Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin kotihoidon ahtaalle. Hoitajapulaa on kaikissa vanhustenhuollon palveluissa. Varsinkin äkillisiä poissaoloja paikkaamaan on monin paikoin mahdotonta löytää sijaisia. Myös pitempien pestien tekijät ovat kiven alla. Superin puheenjohtaja Silja Paavola  on kuvannut tilannetta katastrofaaliseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/ay-johtaja-ylella-kotihoito-jopa-katastrofaalisessa-tilassa/?fbclid=IwAR23FmmoTlqPpAzo8rIjhG9nD1KwaZkJI2ackZJDlMOdpDb1eizilZanZHM#f0ba44f2

Virkkeellä ja hetkessä kuntoon. Niin lupasivat korjata vanhusten huollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet nykyisen vastuuministeri Krista Kiurun johdolla. Hallitusvastuussa on toimittu pöyristyttävästi päin vastoin jopa omilla toimilla heikentäen vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia.

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

Ennen koronaa alkaneesta ja koko hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä rahanjaosta  ja vastuuttomasta velanotosta huolimatta luvattuja euroja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut. Hallitus on tehnyt rujon arvovalinnan.

Hoitajamitoitukseen ei hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Lisäksi puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta.

On järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai juuri  lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään?

Julkaistu

Tiedote 17.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaasta oli virhe, että eduskunnassa juuri äänestetyllä päätöksellä tartuntatautilain 58 d §:n eduskuntakäsittely jatkuu hallituksen esityksen pohjalta.

”Vaikka eilen sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi mietinnössään torson 58 d pykälän ja äänesti kumoon lakipykälän kokoavan lakialoitteemme, emme luovuttaneet. Esitimme kansanedustaja Mia Laihon kanssa uudestaan istuntosalissa pykälän kumoamista. Tänään äänestyksessä eduskunta sen hylkäsi”, Sarkomaa sanoo.

Tartuntatautilain 58 d § on jäämässä voimaan hallituksen esittämällä tavalla muutettuna sen sijaan, että pykälä oltaisiin kokoomuksen esittämällä tavalla kumottu. Kokoomus jätti 7.9. Sarkomaan johdolla tartuntatautilain 58 d §:n kumoamisesta lakialoitteen, joka sai tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta sekä asiantuntijoiden kuulemisista ja asiantuntijalausunnoista. Myös perustuslakivaliokunta totesi, että sosiaali- ja terveys olisi syytä tarkastella, mahdollistaisiko nopeasti muuttuva epidemiatilanne myös nyt muutettavan 58 d §:n kumoamisen.

”Eduskunnalla on valta päättää. Olisin toivonut, että sitä valtaa ja arviointia olisi käytetty. Oli suuri pettymys, ettei pykälää kumottu, vaan hallituspuolueiden enemmistö hyväksyi ongelmallisen hallituksen esityksen, joka jättää aluehallintoviranomaisille ja kunnille laajan harkintavallan ja tulkinnan rajoituksiin. Tartuntatautilaki on varsinainen tilkkutäkki - ja vielä huonompaan suuntaan mennään”, Sarkomaa sanoo.  

Kokoomuksesta terveysturvalliset yleisötilaisuudet on mahdollista varmistaa tartuntatautilain 58 c §:n sääntelyn pohjalta. Sanotun pykälän sääntelyn nojalla asiakkaille ja osallistujille on muun muassa tarjottava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja riittävän etäisyyden ylläpitämiseen. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava tavanomaisesta. Sarkomaasta pykälän kumoamisen jälkeen olisi ollut mahdollista toteuttaa tapahtumat terveysturvallisesti.

”Erityisesti ravintola-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat ovat kärsineet kohtuuttomasti koronarajoituksista. Ala kokee, että hallitus käänsi taas selkänsä, eikä kentän hätää kuultu”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että muutamia kuukausia sitten eduskunnan portailla hallitus lupasi kuulla tapahtuma- ja kulttuurialaa.

”On todellakin mahdoton ymmärtää, miksi näin toimittiin, kun iso osa asiantuntijoista ja oikeusoppineista nosti esiin tämän pykälän ongelmallisuuden”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mielestä pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille, kun yhteiskunta avautuu kohti normaalia. Väliaikaiseksi tarkoitetun pykälän jättäminen voimaan antaa Sarkomaan mukaan väärän signaalin.

