Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 29.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lausunnolla ollutta tekijänoikeuslainsäädäntöä niin epäonnistuneena peruslähtökohdiltaan, että se on valmisteltava uudestaan. Hallituksen on syytä asiassa kuulla luovan alan valtaisaa palautetta.

”Piittaamattomuus luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa kohtaan on ideologinen valinta, joka näkyy kokonaisuudessaan lausuntokierroksella olleessa tekijänoikeuslakiluonnoksessa. Miksi hallitus on esittämässä tekijöiden oikeuksien polkemista ja murentamassa tekijöiden oikeutta saada toimeentulo omasta työstään”, Sarkomaa ihmettelee. 

Esitys poikkeaa EU-direktiivin vaateesta, joka lähtee siitä, että teosten käyttö alustalla edellyttää luvan hankkimista oikeudenhaltijoilta. Lakiluonnos poikkeaa yhtä lailla siitä, miten muut Pohjoismaat ovat lainsäädännöissään direktiivin ottaneet huomioon. Jäsenvaltioilla on direktiivin mukaan velvollisuus säätää tietyistä tekijöiden asemaa parantavista ja suojaavista seikoista. Tätä ei kuitenkaan ole esityksessä riittävällä tavalla huomioitu. Suomen vasemmistohallitus on jättämässä suomalaiset tekijät eurooppalaisia kollegoita heikompaan asemaan.

Lausunnolla olleen esityksen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuonna 2019 hyväksymä direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi).

Direktiivin tavoitteena on tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi sekä tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU-tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa.

”Tekijänoikeuskorvaukset ovat luovilla aloilla työskentelevien ihmisten ansiotuloa. Tekijänoikeudet ovat luovan alan yritystoiminnan perusta. Hallituksen esitys on monin tavoin haitallinen. Se kampittaisi rajulla tavalla luovan alan vienti- kasvu-, ja työllistämismahdollisuuksia sekä alan toimijoiden mahdollisuuksia saada työstään palkka. Tämä on järjetöntä”, Sarkomaa toteaa.

”Luovaa alaa on runnottu epäoikeudenmukaisilla koronarajoituksilla. Veikkausvoittovarojen väheneminen kulttuurin rahoitukseen on iso uhka. Hallituksen on tehtävä täyskäännös ja korjattava torso tekijänoikeuslakiesitys. Huonoa esitystä ei pidä tuoda eduskuntaan”, päättää Sarkomaa.  

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 27.11.2021
Julkaisuvapaa


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa panostetaan vahvasti koulutukseen ja tutkimukseen. Kokoomus haluaa vahvistaa koulutuksen laatua ja tasa-arvoa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

”Suomen tärkein tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori saa varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien nuorten kohdalla toteudu. Esimerkiksi joka kahdeksas poika ei peruskoulun päätteeksi osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea kunnolla. Kokoomus ei usko hallituksen laastariratkaisuun pidentää oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Ongelmiin on pystyttävä puuttumaan vaikuttavasti varhaisemmassa vaiheessa”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen ehdotuksessa panostetaan pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.)  ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Kokoomuksen vaihtoehdossa alennetaan varhaiskasvatusmaksuja (30 milj.) ja nostetaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkoja  yliopistoissa (15 milj.). Kokoomus haluaa varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuu.  

”Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonan euron panostuksella. Vastaamme koulutuskentän suureen huoleen, mitä tapahtuu, kun hallituksen pätkäpanostukset päättyvät ensi vuoden lopussa. Hallituksen hankeralli on pysäytettävä. Opettajien on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä”, Sarkomaa toteaa.

Lisäksi kokoomus esittää korkeakouluille miljardin pääomitusta ja opintotuen tulorajojen nostamista 50 prosentilla. Kokoomuksen ehdotuksiin kuuluu myös TKI-toiminnan rahoitukseen 200 miljoonan euron lisäpanostusta, josta yksityisen sektorin TKI-verovähennyksen osuus olisi 100 miljoonaa.

