Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja Sari Sarkomaasta on kestämätöntä, ettei
lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys hoitotakuulainsäädännöstä toteuta
Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen
parantamisesta. Mielenterveysjärjestöt
ottivat tuoreeltaan kantaa, ettei esitys takaa hoitoon pääsyä psyykkisten
ongelmien osalta.
”On ollut jo täysin poikkeuksellista, että hallituspuolueen
edustajat ovat enemmistöllään estäneet eduskunnassa
Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelyn. Sitä on perusteltu sillä, että asia
hoidetaan hoitotakuun kiristämisellä. Ministeri Kiuru on toistuvasti
vakuuttanut, että hoitotakuulainsäädäntö sisältää Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet.
Hallituksen on syytä avoimesti kertoa, miksi hoitotakuulakiesitys onkin nyt
täysin vastoin sitä mitä on luvattu”, Sarkomaa toteaa.
Terapiatakuun toteutuminen edellyttäisi
lyhytpsykoterapioiden, muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten
hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon
ja hoitotakuun piiriin. Hallituksen esityksessä nämä on rajattu seitsemän
päivän takuun ulkopuolelle.
Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta
terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun
psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen
arvioinnista. Hoitotakuulain lausuntokierroksella on paljastanut, ettei
lupaus terapiatakuusta osana hoitotakuun kiristämistä ole toteutumassa.
”Tämä on valtava pettymys jonossa hoitoa odottaville
ihmisille ja heidän läheisilleen. Erityisesti lasten ja nuorten hoitoon pääsyn
tilanne on katastrofaalinen. Osa lapsista ja nuorista on odottanut hoitoa
vuosia, eikä siltikään ole saanut apua. Hätä on valtava. Jokainen
odotuspäivä on vahingollinen lapsen kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja
lisäten syrjäytymisriskiä. Tutkimukset osoittavat, että avun saannin kanssa
kamppailevat omaiset ovat myös suuressa sairastumisriskissä”, Sarkomaa sanoo.
”Onneksi esitys on vasta luonnos, jota on mahdollista
muuttaa parempaan suuntaan. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon
pääsyä”, Sarkomaa jatkaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että
hallitus lupauksensa mukaisesti toteuttaisi terapiatakuun.
”Olemme kokoomuksen voimin esittäneet vaihtoehtobudjetissamme
terapiatakuun toteuttamista, mutta hallituspuolueet ovat toistuvasti
äänestäneet esityksemme kumoon. On välttämätöntä, että hallituspuolueista
kerrotaan rehellisesti mistä on kysymys ja miksi terapiatakuuta ei lupauksista
huolimatta edistetä”, Sarkomaa päättää.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kokoomus haluaa lopettaa
tulevien sukupolvien kustannuksella elämisen. Sarkomaa piti tänään kokoomuksen
ryhmäpuheenvuoron budjetin palautekeskustelussa eduskunnassa.
”Suomi on hyvä maa, jossa on
laajat hyvinvointipalvelut ja maailman onnellisin kansa. Vastuuttoman
ylivelkaantumisen varaan sitä ei voi rakentaa. Se romahduttaa mahdollisuutemme
taata hyvinvointiyhteiskunta ja kestävä ympäristö lapsillemme. Hallitus on
unohtanut, että pohjoismainen hyvinvointi on rakennettu työllä, ei velalla”,
Sarkomaa sanoi.
Sarkomaan mukaan pääministeri
Sanna Marin ja hänen hallituksensa ovat pettäneet hallitusohjelman lupauksen
sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Erityisen kovaa kritiikkiä
Sarkomaan puheessa sai valtiovarainministeripuolue keskusta.
”Ministeri Saarikko, puheidenne
perusteella olette erinomainen valtiovarainministeri, mutta ette tässä
vasemmistohallituksessa. Miksi? Koska sananne ovat vain kuumaa ilmaa. Ne ovat
vailla tekoja. Olette jälleen jämäköitynyt kertomalla, että menojen kasvulle
pitää laittaa piste. Se taisi olla keskustalle laskujeni mukaan viides kerta
vaalikauden aikana”, Sarkomaa sanoi.
”Käsillä oleva budjettinne
kuitenkin paljastaa todelliset karvanne. Menokehykset on rikottu,
työllisyystoimet lykätty ja säästötoimet näyttävästi peruttu esittämättä mitään
muuta tilalle. Hallitus jätti tekemättä valinnat, jotka itsekin tietää
välttämättömiksi”, Sarkomaa jatkoi.
Sarkomaa nosti puheessaan esiin
myös kokoomuksen vaihtoehtobudjetin. Sarkomaan muistutti, että työllisyyden
vahvistamiseksi kokoomus muun muassa purkaisi kannustinloukkuja, laajentaisi
paikallista sopimista, vahvistaisi kotitalousvähennystä ja työvoimapalveluja,
toteuttaisi ansiosidonnaisen porrastamisen sekä keventäisi työn verotusta.