”Onko varmasti niin, että sosiaali- ja terveysministeriö on muuttuneessa tilanteessa riittävästi arvioinut erilaisten rajoitustoimien oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä?” kysyy Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Aino Kiven mukaan lupaukset on nyt petetty liian monesti.

Teatteriohjaaja, dramaturgi ja kirjailija Aino Kivi reagoi twitterissä tietoon, jonka mukaan hallituspuolueet ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa estäneet tartuntatautilain kuuluisan 58d -pykälän kumoamisen. Tämä mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden rajoitusten jatkamisen.

– En tule koskaan äänestämään SDP:tä. Ensi vaaleissa äänestän Sari Sarkomaata ja kokoomusta, Aino Kivi kirjoittaa.

– Ennen koronaa äänestin vihervasemmistoa. Lupaukset on nyt petetty liian monesti ja kulttuurilla pyyhitty lattiaa.

Kivi toteaa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton päässeen hallitukseen kulttuuriväen äänillä.

– Tuhoatte alamme perusteet ettekä välitä vaikka teille kuinka siitä huudetaan. Ette enää saa luottamustamme, hän toteaa.

Aino Kivi, 37, on toiminut muun muassa ohjaajana Joensuun kaupunginteatterissa ja nykyisin helsinkiläisen vapaan teatterin Myllyteatterin taiteellisena johtajana. Hänen esikoisromaaninsa oli Into Kustannuksen julkaisema Maailman kaunein tyttö.

Julkaistu

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei esitä turvavälipykälän kumoamista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta.

Valiokunta puoltaa kahden metrin turvavälistä luopumista, mutta ei esitä pykälän kumoamista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mielestä valiokunnan mietintö on ”märkä rätti tapahtuma- ja kulttuuri-alan kasvoille”.

– Oli valtava pettymys, ettei pykälää kumottu vaan hyväksyttiin hallituksen malli, joka tekee tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisemman, Sari Sarkomaa sanoo kannanotossaan.

Kokoomus ja perussuomalaiset jättivät valiokunnan mietintöön vastalauseen.

Sarkomaa toteaa, että kulttuuri- ja tapahtuma-ala on yksi eniten korona-rajoituksista kärsineistä aloista, mutta vieläkään ei heidän ääntä ei haluttu hallitusryhmissä kuulla.

– On mahdotonta ymmärtää, miksi näin toimitaan. Suuri osa asiantuntijoista oli pykälän kumoamisen kannalla. Pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille siirtymässä kohti normaalia, Sarkomaa näkee.

Julkaistu

Kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty, toteaa kansanedustaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo, että ”vihreät ajaisivat terapiatakuuta eikä huumeiden laillistamista”.

– Ikävä kyllä he ovat äänestämällä yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa estäneet jopa terapiatakuuta ehdottavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Myös kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty. Se on rujo teko jonossa mielenterveyspalveluja odottavia ihmisiä ja heidän omaisiaan kohtaan, hän kirjoittaa Facebookissa.

Sarkomaa huomauttaa, että kannabis vaikuttaa haitallisimmin nuoriin.

– Käyttö voi laukaista masennuksen tai psykoosin. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö tekee psykoosin puhkeamisriskistä 2–4-kertaisen.

Sarkomaa toteaa, ettei hän kannata kannabiksen eikä minkään muunkaan huumeen laillistamista.

– Esitys on valtava riski huumeiden ja samalla niistä johtuvien ongelmien paisumiseen. Suomessa on jo mittava alkoholiongelma ja kasvava sekakäyttö. Kynnyksen madaltaminen huumeiden käyttöön on aivan väärän suunta, joka olisi omiaan taklaamaan muutoinkin lisävoimaa tarvitsevien esimerkiksi päihdehuollon, psykiatrian, poliisin ja lastensuojelun työtä. Toimia tarvitaan päin vastoin päihteiden käytön sekä niiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseen.

Hänen mielestään huumeiden käytön rangaistavuuden poiston sijaan on painopiste laitettava matalan kynnyksen hoitopaikkojen tarjoamiseen.

