Siirry sisältöön

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei lämpene tartuntalain 58 d pykälän poistamiselle.

Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta sunnuntaina.

– Pykälästä poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi eduskunnan lähetekeskustelussa tänään tiistaina.

Voimassa olevassa laissa lähikontakti on määritelty ihmisten oleskeluksi sisätiloissa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli viidentoista minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa. Esityksellä poistettaisiin tämä määritelmä laista.

– Kategorinen määritelmä ei ole mahdollistanut lähikontaktin tilannesidonnaista määrittelyä vaan on pakottanut viranomaiset pysymään laissa säädetyssä lähikontaktin määritelmässä, eikä laki ole mahdollistanut alle kahden metrin lähietäisyyttä, Kiuru sanoi.

Hän totesi, että vaikka koronaviruksen leviämistavassa ei ole kahden metrin lähikontaktin määritelmän säätämisen jälkeen tapahtunut muutoksia, rokotekattavuuden nousun myötä väestön alttius tartunnoille ja vakavalle tautimuodolle on muuttunut, kuten myös tartuntojen aiheuttama kuormitus sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle.

– Jatkossa lähikontaktilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä fyysisen kosketuksen lisäksi ainoastaan hyvin lähekkäistä oleskelua vieri vieressä ja kylki kyljessä, Kiuru sanoi.

Esitys johtaa entistä sekavampaan tilanteeseen

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa totesi, että hallituksen esitys tartuntatautilain muuttamisesta on tervetullut, mutta ratkaisu olla kumoamatta ja vaan muokata 58 d §:ää on valtava pettymys.

– Useat asiantuntijat ovat arvioineet tämän hallituksen esityksen johtavan vain entistä sekavampaan tilanteeseen. Pykälä on aiheuttanut kohtuuttomasti vahinkoa, eikä se ole enää perusteltu nykyisessä epidemiatilanteessa, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mielestä pykälä pitäisi kumota, kuten kokoomus on lakialoitteessaan esittänyt. Erityisesti tapahtuma- ja kulttuuriala on kritisoinut pykälää.

– Olemme kaikki nähneet kuvia, kuinka valtavissa konserttisaleissa istuu kourallinen ihmisiä maski päässä hyvin turvallisesti, hiljaa, ja toisaalta paljon isompi joukko on saattanut olla pienessä tilassa ilman maskeja, kunhan on ollut olutlasi huulilla. On todella hyvä, että vihdoin tämä kahden metrin turvavälivaatimus poistuu, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi.

Lakiesityksestä mietinnön laativan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnasta merkittävä osa olisi halunnut puuttua pykälään jo kesäkuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin vastusti sitä.

– Minusta on kyllä tärkeää, että jokainen valiokunta, joka tästä nyt lausuu, erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta, miettii nyt tarkkaan myös sitä näkökulmaa, että kun tämä voimaantulo menee kuitenkin muutaman viikon tästä hetkestä eteenpäin, niin onko tälle koko 58 d §:lle tarvetta, kuten täällä on esitetty, Lohi sanoi.

Hänen mielestään pykälän kumoamista pitää arvioida avoimesti ja kriittisesti eduskunnassa.

Onko Krista Kiuru valmis muuttamaan esitystä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri sanoi kannattavansa lämpimästi Lohen esitystä.

– Jospa me lähdettäisiin siitä, oletteko valmiit muuttamaan esitystänne, ministeri Kiuru, Meri kysyi.

Myös kristillisdemokraattien Sari Tanus kysyi, voisiko koko 58 d §:n poistamista harkita.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu totesi, että esitys on toki varovainen, mutta toisaalta se jättää terveydenhoidonviranomaisille varaa toimia, jos takapakkia tulee.

– Mutta valiokunta voi varmasti arvioida myös tätä koko pykälän poistamista, Hopsu sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru sanoi ymmärtävänsä ahdistuksen siitä, että voitaisiin poistaa kokonaan 58 d §.

– Mutta siinä lähtökohta on se, että sen jälkeen tulee vielä 58 g eli Gabriel, jossa tilat laitettaisiin kokonaan kiinni. Nyt kannattaa keskittyä siihen 58 §:n koko rakenteeseen, siinä on koko pandemian ajaksi erityyppiset keinot käytettävissä, koska perustuslakivaliokunnan näkökulmasta on edellytetty, että meillä olisi normaalilainsäädäntöön laitettu nämä kyseiset terveysturvallisuustoimet, Kiuru vastasi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoitteena on saada lakiesitystä koskeva mietintö valmiiksi tämän viikon perjantaihin mennessä.