”Hallituksen vastuuttomalle
velkaantumisvauhdille on vaihtoehto. Kokoomuksen vaihtoehdon perusta on työ,
yrittäjyys ja vastuullinen taloudenpito. Esitämme keinovalikoiman, jolla yli
100 000 suomalaista saa uusia mahdollisuuksia työhön.
”On maalaisjärjen vastaista,
ettei Suomessa ahkeruus kannata. Keskimääräisellä lukio-opettajan palkalla
tienatusta lisäsatasesta verottaja vie lähes puolet. Siksi keventäisimme työn
ja eläkkeiden verotusta 800 miljoonalla eurolla. Tässäkin asiassa hallitus
kulkee pääministeri Marinin ja SDP:n työtä vieroksuvalla linjalla. Työn
verotusta kiristävän maakuntaveron valmistelu jatkuu, vaikka hallituksen
enemmistö väittää vastustavansa koko veroa”, Sarkomaa sanoi.
Sarkomaan ryhmäpuheenvuoro
on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on luettavissa täällä.
Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien kohdalla toteudu. Esimerkiksi joka kahdeksas poika ei peruskoulun päätteeksi osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea kunnolla. Ongelmiin on tartuttava vaikuttavasti varhaisessa vaiheessa.
Ensi keskiviikkona oppositiopuolueiden tekemät vaihtoehdot hallituksen ensi vuoden budjettiesitykselle ovat eduskunnan istunnossa keskustelussa. Julkaisimme kokoomuksen Kestävän tulevaisuuden vaihtoehdon viime perjantaina vastavoimaksi Marinin vasemmistohallituksen vastuuttomalle velkapolitiikalle. Kestävä tulevaisuus tarkoittaa kestävän taloudenpidon lisäksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta.
Haluamme vahvistaa koulutuksen laatua ja tasa-arvoa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
Vaihtoehtomme perustuu työhön, yrittämiseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Se tarkoittaa enemmän työpaikkoja suomalaisille, enemmän euroja käteen tehdystä työstä ja eläkkeestä sekä vähemmän velkaa ja vastuita tuleville sukupolville. Vaihtoehdossamme teimme erilaisia arvovalintoja kuin hallitus.
Iloitsen, että vaihtoehdossamme on lisää panostuksia vanhusten palveluihin, turvallisuuteen, tutkimukseen ja koulutukseen.
Esittelin julkistamistilaisuudessa eduskuntaryhmämme voimin rakennetun vaihtoehtobudjettimme koulutuksen ja tutkimuksen sekä hyvinvointipalveluiden painopisteet.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa panostetaan pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.) ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Hallituksen budjettiesityksessä nämä ovat määräaikaisia. Alentaisimme varhaiskasvatusmaksuja (30 milj.) ja lisäisimme varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkoja yliopistossa (15 milj.). Haluamme varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuu.
Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Vastaamme koulutuskentän suureen huoleen siitä, mitä tapahtuu, kun hallituksen pätkäpanostukset päättyvät ensi vuoden lopussa. Hallituksen hankeralli on pysäytettävä. Opettajien on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä.
Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonan euron panostuksella. Lukiokoulutus tarvitsee puolustajansa. Lukiokoulutuksen rahoitusmalli on uudistettava.
Peruisimme hallituksen virheen siirtää koulukuraattorit ja -psykologit aluehallinnon armoille. Haluamme, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen.
Korottaisimme opintotuen tulorajoja 50 prosentilla pätkäkorotuksen sijaan vakinaisesti. Tämä vahvistaa julkista taloutta ja opiskelijoiden kukkaroa.
Pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla eurolla. Suomi nousee vain parhaalla tutkitulla tiedolla ja opetuksella maailman kärkeen. Vahvistaisimme kaikki koulutusasteita yhteensä noin 1,3, miljardin euron ohjelmalla.
Pärjätäkseen globaalissa kilpailussa suomen on pienenä maana panostettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). ilman riittäviä panostuksia osaamiseen, ei synny kestävää talouskasvua. Esitämme, että TKI-panostusten tasoa vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä.
Olemme sitoutuneet toimenpiteisiin, joilla suomen TKI-panokset nostetaan neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteenlaskettujen vuotuisen TKI-panoksien tulisi tavoitteen mukaan kasvaa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Laaja-alainen sivistys ja korkea osaaminen muodostavat perustan sille, että Suomi voi tulevaisuudessakin olla kestävä, hyvinvoiva ja uudistuva maa.
Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä hallitus esittää opintotukeen vaikuttaviin opiskelijan tulorajoihin korotusta määräaikaisesti 25 prosentilla. On hyvä, että hallitus edistää kokoomuksen pitkäaikaista tavoitetta opintotuen tulorajojen korottamisesta. Korotus on kuitenkin aivan liian pieni ja vuoden pätkäkorotus on opiskelijalle hyvin hankala. Hallituksen esittämä opintotuen tulorajojen korottaminen vain väliaikaisesti ei ratkaise ongelmaa, vaan tulorajat tulisi korottaa pysyvästi.
