Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa heränneet pääministeri Sanna Marinin (sdp) hallituksen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Moni vasemmistovihreä poliitikko on vaatinut puoluettaan hallituksessa pitämään lupauksen korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Virinnyt kapinahenki on tervetullutta!
Hallituksen kaupunkivastainen esitys on täysin välttämätöntä korjata. Korjausliike on kokonaisuudessaan tarpeen historiallisen kaupunkivastaisen hallituksen politiikassa. Koronakorvausesitys tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista. Helsingin kassa ryöstettiin jo sote- uudistuksessa. Samalla velka vuori kasvaa. On pakko kysyä, minne ne rahat menevät?
Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta vähintään noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.
Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Hallituksen torso esitys lisäisi myös vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.
Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.
Toivottavasti hallitusryhmien vaateet muuttaa omaa esitystään johtavat myös toimiin. Vasemmistovihreän hallituksen tavaramerkiksi on piintynyt omien huonojen päätöksiin korjausten vaatiminen ilman aiettakaan toimia.
Lähetän tuoreimpia politiikan
kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata
eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen
sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai
soittamalla 050 511 3033.
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini
Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja
sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho antavat
täyden tuen useiden hallituspuolueiden edustajien keskuudessa virinneeseen
vastarintaan pääministeri Marinin kaupunkivastaiseen politiikkaan. Useat
hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa vaatineet hallitusta pitämään
lupauksensa korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä.
Sarkomaa ja Laiho pitävät välttämättömänä korjata esitystä, joka tarkoittaisi
varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja
peruspalvelujen vaarantumista.
”Hallituksen
kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän
hetken arvion mukaan saamatta noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että
hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan
oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä
keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Koronan kustannukset ovat
erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on
todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan
lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon
pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne
peruspalveluissa on hyvin vakava”, toteaa Sarkomaa.
”Kyse on
yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisystä ja hoidosta, jonka osalta
valtio on lakitasolla velvoittanut kuntia toimenpiteisiin. Pääministeri Marin
on aiemmin luvannut korvata kunnille täysmääräisesti koronan ehkäisystä,
testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut. Kuntien on välttämätöntä saada nämä
luvatut koronakorvaukset täysmääräisesti ja huomioida niissä koronasta eniten
kärsineiden kuntien tilanne”, vaatii Laiho
"Toivottavasti
kapinahenki näkyisi suunnanmuutoksena hallituksen historiallisen
kaupunkivastaiseen politiikkaan. Vasemmistovihreä hallitus näyttää tyytyvän
omien huonojen päätöksiin korjausten vaatimiseen julkisesti ilman aiettakaan
toimia. Tämä on näkynyt erityisen rumasti koronan hoidossa", edustajat
päättävät.
Työ kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa alkoi heti elokuun ensimmäisinä päivinä. Oli ilo palata valtuustotyöhön useamman valtuustokauden kestäneen tauon jälkeen. Helsinki on isojen kysymysten äärellä ja halusin olla tekemässä työtä helsinkiläisten parhaaksi myös valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Valmistelemme parhaillaan Helsingille uutta kaupunkistrategiaa, jossa linjataan kotikaupunkimme suuntaa seuraavalle neljälle vuodelle. Kokoomuksella on monia tärkeitä ydinkohtia strategiassa: järkevä rahankäyttö, toimivat palvelut ja laadukas koulutus. Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen ja peruspalvelut on laitettava toimimaan. Helsingin palveluiden ja toiminnan rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta, siksi yrittäjyyden ja työnteon vauhdittaminen on ensiarvoisen tärkeä teema. Samoin liikenteen sujuvoittaminen ja lähiluonnon vaaliminen ovat strategiassa keskeisiä asioita. Vasemmistovihreän hallituksen Helsingille haitalliset toimet vaikeuttavat Helsingin ponnisteluja nousta koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista. Helsinkiläisten ministereiden herättely hallituksen politikan aiheuttamiin suuriin ongelmiin on tämän syksyn keskeinen tehtävä. Ilman reilua kaupunkipolitikkaa ei Suomi pärjää tulevaisuudessa.
Kokoomuksen puolue- ja ryhmänjohdon kesäkokouksessa Seinäjoella mainioiden edustajakollegoiden Janne Sankelon, Anna-Kaisa Ikosen, Petteri Orpon, Heikki Auton, Antti Häkkäsen ja Kai Mykkäsen kanssa.
