta kuuttikuolemilta. Tarvitsemme nykyistä mittavampia norpan suojelutoimia”, Sarkomaa vaatii.
Kalastus on pitkään ollut suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Kalaverkot ja vääränlaiset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille.
”Tämä näyttää koituneen tuoreeltaan peräti kolmen kuutin kohtaloksi. On kauhistuttavaa ajatella, miten pyydykseen kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman”, Siren kuvaa.
Tällä viikolla löytyneet kuolleet kuutit löytyivät kuhaverkoista, jotka sijaitsivat kalastusrajoitusalueella, jolla saimaannorpan suojelun takia verkkokalastus on kiellettyä 15.4.–30.6. välisenä aikana ja norpille kaikista vaarallisimpien pyydystyyppien käyttö on kielletty ympäri vuoden. Heinäkuusta eteenpäin verkkokalastus on alueella taas sallittua.
”Norppien tukehtuminen verkkoihin olisi vältettävissä. Syksyllä tapahtuvien kuuttikuolemien välttäminen vaatisi merkittävästi nykyistä tiukempia verkkokalastusrajoituksia. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään, jäävät muut suojelukeinot riittämättömäksi. Ilmastomuutoksen tuomat poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten norppaikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea sivusaaliskuolleisuuden takia”, Sarkomaa sanoo.
Metsähallituksen tuorein arviolaskelma on, että talvikannan koko on 480 norppaa. Aiempi suojelun välitavoite on ollut 400 norpan talvikanta vuoteen 2025 mennessä.
”On lohduttavaa, että Saimaannorppakanta on kuolemista huolimatta ylittänyt kasvutavoitteet. Hyvään kehitykseen ei silti pidä tuudittautua. Saimaannorppa on yhä uhanalainen. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille kasvava riskitekijä ja vakava uhka. Paikallisesti voimme vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi kasaamalla keinopesimiskinoksia. Myös kalanpyydyskuolemiin vaikutetaan paikallisesti ja siksi siihen liittyvät keinot on perusteltua ottaa nykyistä vahvemmin käyttöön” Siren sanoo.
Sarkomaa ja Siren pitävät tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti saimaannorppakannan kasvun edellytykset turvataan.
”Hallitusohjelmakirjauksen toteutuminen edellyttää lajin tehokkaampaa suojelua. Pyydyskuolemat uhkaavat vaarantaa hyvän kehityksen. Käytännössä tarvitaan myös entistä tiukempia rajoituksia verkkokalastukseen, tarvittaessa myös heinäkuuta pidemmälle”, Sarkomaa ja Siren vaativat.
Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa toivottaa eutanasiaa koskevan kansalaisaloitteen tervetulleeksi eduskunnan käsittelyyn ja antaa sille tukensa.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
”Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.”
”Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, ennen kaikkea, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut.”
”Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä, tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.”
Olen täysin samaa mieltä palliatiivisen lääketieteen professoreiden kannanoton kanssa, että olisi kestämätön tilanne, että meillä olisi laki eutanasiasta muttei riittäviä säädöksiä palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidossa.
Sarkomaa pitää arvokkaana, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Sarkomaa kirittää hallitusohjelman mukaisen lakiesityksen eduskuntaan mahdollisimman pian yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi.
”Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ensisijaisia. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa päättää.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Petteri Orpon hallituksen päätöksestä ryhtyä toimenpiteisiin koulujen yhdenvertaisen rahoituksen turvaamiseksi.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule välttämättä edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu vai yksityinen sopimuskoulu. Myös se jää usein vanhemmilta pimentoon, että näiden peruskoulujen rahoitus on kuusi prosenttia muita kouluja pienempi. Orpon hallitus on luvannut korjata asian ja tiedotti budjettiriihessä korottavansa koulujen kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin 1.8.2025 alkaen.
Sarkomaan mukaan asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua lähikouluna toimivassa yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Helsingissä sopimuskoulujen osuus yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.
”Päätös vahvistaa opetuksen järjestämistä ja jokaisen lapsen oikeutta yhdenvertaiseen koulutukseen on erittäin arvokas. Muutos koskee yli 20 000 lasta ja nuorta, jotka opiskelevat yksityisen järjestäjän ylläpitämässä peruskoulussa. Monelle lapselle ja perheelle kyseessä on oma lähikoulu.” Sarkomaa sanoo.
”Tämä on tärkeä tasa-arvokysymys. Kaikille perusopetuksen järjestäjille on taattava yhdenvertaiset resurssit tuottaa laadukasta perusopetusta siitä, onko koulutuksen järjestäjä kunta vai yksityinen.” Sarkomaa lisää.
Sarkomaa muistuttaa myös, että oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on ollut suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus voi olla porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että asia nyt vihdoin korjataan.
Muutos on osa Orpon hallitusohjelman toimia peruskoulun kuntoon laittamiseksi. Eduskuntakauden aikana perusopetusta vahvistetaan yhteensä 200 miljoonalla eurolla.
Oppimistulosten heikkenemiseen puututaan muun muassa lisäämällä opetustunteja perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Tänä syksynä uudistetaan vihdoin myös oppimisen tuki. Kun yksityiskoulujen kotikuntakorvaus nostetaan luvatusti 100 prosenttiin, myös oppimisen tuen uudistuksessa voidaan säätää näiden koulujen oppilaille oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin.
”Ei ole mitään kestävää syytä miksi usein lähikouluina toimivat yksityiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kuntien peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamisen kannalta on hienoa, että asia vihdoin korjaantuu”, Sarkomaa lopettaa.