Eduskuntaryhmämme vaihtoehtobudjetissa esitämme, että tulorajoja korotetaan pysyvästi 50 prosentilla. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan tämä nostaisi keskimäärin opiskelijoiden vuosituloja 600 eurolla. Tällöin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja kasvaisi 12 000 eurosta 18 000 euroon.
Sivistysvaliokunnassa hallituspuolueet äänestivät nurin ehdotuksemme. Jätimme tietenkin vastalauseen sivistysvaliokunnan mietintöön. Teimme esityksemme uudestaan istunnossa. Ikävä kyllä hallituspuolueet äänestivät toistamiseen nurin esityksemme.
Lähes 60 prosenttia opiskelijoista tekee töitä opintojensa ohella. On järjetöntä rajoittaa heidän toimeliaisuuttaan muita pohjoismaita merkittävästi alemmilla tulorajoilla. On kaupunkilaisjärjen vastaista kampata tulevaisuuden toivojemme mahdollisuuksia hankkia lisätuloa ja kartuttaa omaa osaamistaan opiskeluaikana. Tulorajat eivät palkitse ahkeraa opiskelijaa ja luovat keinotekoista köyhyyttä. Vuosittain noin 40 000 työtä tehnyttä opiskelijaa saa tulorajojen vuoksi Kelalta opintotuen takaisinperintäkirjeen. Kaikki järkisyyt edellyttävät opintotuen vapaan tulon rajan nostamista merkittävästi.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opintotukia pitää maksaa kokonaan takaisin tulorajan ylityttyä. Muissa maissa tulorajan ylittävältä osalta tuloja verotetaan suuremmalla prosentilla kuin tulorajan alapuolisia tuloja eli rajaveroprosentti nousee. Opiskelijan vapaan tulon rajojen noston yhteydessä on välttämätöntä nostaa vastaavasti takaisinperinnän tulorajoja.
Takaisinperintä toteutetaan, vaikka opiskelija olisikin edennyt riittävästi opinnoissa. Valtio menettää samalla miljoonia euroja nettotuloja, koska opiskelijat rajoittavat työn tekemistä. Työnteon pitäisi olla aina kannattavaa, ja ahkeruudesta tulisi palkita. Lisäksi on välttämätöntä huomioida, että opintojen ohella tehty työ on monesti kausittaista ja osapäiväistä. Tulorajan määritteleminen etukäteen on monesti ongelmallista. Takaisinperinnän keventämisessä ei ole kyse lisäkustannuksista vaan päinvastoin. Tulorajojen nostaminen vahvistaa julkista taloutta ja jättää opiskelijalle enemmän käteen tehdystä työstä. Valtiovarainministeriön virkamiesraportti suosittaa vahvasti tulorajojen nostamista. On pakko ihmetellä, miksi hallitus ei kuuntele asiantuntijoita eikä opiskelijoita.
Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.
Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Matias Marttinen ihmettelevät hallituspuolueiden viime aikaisia ulostuloja maakuntaverosta.
”Verotusta kiristävä maakuntavero etenee täyttä häkää, vaikka osa hallituspuolueista aluevaalien alla on antanut ymmärtää aivan muuta. Aluevaaleihin ei voi mennä veroasiassa sammutetuin lyhdyin. Avoimessa demokratiassa suomalaisilla on oikeus tietää totuus. Pääministeri Sanna Marinin (sd) syytä selkeyttää hallituksen maakuntaverolinja”, Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.
Jupakka maakuntaveron ympärillä alkoi marraskuun lopulla, kun sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sanoi Suomen Yrittäjien aluevaalitentissä, ettei usko maakuntaveron tulevan käyttöön tällä tai ehkä seuraavallakaan hallituskaudella. Vain pari päivää myöhemmin pääministeri Sanna Marin kertoi, että hallitus on asettanut reunaehtoja maakuntaverolle.
Eilen lauantaina valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, ettei maakuntaverolle ole tässä vaiheessa edellytyksiä.
”Nyt syntyvät alueet eivät tarvitse verotusoikeutta. Se johtaisi tässä vaiheessa suuriin eroihin ja vaatisi monimutkaisen tasausjärjestelmän. Vasta sitten voi verottaa, kun alueilla on tehtäviä, jotka tuottavat niille verotuloja”, hän sanoi puheessaan keskustan aluevaaliavauksessa.
Saarikko korosti, että keskusta suhtautuu myönteisesti maakuntien verotusoikeuteen, mutta totesi samalla, ettei tällä vaalikaudella saada aikaiseksi mallia, joka johtaa maakuntaveron käyttöönottoon.
Tilannetta hämmentää nyt se, että Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.
”Toimeksiantomme on valmistella maakuntaveroa koskevat säännökset hallituksen esityksen muotoon. Sen mukaan projekti etenee ja teemme työtä, vahvistaa maakuntaverotyöryhmän puheenjohtaja”, hallitusneuvos Panu Pykönen kertoo Verkkouutisille.