Elokuun terveisissä:
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja puoluejohdon kesäkokous
Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä
Afganistanin hädässä olevia on autettava
Koronapassin kanssa viivyttely on sydämetöntä
Apteekit mukaan pikatestaukseen
Hallituksen lupaukset Itämeren pelastamisesta lunastettava
Lasten harrastukset turvattava
Hoitajapulaan tarvitaan hallitukselta toimia
Tehdään suojateistä yhdessä nimensä veroisia ja koulutiestä turvallinen
Senioreiden superkotitalousvähennystä pilotoitava
Vierailulla Kempower Oy:lla Lahdessa edustajakollega Pihla Keto-Huovisen kanssa osana eduskuntaryhmämme kesäkokousta. Yritys valmistaa maailmalle sähköautojen pikalatauslaitteita, joita kävimme kovassa sateessa ulkona testaamassa. Kuva olisi pitänyt ottaa ennen sitä 😊.
Kokoomuksen puoluejohdon ja eduskuntaryhmän kesäkokous
Pidimme perinteiset puoluejohdon ja eduskuntaryhmän kesäkokoukset Seinäjoella sekä Tampereella ja Lahdessa. Oli mukavaa kokoustaa kesätauon jälkeen edustajakollegoiden kanssa sekä vierailla paikallisten yritysten luona. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei hyväksy ihmisten sysäämistä työttömyyteen eikä hyvinvointiyhteiskunnan vaarantamisesta. Esitimme puolue- ja ryhmänjohdon kesäkokouksessamme Seinäjoella 15 kohdan toimenpidelistan työllisyyden vauhdittamiseksi: https://www.kokoomus.fi/tyovoima-liikkeelle-kokoomuksen-15-keinoa-tyovoimapulan-helpottamiseksi/ Hallituksen on budjettiriihessä vihdoin tehtävä toimia. Yritykset tarvitsevat työvoimaa, ihmiset työtä ja hyvinvointiyhteiskunta verotuloja.
Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä
Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystä. Kalsea kaupunkivastaisuusvaarantaa kaupunkimme peruspalvelut jaon kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10543
Afganistanin hädässä olevia on autettava
Eduskunta kutsuttiin koolle Afganistanin kriisin kärjistyttyä. Päätimme yksimielisesti hyväksyä suomalaisen suojajoukon lähettämisen Kabulin lentokentällä turvaamaan evakuointia. Afganistanin hädässä olevia ihmisiä pitää auttaa. Toimia tarvitaan valtavasti kriisin lieventämiseen ja jo ihmisten auttamiseen paikan päällä. Humanitäärisen avun tarve on valtava. Suuri huoli on tyttöjen ja naisten tulevaisuudesta, hengestä ja koskemattomuudesta.
Vieraana Alfa TV:n kesätauolta palanneessa mainiossa Sanna Ukkola Livessa. Keskustelimme koronan neljännestä aallosta sekä myöhässä olevan koronapassin ja vaarallisesti laahaavien rokotusten vauhdittamisesta. Kiitos hyvästä keskustelusta Petri Honkonen (KESK) ja Fatim Diarra (VIHR) ja Päivi Räsänen (KD) sekä Sanna Ukkola. Katso koko keskustelu: https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=115922719
Koronapassin viivyttely on sydämetöntä
Hallituksella ei ole varaa jättää käyttämättä keinoja, jotka mahdollistavat maamme auki pitämistä terveysturvallisesti. Viivyttelyä koronapassin kanssa on mahdoton ymmärtää. Koronapassi on otettava keinovalikkoon viipymättä neljännen aallon velloessa maahamme. On epäinhimillistä, jos hallitus valitsee yhteiskunnan avaamisen sijaan taas vain lisärajoitukset kaikille. Tämä on sydämetöntä pian puolitoista vuotta eristyksissä olleille ikäihmisille, tapahtuma- ja kulttuurialalle ja yrityksille. Olen tehnyt sitkeästi työtä koronapassiin käyttöönottamiseksi.
