Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 11.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta perusteluja, mihin asiantuntijoiden näkemyksiin hallituksen tekemä suositus rajoittaa myös lasten ja nuorten sisäharrastuksia perustuu. Hallituksen ministeriryhmä kertoi perjantaina 7.1.2022 suosittelevansa, että koronarajoituksia laajennettaisiin myös lasten ja nuorten sisäharrastuksiin. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät aluehallintovirastot.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan Markku Tervahaudan mukaan lasten rajoitukset eivät ole tehokkaita. THL:n mukaan perusteiden rajoituksille pitää olla vahvat ja lapsiin kohdistuvien rajoitusten tulee olla viimesijaisia. Siksi lasten ja nuorten harrastuksia ei pitäisi systemaattisesti ja ilman perusteellista paikallista harkintaa rajata”, Sarkomaa aloittaa.

”Mielestäni hallituksen on vastattava, miten suositus sisäliikuntaharrastusten rajoittamisesta suhteutuu hallituksen linjaukseen lapsiin ja nuorten kohdistuvien koronarajoitusten viimesijaisuudesta ja mihin asiantuntijoiden näkemyksiin suositus rajoituksista perustuu, sekä ovatko harrastustoimintaa koskevat rajoitussuositukset välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Hallituksen tulisi myös arvioida mitä toimia on tarpeen tehdä lasten liikunnan turvaamiseksi, ettei rajoitusten vuoksi synny liikunnan osalta niin sanottua menetettyä sukupolvea”, Sarkomaa jatkaa.


Sarkomaa yhtyy lajiliittojen ja seurojen huoleen siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen tulee vähenemään rajoitusten myötä. Lapsia ja nuoria on jäänyt palaamatta liikuntaharrastuksiin edellisten sulkutoimien jälkeen. Lisärajoitukset vaikeuttaisivat tilannetta entisestään. Sarkomaa vaatii toimia, joilla koronasta huolimatta edistetään lasten ja nuorten liikkumista terveytensä kannalta riittävästi terveysturvallisuus huomioiden.

”Erityisen huolestuttavaa on, että suomalaiset lapset ja nuoret eivät liikkuneet tarpeeksi ennen koronaakaan. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille. Liikuntatottumukset kehittyvät jo varhaislapsuudessa ja –nuoruudessa. Siksi rajoitukset lasten ja nuorten liikuntaan ovat erityisen vahingollista”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoitussuosituksia koskien: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10910

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu


Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen ministeriryhmä kertoi perjantaina 7.1.2022 suosittelevansa, että koronarajoituksia laajennettaisiin myös lasten ja nuorten sisäharrastuksiin. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät aluehallintovirastot.

Tilanteen tekee hämmentäväksi se, että terveysviranomaiset eivät katso lasten erityisesti levittävän epidemiaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan lasten rajoitukset eivät ole tehokkaita. THL:n arvion mukaan lapset eivät toimi moottorina tässä pandemiassa, joten kaikki lasten rajoitukset ovat de facto hyvin vähän vaikuttavia, mutta haitat ovat välittömiä ja laajoja. THL:n mukaan perusteiden rajoituksille pitää olla vahvat ja lapsiin kohdistuvien rajoitusten tulee olla viimesijaisia. Siksi lasten ja nuorten harrastuksia ei pitäisi systemaattisesti ja ilman perusteellista paikallista harkintaa rajata. 

Harrastusten lajiliitot, seurat sekä muut järjestöt ovat vahvasti kritisoineet hallituksen aikeita rajoittaa lasten ja nuorten sisäharrastuksia. Suomen nuorisoseurat ry:n pääsihteeri Anniina Laaksonen on todennut, että harrastustoiminnassa on jo opittu elämään sisätiloissakin vallitsevan tilanteen kanssa. Hänen mukaansa toimintaa on onnistuttu toteuttamaan terveysturvallisesti todella hyvin.

Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela on esittänyt huolensa siitä, että yksi pandemian aiheuttamista jälkilaskuista tulee olemaan se, mikä maksetaan kansanterveyden näkökulmasta sen seurauksena, että lasten ja nuorten liikkuminen tulee vähenemään rajoitusten myötä. Nummelan mukaan kaikissa nuorten liikuntaharrastuksissa ollaan tilanteessa, jossa harrastajamäärät ovat alle sen, missä oltiin ennen pandemian alkua. Lapset ja nuoret eivät ole palanneet liikkumaan edellisten sulkutoimien jälkeen. Uhkana on, etteivät lapset ja nuoret enää palaa lisärajoitusten päättyessä takaisin harrastuksiinsa.