”Laaja-alainen sivistys ja korkea osaaminen muodostavat perustan sille, että Suomi voi tulevaisuudessakin olla kestävä, hyvinvoiva ja uudistuva maa”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.kokoomus.fi/kestavan-tulevaisuuden-vaihtoehto/

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. +358 50 511 3033

Julkaistu

Tiedote 24.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää ennenkuulumattomana, että pääministeripuolue SDP yrittää vesittää heti kättelyssä eduskuntapuolueiden tuoreen yhdessä yksimielisesti tekemän sovun yksityisen terveydenhuollon hoito- ja tutkimuskorvauksista.

Parlamentaarinen monikanavatyöryhmä päätyi mietinnössään (18.11.) seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä. Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.


SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen totesi eilen Suomen yrittäjien aluevaalitentissä, että Kela-korvausten romuttaminen on edelleen vaihtoehto. Mäkysen mukaan Kela-korvaukset itsessään loppuisivat, mutta raha siirtyisi hyvinvointialueille, jotka voisivat päättää, miten käytetään palveluseteliä ja yksityisiä palveluita. Tämä on päinvastaista kuin se, mitä on juuri sovittu parlamentaarisessa työryhmässä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus kertoo mitä, hallitus aikoo Kela-korvauksille tehdä. Ihmiset ovat huolissaan hoitoon pääsystä. 

”SDP:n aikeet ovat vastuuttomia, ja osoittavat piittaamattomuutta ihmisten palveluista. Demarien ideologinen vimma romuttaa Kela-korvaukset jyrää asiantuntijoiden esittämät varoitukset”, Sarkomaa sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitton (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöjen Akava, STTK ja SAK mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

”Eilisessä Suomen Yrittäjien paneelissa jäi myös täysin epäselväksi se, aikooko hallitus toteuttaa hoitajamitoituksesta puuttuvan rahoituksen kattamiseksi jo päättämänsä leikkaukset terveydenhuoltoon”, Sarkomaa toteaa. 

Hallitus päätti kehysriihessä leikata puuttuvat 140 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Tämä tarkoittaa mm. lääkekorvausten 60 miljoonan ja yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen 40 miljoonan euron leikkausta vuonna 2023.

Kokoomus esitti täydentävänä esityksenä yhdessä KD:n kanssa parlamentaarisessa työryhmässä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotetaan perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Julkaistu

Henkilöstöpula on yksi suurimpia haasteita ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten ympärivuorokautisissa hoivapalveluissa. Vankka ammatillinen osaaminen on keskeinen työssä viihtymistä ja jaksamista sekä työn mielekkyyttä lisäävä tekijä. Muistiliiton liittovaltuusto toteaa, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus on laadukasta, muistisairauksiin liittyviä koulutussisältöjä tulee lisätä sekä toisen asteen tutkinnoissa että ammattikorkeakoulututkinnoissa ja yliopistoissa.  

Muistityöhön tarvitaan lisää erikoistumisopintoja eli vähintään 30 opintopisteen laajuista ammatillista muistityön lisä- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi työyhteisöissä tulee olla aito mahdollisuus hoivatyön jatkuvaan kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen.  

Ympärivuorokautisessa hoivakodissa asuvista asiakkaista kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Hoivakotiin siirrytään usein siinä vaiheessa, kun muistisairaus on jo edennyt pitkälle ja toimintakyky on heikko. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat paitsi lähimuistiin, laaja-alaisesti myös muihin tiedonkäsittelyn toimintoihin kuten puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen, ympäristössä orientoitumiseen ja yleiseen toiminnanohjaukseen. Muistisairas ihminen tarvitsee loppuvaiheessa paljon tukea arjessa selviytymiseen.

– Muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutus hänen kanssaan vaativat henkilöstöltä erityistä osaamista, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

– Lisäksi yhteistyö läheisten kanssa korostuu, koska he osaavat kertoa sairastuneen henkilöhistoriasta, persoonasta ja toiveista. – Jos muistisairauteen liittyvät asiat ovat työntekijälle vieraita ja osaamista sairastuneen kanssa kommunikointiin ei ole, työ tuntuu helposti kuormittavalta, mikä vähentää hoivatyön veto- ja pitovoimaa, Suomu jatkaa. – Raskaaksi ja vaikeaksi koetusta työstä hakeudutaan pois.

Hyvää hoitoa ja samalla henkilöstön työhyvinvointia tulee edistää erikoistumiskoulutuksen lisäksi myös työyhteisöissä. Muistiliiton tuottama Hyvän hoidon kriteeristö on työkirja muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Työkirja ohjaa ammattilaisia muistisairaan ihmisen tarpeet ja toiveet huomioivaan hoivaan, kuntoutukseen ja hoitoon. 