KANNANOTTO                                                                                                     3.9.2021                                                                                                                                                             

Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on yleishyödyllinen yhteisö, joka edistää erityisesti hoitotieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla.

Hotuksen perustehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Toiminnassa painottuvat tutkimustiedon tuottaminen ja tiivistäminen sekä tutkimustiedon käyttöönottoa tukevien rakenteiden ja prosessien kehittäminen.

Perustehtävän toteuttamiseksi säätiö tekee yhteistyötä kansallisten terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden sekä kansallisten ja kansainvälisten terveystieteellistä tutkimusta tekevien tahojen kanssa. 

Hoitotyöntekijöiden vastaanottojen määrä on kasvussa, ja hoitotyöntekijöiden ja lääkäreiden välinen työnjako on muuttumassa siihen suuntaan, että yhä enemmän yhteydenotoista tapahtuu hoitotyöntekijöille. Tästä syystä hoitotyöntekijät tarvitsevat tutkimusnäyttöä työnsä tueksi. 

Valtiovarainministeriö esityksessä ensi vuoden talousarvioksi Hoitotyön tutkimussäätiön valtionavustukseksi oli kirjattu 388 000 euroa, kun vastaavaa toimintaa lääketieteen puolella tekevälle Duodecimin Käypä hoidolle 720 000 euroa. 

Nyt esitetty avustus ei turvaa tutkimussäätiön toimintaa, saati mahdollista toiminnan kehittämistä. Jotta tutkimussäätiön arvokkaan työn jatkuminen voidaan turvata, tulee ensi vuoden talousarviossa rahoitus ottaa uudelleen arvioitavaksi.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet hoitajataustaiset kansanedustajat:

Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Sari Sarkomaa (kok.), Noora Koponen (Vihr.), Kaisa Juuso (ps), Ritva Elomaa (ps), Kim Berg (sd), Sanna Antikainen (ps), Paula Werning (sd), Arja Juvonen (ps) ja Paula Risikko (kok.).

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090 

kansanedustaja (sd)


Valtiosääntöoikeuden dosentin mielestä vaikuttaa siltä, ettei hallitus ole ymmärtänyt, mistä ongelmat johtuvat.

Valtioneuvosto hyväksyi eilen sunnuntaina tartuntatautilain muutoksen, jolla kahden metrin turvavälivaatimus poistetaan.

– Samalla nostetaan lain soveltamiskynnystä poistamalla vanha ilmaantuvuusraja. Eduskunta saa tämän esityksen käsiteltäväksi heti kun palaa istuntotauolta ensi viikolla, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi Twitterissä.

Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mielestä hallituksen esitys vain pahentaa tilannetta.

– Nyt tehty hallituksen esitys tekee sääntelystä vain sekavampaa. Ongelmat tartuntatautilain 58 §:n ja 58d §:n suhteessa vain jyrkkenevät, Pauli Rautiainen vastaa Anderssonille.

Rautiaisen mukaan ikään kuin hallitus ei olisi ymmärtänyt, mistä nyt esiintyvät ongelmat johtuvat.

– Hallituksen olisi pitänyt esittää 58d § kumoamista. Nyt pykälää muutetaan, Rautiainen ohjeistaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo, että kokoomus on tehnyt lakialoitteen tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseksi.

– Näin eduskunta voi valita aloitteemme hallituksen sekavaksi jääneen säätelyn sijaan. Olennaisinta on vapauttaa kulttuuri- ja tapahtuma-ala perusteettomista rajoituksista, Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.


Tiedote 5.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että budjettiriihessä hallitus tekee pääministeri Marinin (sd) johdolla lupauksensa mukaisesti korjausliikkeen ikäihmisten palvelujen turvaamiseksi.

”Vasemmistovihreä hallitus on poikkeuksellisen räikeällä tavalla rikkomassa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohtia. On hälyttävää, että hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta.” Sarkomaa sanoo.

”Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutumassa vasemmistovihreän hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.”, Sarkomaa jatkaa.

”Järkyttävää on se, että Ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Asiantuntijoiden mukaan esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.”, Sarkomaa huomauttaa.

”Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneelle suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, eduskunnan oikeusasiamies on vaatinut ministeri Kiurun keskeneräisen esityksen perusteellista korjaamista ennen eduskuntakäsittelyä. Oikeusasiamiehen hätähuudon vanhusten puolesta pitäisi viimeistään herättää hallitus ruususen unesta.”, Sarkomaa vaatii.

Sarkomaa pitää vakavana virheenä myös sitä, hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, ei vaikka hallitus jakoi muualle rahaa runsaalla kädellä.

”Puuttuvia euroja nyhdetään leikkaamalla esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. On selvää, että vastuu rahoituksen löytymisestä lykätään seuraavalle hallitukselle. Lisäksi hallitus on leikannut kotitalousvähennystä. Tämä osui kipeästi senioreihin ja vaikeutti entisestään mahdollisuuksia hankkia välttämätöntä apua.”, Sarkomaa sanoo.

”On täysin auki, miten hallitus vanhuspalvelulupauksensa lunastaa. Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia jo tulevassa budjettiriihessä.” Sarkomaa huomauttaa.

”Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Sari Sarkomaa, Tel. +358 50 511 3033, sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi

Tiedote 2.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho vaativat tartuntatautilain 58d §:n kumoamista. Siihen sisältyvä ongelmallinen kahden metrin vähimmäisetäisyyskriteeri on kohtuuttomasti aiheuttanut vahinkoa kulttuuri- ja tapahtuma-alalle eikä ole enää perusteltu nykyisen epidemiantilanteen ja parantuneen rokotuskattavuuden huomioiden.

”Olemme pettyneitä, ettei hallituksen keskeisten ministereiden vaateista huolimatta päivän valtioneuvoston istunto sisältänyt esitettyä pykälämuutosta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää tänään lakialoitteen tartuntatautilain 58d §:n kumoamisesta varmistaaksemme, että lakiesitys etenee ilman viiveitä. Tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeä varmistaa kuitenkin myös lakipykälän kumoamisen jälkeen”, sanovat edustajat.

”Epäselväksi jää milloin hallitus tuo lupaamansa lakiesityksen. Hallitus on lupaillut turvavälien poistumista jo elokuun puolivälistä asti, mutta vasta nyt lakimuutosta alettiin valmistella. On kohtuutonta, ettei hallitus ota huomioon muuttunutta tautitilannetta ja päästä kulttuuri- ja tapahtuma-alaa rajoituksista”, jatkaa edustajat.

Eduskunnassa päätettiin toukokuussa tartuntatautilakien väliaikaisten koronaan liittyvien rajoitusmahdollisuuksien jatkamisesta vuoden loppuun saakka. Kokoomus jätti tuolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön vastalauseen ja useita lausumaehdotuksia liittyen muun muassa turvaetäisyyksiin, koronatodistukseen ja voimassaolon pituuteen. Hallituspuolueet kuitenkin enemmistöllään tyrmäsivät nämä esitykset.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja voimakkaammin. Alan yhteinen julkilausuma nostaa esille, ettei esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ole kuultu, ja että kulttuurin ja tapahtumien parissa työskentelevät on ajettu ahtaalle työn tekemisen edellytykset estämällä.

”Kulttuuri- ja tapahtuma-ala tarvitsee varmuuden, että esitetty muutos tehdään tartuntatautilakiin. On tärkeää mahdollistaa tapahtumien järjestäminen, yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä ihmisille taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on myös odottanut koko kesän ajan koronapassia, joka on ollut muualla Euroopassa jo laajasti käytössä. Sen käyttöönotolla on Suomessa jo kiire, jos siitä halutaan apua rajoitusten purkamiseen”, sanoo Sarkomaa.

Kansanedustajista on myös kohtuutonta elinkeinotoiminnalle, yrittäjille sekä työntekijöille, ettei mitään suunnitelmia voida tehdä, kun hallituksen päivitetty exit-strategia puuttuu ja tieto rajoituksista tulee vasta viime tipassa.

”Hallituksen toimintasuunnitelma on vanhentunut, ja se olisi pitänyt jo päivittää. Hallituksen tuleekin viipymättä päivittää hybridistrategiansa, päättää suunnitelmasta yhteiskunnan avaamisesta sekä linjauksista ja painopisteistä koronatoimenpiteissä”, sanoo Laiho.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033 Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Tiedote 1.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt lakialoitteen kotitalousvähennyksen laajentamisesta siten, että asunto-osakeyhtiön asukkaana oleva osakas voi saada vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotitaloasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. 