Apteekit mukaan pikatestaukseen
Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja siihen tarvitaan lisää testikapasiteettia. Pikatestaus apteekeissa on mahdollisuus sujuvoittaa testiin pääsyä ja pitää testaushinnat kurissa. Ehdotamme, että hallitus pikaisesti selvittäisi millä ehdoin tämä saataisiin Suomessakin käyntiin. Tämä on tärkeää maamme terveysturvallisen avaamisen mahdollistamiseksi, koronapassin vauhdittamiseksi ja tapahtuma-alan, harrastusten, urheilun ja yritysten terveysturvallisen toiminnan takaamiseksi. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10531
Maikkarin uutisaamussa Ivan Puopolon ja kansanedustaja Matias Mäkysen (SDP) kanssa. Esitin huolen kasvavista tartuntamääristä ja virusvarianteista koulujen alkaessa. Katso koko keskustelu: https://bit.ly/3ltTX8g
Lasten harrastukset turvattava
Pääministeri on tiukasti linjannut, että lasten ja nuorten harrastustoimintaa tulisi rajoittaa vasta viimesijaisena toimenpiteenä. Ministerit muistuttelevat kilvan hallituksen julistamasta lapset ensin -periaatteesta. Sen sijaan hallituksen toimia muutosten aikaansaamiseksi ei näytä vielä olevan. On pakko kysyä, miksi maan hallitus lykkää toimiaan eikä muuta hybridistrategiaansa, jos asioita halutaan ja on luvattu tehdä toisin? Lasten ja nuorten harrastusten terveysturvallisen jatkumiseen, luovien alojen ja yritysten reiluun kohtelun toteutumiseksi on tehtävä päätöksiä. Rokotuksia on vahditettava ja rokotepassi on saatava käyttöön.
Hallituksen lupaukset Itämeren pelastamisesta lunastettava
Hallitukselta on budjettiriihessä tehtävä päätöksiä vaikuttavien vesiensuojelutoimenpiteiden sisällyttämisestä EU:n uuden tukikauden kansalliseen maaseutuohjelmaan. Maaseutuohjelmaan tulee sisällyttää fosforikuormitusta välittömästi vähentävä peltojen kipsikäsittelyn tuki sekä lantafosforin vastaanottotuki. Katso video ja lue lisää: https://www.facebook.com/sari.sarkomaa/videos/217568123655720 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10479 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10483
Hoitajapulaan tarvitaan hallitukselta toimia
Piinaava pula ammattitaitoisista hoitajista on terveydenhuollon toimintakykyä merkittävimmin uhkaava tekijä. Toimia tarvitaan joka taholla. Suomessa sairaanhoitajat ovat kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolulla etenemisen osalta eriarvoisessa asemassa. Koulutustarjonta vaihtelee eikä se vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Ehdotan, Sairaanhoitajaliiton ja usean järjestön vaateen mukaisesti, että hallitus päättää budjettiriihessä valtakunnallisesti kattavan erikoistumiskoulutuksen käynnistämisestä ja siihen liittyvästä valtion tuesta. Lue lisää: https://www.verkkouutiset.fi/hoitajapulaan-eivat-enaa.../...
Tehdään suojateistä yhdessä nimensä veroisia ja koulutiestä turvallinen
Koulujen alkaessa ja tuhansien koululaisten palatessa koulutielle on meidän aikuisten terävöitettävä liikennekäyttäytymistämme. Aikuisten suojatiekäyttäytyminen ja nopeuden madaltaminen ovat turvallisen koulutien mahdollistamisessa A ja O. Syytä on myös teroittaa yhtä lailla sähköpotkulautailijoiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä ja toimia on tehtävä ripeästi holtittoman sähköpotkulautojen käytön kitkemiseksi. Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja varsinkin suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10528
Senioreiden superkotitalousvähennystä pilotoitava
Esitän senioreiden superkotitalousvähennyksen pilotointia osana alkavaa kotitalousvähennystä. Hallitus on jo linjannut kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitaloustyön ja hoiva- sekä hoitotyön kotitalousvähennyksen enimmäismääriä korotetaan. Kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Suomessa on aivan välttämätöntä tehdä toimia, jotta ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10554
Koronan takia eduskunnassa ei edelleenkään sallita vierailijoita. Talon ulkopuolisten kanssa palaverit tapahtuvat pääsääntöisesti Teamsilla. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää ja siihen varmasti löytyy aina tilanteelle sopiva tapa.
Ajatukset ja ideat liittyen syksyn politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus lisää budjettiriihessä senioreiden korotetun kotitalousvähennyksen pilotoinnin osaksi kotitalousvähennyskokeilua.
Hallitus on jo linjannut kaksivuotisesta kokeilusta, jossa
kotitaloustyön ja hoiva- sekä hoitotyön kotitalousvähennyksen enimmäismääriä
korotetaan enintään 3 500 euroon. Korvaus puolestaan nousisi 40:stä 60
prosenttiin.
”Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen,
jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan
myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu.