Matias Marttinen ihmettelee erityisesti pääministeripuolue sdp:n linjauksia Pykösen kommenttien jälkeen.
”Mitä ihmettä siis sdp:n kriittiset puheenvuorot viime viikoilta maakuntaverosta ovat olleet? Pelkkää vaalipuhetta aluevaalien alla ja kaksilla rattailla ajamista”, hän kysyy Facebookissa.
”Suomalaisilla on oikeus tietää, ajaako hallitus uutta haitallista veroa käyttöön Suomessa vai ei. Aluevaalien lähestyminen ei ole syy jättää asiaa kertomatta vaan päinvastoin syy kertoa rehellisesti hallituksen kanta”, Marttinen jatkaa.
Sari Sarkomaa muistuttaa, että kokoomus ei hyväksy maakuntaveroa.
”On täysin absurdi ajatus, että palvelut vaarantavan ja kaupungit ryöstävän aluehallintouudistuksen vastineeksi ihmiset laitetaan maksamaan työstään ja eläkkeestään entistä kireämpää veroa! Ei kiitos.”
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari
Sarkomaa on huolissaan jatkuvien koronarajoitusten vaikutuksista ihmisten
mielenterveydelle. Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on vaikeutunut
koronaepidemian aikana niin paljon, että Mielenterveyden keskusliitto pitää
tilannetta katastrofaalisena.
”Olemme saaneet lukea tänä syksynä jopa 10 kuukauden
jonotusajasta mielenterveyspalveluihin. Tilanne on inhimillisesti, että
yhteiskunnallisesti kestämätön. Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja myös suurimpia syrjäytymisen
aiheuttajia. On mahdoton ymmärtää hallituksen arvovalintaa, jättää kaikkien
puolueiden kannattama terapiatakuu toteuttamatta”, Sarkomaa sanoo.
Tuoreesta mielenterveysbarometristä
selviää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden voimavaroja pitäisi lisätä
syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja aikuisille, mielenterveyskuntoutujille
sekä masennuspotilaille. Koronakriisin vaikutuksesta riski
mielenterveysongelmien puhkeamiselle ja pahenemiselle on kasvanut entisestään.
Jonot psykiatriseen erikoishoitoon ovat tällä hetkellä liian pitkät ja
resurssit eivät riitä turvaamaan riittävää hoitoa. Syitä tähän nähdään
perustason hoidon heikossa saatavuudessa ja ehkäisevän työn puutteissa.
”Terapiatakuun mukainen rakenteellinen uudistus
mielenterveyden palveluihin on juuri nyt ajankohtainen. Se on osa kestävää
koronakriisin hoitoa sekä työllisyyden vahvistamista. Lisäksi Kela-korvaus
pitäisi saada myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, esimerkiksi
psykologin tai psykoterapeutin käynteihin. Se helpottaisi painetta julkisella
puolella ja nopeuttaisi huomattavasti hoitoonpääsyä”, Sarkomaa ehdottaa.
Sarkomaasta eduskunnalla olisi ollut mahdollisuus tarttua
asiaan useaan kertaan, mutta hallituspuolueen edustajat ovat enemmistöllä
estäneet terapiatakuukansalaisaloitteen käsittelyn. Kokoomuksen eduskuntaryhmä
esitti vaihtoehtobudjetissaan
määrärahat terapiatakuun toteuttamiseen kuten aiempinakin vuosina.
”Lausunnolla olevasta hoitotakuulaista puuttuu
terapiatakuun ydin. Terapiatakuuhan toisi nopeasti tällä hetkellä
terveyskeskuksista puuttuvan psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen. Hoidon
tarve arvioitaisiin välittömästi perusterveydenhuollossa. Vetoan
hallituspuolueisiin, että tällä kertaa äänestäisitte terapiatakuun puolesta.
Apua tarvitsevat ihmiset ja heidän omaisensa odottavat luvattuja toimia”,
Sarkomaa sanoo.
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa
kokoomuksen ehdotuksen ja kehottaa hallitusta viipymättä toimiin apteekkien
ottamiseksi mukaan koronarokotuksiin ja pikatestien testauspisteiksi.
Jarruttamisen sijaan Suomen on otettava käyttöön kaikki vaikuttavat keinot
epidemian hallitsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon kantokyvyn
ylläpitämiseksi.
”Rokotekattavuuden nostamiseksi
ja koronatartuntojen hillitsemiseksi nyt on käsillä viimeiset hetket
ulottaa koronatestaus ja -rokottaminen apteekkeihin. Tämä antaisi julkisen
terveydenhuollon ammattilaisille paremmat mahdollisuudet päästä kasvavan
hoitovelan kimppuun. Odottelu tulee kalliiksi, ” varoittaa Sarkomaa.