– Suomessa ei ole näyttöä siitä, että huumeiden käytön rangaistavuus estäisi merkittävästi hoitoon hakeutumista. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa rangaistuksen tuomitsematta jättämisen vähäisissä tapauksissa tai hoitoon ohjauksen yhteydessä. Esimerkiksi ensi kertaa nuoren jäädessä kiinni on mahdollista puhutella nuori poliisin toimesta ja käydä vanhempien läsnäollessa läpi tilanteeseen johtaneita seikkoja sekä ohjata nuori tarvittaessa hoitoon.Mitä mieltä olit artikkelista?47 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

React & Share

Julkaistu


Vasemmistovihreän hallitus on tehnyt ruman arvovalinnan rikkoessaan jo ennen vaaleja ja hallitusohjelmassaan antamansa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohdat.

Hallituksen budjettiesityksessä otetaan ripeästä talouskasvupyrähdyksestä piittaamatta lähes 7 miljardia lisävelkaa. Sama runsaskätinen rahanjako ja vastuuton velanotto on jatkunut koko hallituskauden, mutta luvattuja määrärahoja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään.

Hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

On myös järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

On vakava virhe, että hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. Hoitajamitoitus tulee voimaan täysimääräisesti vasta hallituskauden lopussa, koska hallitus jätti rahanjaossaan ikäihmiset monin osin ulkopuolelle.

Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle.

Valopilkku budjetissa on hallituksen suunnanmuutos suhtautumisessa kotitalousvähennykseen. Vasemmistovihreä hallitus leikkasi ensitöikseen kotitalousvähennystä. Ensi vuoden budjettiin esitetään aloitettavaksi kaksivuotista kokeilua, jossa vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia nostetaan 40:stä 60:een silloin, kun kyse on kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen, jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Olen tehnyt asiasta eli senioreiden superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020 lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen. Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Senioreiden superkotitalousvähennyksellä ihminen voi valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu


Tiedote 11.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kammottavana arvovalintana sitä, että vasemmistovihreä hallitus on räikeällä tavalla rikkomassa jo ennen vaaleja hallitusohjelmassa antamansa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohdat. 

Hallituksen budjettiesityksessä otetaan ripeästä talouskasvupyrähdyksestä piittaamatta lähes 7 miljardia lisävelkaa. Kansanedustajasta Sarkomaasta sama runsaskätinen rahanjako ja vastuuton velanotto on jatkunut koko hallituskauden, mutta luvattuja määrärahoja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut. 

”Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään”, Sarkomaa vaatii.

”Hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja”, Sarkomaa jatkaa.

”On järkyttävää myös se, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa pitää vakavana virheenä myös sitä, että hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta.

”Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle”, sanoo Sarkomaa.

”Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033, sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Julkaistu

Sari Sarkomaa kuvailee nykyistä tartuntatautilakia tilkkutäkiksi.

Kokoomus esittää lakialoitteessaan tartuntatautilain pykälän 58 d kumoamista kokonaan. Lakialoite on tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Kokoomus saa esitykselleen tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta, joka esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan pykälän kumoamista. Hallitus on esittänyt, että pykälää muutetaan, muttei kumota. Pykälä 58 d koskee tilojen käytön rajoittamista epidemian leviämisen estämiseksi.

Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen sivistysvaliokunnan ottamaan linjaan. Hänen mukaansa hallituksen esittämä malli tekisi tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisen. Sarkomaan ja useiden asiantuntijoiden mielestä on ongelmallista, että aluehallintovirastot voisivat eri puolella Suomea tulkita eri tavalla esimerkiksi lähikontaktin määritelmää.

– Tartuntatautilain 58 d pykälän kumoamista on toivonut kulttuuri ja tapahtuma-alan toimijat jo pitkään. Nyt odotettiin, että kumoaminen tulisi, mutta tulikin lakiesitys, jossa oli muokattu pykälää. Muokkaaminen tekee tilanteesta entistäkin epäselvemmän ja epävarmemman, koska on hyvin epäselvää, miten sitä tulkitaan. Se sysää vastuun kuntien ja aluehallintoviranomaisten arvioitavaksi, Sarkomaa sanoo Iltalehdelle.

– Tartuntatautilakiahan on muokattu ja muutettu ja se on kuin tilkkutäkki. Haluamme varmuutta ja selkeyttä siihen, että kahden metrin etäisyysvaatimuksista päästään pois. Jatkossa on tärkeää, että kaiken kaikkiaan tartuntatautilaki uudistetaan.

Väite: Eriarvoisuutta

Sarkomaa painottaa, että tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeää varmistaa myös pykälän kumoamisen jälkeen.