Ehdotus on kannatettava ja vastaa kokoomuksen eduskuntaryhmän
vaihtoehtobudjetissaan tekemää ehdotusta senioreiden
superkotitalousvähennyksestä”, sanoo Sarkomaa.
Kansanedustaja Sarkomaa on tehnyt senioreiden
superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020 lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen. Aloitteissa ehdotetun kotitalousvähennysuudistusmallin on
valmistellut Sitra
ja sen taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran
arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
”Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta
kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin.
Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea
niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Mallista voisivat
hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden
eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen”,
Sarkomaa sanoo.
”Suomessa on aivan välttämätöntä tehdä toimia, jotta ikääntyneet
voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Nykyisellään liian moni
seniori jää kokonaan ilman apua ja tukea. Kotitalousvähennys on myös keino
keventää julkisen sektoriin kohdistuvaa painetta lisätä palveluja ja siirtää
ikäihmisten raskaampien palvelujen tarvetta. Ylikuormittuneen ja huutavasta
hoitajapulasta kärsivän kotihoidon rinnalle tarvitaan erilaisia senioreiden
arkea helpottavia vaihtoehtoja. Superkotitalousvähennys vauhdittaisi
lisäksi senioreiden ostovoimaa, yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä
verotuloja kitkien harmaata taloutta”, Sarkomaa sanoo.
Kansanedustaja muistuttaa, että seniorit ovat hyvin erilaisissa
elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja tarvitsevat erilaisia vaihtoehtoja
turvaamaan arjen sujumista.
”Senioreiden superkotitalousvähennyksellä ihminen voi valita
tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.
Hallitukselta toivon innovatiivisuutta kotitalousvähennyksen piiriin kuuluviin
palveluihin”, Sarkomaa päättää.
Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat
laatineet lausunnon koskien ulkosuomalaisten passien hinnan korotusesitystä
(Ulkoministeriön asetus ulkoasianhallinnon suoritteiden maksuista vuosina
2020—2022; ehdotus asetuksen muuttamiseksi). Suomi-Seura ry ja
ulkosuomalaisparlamentti vaativat lausunnossaan, että Suomen kansalaisille
taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.
Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi ulkoasiainhallinnon
suoritteiden maksuista vuosina 2020–2022 annetun ulkoministeriön asetuksen
liiteosaa henkilökorttien maksujen osalta säädösmuutoksista johtuen ja passien
maksuja hinnantarkistusten johdosta.
Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat
huolestuneita siitä, että ulkomailla myönnetyn passin hintaa esitetään
nostettavan 140 eurosta 195 euroon. Ulkosuomalaisia koskettava passien hinnan
korotus miltei 40 prosentilla on mittava. Ulkomailla haetun Suomen passin hinta
on jo nykyisellään korkea.
Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu pysyvästi noin
300 000 Suomen kansalaista. Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen.
Ulkosuomalainen tarvitsee palatakseen matkustusasiakirjan joko Suomen passin
tai henkilökortin. Henkilökortti ei käy matkustamiseen kaikista maista.
Ulkosuomalaisille on tärkeää, että he voivat uusia
matkustusasiakirjan ulkomailla matkustaakseen Suomeen. Vireillä oleva
hintamuutos on herättänyt huolta ulkosuomalaisten parissa. Passin uusiminen
ulkomailla on jo nyt kallista ja monille ulkosuomalaisille passinhakumatkat
ovat pitkiä. Korona-pandemia matkustusrajoituksineen on hankaloittanut
tilannetta entisestään ja ikääntyneille passinhakumatkat ovat olleet jopa
mahdottomia. Erityisen korkeiksi passikulut nousevat ulkomailla oleville
suomalaisille lapsiperheille.
Passi on voimassa korkeintaan viisi vuotta, mutta
maahantulorajoitusten takia monet joutuvat uusimaan sen 4–4,5 vuoden välein.
Monet ulkosuomalaiset hankkivat ulkomailla syntyneelle Suomen kansalaiselle
lapselleen passin heti tämän syntymän jälkeen, jotta vauvan kanssa voidaan
matkustaa Suomeen. Näin passiin tulee vastasyntyneen lapsen vauvakuva.
Lapsikaappausten estämiseksi Suomen rajavartiolaitos suosittelee vauvana
hankitun passin uusimista lapsen ollessa taapero, 2–3-vuotias, sillä
vauvakuvasta lasta on hyvin vaikea tunnistaa.
