Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä
hallituksen puheet ja teot terapiatakuun edistämisessä ovat räikeässä
ristiriidassa. Sarkomaan mukaan hallituspuolueiden edustajat pitävät
mielenterveyden tärkeyttä esillä juhlapuheissa, mutta teot terapiatakuun
toteuttamiseksi puuttuvat.
”Tänään on
kulunut 716 päivää siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite
terapiatakuusta, jota kaikki puolueet kannattivat. Siitä huolimatta
hallituspuolueet ovat jarruttaneet kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa
jo lähes kaksi vuotta. Lisäksi lupauksista huolimatta hallitus ei ole tuonut
terapiatakuusta esitystä eduskuntaan. Nyt on vihdoin aika antaa eduskunnan
käsitellä aloite sekä ennen kaikkea tehdä lupauksista ja terapiatakuusta
yhdessä totta”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mielestä
terapiatakuu on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus voisi tavoitella
lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023
mennessä. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa suurin syy
sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyteen ja syrjäytymiseen.
”Puutteet mielenterveyden
peruspalveluissa syrjäyttävät nuoria koulutuspolulta sekä estävät ihmisiä
tekemästä töitä ja toteuttamasta unelmiaan. Erityisen tärkeä on panostaa
lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten
työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla”, Sarkomaa
sanoo.
”Terapiatakuun
toteuttaminen ei ole sama asia kuin hoitotakuuajan kiristäminen, vaikka niin
moni antaa ymmärtää. Terapiatakuu tarkoittaa nopeamman hoitoon pääsyn lisäksi
sitä, että koko Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso
osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla
kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin”, Sarkomaa sanoo.
Kokoomus on
esittänyt terapiatakuun toteuttamista vaihtoehtobudjeteissaan 2020 ja 2021.
Kokoomusedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa
ja Mia Laiho liittyvät ikääntyneiden palveluiden johdon verkoston
vakavaan huoleen ikääntyneiden palveluiden tilasta. Eri puolilta Suomea
koostuvien johtavien asiantuntijoiden verkosto tuo esille julkitulossaan,
että ikääntyneen väestön palvelujen järjestäminen ja toteuttaminen on
ajautumassa kansalliseen kriisiin. Palveluiden järjestäjiä ja tuottajia uhkaa
tilanne, jossa palveluiden järjestäjiä ja tuottajat eivät pysty täyttämään
lakisääteisiä velvoitteita. Kokoomusedustajat pitävät tilannetta hälyttävänä.
”Vanhuspalvelujen johtavien virkamiesten hätähuutoa ei voi
ohittaa. Nyt on viimein hallituksen herättävä ja kuunneltava asiantuntijoiden
huoli ikääntyneiden palveluiden tilasta”, sanoo entinen peruspalveluministeri
Risikko.
Ikääntyneiden palveluiden johdon verkoston mukaan
hallituksen esittämä asteittain voimaan tuleva henkilöstömitoitus ei ole tuonut
työmarkkinoille lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin. Koska henkilöstöä
ei ole ollut riittävästi saatavilla, seurauksena on ollut palvelupaikkojen
vähentämistä ja jonojen muodostumista ympärivuorokautisiin palveluihin, jolloin
palvelujärjestelmän kivijalkana olevan kotihoidon järjestäminen on heikentynyt.
”Henkilöstömitoituksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja
terveysvaliokunta kiinnitti huomiota henkilöstön saatavuuteen ja arvioi, että
hoitajamitoituksen toteuttaminen voi olla paikoin haasteellista henkilöstön
heikon saatavuuden vuoksi. Myös Kuntaliitto ja kunnat toivat lausunnoissaan
esille huolen henkilöstön saatavuudesta ja suuren huolen kotihoidon
tilanteesta”, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho.
Vanhuspalveluiden johtavien asiantuntijoiden mukaan
henkilöstön saatavuustilanteen vuoksi uusien velvoitteiden säätämisestä tulee
nyt pidättäytyä. Liian yksityiskohtainen säätely voi johtaa siihen, että
nykyisistä toimivista käytänteistä pitää luopua.
”Ei ole mikään ihme, että ministeri Kiurun johdolla
valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus
sai lausuntokierroksella asiantuntijoilta täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat
sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Asiantuntijoiden mukaan
akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia”, sanoo
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa.
Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa 2021
julkaiseman ammattibarometrin
valossa sairaan- ja terveydenhoitajien pula on oleellisesti pahentunut. Vuoden
2020 työmarkkina-arvioiden mukaan sairaan- ja terveydenhoitajista on pulaa koko
maassa. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa
nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että seuraavan 15 vuoden aikana
sote-alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää.
Keltaiset kirjat eli ensi vuoden valtion talousarvioesitys on saapunut eduskuntaan. Se on varma syksyn merkki. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä syksyn tärkeä työni on valtion talousarvion käsittely. Nostimme budjettiesityksen lähetekeskustelussa esille huolen hallituksen holtittomasta velanotosta nousukauden aikana. Samaan aikaan hallitus siirsi kuudennen kerran työllisyystoimien tekemistä. Hallitus jatkaa vastuutonta lasten ja lastenlastemme piikkiin elämistä. Samaan aikaan kun miljardit viuhuvat, hallitus ei löydä rahaa yhteiskunnan tärkeisiin perustoimintoihin, tutkimukseen ja turvallisuuteen eikä ikäihmisten palveluihin. Kokoomus ei hyväksy hallituksen velanottolinjaa ja tulee tarjoamaan vaihtoehdon hallituksen politiikalle vaihtoehtobudjetissamme. Opposition vaihtoehtobudjetit ovat eduskunnan istunnossa 1.12.
Kotikaupunkimme kehittämistä seuraavat neljä vuotta linjaavasta kaupunkistrategiasta on julkaistu pormestari Vartiaisen johdolla tehty esitys. Työlleni valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä asettamani tavoitteet näkyvät monin tavoin strategialuonnoksessa, johon oli ilo saada vaikuttaa. Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Kommentit ja palaute kaupunkistrategiasta ovat tervetulleita. Esitys etenee ensin kaupunginhallitukseen käsiteltäväksemme ja lopullisen päätöksen asiasta teemme kaupunginvaltuustossa. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/kotikaupunkimme-kasvun-paikka-uusi-helsingin-kaupunkistrategia-on-julkaistu/
Valtiovarainvaliokunnassa on nyt kolme Saria, kun minun ja Sari Essayahin lisäksi mainio kollega Sari Multala kokoomuksen eduskuntaryhmästämme on nyt valiokunnan jäsen.
Bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille mahdollisuus jatkokoulutukseen yliopistossa
Yhteistyötä Suomi-seuran ja ulkosuomalaisten kanssa
Mukana Roosa Nauha -kampanjassa
Vasemmistovihreä hallitus rikkonut räikeästi vanhuspalvelulupauksensa
Hallituksen pätkärahoitus koulutukseen on arvovalinta
Hallitukselta märkä rätti tapahtuma- ja kulttuurialoille
Kiristämisen sijaan työn verotusta on hellitettävä
Miksei koronapassi ole jo käytössä?
Eduskunnan pelastettava terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, perhe-elämässä äidit ja isät
Tervetuloa tapaamaan
Helsinki-kierrokseni alkavat. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista Hakaniemen markkinoille ensi sunnuntaina 3.10. Olen tavattavissa kokoomuksen teltalla klo 11-11.45. Mukana myös muuta Helsingin kokoomusjoukkoa.
Kotitalousvähennys laajennettava taloyhtiöiden remontteihin Erityisesti korkeiden asuinkustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja ja korjausvastuut monille taloyhtiöiden asukkaille sietämättömiä. Tein lakialoitteen kotitalousvähennyksen laajentamisesta taloyhtiöiden teettämiin remontteihin. Omakotitaloasukkailla on jo vastaava oikeus. Ei ole yhdenvertaista, että asunto-osakeyhtiöiden asukkailla tätä oikeutta ei ole. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin olisi tehokas tapa helpottaa asumisen kustannuksia ja kannustaa asuntokannan kunnossapitoon, energiatehokkuuteen ja ilmastotekoihin. https://bit.ly/38usKuv
Perustimme eduskuntaan Saaristomeri-ryhmän Saaristomeri-ryhmässämme on mukana mittava määrä kansanedustajia eri eduskuntaryhmistä. Tarkoituksena on Saaristomeremme tilan parantaminen niin, että se saadaan pois Itämeren suojelukomission hotspot-listalta viimeisenä Suomen alueena. Ryhmämme on ehtinyt jo tavata ympäristöministeri Krista Mikkosta sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää ja pohtia yhdessä ajankohtaisia Itämeren asioita.
Bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille mahdollisuus jatkokoulutukseen yliopistossa Valmistelin yhteistyössä Röntgenhoitajaliiton ja Bioanalyytikkoliiton kanssa kirjallisen kysymyksen vauhdittaakseni terveystieteiden maisterikoulutuksen ja sen osana kyseisten alojen tieteellisen koulutuksen käynnistämistä Helsingin yliopistossa. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa ei ole näiden alojen koulutusohjelmia tiedeyliopistoissa. Aloilla on suuri työvoimapula ja osasyy tähän on jatkokoulutusmahdollisuuden puute. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10646
Yhteistyötä Suomi-seuran ja ulkosuomalaisten kanssa Eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän puheenjohtajana jätin hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista. Kirjallisella kysymyksellä kiritän Ulkosuomalaisparlamentin ehdotusta ulkomailla myönnetyn passin hinnan kohtuullistamisesta. Oli ilouutinen, että vastauksessa kirjalliseen kysymykseen todetaan, että asetuksen jatkovalmistelussa passin hinnankorotus ja voimassaolon pidentäminen 10 vuoteen arvioidaan uudestaan. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_463+2021.aspx
Roosa-nauhatunnelmissa kanssani Pirkko Mannola, Eva Wahlström, tutkijaprofessori Juha Klefström ja Seela Sella.
Mukana Roosa Nauha -kampanjassa Tämän vuoden Roosa nauha -kampanja avattiin Musiikkitalossa yhdessä Syöpäsäätiön, huippututkijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Upean Roosa nauhan suunnitteli tänä vuonna Eva Wahlström. Minulla oli ilo olla mukana tilaisuudessa Syöpäsäätiön hallituksen jäsenenä ja eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana. Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksellä on kerätty varoja syöpien tutkimukselle Suomessa vuodesta 2003 saakka. Lämpimästi tervetuloa kampanjaan.
Hallituksen pätkärahoitus koulutukseen on arvovalinta Opetusministeri Andersson (vas.) kertoi (HS 16.9.2021) hallituksen panostavan yli 300 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen. Opetusministeri antaa kuvan, että kysymys olisi pysyvistä määrärahalisäyksistä. Todellisuudessa hallituksen väliaikaiset lisämäärärahat päättyvät ensi vuonna. Hallitus on rahanjaossaan tehnyt rujon arvovalinnan, kun koulutuksen lisämäärärahat ovat isolta osalta pätkärahoja. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10655
Hallitukselta märkä rätti tapahtuma- ja kulttuurialoille Tapahtuma- ja kulttuurialan pitämiselle eriarvoisten ja kohtuuttomien rajoitusten kourissa on saatava stoppi. Tein lakialoitteen tartuntatautilain 58d sekavuutta aiheuttavan pykälän kumoamisesta. Oli valtava pettymys, ettei pykälää kumottu vaan hyväksyttiin hallituksen malli, joka tekee tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisemman. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10585
Vasemmistovihreä hallitus rikkonut räikeästi vanhuspalvelulupauksensa Vasemmistovihreä hallitus rikkoi budjettiriihessä rumasti lupauksensa korjata vanhuspalveluiden epäkohdat. Hallituksen budjettiesityksessä ei runsaasta lisävelanotosta huolimatta herunut luvattuja määrärahoja vanhusten huollon epäkohtiin. Tämä on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10618
Kiristämisen sijaan työn verotusta on hellitettävä Suomalaisia palkansaajia ja eläkeläisiä verotetaan raskaasti. Kysyin pääministeri Marinilta eduskunnan suullisella kyselytunnilla, onko hänestä oikein että, verokarhu kahmii suomalaiselta palkansaajalta 2800 euron kuukausiansioilla 100 euron korotuksesta 48,2 prosenttia. Tavallisen suomalaisen työn, yrittämisen ja eläkkeen verotus kuuluu maailman kireimpiin. Kiristämisen sijaan ylikireää verotusta on hellitettävä. Työn tekemisestä ja eläkkeestä pitää jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin, kuin aivan välttämättömään.