– Hyvän hoidon kriteeristön pitkäjänteinen käyttäminen työn arviointiin ja kehittämiseen on vaikuttanut vahvasti hoitokulttuuriimme, kertoo Lotta Pellilä Karpalokotia ylläpitävästä Suomenselän Muisti ry:stä. – Meillä korostuvat ihmislähtöisyys sekä muistisairaiden yksilöllisyys ja osallisuus. Asukkaat viettävät päivät pääosin yhdessä Karpalokodin olohuoneessa, omassa huoneessa lähinnä nukutaan, Pellilä jatkaa.

Puolella henkilökunnasta on täydennyskoulutusta muistisairaiden ihmisten hoitamiseen liittyen. – Käytännölliset ja pieneltä tuntuvat asiat lisäävät osallisuutta ja arjen merkityksellisyyttä kuten se, että saa itse voidella leipänsä.  Hyvän hoidon perusta on kuitenkin kyky kohdata muistisairas ihminen. Hyvä kohtaaminen rauhoittaa ja tuo turvallisuutta muistisairaalle ihmiselle ja koko yhteisölle, Pellilä toteaa.

– Hyvä hoito ei synny pelkästään määrällisistä tekijöistä. Työyhteisöissä pitäisi pysähtyä miettimään, mistä esimerkiksi kiireen tunne johtuu. Onko kyse resurssien määrästä vai siitä, mihin ja miten niitä käytetään ja hoivakodin arkea eletään, Suomu sanoo. – Parhaimmillaan muistisairauksiin liittyvän osaamisen ja työn kehittäminen on hoivayksikön yhteinen tehtävä, jossa johtamisella on keskeinen rooli, Suomu toteaa.  

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää hyvää ja omannäköistä elämää myös muistisairauden loppuvaiheessa, elämän loppuun asti. Hoivakodissa asukkaiden toimintakyky on usein jo alentunut.  Hyvän elämän varmistamiseen tarvitaan ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, joka osaa kommunikoida muistisairaan ihmisen kanssa ja rakentaa hyvää arkea jäljellä olevan toimintakyvyn varaan.  

Julkaistu

Tiedote 21.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi on lähtenyt lausuntokierrokselle. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miten viime kaudella nykyisiltä hallituspuolueilta runsaasti kritiikkiä saanut esitys lähti nyt lausunnoille hyvin samanlaisena. 

”Hallitus lähetti lausunnoille esityksen sellaisena, että se on hallitusohjelman sekä hallituspuolueiden enemmistön kantojen vastainen tuotantoeläinten pitopaikkojen osalta. Lakiesitys ei tule kieltämään edes 20 vuoden siirtymäajalla eläintenpitoa parsinavetoissa tai porsitushäkeissä, vaan eläimienpito niissä saa jatkua”, Sarkomaa huomauttaa.

Esitysluonnoksessa parsinavettojen ja porsitushäkkien rakentaminen kielletään, mutta ennen lain voimaan tuloa rakennettuja eläintenpitopaikkojen olosuhteisiin ei tulla puuttumaan. Hallitusohjelmassa kuitenkin lukee, että viime kauden esitystä täydennetään siten, että mahdollistetaan eläinten lajityypillinen käyttäytyminen.

”Lakiesitys ei ole täydentynyt luvatusti. Lakiehdotuksessa sääntely ja paremmat liikkumismahdollisuudet perustuvat seiniin eläimen hyvinvointinäkökulman sijaan”, Sarkomaa sanoo pettyneenä.

Osa hallituspuolueista on aiemmin ajanut voimakkaasti eläinten vapautta ja liikkumista voimakkaasti rajoittavien tuotantotapojen kieltämistä. Myös pääministeripuolue SDP on halunnut kieltää siirtymäajoin eläimen liikkumisen kannalta ongelmalliset rakenteet, mutta nyt luopuvat tästä periaatteesta tämän esityksen hyväksyessään. Useat järjestöt ovat kertoneet pettymyksestään lakiehdotuksen suhteen.