Suurin huoli lajiliittojen edustajilla on heikoimmassa asemassa olevista lapsista ja nuorista, joilla ei ole kotonaan harrastamisen kulttuuria, jossa vanhemmat järjestäisivät jotain tilalle. Kaikki perheet eivät valitettavasti kykene viemään lapsia liikkumaan ulos ja olisi äärimmäisen tärkeää, että normaalit rutiinit, mukaan lukien harrastukset jatkuisivat lapsilla ja nuorilla.

Seurojen edustajilla on erittäin suuri huoli lasten jaksamisesta ja kokonaishyvinvoinnista. Liikuntaharrastuksissakaan ei ole kyse pelkästään fyysisestä terveydestä vaan sillä on myös sosiaalinen ja psyykkinen ulottuvuus. Lapsille ja nuorille harrastaminen on keino pysyä kiinni normaalissa arjessa. Olisi tärkeää, että lapsilla ja nuorilla elämä olisi mahdollisimman normaalia koronaepidemiasta huolimatta.

Hallituksen suositukset lasten ja nuorten sisäharrastuksien rajoittamisesta aiheuttavat suurta pelkoa siitä, että menetämme yhden kokonaisen ikäpolven. On tärkeää, että lapset oppivat liikunnallisen elämäntavan ja saavat rakkauden liikkumiseen. Lajiliittojen ja seurojen edustaja pelkäävät, että tulevaisuudessa tulee isoja ongelmia kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta, jos lapset eivät pääse harrastamaan eivätkä opi liikunnallista elämäntapaa.

Liikunnalla on useiden tutkimusten mukaan keskeinen yhteys oppimiseen, sosiaalisten taitojen vahvistumiseen, itsetuntoon sekä elämänhallintaan muutoinkin. Liikunnan vaikutus ihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin on monin tavoin merkittävä. Vain viidennes suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumattomuus lisää merkittävästi riskiä sairastua elintapasairauksiin ja johtaa jopa ennenaikaisiin kuolemiin. Liikkumattomuus aiheuttaa lisäksi vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle.

Erityisen huolestuttavaa on, että suomalaiset lapset ja nuoret eivät liikkuneet tarpeeksi ennen koronaakaan. Nuoret ikäluokat tulevat yhä pidempään ja hektisempään työelämään yhä huonommassa kunnossa. Liikuntatottumukset kehittyvät jo varhaislapsuudessa ja –nuoruudessa. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille. Siksi rajoitukset lasten ja nuorten liikuntaan ovat erityisen vahingollista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallituksen tekemä suositus sisäliikuntaharrastusten rajoittamisesta suhteutuu hallituksen linjaukseen lapsiin ja nuorten kohdistuvien koronarajoitusten viimesijaisuudesta? 

Mihin asiantuntijoiden näkemyksiin hallituksen tekemä suositus rajoittaa myös lasten ja nuorten sisäharrastuksia perustuu?

Miten hallitus perustelee sisäliikuntaharrastuksien rajoittamissuosituksensa välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta? 

Miten hallitus varmistaa, ettei koronarajoitusten vuoksi synny liikunnan osalta niin sanottua menetettyä sukupolvea? 

Millä toimin aiotaan edistää sitä, että lapset ja nuoret liikkuisivat koronaepidemiasta huolimatta terveytensä kannalta riittävästi?

Helsingissä 11.1.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok.]

Julkaistu

Hyvinvointiyhteiskuntamme on heikko siellä, missä sen pitäisi olla vahvimmillaan. Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on koronaepidemian aikana vaikeutunut entisestään. Mielenterveyden keskusliitto pitää tilannetta katastrofaalisena.

Useat vaikeasti oireilevat lapset ja nuoret ovat odottaneet jopa vuosia, eivätkä siltikään ole saaneet mielenterveysapua. Hätä ja huoli on valtava tukea ja hoitoa tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla sekä heidän läheisillään. Monen vakavista ongelmista kärsivän lapsen todellisuutta on, että mielenterveyden palveluiden vakavien puutteiden vuoksi avun sijaan edessä on sijoitus pois omasta kodista. Kun nuorille ei ole tarjolla heidän tarvitsemiaan palveluja päihdehuollossa ja psykiatriassa, heidät ohjataan lastensuojelun asiakkaaksi.

Vastauksena pitkään jatkuneeseen epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä matalalla kynnyksellä.