”Kansainväliset kokemukset apteekkien
mukaan ottamisesta ovat olleet hyvät. Myös työterveyshuollon vahvempi
valjastaminen koronarokotuksiin olisi Suomessa viisasta. Nyt maamme hallituksen
on viipymättä punnittavana, aikooko se nostaa rokotekattavuutta hyödyntämällä
laajemmin maamme terveydenhuollon kapasiteettiä ja osaamista vai kuormitetaanko
koronatorjunnalla ideologisista syistä vain julkisen sektorin ammattilaisia,”
kysyy Sarkomaa.
Apteekkeja hyödynnetään hyvin tuloksin
koronatorjunnassa jo useassa Euroopan maassa. Muiden muassa Saksassa,
Ranskassa, Italiassa ja Puolassa koronarokotteen on voinut ottaa apteekissa.
Esimerkiksi Oslossa apteekit tekivät rokotusyhteistyötä kaupungin kanssa, ja
apteekeissa rokotettiin noin 10 000 oslolaista. Norjassa apteekit ovat
vuodesta 2018 lähtien antaneet myös influenssarokotuksia. Virossa ja monessa
muussa maassa apteekit ovat viime kesästä lähtien koronapassien
käyttöönoton myötä tarjonneen pika-antigeenitestejä niille, jotka tarvitsevat
todistuksen negatiivisesta testituloksesta.
Rokotuskapasiteettiä tarvitaan,
kun lasten rokotukset laajenevat ja kolmas koronarokotus annetaan kaikille
aikuisille. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että todennäköisesti
tarvitsemme tulevaisuudessa useampia rokotuskierroksia, ennen kuin
pandemiasta päästään. On mahdollista, että koronarokottamistarve
säilyy samalla tavalla kuin vuosittainen kausi-influenssarokotus.
Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä,
joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Ainakin 70:ssä
niistä työskentelee jo nyt rokottamiseen oikeutettuja terveydenhuollon
ammattilaisia.
”Suurimmalle osalle suomalaisista
apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Farmaseutit ja proviisorit
voitaisiin lisäkoulutuksella pätevöittää rokottamiseen, kuten monissa maissa on
tehty. Laaja apteekkiverkko mahdollistaisi pääsyn koronatestiin ja -rokotuksiin
apteekkien aukioloaikoina. Apteekkien tulisi saada kirjata testaus- ja
rokotetiedot Kantaan. Oireita omaavat testattaisiin jatkossakin
terveydenhuollossa”, päättää Sarkomaa.
Julkaisimme 26.11. Kestävän tulevaisuuden -vaihtoehtobudjettimme vastavoimaksi Marinin vasemmistohallituksen vastuuttomalle velkapolitiikalle. Kestävä tulevaisuus tarkoittaa kestävän taloudenpidon lisäksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta.
Esittelin julkistamistilaisuudessa vaihtoehtobudjettimme koulutuksen ja tutkimuksen sekä hyvinvointipalveluiden painopisteet.
Vaihtoehtomme perustuu työhön, yrittämiseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Se tarkoittaa enemmän työpaikkoja suomalaisille, enemmän euroja käteen tehdystä työstä ja eläkkeestä sekä vähemmän velkaa ja vastuita tuleville sukupolville. Onnistuimme tekemään vaihtoehtobudjettimme alkuperäiseen hallituksen rikkomaan kehykseen.
Hallitus kiihdyttää velkaantumista nousukaudella. Hallitus päätti rikkoa valtiontalouden menokehykset lisäämällä menoja 900 miljoonalla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla 2023. Menokehys on ollut lupaus siitä, kuinka paljon hallitus käyttää veronmaksajien rahoja vaalikauden aikana ja veronmaksajan turvana tuhlailevilta poliitikoilta.
Vaihtoehtobudjettimme tärkein asia on se, että esittämillämme toimilla syntyisi yli 100 000 uutta työllistä. Teimme myös erilaisia arvovalintoja kuin hallitus. Tiedotustilaisuudessa nostin hyvinvointipolitiikasta esille seuraavia vaihtoehtobudjettiimme sisältyviä ihmisten palveluja parantavia esityksiämme.
Toteuttaisimme terapiatakuun niin, että koko maahan rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso.
Toteuttaisimme kuntoutustakuun, joka mahdollistaisi kaiken ikäisille oikea-aikaisin kuntoutuksen ja sekä mahdollisuudet liikuntaan. Emme hyväksy sitä, että useimmiten kotihoidon piirissä olevien vanhusten matot pääsevät useammin ulos kuin ihminen itse.
Vahvistaisimme valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta ottamalla käyttöön velvoittavammat palvelusetelit, erityisesti vammaisten ja vanhusten palveluihin henkilökohtaisen budjetin. Korottaisimme Kela-korvausta. Selvittäisimme perhelääkärimallin käyttöönottoa perusterveydenhuollossa.