Hallitus ei näytä aikovan lunastaa myöskään hallitusohjelmaan kirjattua lupaustaan huolehtia kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä vaan sulkee silmät kissakriisiltä. Löytöeläintaloihin päätyy 10 000 kissaa vuosittain, joista valtava määrä päätyy lopettavaksi. On välttämätöntä, että lausunnolle laitettu lakiluonnos korjataan. Työ on tehtävä ripeästi niin, että nykyinen eduskunta ehtii lain huolella käsitellä. 


Sarkomaa pelkää, että nykyinen eduskunta ei ehdi käsitellä lakiesityksiä tällä kaudella tarvittavalla huolellisuudella. Mahdollista on myös se, ettei koko esitystä saada annettua, jos puolueet vielä heräävät puolustamaan tavoitteitaan. 

”Aikooko hallitus tuoda eduskuntaan hallituksen esityksen pääministeripuolue SDP:n ja muidenkin hallituspuolueiden tavoitteiden – ja jopa hallitusohjelman – vastaisena? Miksi luovutte tavoitteistanne? Vai käykö vielä niin, että uudistus kaatuu, eivätkä eläimet vieläkään saa lainsäädännön päivitystä?” Sarkomaa kysyy.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 20.11.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten yhdenvertaisista oikeuksista. Sarkomaa on huolissaan lapsiin kohdistuneista lainvastaisista rajoitustoimista.

”Lapset ja nuoret ovat kaikki erilaisia mutta samanarvoisia. Vetoan hallitukseen valtakunnallisen selvityksen tekemiseksi lainvastaisista rajoitustoimista kehitysvammaisten ja autisminkirjon ihmisten palveluissa. Selvityksen käynnistäminen pikimmiten on välttämätön alku erittäin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeuksien turvaamiseksi”, Sarkomaa sanoo.

Vuonna 2017 voimaan astuivat uudistetut kehitysvammalain pykälät itsemääräämisen tukemisesta ja rajoitustoimien käytöstä. Toimintakäytäntöjä on sen jälkeen korjattu, kun esimerkiksi häkkisängyt kiellettiin täysin. Tietoisuus lainsäädännöstä ja oikeista menettelytavoista on myös parantunut.

”Tässä valossa on järkyttävää, että vielä 2020-luvulla ilmenee hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä tapahtuneen kaltaista räikeää ja pitkään jatkunutta lapsen kaltoinkohtelua. Autistisen lapsen pitkäkestoinen jatkuva epäinhimillinen sitominen ja pahoinpitely tyrmistytti meitä kaikkia. Sellaista ei pitäisi koskaan eikä missään tapahtua. Vakavan tapahtuman vuoksi erillisselvitys on täysin välttämätön”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on tehnyt hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen kirittääkseen valtakunnallista ja kattavaa selvitystä.

”Valtakunnallinen selvitys tarvitaan, jotta saamme paremman kuvan rajoitustoimien käytön laajuudesta ja kohdentumisesta sekä mahdollisista lainvastaisista käytännöistä. Näin voimme paremmin ehkäistä vastaavat tapaukset tulevaisuudessa. Selvityksessä on eri tavoin varmistettava lasten ja nuorten äänen kuuluminen. Vammaisten palveluissa arvokasta ja vaativaa työtä tekevien ammattilaisten sekä lasten läheisten näkemykset on syytä ottaa painavasti huomioon. Tämä on erityisen tärkeää, kun itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta päätetään uuden vammaispalvelulain yhteydessä”, Sarkomaa sanoo.

Itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä (IMO) ollaan parhaillaan uudistamassa. Huolena on, miten kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta ehditään säätää siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan ja voimassaolo lakkaa näillä näkymin vuoden 2023 alusta alkaen.

Sarkomaa tukee Kehitysvamma- ja autismijärjestöt Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton, Me itse ry:n, FDUV:n ja Autismiliiton yhteisvaadetta nostaa päivänvaloon mahdolliset lainvastaistaiset rajoitustoimet kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa.

”Myös hyvät käytännöt ja vammaispalveluissa tehtävä hyvä työ ansaitsee nykyistä paljon enemmän huomiota ja arvostusta. Jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus hyvään elämään ja sitä on meidän aikuisten velvollisuus suojella”, Sarkomaa sanoo.