Oli ilo olla mielenterveysjärjestöjen kutsumana puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa 20.2.2019. Puheenvuorossani nostin esille vakavan ongelman eriarvoisesta pääsystä mielenterveyspalveluiden piiriin. Vaikka mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme, vuosittain kuntien terveydenhuollon menoista on ohjautunut yhä pienempi osuus niiden hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn.


Olin mukana yhdessä mm. Touko Aallon, FinFamin toiminnanjohtajan Pia Hytösen ja Mielenterveyspoolin projektipäällikön Alviina Alametsän kanssa Helsingin Yliopiston Tiedekulmaan helmikuussa 2019 pidetyssä Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemassa terapiatakuun tärkeyttä.

Terapiatakuu-kansalaisaloite sai valtavan tuen suomalaisilta. Sen saapuessa eduskuntaan lokakuussa 2019 kaikki puolueet kannattivat sitä, samoin koko hallitus. Sen jälkeen kohtelu aloitteelle on ollut tylyä.

Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina esityksemme äänestäneet nurin. Perusteluina on aina ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia.

Tuore lakiluonnos hoitotakuuajan kiristämisestä ei kuitenkaan sisällä terapiatakuun tavoitteita kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamisesta perustasolle eikä takaa yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä, ja Terapiatakuu-kansalaisaloite on edelleen käsittelemättömänä sysättynä mappi Ö:hön.

Tämä on valtava järkytys suomalaisille ja erityisesti jonossa hoitoa ja apua odottaville perheille. Terapiatakuuta ei ole tulossa. Mielenterveysjärjestöt ovat ilmaisseet pettymyksen, ettei hoitotakuuta koskeva lakiluonnos takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta eikä sisälläkään terapiatakuun tavoitteita. Järjestöt vaativat korjausta lupausten vastaiseen tyngäksi jääneeseen esitykseen. Järjestöjen vaade, että hallitus pitää korjaa esitystään, ennen kuin se tuodaan eduskuntaan, on oikeutettu ja kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa sille täyden tuen.

Yhtä suuri huoli on hallituspuolueiden edustajien syvä hiljaisuus. En ole kuullut yhtään puheenvuoroa, jossa vaadittaisiin yhdessä annettujen lupausten pitämistä ja sellaisen lain tuomista eduskuntaan, joka tekisi terapiatakuusta totta. Herää vakava kysymys, ovatko hallituspuolueet sopineet, ettei terapiatakuun tavoitteita toteuta, kun asiaa koskevaa kansalaisaloitteen käsittelykin on estetty. Avoimuuden ja kohtuuden nimissä on asiaan saatava vastaus.

Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja myös suurimpia syrjäytymisen aiheuttajia. Lasten ja nuorten syrjäytymisen kierre on mahdollista katkaista tarjoamalla tukea ennaltaehkäisevästi ja mielenterveyspalveluita aikaisessa vaiheessa. On mahdoton ymmärtää hallituksen arvovalintaa jättää kaikkien puolueiden kannattama terapiatakuu toteuttamatta. Onneksi esitys on vasta luonnos, joka on ensi vuonna mahdollista korjata. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä.

Julkaistu

Toivon hallituspuolueilta uuden vuoden lupausta, jossa he vihdoin ottavat jalan pois jarrulta ja antavat eduskunnan käsitellä Terapiatakuu- kansalaisaloitteen. Käsittelyn estäminen enemmistöllä on ollut poikkeuksellisen ikävä toimintaa varsinkin, kun kaikki puolueet ovat aloitetta kertoneen kannattavansa.

Jo ennestään pitkät hoitojonot ovat  varsinkin lasten ja nuorten osalta ovat koronapandemian myötä katastrofaaliset. Hoitotakuu lasten psykiatriassa ja jopa viranomaisten valvonta ovat pettäneet. Yhteiskunta on heikoin siellä, missä sen pitäisi olla vahvin. Useat vaikeasti oireilevat lapset ovat odottaneet jopa vuosia eivätkä siltikään ole saaneet apua. Hätä ja huoli on valtava niin apua tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla kuin heidän omaisiansakin. Jokainen päivä on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä.

Vastauksena epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä. Aloite saapui eduskuntaan lokakuussa 2019 mutta se on edelleen käsittelemättä. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme.Hallituspuolueiden edustajat ovat aina esityksemme äänestäneet nurin. Perusteluina on aina ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia.