Miksei koronapassi ole jo käytössä? Koronapassilainsäädäntö saapui vihdoin eduskuntaan. Muualla Euroopassa se on ollut käytössä pitkään ja poistumassa vahvan rokotuskattavuuden vuoksi. Hallituksen viivyttelyä koronapassin käyttöönotossa on vaikeaa ymmärtää. Miksei rokotuksia vauhdittava, Suomea auki pitävä koronapassi ole käytössä? Miksei yksityistä terveydenhuoltoa otettu vahvasti rokottamaan? Rokotuskattavuuden lisääminen pitäisi olla hallituksen prioriteetti ja vasta syykuun lopussa annettu hallituksen esitys koronapassista on auttamattoman myöhässä. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10604
Eduskunnan pelastettava terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit Terveydenhuollon laaturekisteripilotit käynnistyivät THL:n johdolla vuonna 2018 tekemäni aloitteen pohjalta ja sen johdosta eduskunnan kahtena vuonna valtion budjettiin lisäämällä määrärahalla. Laaturekistereihin kerätään tietoa hoidoista ja niiden vaikutuksista. Tiedon avulla hoidon laatua voidaan seurata, vertailla ja kehittää kansallisesti. Oli suuri pettymys, että muutoin rahaa avokätisesti jakavalta hallitukselta ei eduskunnan vahvoista linjauksista huolimatta tänäkään vuonna määrärahaa herunut. On välttämätöntä, että eduskunta pelastaa laaturekisterit ja etsii valtiontalousarvioista tarvittavan määrärahan. https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10642
Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, perhe-elämässä äidit ja isät Aloitimme eduskunnassa perhevapaauudistusesityksen käsittelyn. Siinä on paljon hyvää. Pahin valuvika on se, että vaikuttavat keinot isille käyttää perhevapaita ja tasata työnantajille aiheutuvia kustannuksia puuttuivat. Suomessa isät käyttävät perhevapaista 9 prosenttia ja äidit loput 91 prosenttia. Niin kauan kun äidistä aiheutui enemmän kustannuksia kuin isistä jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Eduskunnan on esitys huolella käsiteltävä. Samoin on pysähtymättä jatkettava uudistustyötä.
Koronan takia eduskunnassa ei ole sallittu vierailijoita. Eduskunnan tilat avataan kokouksille ja tilaisuuksille 18.10. alkaen. Joulukuussa otetaan jo vastaan varauksia vierasryhmistä ja helmikuussa 2022 otetaan vastaan vierasryhmiä. On mukavaa päästä tapamaan pitkän tauon jälkeen.
Ajatukset ja ideat liittyen syksyn politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Li Anderssonin mukaan kokoomus oli viemässä Suomea Kreikan tielle koulutuksen osalta.
Kokoomuksen kansanedustajat Sofia Vikman ja Sari Sarkomaa peräsivät hallitukselta vastausta siihen, mitä ammatillisen koulutuksen opettajille tapahtuu ensi vuoden lopussa, kun määräaikainen rahoitus päättyy.
– Päättyvätkö työsuhteet vai heittääkö hallitus tämänkin lisäkustannuksen kunnille ja koulutuksen järjestäjille ilman sen kompensoimista, Vikman kysyi eduskunnan käsitellessä opetusministeriön pääluokan budjettia ensi vuodelle.
Sarkomaa sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kantavan vakavaa huolta siitä, että kuusi kymmenestä opettajasta pohtii alan vaihtoa Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) tuoreen kyselyn mukaan. Syynä on työn kuormittavuus.
– Puhuitte koulutuksen kunnianpalautuksesta, mutta se hieman ontuu. Te olette ottaneet valtavasti velkaa, ylittäneet kehykset ja silti kestävästi kehyksiin eivät kaikki koulutuspanokset ole mahtuneet, vaan ne ovat pätkärahoja. Te olette tehneet rujon arvovalinnan, kun koulutusrahat ovat pätkärahoja. Miksi te olette näin tehneet, Sarkomaa kovisteli.
Sarkomaan mukaan ammatillisen koulutuksen opettajilla on suuri huoli siitä, mitä tapahtuu, kun rahat loppuvat. Hänen mukaansa myöskään oppivelvollisuuden pidentämiseen ei ole varattu riittävästi rahaa.
”Teidän vahtivuorolla 1 600 opettajaa joutui jättämään työnsä”
Opetusministeri Li Andersson (vas.) hermostui Sarkomaan puheenvuorosta.