Kirjallinen kysymys: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10786


Lisätietoja Sari Sarkomaa, 050 5113034

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 18.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti aiemmin syksyllä parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena oli terveyspalveluiden monikanavarahoituksen purkaminen. Parlamentaarisen työryhmän loppumietintö julkistettiin tänään.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän edustajat Sari Sarkomaa ja Paula Risikko sekä kristillisdemokraattien ryhmän edustaja Sari Tanus jättivät mietintöön täydentävän esityksen siitä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotetaan perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi. Muut ryhmät eivät kannattaneet esitystä.

Korona-aika on lisännyt suomalaisten hoitovelkaa. Koronan jäljiltä on kehittynyt esimerkiksi suun terveydenhuoltoon 1,1 miljoonan potilaskäynnin palveluvelka vuonna 2020. Syöpärekisterin alustavien ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin 1 200 tapausta vähemmän kuin aiempana vuonna, vaikka ennusteen mukaan syövät lisääntyvät koko ajan. Yli puoli vuotta jonottaneiden osuus esimerkiksi kaihileikkausjonoissa ja polvien tai lonkkien tekonivelleikkauksissa on myös kasvanut.

Niin ikään väestön kroonisten sairauksien hoitovelka on kasvanut ja monet diagnoosit viivästyneet. Hoitamattomana sairaudet pahenevat, aikaansaavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät kustannuksia entisestään.

Parlamentaarinen työryhmä päätyi mietinnössään seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä. Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille.  Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.

Sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin kaksi miljoona suomalaista. Niiden poistaminen kasvattaisi hoitojonoja, kun merkittävä osa yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä siirtyisi julkisten terveyspalvelujen piiriin. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK vastustavat vahvasti monikanavarahoituksen purkamista ja Kela-korvausten poistamista. Järjestöjen mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Paula Risikko, puh. 09 432 3107

Sari Tanus, puh. 09 432 3176

Julkaistu

Korona kuormittaa edelleen sairaaloita ja muita toimenpiteitä joudutaan siirtämään tulevaisuuteen. Hoitovelka kasvaa samaan aikaan, kun influenssakausi on aivan nurkan takana. Sairaaloiden ja hoitopaikkojen kantokyky voi heiketä entisestään, jos influenssakausi on vaikea. Influenssa ei ole harmiton tauti ja yhteiskunnalle se aiheuttaa kuluja myös piilevän tautitaakan kautta.

Edessä voi olla hankala influenssakausi: immuniteettimme eli vastustuskykymme influenssaa vastaan on laskenut, kun viime influenssakaudella sairauden kiertäminen väestössä ja osalla myös rokotukset jäivät väliin.

”Rokotus on vaikuttava tapa vahvistaa terveydenhuollon ja ikääntyneiden hoivan kantokykyä, kun osa sairastamisesta ja sen kuluista sekä inhimillisesti kärsimyksestä jää pois. Tämä on erityisen tärkeää, kun koronaepidemian aiheuttamaa hoito- ja hoivavelkaa puretaan. On tärkeä ripeästi saada viranomaisten linjaus influenssa- ja koronarokotteen antamisesta yhtä aikaa sekä aloittaa toimet työterveyshuollon vahvemmin mukaan ottamiseksi koronarokotuksiin, mikä on erityisen tärkeää, kun työikäisen väestön kolmas koronarokotekierros alkaa”, sanoi kansanedustaja Sari Sarkomaa tilaisuudessa.

Eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Veronica Rehn-Kiven terveiset olivat seuraavat: ”Influenssalta voi suojautua rokottautumalla, aivan kuten koronaltakin. Rokottautumalla suojaat paitsi itseäsi, myös muita, ja suomalaista terveydenhuoltoa. Ei ole järkevää kuormittaa hoivaa ja sairaaloita, jos sen voi estää rokottautumalla. Rokotukset tekevät ihmeitä joka päivä.”

Myös rokotusohjelman rahoituksen ja rokotteiden riittävyydestä pitää huolehtia kaikkien rokotusten osalta niin, että esim. influenssarokotteet riittävät kaikille rokotteen tarvitseville.