Tuore lakiluonnos ei kuitenkaan sisällä hoitotakuun tavoitteita. Tämä on valtava järkytys suomalaisille ja erityisesti jonossa hoitoa ja apua odottaville perheille. Terapiatakuuta ei ole tulossa. Mielenterveysjärjestöt ovat ensimmäisenä nostaneet julki pettymyksen, ettei esitys takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta eikä sisälläkään terapiatakuun tavoitteita. Järjestöt vaativat korjausta lupausten vastaiseen esitykseen. Olen täysin samaa mieltä järjestöjen kanssa ja pidän välttämättömänä, että hallitus korjaa esitystään, ennen kuin se tuodaan eduskuntaan.

Yhtä lailla suuri järkytys on hallituspuolueiden edustajien syvä hiljaisuus. En ole kuullut yhtään puheenvuoroa, joka vaatisi yhdessä annettujen lupausten pitämistä ja sellaisen lain tuomista eduskuntaan, joka tekisi terapiatakuusta totta. Herää vakava kysymys, ovatko hallituspuolueet sopineet, ettei terapiatakuun tavoitteita toteuta, kun asiaa koskevaa kansalaisaloitteen käsittelykin on estetty. Avoimuuden ja kohtuuden nimissä on asiaan saatava vastaus. Olisin kysynyt asiaa viime kyselytunnilla hallitukselta mutta en saanut puheenvuoroa. Jätän asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_726+2021.pdf

Kirjallisessa kysymyksessä kysyn, aikooko hallitus pitää lupauksensa.

Hallitus on toistuvasti vakuuttanut, että hoitotakuulainsäädäntö sisältää Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet. Hallituksen on syytä avoimesti kertoa, miksi hoitotakuulakiesitys onkin nyt täysin vastoin sitä mitä on luvattu. 

Terapiatakuun toteutuminen edellyttäisi lyhytpsykoterapioiden, muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon ja hoitotakuun piiriin. Hallituksen esityksessä nämä on rajattu seitsemän päivän takuun ulkopuolelle. Nämä hoitomuodot esitetään pääosin toteutettavaksi edelleen kolmen päivän kuukauden sisällä jatkossakin.

Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.  

Terapiatakuun tavoitteena on, että jatkossa harvempi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa, kun oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa saisi jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa. Mikäli potilas tarvitsee varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian piiriin. 

Onneksi esitys on vasta luonnos, jota on mahdollista muuttaa parempaan suuntaan. Tämä edellyttää, että hallitus pitää lupauksensa. Hallituksen esitystä odotellessa olisi kohtuullista, että hallituspuolueiden kansanedustajat ottaisivat jalan pois jarrulta ja  antaisivat eduskunnan vihdoin käsitellä Terapiatakuu- kansalaisaloitteen. Aloite on hyvä ottaa käsittelyyn heti istuntotauon päätyttyä ja siten varmistaa Terapiatakuun tavoitteiden eteneminen. Jos hallitus ei suostu tuomaan lupaamaansa esitystä terapiatakuusta, voi eduskunta hyväksyä asiaa koskevan kansalaisaloitteen. Mielenterveys kuuluu kaikille.

💚

Onnea, terveyttä ja iloa uudelle vuodelle 2022 

Julkaistu

Hallituksen on syytä perustella päätöksiään ja vastata lasten, nuorten sekä koulujen kysymyksiin

Helsinkiläisiltä, lasten kavereilta ja perheiltä satelee kysymyksiä. Mitä tarkoitti hallituksen lupaus siitä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset ovat vihoviimeinen keino epidemian taltuttamissa? Miksi baarissa saa pelata biljardia muttei hallissa jääkiekkoa? Onko lasten ja nuorten liikuntatilojen sulkeminen välttämätöntä epidemian hallitsemisen kannalta?

Pitkään jatkuneet rajoitukset, jotka estävät lapsia ja nuoria tapaamasta ikäisiään, liikkumasta ja harrastamasta ovat valtava riski lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille.

Lähiopetuksen ja etäopetuksen vaaroista julkinen kiistely huolestutti monia vanhempia ja lapsia sekä varmasti kaikkia koulun toimijoita. Opettajat ja koko koulun väki ansaitsivat parempaa tukea vaikeassa epidemiatilanteessa.

On mahdoton ymmärtää, miksi päätökset tehtiin vasta nyt koulujen ”alkamisen aattona”. Koulut olisivat ansainneet aikaa valmistautumiseen. Perheissäkin on paljon epäselvyyttä. Opettajat ja koko koulun väki ovat kovilla.