– Teidän puolueenne vahtivuorolla viime kaudella yli 1 600 ammatillista opettajaa joutui pysyvästi jättämään oman työpaikkansa teidän ministerin (Sanni Grahn-Laasonen) toteuttamien koulutusleikkauksen seurauksena, Andersson sanoi.
Opetusministerin mukaan nykyinen hallitus on vahvistanut ammatillisen koulutuksen rahoitusta palauttamalla indeksit, pysyvää rahoitusta tuovan oppivelvollisuuden kautta ja myöntämällä merkittävästi määräaikaista rahoitusta opettajien palkkaamiseen.
– Ne ovat ammatilliset oppilaitokset itse, jotka päättävät sen, kuinka pitkiin työsuhteisiin opettajia palkataan näillä määrärahoilla. Niitä voidaan käyttää jopa viiden vuoden mittaisiin työsuhteisiin, jos koulutuksen järjestäjät näin itse päättävät, Andersson ilmoitti.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah totesi, että valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto on ollut alusta lähtien huolissaan siitä, miten käy, kun tulevaisuusinvestointirahat loppuvat.
– Emme ole saaneet tähän muuta vastausta kuin mitä ministeri nyt sanoi. Ilmeisesti kannatatte sitten määräaikaisten työsuhteiden solmimista, kun kehotatte siihen, että hallituksen rahojen loppuminen voisi olla peruste sille, että tehdään määräaikaisia työsopimuksia. Kuulostaa kyllä vähän erikoiselta etenkin teidän puolueenne (vasemmistoliiton) näkökulmasta esitettynä, Essayah sanoi Anderssonille.
– Hallituksen puheet koulutuksen kunnianpalautuksesta ovat räikeässä ristiriidassa tekojen kanssa esimerkiksi vaikkapa suhtautumisessa opettajien palkkaamiseen määräaikaisiin työsuhteisiin, kokoomuksen Vikman totesi.
”Kunnianpalautus osin kermakuorrutusta”
Sarkomaan mielestä hallituksen kunnianpalautus koulutukselle on osin ”kermakuorrutusta”.
– On tullut pysyviä lisäyksiä, mutta iso osa on määräaikaisia. Te rakennatte hyvin vaikeaa ongelmaa tuleville hallituksille, tuleville vuosille, kun rahaa laitetaan pätkärahana ja yhtäkkiä se sitten leikkaantuukin, Sarkomaa sanoi.
Andersson iski takaisin OECD:n tuoreella tutkimuksella, jonka mukaan Suomi ja Kreikka leikkasivat koulutuksesta vuosina 2012-2018 toisin kuin muut maat.
– Kreikka, joka tämän ajanjakson aikana kävi läpi aivan poikkeuksellista talouskriisiä, ja Suomi, jossa päättäjät – myös kokoomuslaiset pääministerit – halusivat viedä Suomen Kreikan tielle mitä koulutuspolitiikkaan tulee, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa suunta on käännetty tällä hallituskaudella ja koulutuksen rahoitusta on lisätty kaikilla koulutustasoilla.
– Minä en opetusministerinä sano ei kiitos määräaikaisille panostuksille, koska minä tiedän, että meidän koulutusjärjestelmässä tarvitaan joka ikinen euro, joka siihen on mahdollista osoittaa.
Andersson sanoi hallituksen tehneen arvovalinnan, että koulutusta kehitetään sekä pysyvillä että määräaikaisilla rahoilla.Mitä mieltä olit artikkelista?31 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1
Kotikaupunkimme kehittämistä seuraavat neljä vuotta linjaavasta kaupunkistrategiasta on tänään julkaistu pormestari Vartiaisen johdolla tehty mainio esitys.
Strategian lähtökohta on juuri se oikea: Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia kauniin kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Helsingin on oltava jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.
Kaupunkistrategian johtavana ajatuksena on, että Helsinki on kasvun paikka. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Helsinki on hyvä paikka kasvaa lapsesta aikuiseksi, kasvattaa osaamistaan sekä kasvattaa kaikkea sitä hyvää, mitä meillä on. Helsingin tulee olla kaupunki, jossa voi toteuttaa itseään, luoda mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Tämä edellyttää myös pitkäjänteistä ja kestävää taloudellista kasvua.
Kun lähdin pitkän tauon jälkeen ehdolle kuntavaaleihin asetin tavoitteet työlleni:
💚 Elinvoimainen ja osaava Helsinki on koko Suomen hyvinvoinnin ja talouden veturi.