Merkittävä määrää suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä. Sarkomaan mukaan ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta taloyhtiön teettämien remonttien palkkakustannuksiin. Tätä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena kohteluna kannustettaessa asuntokannan kunnossapitoon, peruskorjaamiseen ja energiatehokkuuteen sekä muihin ilmastomuutoksen vastaisiin toimiin. Esimerkiksi Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttavat merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Tilanne on erityisen haastava pääkaupunkiseudulla, jossa on kalleimmat asumisen ja elämisen kustannukset. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi”, Sarkomaa sanoo.

Esimerkiksi kylpyhuoneen kunnostaminen on iso menoerä. Yleinen tapa on, että taloyhtiössä kylpyhuoneet korjataan keskitetysti yhtiövetoisesti. Tällaisissa yhtiön vastuulle kuuluvissa remonteissa asukas ei voi hyödyntää kotitalousvähennystä, sillä vähennys myönnetään vain henkilölle, ei yhtiölle.

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

”Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista, hidastaisi korjausvelan kasvua, kitkisi harmaata taloutta, toisi lisätyötä ja verotuloja sekä piristäisi kansantaloutta”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Hallitus linjasi viime keväänä korvaavansa koronasta aiheutuneet kustannukset kunnille täysimääräisesti. Valtioneuvosto on kuitenkin lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen koronaviruspandemian kustannusten kompensaatiosta ja suurten kaupunkien laskelmien mukaan asetusluonnos korvaisi kunnille vain 45–65 prosenttia todellisista kustannuksista.

- Kunnat eivät ole varautuneet tähän. Uhkana on, että asetuksen toteutuessa valtioneuvoston ehdotuksen mukaisesti, kunnat joutuvat tinkimään peruspalveluista. Erityisesti isot kaupungit ovat suurimpien häviäjien joukossa. Helsingissä jäisi korvauksia saamatta näillä lukemilla 70 miljoonaa euroa, Espoolta noin 30 miljoonaa euroa ja Vantaalta 20–30 miljoonaa euroa, sanovat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan (KENK) puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok), ja varapuheenjohtajat Eveliina Heinäluoma (sdp), Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja Tiina Elo (vihr).

Tautitilanne on koko pandemian ajan ollut huonoin väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla. Tämä on johtanut palvelu- ja hoitovelan merkittävään kasvuun terveyspalveluissa. Lisäksi rajoitustoimet ovat vaikuttaneet kaupungin, yritysten ja yhteisöjen toimintaan laajasti. 

Tällä hetkellä asetusluonnos ei huomioi koronan aiheuttamia lisäkustannuksia. Tämä on merkittävä puute, joka asetukseen tulisi korjata. Kuntien ja kuntayhtymien todelliset kustannukset tulee tunnistaa. 

- On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki koronakustannukset korvataan kunnille. Siksi edellytämme, että valtioneuvosto korjaa lausuntokierroksen jälkeen asetusluonnosta ja maksaa korvaukset kaupungeille ja kunnille täysimääräisesti päättää neuvottelukunnan puheenjohtajisto.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto:

puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033 

varapuheenjohtajat:

Eveliina Heinäluoma, 0405921807

Riikka Slunga-Poutsalo, 09 432 3057

Tiina Elo, 045 261 7447

Tiedote 30.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Eduskuntaan on perustettu Saaristomeren tilan parantamiseen keskittyvä puoluerajat ylittävä työryhmä. Ryhmässä on perustajajäseninä kansanedustajia kaikista yhdeksästä eduskuntapuolueesta.

Ryhmän tarkoituksena on edistää järkeviä toimenpiteitä, joilla Saaristomeren valuma-alueen ravinnetilannetta muutetaan siten, että alue poistuu HELCOMin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Sanna Marinin hallitus on asettanut samansisältöisen tavoitteen puoliväliriihessään vuonna 2021 ja perustanut Saaristomeri-ohjelman tavoitteen toteuttamiseksi.

Ryhmä aloitti toimintansa tapaamalla tänään ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen sekä ympäristöministeriön Saaristomeri-ohjelman asiantuntijoita. Ryhmä valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Kai Mykkäsen (kok) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd).