On välttämätöntä, että opetusministeri Li Andersson  ja Opetushallitus täsmentävät mitä tarkoittavat koulujen tehostetut  koronatoimet? Miten toimii jäljitys, karanteeni, maskit ja testaus?

Koko epidemian ajan rehtorit ja opettajat ovat toivoneet erityisesti, että ohjeet saataisiin ajoissa, selkeänä ja niin, että niitä on oikeasti mahdollista päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa arjessa noudattaa. Se ei ole liikaa vaadittu.

Julkaistu

Tiedote 22.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen koronan kotitestien arvonlisäveron väliaikaisen poistamiseen liittyvän mietinnön yksimielisesti. Mietinnössä valtiovarainvaliokunta haluaa edistää laajempia helpotuksia koronatestien ja -suojavälineiden arvonlisäverotukseen, jota kokoomus vaati jo maaliskuussa 2020.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kiittää esityksestä, joka helpottaa kotitestien saatavuutta. Samalla Sarkomaa toivoo hallitukselta ripeää toimintaa helpotusten laajentamiseksi valiokunnan toivomalla tavalla. Yksimielisessä lausunnossa valtiovarainvaliokunta vaatii hallitusta selvittämään covid-19 torjunnassa käytettävien materiaalien verohelpotuksen laajentamisen yksityisille palveluntuottajille.

“Tällä hetkellä vain julkinen sektori voi hankkia suojavälineitä ja tarvikkeita nollaverokannalla. Vaikka monissa muissa maissa yksityisen sektorin hankinnat on vapautettu arvonlisäverosta, ei Suomessa hallitus jostain syystä ole toiminut näin. Nollaverokannan soveltaminen laajasti julkisessa valvonnassa oleville terveyden- ja sairaanhoitoalan sekä sosiaalihuoltoalan toimijoille on talouden täsmätoimi, jolla helpottaisimme koronan vastaisessa työssä välttämättömästi tarvittavien välineiden hankintaa.”, Sarkomaa sanoo. 

“Omikron-variantti leviää nyt vaarallista tahtia, joka pahimmillaan uhkaa terveydenhuollon kantokykyä ja erityisesti henkilöstön riittävyyttä sekä jaksamista. Suomessa tulisi vihdoin ottaa koko terveydenhoidon kapasiteetti käyttöön täydessä mitassa. En ymmärrä miksi sääntelyllä hankaloitamme yksityisen sektorin toimintaa. Meillä ei pitäisi olla varaa hukata käytettävissä olevaa potentiaalia epidemian vastaisessa työssä.”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen verovastaava, kansanedustaja Matias Marttinen huomauttaa, että Suomi on hyväksynyt arvonlisäverohelpotuksen yksityisen sektorin testi-, suoja- ja rokotustarvikkeiden hankinnoista muille EU-maille, mutta ei suomalaisille.

“Sote-palvelujen järjestämistavat ovat eri jäsenvaltioissa niin erilaiset, että komissio on tarkoituksella jättänyt soveltamistavan avoimeksi ja siihen on jäsenmaissa tartuttu. Jäsenvaltiot ovat yksimielisesti toivoneet muutosta ja myöhemmin sen jatkoa. Hallitus on siis ollut mukana vaatimassa lainsäädäntöä komissiolta, jolla yksityisen sektorin nollaverokannalla toteutetut hankinnat ovat hyväksyttäviä muualla EU:ssa, mutta ei ole edistänyt asiaa Suomessa.”, Marttinen sanoo.

“Rajanveto julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden välillä on ongelmallinen myös kotimaisessa verotuskäytännössä. Se ei tunne vastaavaa rajanvetoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Soveltamisalan rajaus kohtelee toimijoita epäneutraalisti julkisen sektorin hyväksi.”, Marttinen huomauttaa.

Kokoomusedustajat toivovat hallitukselta nopeaa selvitystä ja esitystä verovapauden laajentamisesta heti alkuvuoteen.

“Lakiehdotus voitaisiin antaa jo tammikuussa. Omikron-variantin nopea leviäminen yhteiskunnassa edellyttää valmiuden nostamista kaikilla sektoreilla. Tämä olisi yksi keino helpottaa suojavälineiden hankintaa, jotta tehokas ja riittävä hoito on mahdollista. Ideologia on nyt vihdoin jätettävä sivuun ihmisten terveysturvallisuuden ja kansakunnan pandemiasta selviytymisen tähden.”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033, sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi

Matias Marttinen, puh. 09 432 3130, matias.marttinen (at) eduskunta.fi

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 34/2021 vp - HE 233/2021 vp) luettavissa täältä.