💚 Vauhditetaan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä.
💚 Kotikaupunkimme on oltava esimerkillinen ja vastuullinen työnantaja, joka huolehtii työoloista, perheystävällisyydestä ja vetovoimasta.
💚 Tärkeä investointimme ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle.
💚 Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Asuu yksin, kaksin tai lasten kanssa, Helsingissä on oltava varaa asua.
💚 Ehdoton ei veronkorotuksille. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Helsinkiin kuuluvat eri kulkumuodot ja myös parkkipaikat.
💚 Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle ja suunterveydenhuoltoon on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.
💚 Ihmisten valinnat ja kestävä kehitys on valjastettava muutosvoimaksi. Puhdas Itämeri ja lähiluontomme sekä terve talous ovat paras perintö lapsillemme.
💚 Helsingin palveluiden ja toiminnan rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta, siksi yrittäjyyden ja työnteon vauhdittaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Mielestäni työlleni valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä asettamani tavoitteet näkyvät mainiosti strategialuonnoksessa, johon oli ilo saada vaikuttaa. Ison työn on tehnyt mainio valtuustoryhmämme, jossa on vahvaa osaamista. Oli mainiota, että strategiaa tehtiin yhteistyössä pormestari Vartiaisen johdolla hyvässä hengessä eri valtuustoryhmien kanssa. Kaupunkia rakennetaan kestävästi yhteistyössä.
Strategiaesityksessä on yhteensä 13 painopistettä:
Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia
Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua
Yhdenvertainen ja kansainvälinen Helsinki
Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan
Toimiva ja kaunis kaupunki
Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan kaupungin perusta
Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat
Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana
Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki
Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen
Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille
Kansallista edunvalvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä Helsingin kehittämisessä
Kommentit ja palaute kaupunkistrategiasta ovat tervetulleita. Esitys etenee ensin kaupunginhallitukseen käsiteltäväksemme ja lopullisen päätöksen asiasta teemme kaupunginvaltuustossa. Päätös on tehtävä ennen kuin valtuusto päättää kaupungin ensi vuoden budjetista.
Kireä marginaaliverotus heikentää Suomessa työn kannustavuutta.
Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee verottajan kovia otteita.
Kuukaudessa 800 euroa tienaavan 100 euron palkankorotuksesta ”verokarhu” vie keskimäärin 48,2 prosenttia, Sarkomaa huomauttaa.
– Onhan se vaikea uskoa, miten rajusti verokarhu kahmii. 100 euron korotuksesta 48,2 prosenttia. Kuvasta näkyy, tosi on. Veroprosentti 2800 euron kuukausiansioilla on siis eri asia kuin marginaaliveroaste.
– Marginaaliveroasteella kuvataan työn kannustimia. Keventää pitäisi eikä kiristää, Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.
Kokoomusedustaja muistuttaa suomalaisten työn, yrittämisen ja eläkkeen verotuksen kuuluvan nykyisin maailman kireimpiin.
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee opetusministeri Anderssonin (vas.) viime viikkoista lausuntoa (HS 16.9.2021), jonka mukaan hallitus panostaa yli 300 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen.
”Opetusministeri antaa kuvan, että kysymys olisi pysyvistä määrärahalisäyksistä. Hallituksen väliaikaiset lisämäärärahat päättyvät ensi vuonna. Hallitus on omalla toiminnallaan lisännyt koulutuksen järjestäjien hankerallia ja byrokratiaa. Suuntaa on muutettava”, Sarkomaa toteaa.
Andersson nosti haastattelussa muun muassa esille, että ammatillisen koulutuksen opettajia palkataan lisää 250 miljoonalla.
”Nämäkin ovat määräaikaisia lisärahoja vuosille 2020–2022. Mitä palkatuille opettajille ja ohjaajille tapahtuu ensi vuoden lopussa?” Sarkomaa huolehtii.
Käytännössä hallituksen suurin pysyvä menolisäys kohdistuu oppivelvollisuusiän nostoon, joka ei vahvista koulutuksen laatua. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat useaan otteeseen todenneet, että uudistus on täysin aliresursoitu ja johtaa leikkauksiin muista kasvatus- ja koulutuspalveluista.