Influenssan tautitaakka jää osittain piiloon

”Influenssa on yksi yleisimmistä infektiotaudeista ja sen taudinkuva vaihtelee lievästä vakavaan. Riskiryhmien kohdalla taudinkuva voi olla varsin hankala ja johtaa sairaala- ja tehohoitoon. Tautikuormaa voidaan vähentää rokotuksin, mikä on erityisen tärkeää riskiryhmien kohdalla,” totesi asiantuntijaylilääkäri Tuuli Heinikari Filha ry:stä omassa puheenvuorossaan.

Normaalin influenssakauden aikana kymmenet tuhannet suomalaiset sairastuvat influenssaan ja joillekin seuraukset voivat olla kohtalokkaat*. Osa influenssan tautitaakasta jää piiloon, sillä influenssa myötävaikuttaa sydän- ja verisuonitautien (akuutti sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriö) ilmaantuvuuteen.

Influenssa voi myös pahentaa perussairauksia, kuten keuhkoahtaumatautia, diabetesta, sydänsairauksia ja munuaissairauksia. Iäkkäillä ja haurailla potilailla sairaalahoito voi johtaa toimintakyvyn alenemiseen, mikä osaltaan lisää ikääntyneiden hoivan taakkaa.

Normaalioloissa kausi-influenssa kiertää maapalloa aiheuttaen paljon sairastapauksia. Viime talvena (2020-21) influenssakausi ei koskaan alkanut mm. Suomessa koronaan liittyvien rajoitusten noudattamisen takia. Influenssa ei kuitenkaan ole hävinnyt minnekään, vaan kiertää edelleen maapallolla (kts. esim. WHO:n viimeisin influenssakatsaus).

Kansanedustajat, potilasjärjestöt ja lääkeyritykset järjestivät 17. marraskuuta webinaarin, jossa muistutettiin influenssan seurauksista sekä influenssarokotteen ottamisen ja kansallisen rokotusohjelman merkityksestä.

*THL:n influenssan vuosiseurantaraportit:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus/vuosiseurantaraportit-influenssasta

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen, STM, +358 50 361 9343, anni-riitta.virolainen-julkunen@gov.fi

Asiantuntijaylilääkäri Tuuli Heinikari, Filha ry, +358 44 901 6033, tuuli.heinikari@filha.fi

Haastattelupyynnöt muille puhujille:

Senior Consultant Karoliina Heimo, +358 40 509 0437, karoliina.heimo@kingstreetpr.fi

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Autistisen alaikäisen pojan sitominen ja pahoinpitely hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä on järkyttävä tapaus, jollaisia ei pitäisi koskaan tapahtua. Kyse on ihmisoikeuksista. Toiminta oli lainvastaista ja siitä puuttui kaikki inhimillisyys.

Vuonna 2017 astuivat voimaan uudistetut kehitysvammalain pykälät itsemääräämisen tukemisesta ja rajoitustoimien käytöstä. Toimintakäytäntöjä korjattiin, ja esimerkiksi häkkisängyt kiellettiin täysin.

Tietoisuus lainsäädännöstä ja oikeista menettelytavoista on parantunut. On järkyttävää, että vielä 2020-luvulla ilmenee hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä tapahtunutta räikeää ja pitkään jatkunutta kaltoinkohtelua.

Tapauksen vuoksi on välttämätöntä tehdä valtakunnallinen selvitys siitä, kuinka paljon lainvastaista toimintaa kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten eri palveluissa esiintyy. Suomessa ei ole tutkittua tietoa asiasta. Kehitysvamma- ja autismijärjestöt Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Me itse ry, FDUV ja Autismiliitto vaativat kannanotossaan (21.11.2021) valtakunnallista selvitystä lainvastaisista rajoitustoimista kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa.

Vammaisjärjestöjen neuvontaan tulee toistasataa rajoitustoimia koskevaa yhteydenottoa vuosittain. Niiden perusteella tiedetään, että perusoikeuksia loukkaavia toimintatapoja esiintyy. Yhteydenottoja tulee rajoitustoimista ja esimerkiksi huonosta asumisen laadusta. Tietoon ei enää lähivuosina ole tullut näin mittavaa lainvastaista toimintaa.

Valtakunnallinen selvitys tarvitaan, jotta saamme selville rajoitustoimien käytön laajuuden, kohdentumisen ja tarpeellisuuden sekä mahdollisia lainvastaisia käytäntöjä, jolloin voidaan ehkäistä vastaavat tapaukset tulevaisuudessa. Selvityksessä on eri tavoin varmistettava asiakkaiden kuuleminen ja heidän näkökulmansa esiin saaminen.