Julkaistu

Meiltä kysytään toistuvasti, miksi olemme niin huolissamme velkaantumisesta. Yksinkertainen vastaus on sama, jonka hallitus on luvannut ohjelmassaan: haluamme lopettaa elämisen tulevien sukupolvien kustannuksella. 

Suomi on hyvä maa, jossa on laajat hyvinvointipalvelut ja maailman onnellisin kansa. Vastuuttoman ylivelkaantumisen varaan sitä ei voi rakentaa. Se romahduttaa mahdollisuutemme taata hyvinvointiyhteiskunta ja kestävä ympäristö lapsillemme. Hallitus on unohtanut, että pohjoismainen hyvinvointi on rakennettu työllä, ei velalla. Arvoisa pääministeri, te petätte lupauksenne ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta. Näin ei voi jatkua. 

Ministeri Saarikko, puheidenne perusteella olette erinomainen valtiovarainministeri, mutta ette tässä vasemmistohallituksessa. Miksi? Koska sananne ovat vain kuumaa ilmaa. Ne ovat vailla tekoja.

Olette jälleen jämäköitynyt kertomalla, että menojen kasvulle pitää laittaa piste. Se taisi olla keskustalle laskujeni mukaan viides kerta vaalikauden aikana. 

Käsillä oleva budjettinne kuitenkin paljastaa todelliset karvanne. Menokehykset on rikottu, työllisyystoimet lykätty ja säästötoimet näyttävästi peruttu esittämättä mitään muuta tilalle. Hallitus jätti tekemättä valinnat, jotka itsekin tietää välttämättömiksi. 

Hallituksen vastuuttomalle velkaantumisvauhdille on vaihtoehto.

Kokoomuksen vaihtoehdon perusta on työ, yrittäjyys ja vastuullinen taloudenpito.

Esitämme keinovalikoiman, jolla yli 100 000 suomalaista saa uusia mahdollisuuksia työhön. Haluamme, että mahdollisimman moni saa elämän rakentamisen keinot omiin käsiinsä.

Purkaisimme kannustinloukkuja, laajentaisimme paikallista sopimista, vahvistaisimme tuntuvammin kotitalousvähennystä ja työvoimapalveluja, toteuttaisimme suomalaisten kannattaman ansiosidonnaisen porrastamisen – ja lista jatkuu.

Miksi nämä eivät arvoisa hallitus teille käy? 

Työllisyysasteen reippaampi nostaminen on välttämätöntä myös kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Jos siinä ei onnistuta, edessä on hidas näivettyminen.

Järkyttävä esimerkki on hallituksen suunnittelemat yli sadan miljoonan euron leikkaukset tieteen rahoitukseen. 

Katson sinne salin vasempaan laitaan: tätä tieteen kurittamista ei ole pakko hyväksyä.

Kokoomus on valmis tekemään valintoja. Priorisoimalla menoja voidaan panostaa hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen. Menokehyksissä voidaan pysyä, vaikka hallitus muuta väittää.

Yhtälö on oikeastaan yksinkertainen. Kun ihmisellä on hyvän elämän eväitä, talous on kunnossa, on tilaa yrittää ja tehdä työtä, siitä kertyy hyvinvointia ja jaettavaa, jolla voimme huolehtia palveluista, ympäristöstä ja turvallisuudesta.

Me haluamme nostaa Suomen uuteen nousuun sivistys, osaaminen ja tiede edellä. Nostaisimme tutkimus- ja innovaatiopanostuksia. Toivomme, että hallitus vahvistaa sitoutuvansa tuoreesen Parlamentaarisesti päätettyyn mainioon yksimielinen sopuun nostaa vuosittain T&K panostuksia 200 miljoonalla kehyksiä kunnioittain vuodesta 23 lähtien. Vahvistaisimme kaikkia koulutusasteita reilun miljardin ohjelmalla. Pääomittaisimme korkeakouluja ja lopettaisimme koulujen hankehumpan vakinaistamalla hallituksen pian päättyvät opetuksen pätkärahat. Antaisimme opettajille ja oppilaille työrauhan. 

Vastaisimme vanhuspalveluiden kriisiin vahvistamalla voimavaroja erityisesti hallituksen pulaan ajamassa kotihoidossa sekä omaishoitajien ja muistisairaiden palveluissa. Toteuttaisimme terapiatakuun. Laajentaisimme ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille. Se on oikeudenmukaista.