”Hallitus
on rahanjaossaan tehnyt rujon arvovalinnan, kun koulutuksen lisämäärärahat ovat
isolta osalta pätkärahoja. On mahdoton ymmärtää, miksi hallitus ei halua
vahvistaa koulutuksen laatua pysyvillä määrärahalisäyksillä. Kysymys on
hallituksen kyvystä priorisoida menoja sulle-mulle-politiikan sijaan,” Sarkomaa
ihmettelee.
Helsingin
ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat vaativat, että
harvan asutuksen erityisrahoitusta lukuun ottamatta EU:n rakennerahastovarat
kohdennetaan sinne, missä niille saadaan paras vastine. Tuloksellisuudella
varmistetaan Suomen saanto jatkossakin, muistuttavat puheenjohtaja Sari
Sarkomaa (kok.) sekä varapuheenjohtajat Tiina Elo (vihr.), Eveliina
Heinäluoma (sdp) ja Riikka Slunga-Poutsalo (ps).
Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n
aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja
kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun
mukaista.
Kun valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus
lasketaan mukaan, kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardista eurosta. Ei ole
yhdentekevää, miten tällainen summa kansallisesti jaetaan.
Varoja
kohdennettava alueille, joilla syntyy parhaat tulokset
Komissio on todennut, että on Suomen kansallinen asia
kohdentaa rahoitus alueille, joilla syntyy parhaat
tulokset. Suomen on parannettava rahojen käytön
vaikuttavuutta.
Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua,
työllisyyttä ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen
siirtyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan
sisältöjä.
Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin
vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On
välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti
Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio-
ja liiketoiminnan edistämisessä.
Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat
ilmastopäästöt että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut
siirtyminen hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen
kannalta erittäin tärkeää.
Tavoitteena
oikeudenmukaisempi malli
Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, se
johtaa myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa
nykytilannetta enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden
vähentämiseksi ja maahanmuuton vuoksi.
Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden
kehitysluvut ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden
kehitys muun muassa väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on
hyvin epätasaista. Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei
aluepolitiikan silmälasein.
Kansanedustajien puheenjohtajisto vaatii varojen
jakamista siten, että maahanmuuton, työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja
kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään vastaamaan.
Helsingin
ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto:
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää
mittavana puutteena sitä, ettei Suomessa bioanalyytikoilla eikä
röntgenhoitajilla ole yliopistossa oman alan jatko-opintomahdollisuuksia.
Sarkomaa kannattaa terveystieteen maisterikoulutuksen ja sen osana kliinisen laboratoriotieteen ja
radiografiatieteenkäynnistämistä Helsingin yliopistossa.
Bioanalyytikkoliiton ja Röntgenhoitajaliiton tiedekorkeakoulutuksen
työryhmä on tehnyt asiasta esityksen, jolle HUS Diagnostiikkakeskuksen johto on
antanut tukensa. Asian vauhdittamiseksi on
Sarkomaan johdolla eduskunnassa jätetty tiedekorkeakoulutuksen
työryhmän esitykseen perustuva kirjallinen
kysymys diagnostisten terveyspalveluiden henkilöstön
riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta ja kyseisten alojen
tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa.
”Suomessa ei ole, toisin kuin muissa Pohjoismaissa,
kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen koulutusohjelmia yhdessäkään
yliopistossa. On vakava puute, että Bioanalyytikon (laboratoriohoitaja) ja
röntgenhoitajan tutkinnon suorittaneilta puuttuvat yhdenvertaiset
jatko-opintomahdollisuudet tiedekorkeakoulussa. Aloilla on suuri
työvoimapula ja osasyy tähän on jatkokoulutusmahdollisuuden puute. Kansainvälisessä
mittakaavassa ei ole yhtään kestävää perustelua sille, että Suomen tilanne
eroaa näiden tieteenalojen tiedekorkeakouluopintojen osalta muiden Euroopan
maiden koulutustarjonnasta”, Sarkomaa toteaa.
Hoitotiedettä on mahdollisuus opiskella monissa Suomen
yliopistoissa, mutta kyseiset koulutusohjelmat eivät anna bioanalyytikoille ja
röntgenhoitajille mahdollisuutta syventää omien alojensa substanssiosaamista.