Lainsäädännön lähtökohta on, että itsemääräämistä tuetaan ja rajoitustoimia vältetään aina, kun se on mahdollista. Henkilökunnan osaaminen sekä toimintaympäristön esteettömyys ovat avainasemassa haastavan käyttäytymisen ennalta ehkäisemisessä ja vähentämisessä. Tavoitteena on oltava, että kiinnipitoon tai rajoittamiseen ei tarvitse turvautua kenenkään kohdalla.

Kaikista tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Osaava henkilökunta kykenee tukemaan ja auttamaan ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita ja keinoja ilmaista itseään. Tarvittaessa työntekijöille on tarjottava täydennyskoulutusta vuorovaikutuksesta, kohtaamisesta ja myös uusista toimintatavoista, joilla rajoittaminen voidaan välttää. Vahvaa tukea tarvitsevan ihmisen kohtaamisessa keskeistä on yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistaminen, yksilöllisen tuen rakentaminen sekä stressitasoon vaikuttaminen.

Työntekijät voivat tarvita lisäkoulutusta myös siitä, että heidän velvollisuutensa on tehdä ilmoitus vääristä toimintatavoista ja kaltoinkohtelusta aina, kun sellaista tulee heidän tietoonsa.

Itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä (IMO) ollaan parhaillaan uudistamassa. Huolena on, miten kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta ehditään säätää siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan ja kehitysvammalaki lakkaa olemasta olemassa, näillä näkymin vuoden 2023 alusta lukien. Huolta herättää se, missä laissa säädetään silloin itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamisesta, rajoitustoimenpiteiden käytöstä ja tahdosta riippumattomasta hoidosta, ja ehditäänkö kehitysvammalain IMO-säännöksiä siirrettäessä riittävästi selvittää ja huomioida sääntelyn sisällölliset uudistamistarpeet?

Viivytyksettä aloitettava valtakunnallinen selvitystyö voisi toimia tukena myös IMO-lainsäädäntötyölle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen rajoitustoimien käytön laajuutta, kohdentumista ja tarpeellisuutta sekä mahdollisia lainvastaisia käytäntöjä kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy edistääkseen kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja päättääkseen rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan?

Helsingissä 17.11.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Julkaistu

Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä. Lukutaito-ohjaus neuvoloissa on tässä vaikuttava keino.

Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.

Aloitteestani lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen kaikkien neuvoloiden kirjakassitoimintaan laajentamiseen Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019.

Oli loistouutinen, kun Suomen Kulttuurirahasto lähti 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019 – 2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten

Eduskunnan lisämääräraha mahdollisti valistusmateriaalien tuottamisen kirjalahjan yhteydessä. Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle.

Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa.

Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan.

Tutkimusyhtiö Innolinkin kyselyn mukaan Lukulahja lapselle-kirjakassin saaneista perheistä kaksi kolmasosaa lukee lapselleen aiempaa enemmän: 27 % perheistä kertoi aloittaneensa lukemisen saatuaan kirjakassin, 36 % perheistä kertoi lukeneensa tavallista enemmän. Perheissä, joissa lukeminen oli alkanut kirjakassin ansiosta, lukemisesta oli myös tullut säännöllinen osa arkea. Kirjakassi on vaikuttanut erityisesti perheisiin, joissa ei muuten olisi luettu. Kyselyyn vastanneista perheistä Lukulahja lapselle -kirjakassin kirjat ovat kodin ainoat lastenkirjat 5 %:lla. Se tarkoittaisi koko ikäluokkaan suhteutettuna noin 2500 lapsiperhettä vuosittain.

Sekä vanhemmat että terveydenhoitajat toivovat ohjelmasta pysyvää toimintaa. On viisasta ja välttämätöntä varmistaa Lukulahja lapselle – toiminnan jatko myös vuoden 2021 jälkeen. Tämä tarkoittaa, että ensi vuoden valtion budjettiesityksestä on meidän eduskunnassa löydettävä puuttuvat 300 000 euroa.

Kun lapselle luetaan, tulee siitä ystävä, joka seuraa koko elämän.