On maalaisjärjen vastaista, ettei Suomessa ahkeruus kannata. Keskimääräisellä lukio-opettajan palkalla tienatusta lisäsatasesta verottaja vie lähes puolet. Siksi keventäisimme työn ja eläkkeiden verotusta 800 miljoonalla eurolla.

Tässäkin asiassa hallitus kulkee pääministeri Marinin ja SDP:n työtä vieroksuvalla linjalla. Työn verotusta kiristävän maakuntaveron valmistelu jatkuu, vaikka hallituksen enemmistö väittää vastustavansa koko veroa. Ehkä tässä on jokin salattu logiikka, mutta se ei aukene meille. Voitteko selittää? 

Hyvä hallitus, kakku ei kasva viipaloimalla sitä yhä useampaan ja pienempään osaan.

Teemme valintoja kestävän talouden eteen siksi, että voimme lunastaa lupauksen pitää huolta jokaisesta. Talous ei tasapainotu itsestään. Kasvu ei synny odottelemalla. Ilmastonmuutosta ei voi mennä piiloon.

Suomi on hyvä maa ja sellaisena me aiomme sen pitää myös tuleville sukupolville. Ratkaisuja on. 

Arvoisa puhemies! Esitän hallitukselle epäluottamusta vastalauseen kaksi mukaisesti.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa
Talousarvion palautekeskustelun ryhmäpuhe 14.12.2021

Julkaistu

Tiedote 19.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta viipymättä toimiin apteekkien ottamiseksi mukaan koronarokotuksiin.

”Rokottaminen on edennyt luvattoman hitaasti”, Kiuru sanoi HS:lle eilen lauantaina.

THL:n Tervahauta totesi samana päivänä Ylen lähetyksessä, että rokotustahdin hidastuminen johtuu kuntien kuormittuneisuudesta.

”Rokotustahtiin on välttämätöntä saada valtaisa vauhti omikronmuunnoksen hyökyessä. Rokotteita ja niitä ottavia on, mutta rokottajia puuttuu.

Apteekeissa on rokotettu miljoonia EU-kansalaisia ja tulokset ovat olleet hyviä. 

Apteekkien voimavarojen käyttämättä jättäminen olisi suuri virhe, johon Suomella ei ole enää varaa. Jos asia onnistuu muualla, niin miksi ei Suomessa”,kysyy Sarkomaa.

Nopeasta tartuntalukujen kasvusta kärsineet Norja ja Tanska ovat laajentaneet koronarokotukset apteekkeihin. Sarkomaan mukaan nyt viimeistään on otettava jalka pois ideologisilta jarruilta. Norjassa apteekeissa voidaan maanlaajuisesti antaa jopa 100 000 rokoteannosta viikossa.

Tanskassa aiotaan jakaa 3,5 miljoonaa tehosterokotetta ennen vuodenvaihdetta. Miljoonan koronatehosterokotuksen viikkotahti edellyttää uusia rokotuspisteitä yksityiseltä sektorilta ja esimerkiksi Kööpenhaminassa rokotuksia saa 60 apteekista.

Apteekkariliiton mukaan Suomessa lähes sata apteekkia voisi aloittaa rokotustoiminnan heti, sillä niissä työskentelee jo rokotusoikeuden omaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Apteekkikyselyn mukaan 440 apteekkia voisi avata koronarokotuspisteen alkuvuodesta, jos apteekkien farmaseuteille ja proviisoreille annettaisiin tarvittava rokotuskoulutus.

Omikronmuunnos leviää nopeasti ja samaan aikaan rokotetun väestön immuunisuoja heikkenee. Valtaosa suomalaisista joutuu odottamaan kolmatta rokotetta ensi vuoteen. Tehohoito on jo nyt kovilla. Sairaalat toimivat monin osin äärirajoilla ja yhä useamman ihmisen hoitoa joudutaan siirtämään. HUS on joutunut siirtämään mm. lasten sydänleikkauksia.

”Suomen monin osin hyvin onnistuneen koronapandemian taltuttamisen valuvika on käsittämätön viivyttely toimissa, jotka muualla Euroopassa on ripeästi otettu käyttöön. Esimerkkeinä mm. koronapassi, pikatestit ja yksityisen terveydenhuollon mukaan ottaminen koronarokotuksiin. Jarrutteluun ei ole enää varaa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Lasten ja nuorten jo ennestään pitkät hoitojonot ovat koronapandemian myötä katastrofaaliset. Hoitotakuu lasten psykiatriassa ja jopa viranomaisten valvonta ovat pettäneet. Yhteiskunta on heikoin siellä, missä sen pitäisi olla vahvin. Useat vaikeasti oireilevat lapset ovat odottaneet jopa vuosia eivätkä siltikään ole saaneet apua. Hätä ja huoli on valtava niin apua tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla kuin heidän omaisiansakin. Jokainen päivä on vahingollinen lapsen ja nuoren kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä.