Sarkomaan mielestä pykälä on aiheuttanut vaihtelevaa soveltamista, joka on johtanut kummallisiin ja kohtuuttomiin tilanteisiin kulttuuri- ja tapahtuma-alalla.

– Se on johtanut myös hyvin eriarvoisin tilanteisiin, miten pykälää on tulkittu. Jos ravintolassa on levyjen soittamisen sijaan elävää musiikkia, on se katsottu tapahtumaksi ja rajoitukset ovat kiristyneet. Teattereissa on esiinnytty lähes tyhjille katsomoille, mutta ruuhkabussissa on voitu istua kylki kyljessä. Tapahtumia on siis kohdeltu hyvin eriarvoisesti.

– Rajoitukset ovat epidemiassa paikallaan ja ne ovat olleet perusteltuja. Mutta niiden pitäisi olla oikeudenmukaisia ja perusteluja. Monta kertaa on katsottu, että bussissa voi istua vierekkäin, mutta teatterissa ei olla voitu istua ollenkaan.

Julkaistu

Tiedote 8.9.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomus esittää lakialoitteessaan, että tartuntatautilain 58 d §:n kumoamista kokonaan. Lakialoite on tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Kokoomus saa esitykselleen tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta, joka esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan (SiVL 12/2021) pykälän kumoamista. Hallitus on esittänyt (HE 118/2021), että pykälää muutetaan, muttei kumota.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen sivistysvaliokunnan ottamaan linjaan. Sarkomaan mukaan hallituksen esittämä malli tekisi tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisen. Sarkomaan ja useiden asiantuntijoiden mielestä on ongelmallista, että aluehallintovirastot voisivat eri puolella Suomea tulkita eri tavalla esimerkiksi lähikontaktin määritelmää.  

“On tärkeää, että kokoomuksen esittämä tartuntatautilain 58 d §:n kumoaminen saa vahvan tuen sivistysvaliokunnalta. Hallituksen esitys lisäisi epäselvyyttä ja epävarmuutta siitä, miten aluehallintovirastot asioita tulkitsevat. Samaa mieltä ovat olleet useat oikeusoppineet”, Sarkomaa sanoo.

“Nyt on luotava näkymää ja ennakoitavuutta kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille siirtymisessä kohti normaalia. Tartuntatautilain elinkeinotoimintaa rajoittavien väliaikaisten säännösten voimassaolon jatkaminen antaa vastakkaisen viestin. Se vie toivoa ja aiheuttaa epävarmuutta alan toimijoissa. Rajoitustoimien jatkamisessa ja purkamisessa on huomioitava koronan lisäksi niiden muut terveysvaikutukset sekä sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa painottaa, että tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeää varmistaa myös pykälän kumoamisen jälkeen.

“Terveysturvalliset yleisötilaisuudet on mahdollista varmistaa tartuntatautilain 58 c §:n sääntelyn pohjalta. Sanotun pykälän sääntelyn nojalla asiakkaille ja osallistujille on muun muassa tarjottava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja riittävän etäisyyden ylläpitämiseen. Myös tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava tavanomaisesta”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen lakialoite on luettavissa täällä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Kansanedustajan mukaan uudistus auttaisi pitämään Suomea auki.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa hämmästelee hallituksen viivyttelyä koronapassin käyttöönotossa.

Aihetta koskeva lakiesitys on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn, vaikka pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi vielä keväällä suhtautuvansa koronapassiin kriittisesti.

– Miksei rokotuksia vauhdittava, Suomea auki pitävä koronapassi ole käytössä? Miksei yksityistä terveydenhuoltoa otettu vahvasti rokottamaan, Sarkomaa kysyy Twitterissä.

Hän viittaa arvioihin, joiden mukaan Suomi ei välttämättä saavuta 80 prosentin rokotuskattavuutta yli 12-vuotiaiden osalta lokakuun puoliväliin mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi Helsingin Sanomille, että tahti voi hidastua kattavuuden noustessa, kun jäljellä on enää vaikeimmin tavoitettavat henkilöt.

– Toisaalta rokotustahti voi myös nopeutua varsinkin, jos koronapassi tulee käyttöön ja erityisesti nuoret aikuiset hakeutuvat joukolla rokotettavaksi, Puumalainen totesi.

Sari Sarkomaan mukaan hallituksen viivyttely on tulossa kalliiksi.

– Rokotuskattavuuden lisääminen pitäisi olla hallituksen prioriteetti, kansanedustaja jatkaa.