Vahvistaisimme tutkimuksen määrärahoja. Sen avulla esimerkiksi HUSissa otetaan viikoittain uusi hoito käyttöön. Tämän päivän tutkimus on tulevaisuuden hyvää hoitoa.
Vastaisimme vanhustenhoidon hätähuutoon. Lisäisimme kotihoitoon tuhat uutta lähi- ja sairaanhoitajaa. Kehittäisimme omaishoidon ja muistisairaiden palveluja.
Toteuttaisimme universaalin ansiosidonnaisen työttömyysturvan, joka lisää yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla
Opettajat ja oppilaat ansaitsevat työrauhan – vaihtoehtobudjetissa vahva panostus koulutukseen
Torso luovaa alaa vaurioittava tekijänoikeuslaki valmisteltava uudestaan
Lukulahja lapselle vauhdittaa lukutaitoa
Sörnäistentunnelin päätös oli helsinkiläisten etu
Monikanavarahoitustyöryhmässä voitti palveluja tarvitseva ihminen
Onko SDP romuttamassa parlamentaarisen työn linjauksen Kela-korvauksista?
Ei työn ja eläkkeiden verotusta kiristävälle maakuntaverolle
Miksi hallitus luopui tavoitteistaan eläinsuojelulain suhteen?
Kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten oikeudet ja palvelut on turvattava
Työterveyshuollon hyljeksimisellä koronarokotuksissa on ollut vakavia seurauksia
Koronapassin laajennus puuttuu lakiesityksestä - Hallitus pelaa rulettia ihmisten terveydellä
Tervetuloa tapaamaan
Helsingin Kokoomusnaiset: Miten ratkaista hoitajapula? tiistaina 7.12. klo 17:15-19:15 Tervetuloa kaikille avoimeen Helsingin kokoomusnaisten SOTE-iltaan Bottan Topelius-saliin (Töölönkatu 3A, Helsinki. 3. krs) kuulemaan, millaisin eväin riittävät hoitajaresurssit voidaan turvata terveyden- ja sairaudenhoitoon. Ilmoittaudu oheisen linkin kautta: https://www.helsinginkokoomuksennaiset.fi/2021/10/26/miten-hoitajapula-ratkaistaan/
Helsingin Kokoomuksen Toimintalauantai 11.12 klo 11:30-12:45 Olen tavattavissa Narinkkatorilla Kampissa. Mukana myös muuta Helsingin kokoomusjoukkoa.
Sarin Facebook-live keskiviikkona 22.12. klo 17 Tervetuloa kuulemaan jouluterveiseni ja Arkadianmäen sekä Helsingin ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä Facebook-live -glögeilleni. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Opettajat ja oppilaat ansaitsevat työrauhan – vaihtoehtobudjetissa vahva panostus koulutukseen Suomi nousee vain parhaalla tutkitulla tiedolla ja opetuksella maailman kärkeen. Vahvistaisimme ensi vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissamme kaikkia koulutusasteita varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin yhteensä noin 1,3, miljardin euron ohjelmalla. Pärjätäkseen globaalissa kilpailussa suomen on pienenä maana panostettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). ilman riittäviä panostuksia osaamiseen, ei synny kestävää talouskasvua. Esitämme, että TKI-panostusten tasoa vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä. Olemme sitoutuneet toimenpiteisiin, joilla suomen TKI-panokset nostetaan neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10819
Torso luovaa alaa vaurioittava tekijänoikeuslaki valmisteltava uudestaan
Piittaamattomuus luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa kohtaan on ideologinen valinta, joka näkyy kokonaisuudessaan lausuntokierroksella olleessa tekijänoikeuslakiluonnoksessa. Miksi hallitus on esittämässä tekijöiden oikeuksien polkemista ja murentamassa tekijöiden oikeutta saada toimeentulo omasta työstään? Hallituksen on syytä asiassa kuulla luovan alan valtaisaa palautetta ja valmisteltava esitys uudestaan. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10822
Lukulahja lapselle vauhdittaa lukutaitoa Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Esityksestäni lisäsimme budjettiesitykseen 250 000 euroa toiminnan laajentamiseen kaikkiin neuvoloihin. Lukulahja lapselle-ohjelma on lisännyt lapsille lukemista. On välttämätöntä varmistaa Lukulahja lapselle –toiminnan jatko. Ensi vuoden valtion budjettiesityksestä on meidän eduskunnassa löydettävä puuttuvat 300 000 euroa. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10780
Sörnäistentunnelin päätös oli helsinkiläisten etu Sörnäistentunneli kuumensi keskustelun kaupunginvaltuustossa. Tunneli purkaa ihmisten ja yritysten arjelle sekä kotikaupunkimme houkuttelevuudelle haitallisia liikennesumppuja. Tunneli edistää kaikkien liikennemuotojen sujumista vapauttaen tilaa ja mahdollisuuksia alueen kehittämiselle kaupunkilaisille paremmaksi. Siksi äänestin tunnelin puolesta. Oli työvoitto, että saimme rakentamispäätökselle enemmistön.