Vastauksena epäinhimilliseen tilanteeseen mielenterveysjärjestöt valmistelivat Terapiatakuu-kansalaisaloitteen, joka tarkoittaa kattavien matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden rakentamista perustasolle ja yhdenvertaista ripeää hoitoon pääsyä. Kaikki puolueet ovat aloitteen tavoitteita kannattaneet. Aloite saapui eduskuntaan lokakuussa 2019 mutta se on edelleen käsittelemättä. Eduskuntaryhmämme on toistuvasti esittänyt kansalaisaloitteen käsittelyä sekä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi määrärahoja vaihtoehtobudjetissamme. Hallituspuolueiden edustajat ovat aina esityksemme äänestäneet nurin. Perusteluina on aina ollut se, että asia hoidetaan osana hoitotakuulakia. Tuore lakiluonnos ei kuitenkaan sisällä hoitotakuun tavoitteita.

Tämä on valtava järkytys suomalaisille ja erityisesti jonossa hoitoa ja apua odottaville perheille. Terapiatakuuta ei ole tulossa. Mielenterveysjärjestöt ovat ensimmäisenä nostaneet julki pettymyksen, ettei esitys takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta eikä sisälläkään terapiatakuun tavoitteita. Järjestöt vaativat korjausta lupausten vastaiseen esitykseen. Olen täysin samaa mieltä järjestöjen kanssa ja pidän välttämättömänä, että hallitus korjaa esitystään, ennen kuin se tuodaan eduskuntaan.

Yhtä lailla suuri järkytys on hallituspuolueiden edustajien syvä hiljaisuus. En ole kuullut yhtään puheenvuoroa, joka vaatisi yhdessä annettujen lupausten pitämistä ja sellaisen lain tuomista eduskuntaan, joka tekisi terapiatakuusta totta. Herää vakava kysymys, ovatko hallituspuolueet sopineet, ettei terapiatakuun tavoitteita toteuta, kun asiaa koskevaa kansalaisaloitteen käsittelykin on estetty. Avoimuuden ja kohtuuden nimissä on asiaan saatava vastaus. Olisin kysynyt asiaa viime kyselytunnilla hallitukselta mutta en saanut puheenvuoroa. Jätän asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Kirjallisessa kysymyksessä kysyn, aikooko hallitus pitää lupauksensa.

Ministeri Kiuru on toistuvasti vakuuttanut, että hoitotakuulainsäädäntö sisältää Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet. Hallituksen on syytä avoimesti kertoa, miksi hoitotakuulakiesitys onkin nyt täysin vastoin sitä mitä on luvattu. 

Terapiatakuun toteutuminen edellyttäisi lyhytpsykoterapioiden, muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon ja hoitotakuun piiriin. Hallituksen esityksessä nämä on rajattu seitsemän päivän takuun ulkopuolelle. Nämä hoitomuodot esitetään pääosin toteutettavaksi edelleen kolmen päivän kuukauden sisällä jatkossakin.

Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.  

Terapiatakuun tavoitteena on, että jatkossa harvempi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa, kun oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa saisi jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa. Mikäli potilas tarvitsee varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian piiriin. 

Onneksi esitys on vasta luonnos, jota on mahdollista muuttaa parempaan suuntaan. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä.

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys hoitotakuulainsäädännöstä ei toteuta Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen parantamisesta. Mielenterveysjärjestöt ottivat tuoreeltaan kantaa, ettei esitys takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta.

Hallituspuolueiden taholta toistuvasti antanut ymmärtää, että hoitotakuulainsäädännön muutoksilla toteutetaan  Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet.

Terapiatakuun toteutuminen edellyttäisi lyhytpsykoterapioiden, muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon ja hoitotakuun piiriin. Lausunnolla olevassa  hoitotakuuesityksessä nämä on rajattu seitsemän päivän takuun ulkopuolelle.

Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus toteuttaa Terapiatakuu- kansalaisaloitteen mukaiset tavoitteet?

Millaisin toimin hallitus aikoo varmistaa, että erityisesti lapset ja nuoret pääsisivät psykiatrisen hoidon jonoista ja että jatkossa apua tarvitsevat saisivat sitä oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi? 

Helsingissä 17.12.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa (kok.)