”Meidän tehtävämme on pitää yllä painetta, ettei Saaristomeren saaminen pois ongelmien hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä jää julistukseksi, vaan sen eteen tehdään koordinoidusti töitä ja asetetaan mitattavat välitavoitteet. Emme tarvitse syyllisiä ja vastakkainasettelua vaan ratkaisuja. Kun ravinteet saadaan kiertämään mereen valumisen sijaan, myös ravinnontuotannon asemaa ja kotimaisuusastetta voidaan parantaa entisestään”, Saaristomeri-ryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

”Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Näin ollen rehevöityminen voimistuu ja pysyy yllä. Pahimmillaan tämä johtaa meren pohjan ja sen eliöstön kuolemaan. Tämän vuoksi tarvitsemme lisää toimia ja yhteistä poliittista tahtoa Saaristomeren tilanteen parantamiseksi. Tätä tänään perustettu ryhmämme tulee yhdessä edistämään”, ryhmän varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta toteaa.

Saaristomeri-ryhmä tapaa lähiaikoina myös maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän tiimeineen. Tarkoitus on lisäksi koota yhteen Saaristomeren eteen työtä tekeviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä varmistaa heidän viestiensä heijastuminen eduskunnan päätöksissä.

Ryhmän perustajajäseninä ovat Kai Mykkänen, Eeva-Johanna Eloranta, Joakim Strand, Sandra Bergqvist, Aki Lindén, Eva Biaudet, Johan Kvarnström, Vilhelm Junnila, Sari Sarkomaa, Saara-Sofia Sirén, Sari Multala, Ilkka Kanerva, Tiina Elo, Eeva Kalli, Mai Kivelä, Antero Laukkanen, Satu Hassi, Anders Adlercreutz, Harry Harkimo ja Juha Sipilä.

Lisätietoja:

Kai Mykkänen, 09 432 3159

Eeva-Johanna Eloranta, 050 523 2309

Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa heränneet pääministeri Sanna Marinin (sdp)  hallituksen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Moni vasemmistovihreä poliitikko on vaatinut puoluettaan hallituksessa pitämään lupauksen korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Virinnyt kapinahenki on tervetullutta!

Hallituksen kaupunkivastainen esitys on täysin välttämätöntä korjata. Korjausliike on kokonaisuudessaan tarpeen historiallisen kaupunkivastaisen hallituksen politiikassa. Koronakorvausesitys tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista. Helsingin kassa ryöstettiin jo sote- uudistuksessa.  Samalla velka vuori kasvaa. On pakko kysyä, minne ne rahat menevät?

Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta vähintään noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.

Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Hallituksen torso esitys lisäisi myös vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.

Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.

Toivottavasti hallitusryhmien vaateet muuttaa omaa esitystään johtavat myös toimiin. Vasemmistovihreän hallituksen tavaramerkiksi on piintynyt omien huonojen päätöksiin korjausten vaatiminen ilman aiettakaan toimia.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tiedote 28.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho antavat täyden tuen useiden hallituspuolueiden edustajien keskuudessa virinneeseen vastarintaan pääministeri Marinin kaupunkivastaiseen politiikkaan. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa vaatineet hallitusta pitämään lupauksensa korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Sarkomaa ja Laiho pitävät välttämättömänä korjata esitystä, joka tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista.

”Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava”, toteaa Sarkomaa.

”Kyse on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisystä ja hoidosta, jonka osalta valtio on lakitasolla velvoittanut kuntia toimenpiteisiin. Pääministeri Marin on aiemmin luvannut korvata kunnille täysmääräisesti koronan ehkäisystä, testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut. Kuntien on välttämätöntä saada nämä luvatut koronakorvaukset täysmääräisesti ja huomioida niissä koronasta eniten kärsineiden kuntien tilanne”, vaatii Laiho

"Toivottavasti kapinahenki näkyisi suunnanmuutoksena hallituksen historiallisen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Vasemmistovihreä hallitus näyttää tyytyvän omien huonojen päätöksiin korjausten vaatimiseen julkisesti ilman aiettakaan toimia. Tämä on näkynyt erityisen rumasti koronan hoidossa", edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

09 432 3033

Mia Laiho

Kansanedustaja 09 432 3181