Muun muassa Kela-korvauksia pohtinut parlamentaarinen monikanavatyöryhmämme sai työnsä päätökseen ja luovutimme raporttimme ministeri Sarkkiselle.
Monikanavarahoitustyöryhmässä voitti palveluja tarvitseva ihminen Parlamentaarinen työryhmämme sai valmiiksi työn ja luovutimme sen ministeri Sarkkiselle. Saimme yksimielisen näkemyksen siitä, ettei vasemmistovihreiden puolueiden julkisuudessa esittämästä vimmasta huolimatta Kela-korvausten romutusta toteuteta. Päätimme, että hyvinvointialueiden vakiintuessa voidaan Kela-korvausta tarvittaessa uudistaa ja kohdentaa. Esitimme kokoomuksen ja kd:n voimin myös Kela-korvauksen nostoa, mutta sitä emme saaneet läpi. Työ jatkuu. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10794
Onko SDP romuttamassa parlamentaarisen työn linjauksen Kela-korvauksista? On ennenkuulumatonta, että pääministeripuolue SDP yrittää vesittää heti kättelyssä eduskuntapuolueiden tuoreen yhdessä yksimielisesti tekemän sovun yksityisen terveydenhuollon hoito- ja tutkimuskorvauksista. SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen totesi Suomen yrittäjien aluevaalitentissä, että Kela-korvausten romuttaminen on edelleen vaihtoehto. Tämä on päinvastaista kuin se, mitä on juuri sovittu. Olisi välttämätöntä, että hallitus kertoisi, mitä hallitus aikoo Kela-korvauksille tehdä. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10810
Ei työn ja eläkkeiden verotusta kiristävälle maakuntaverolle Kokoomus ei hyväksy Marinin hallituksen valmistelemaa työn ja eläkkeen verotusta kiristävää maakuntaveroa. Maakuntavero olisi myrkkyä työllisyydelle, talouden kasvulle ja tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Moni suomalainen kysyy: Eikö mikään verojen määrä riitä?
Miksi hallitus luopui tavoitteistaan eläinsuojelulain suhteen? Hallitus lähetti lausunnoille esityksen, joka on hallitusohjelman sekä hallituspuolueiden enemmistön kantojen vastainen. Lakiesitys ei tule kieltämään edes 20 vuoden siirtymäajalla eläintenpitoa parsinavetoissa tai porsitushäkeissä, vaan eläimienpito niissä saa jatkua. Esityksessä on paljon muitakin puutteita. Kiritän hallitusta korjaamaan esityksen niin, että nykyinen eduskunta ehtisi sen käsittelemään. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10800
Työterveyshuollon hyljeksimisellä koronarokotuksissa on ollut vakavia seurauksia
Työterveydenhuollon resursseja ja osaamista ei ole juurikaan hyödynnetty koronarokotteiden antamisessa. Viivyttely ja vastahanka tulevat kalliiksi ihmisten terveydelle ja taloudelle. Virhettä ei saa toistaa kolmannella koronarokotuskierroksella, joka pitää saada käyntiin. On viisasta, että 1,9 miljoonasta suomalaisesta huolehtiva työterveydenhuolto otetaan järjestelmällisesti mukaan koronarokottamiseen. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen KK 615/2021VP.
Koronapassin laajennus puuttuu lakiesityksestä - Hallitus pelaa rulettia ihmisten terveydellä Hallituksen tulisi lisäksi tuoda ripeästi koronanpassin käyttöä laajentavaa esitys eduskuntaan. On vaikea ymmärtää, miksi keinot kuten maskit ja koronapassi, jotka toimivat muualla, eivät tule laajemmin ja velvoittavammin käyttöön meillä. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10772 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10826
Naisten Kympin haaste vastaanotettu loistojoukossa. Lämpimästi tervetuloa mukaan 21.5.2022 juosten tai kävellen. Liikunta yhdessä tekee hyvää.
Kiitoksia hienosti onnistuneesta Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen ja johtamani eduskunnan syöpäverkoston tilaisuudesta asiantuntijoille Tomi Mäkelälle, Minna Anttoselle, Juha Klefströmille, Maarit Bärlundille, Mirjami Tranille ja Mika Mustoselle sekä eduskuntaryhmien kommenttipuheenvuoroista Jari Koskelalle (ps), Tuomas Kettuselle (kesk), Iiris Suomelalle (vihr), Aino-Kaisa Pekoselle(vas) ja Anders Norrback:lle (r).
Tehyn järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa aiheenamme oli hoitajapula ja työelämässä vaadittava osaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Kiitos tärkeästä keskustelusta Kirsi Sillanpää, Millariikka Rytkönen, Risto Renkonen, Marja Renholm, Birgitta Vuorinen, Päivi Nygren, JP Jääskeläinen, Katri Ojasalo ja Tuomo Puumala.
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Hyvää itsenäisyyspäivää, adventtiaikaa ja joulun odotusta.
Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari
Multala vaativat, että eduskunta hylkää hallituksen esityksen
varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan yksityisten
varhaiskasvatustoimijoiden toiminta muuttuisi luvanvaraiseksi. Nykyään
toiminnan aloittamisesta riittää ilmoitus kunnalle.
”Asiantuntijat antoivat hallituksen esitysluonnokselle
täystyrmäyksen. Useissa lausunnoissa todetaan, että lakiehdotus lisää
byrokratiaa eikä sillä ole lisäarvoa nykytilanteeseen. Tarpeetonta sääntelyä ei
kannata tehdä. Hallituksen on syytä kuunnella asiantuntijoita tässä asiassa”,
aloittavat edustajat.
Toimintaa valvovien aluehallintovirastojen
näkemys on, että yksityisen varhaiskasvatuksen lupamenettely ei tuo lisäarvoa
varhaiskasvatuksen laatuun tai varhaiskasvatuslain toteuttamisen
varmistamiseen. Virastot toteavat kantanaan, että esityksen mukaista
lakimuutosta ei tule tehdä.
”Yksityisillä toimijoilla on samat lakisääteiset
velvollisuudet varhaiskasvatuksen järjestämisessä kuin julkisella. Yksityinen
varhaiskasvatus lisää perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia turvata
riittävä määrä varhaiskasvatuksen paikkoja lähellä kotia. Esimerkiksi
palvelusetelin avulla kunnat voivat varmistaa lapsille yhdenvertaiset
mahdollisuudet osallistua perheelle sopivimpaan varhaiskasvatukseen perheen
tuloista ja perhekoosta riippumatta”, toteaa Sarkomaa.
Suomen
Yrittäjät katsoo, että luvanvaraistaminen kasvattaa kohtuuttomasti pienten
yksityisten toimijoiden hallinnollista taakkaa ja näin vaikeuttaa niiden
toimintaa sekä siten pidemmällä aikavälillä vähentää yksityistä
varhaiskasvatustuotantoa tilanteessa, jossa sen tarve kunnissa päinvastoin vain
kasvaa.
”Varsinkin kasvukeskuksissa pula päiväkotipaikoista on
kova. Hallituksen malli johtaa pahimmillaan siihen, että lapsille ei ole
tarjolla riittävästi laadukkaita varhaiskasvatuspaikkoja. Tämä heikentää
palveluiden saatavuutta eli ajatus päiväkodista lähipalveluna on vielä
kauempana kuin nyt”, päättää Multala.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sari Multala, p. 040 531 7104
Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho ja
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat pettyneitä
hallituksen tartuntatautilakiesitykseen, joka ei tuo juurikaan muutoksia.
Edustajien mielestä lakiesityksen suurin puute on, ettei
koronpassin käyttölaajuus lähene vieläkään kohti sitä, missä iso osa Eurooppaa
oli jo viime kesänä. Kokoomusedustajat kysyvätkin, miksi hallitus ei esittänyt
koronapassin käytön selkeää laajentamista samalla, kun antoi koronapassin
voimassaolon jatkoesityksen eduskunnalle?
Edustajat vaativat hallitukselta ripeästi koronanpassin
käyttöä laajentavaa esitystä eduskuntaan. Viivyttely ja vastahanka tulevat
kalliiksi ihmisten terveydelle ja taloudelle.
”Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi keinot kuten maskit
ja koronapassi, jotka toimivat muualla, eivät tule laajemmin ja velvoittavammin
käyttöön meillä. Pääministerin mukaan koronapassia on valmisteltu viime kesästä
saakka”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho sanoo.
Koronapassin käyttöönotto rajoitteita koskevilla alueilla on
odotetusti nostanut rokotekattavuutta. THL:n raportoi, että viime perjantaina
(26.11.) ensimmäisen koronarokoteannoksen saaneiden määrä kasvoi yli
seitsemällätuhannella.
Kokoomus esittää koronapassin käytön laajentamista
esimerkiksi kauppoihin, tilaisuuksiin ja työpaikoille ilman rajoituksia.
”Koronapassin laajentaminen mahdollistaa sen, että voimme
pitää yhteiskunnan terveysturvallisesti auki sekä mahdollistaa sen, että
ihmiset voivat tehdä työtään terveysturvallisesti”, Sarkomaa sanoo.
”Jos koronapassi olisi otettu laajasti käyttöön jo keväällä,
kuten kokoomus esitti, rokotekattavuus olisi maassamme korkeampi. Se olisi voinut
ehkäistä myös tartuntojen leviämistä rokottamattomien keskuudessa”, Sarkomaa
jatkaa.
Edustajista on keskeistä, että koronarokotteeseen pääsyä
helpotetaan.
”Työterveydenhuollon resursseja ja osaamista tulee hyödyntää
koronarokotteiden antamisessa sekä tehdä jalkautuvaa rokotetoimintaa sinne,
missä ihmiset ovat”, sanovat kokoomusedustajat.