Ammattikorkeakouluissa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei korvaa
opintomahdollisuuksia tiedekorkeakoulussa. On suuri puute terveydenhuollon
diagnostiikkapalveluiden ja alojen kehittymiselle, että kliinisen
laboratoriotieteen ja radiografiatieteen yliopistotasoinen tutkimus ja
koulutus puuttuvat maassamme.
”Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen
ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä peruskoulutukseen hakeutuville
ja ammatissa toimiville terveydenhuollossa. Ne lisäävät henkilöstön
työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista, vaikuttavat alan vetovoimaan ja
alalla pysymiseen ja siten työvoiman saatavuuteen”, Sarkomaa jatkaa.
”Koulutuksen sijoittamiselle Helsingin yliopistoon on vahvat
perusteet. Suuri osa bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia työskentelee
eteläisessä Suomessa”, Sarkomaa päättää.
Kirjallinen kysymys
KK 497/2021 vp diagnostisten
terveyspalveluiden henkilöstön riittävyydestä, urapolkujen mahdollistamisesta
ja tiedekorkeakoulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_497+2021.aspx
Kokoomuksen eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana
virheenä, että hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä puuttuvat määrärahat
sosiaali- ja terveyspalveluiden arvioinnissa hyödynnettäviin terveydenhuollon
kansallisiin laaturekistereihin. Sarkomaasta hallitus rikkoo tällä antamansa
lupaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun kehittämisestä.
Terveydenhuollon
laaturekisteripilotit käynnistyivät Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL)
johdolla vuonna 2018 Sarkomaan aloitteesta. Laaturekisterityö mahdollistettiin
eduskunnassa kahtena vuonna valtion budjettiin lisäämällä määrärahalla.
”Pilotoinnin päätyttyä THL teki
esityksen laaturekistereiden vakinaistamisesta. Hallitukselta ei rahaa herunut,
joten eduskunta pelasti laaturekisterit myöntämällä viime vuonna määrärahaa
niiden jatkotyöhön. Ilman eduskunnan myötävaikutusta laaturekistereiden
kehitystyö kansallisena toimintana olisi ollut riskissä pysähtyä kokonaan”,
sanoo Sarkomaa.
Sarkomaasta oli suuri pettymys,
että muutoin rahaa avokätisesti jakavalta hallitukselta ei eduskunnan
linjauksista huolimatta tänäkään vuonna herunut paria miljoonaa euroa.
”Kyseessä on valtion budjetissa
pieni vain 1,4 miljoonan euron määräraha, mutta merkitykseltään valtava siinä,
miten suomalaisten terveyspalveluja voidaan modernisti ja vaikuttavasti
kehittää. Eduskunnan on tänäkin vuonna huolehdittava, että valtavalla työllä
eteenpäin ponnistettua työtä ei romuteta”, sanoo Sarkomaa.
”Monelle suomalaiselle on
varmasti yllättävä ja järkyttäväkin tieto, ettei maamme julkisessa
terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Suomi poikkeaa
laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja
OECD-maiden käytännöistä. Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää
vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi. Tietoa tarvitsevat niin
sote-alan ammattilaiset, virkamiehet kuin päättäjätkin. Palveluita ei voi
kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos tietoa ei ole”, Sarkomaa
sanoo.
Terveydenhuollon kansallisten
laaturekisterien kehittämisessä on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita,
potilasjärjestöjä ja terveydenhuollon toimijoita. Pilottihankkeen mukaan
laaturekisterit ovat tehokas työkalu sosiaali- ja terveysjärjestelmän
kehittämisessä.
Sarkomaasta laaturekisterit
ovat tehokas keino nostaa puutteet sekä parhaat käytännöt päivänvaloon ja
vauhdittaa yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamista.
”Laaturekisterit tuovat
välttämätöntä valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa sote-uudistuksen
tuomien muutosten tekemiseen, arviointiin ja johtamiseen. Aiemmin päätöksiä on
jouduttu tekemään osin pussi päässä. Parempien palveluiden kehittäminen ei voi
onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta”,
Sarkomaa sanoo.
”Erinomaisia tuloksia
laaturekistereiden pilotoinnissa on saatu muun muassa diabeteksen hoidon
osalta. Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja
hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla”, Sarkomaa jatkaa.
Sarkomaasta hallituksen
olisikin viisasta ja välttämätöntä allokoida sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistuksen mittavista kehittämisrahoista määrärahat valtakunnallisten
laaturekistereiden vakinaistamiseen.