Ulkosuomalaiset ovat viimeksi 11. – 12.6.2021 pidetyssä
ulkosuomalaisparlamentin istunnossa esittäneet ulkomailla myönnetyn passin
hinnan alentamista, sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi sekä passien
hakupaikkojen lisäämistä ja hakuprosessin helpottamista ulkosuomalaisille.
Kiinnitämme huomiota siihen, että kymmenen vuoden passi on käytössä monessa
muussa maassa kuten Alankomaissa, Norjassa, Saksassa ja USA:ssa.
Ulkoministeriön maksuasetuksen muutosesitys, jossa ulkomailla myönnettävien
passin hintaa korotetaan miltei 40 prosentilla on ristiriidassa
ulkosuomalaisten odotusten kanssa.
Suomessa haettavan passin hinta on 58 euroa ja
sähköisesti haettuna sen hinta on 52 euroa. Tämä asettaa ulkosuomalaiset ja
Suomessa olevat eriarvoiseen asemaan. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6
§:ssä todetaan, että erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä
perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan
perimättä. Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti vetoavat
lausunnossaan Suomen kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun, jossa Suomen
kansalaisille taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.
Parhaillaan laaditaan uutta hallituksen
ulkosuomalaisstrategiaa vuosille 2022–2026. Strategian tarkoituksena on, että
myös ulkomailla asuvat suomalaiset säilyttävät yhteytensä ja
vaikutusmahdollisuutensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Strategian tarkoitus on
myös esimerkiksi vahvistaa toimenpiteitä, joilla tuetaan Suomen kansalaisten
sujuvaa paluuta Suomeen. Ulkosuomalaisille asetettu passin hinta voi
suuruudesta riippuen toimia joko vetävänä tai työntävänä tekijänä.
Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee paluumuuttajia riittävän työvoiman
takaamiseksi, mutta Suomi hyötyy myös kulttuurisesti ja muilla tavoin
ulkosuomalaisten aktiivisista Suomi-suhteista ja Suomen käynneistä. Suomi-Seura
ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti pitävät tärkeänä, että valtionhallinto
kehittää rajoista riippumattomia kaikille kansalaisille yhtäläisesti
saavutettavia palveluja niin, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia kuluja
suomalaisille asuinpaikkaan ja aikavyöhykkeeseen katsomatta.
Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen
ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin
toimiin hallitus ryhtyy helpottaakseen ulkosuomalaisten matkustusasiakirjojen
uusimista ulkomailta Suomeen matkustamiseksi?
Mihin
toimiin hallitus ryhtyy ulkomailla myönnetyn passin hinnan kohtuullistamiseksi
ja sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi, edistämiseksi?
Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystä. Hallitukselta tämä on jääkylmää jatkoa pääkaupungin kassan ryöstävälle maakuntasoteuudistukselle, joka myös vaarantaa helsinkiläisten palvelut monin tavoin. Kalsea kaupunkivastaisuus on kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille.
Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti koronapandemian aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnille ja kuntayhtymille. Toisin kuitenkin aiotaan toimia. Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Valtionavustusasetusluonnoksen perusteella hallitus on rikkomassa lupauksensa ja korvaamassa kustannuksista vain noin puolet.
Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. On välttämätöntä, että asetusta muutetaan ja koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa. Koronaviruksen aiheuttamat kustannukset ovat vaikuttaneet erityisesti Helsingin ja suurten kaupunkien talouteen, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Asetus lisäisi vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.
Suurimpien kaupunkien muodostaman kuusikon tekemä yhteinen tiukka vaade hallitukselle oli täysin välttämätön. Jos lausunnoilla oleva asetus hyväksyttäisiin, Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta ainakin noin 70, Espoolta noin 30, Tampereelta noin 20, Vantaalta noin 20–30, Turulta noin 10–20 ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa.
Rahojen saamatta jääminen vaarantaa suurten kaupunkien peruspalvelut. Helsingissä erityisesti tarvitaan kipeästi lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Helsingissä joutui jo keväällä jonottamaan kiireettömään hoitoon keskimäärin 31 vuorokautta.
Helsingin uuden kaupunginvaltuuston on löydettävä vakavassa tilanteessa uusia keinoja laittaa helsinkiläisten peruspalvelut kuntoon. Tehtävä on vaikea, kun myös helsinkiläiset ministerit Maria Ohisalo, Tuula Haatainen ja Timo Harakka vievät ministereinä toistuvasti eteenpäin erityisesti kotikaupunkinsa ihmisten palveluja vakavasti vaarantavia esityksiä. Hallituksen on tehtävä korjausliike, lopetettava kaupunkien kaltoinkohtelu ja ymmärrettävä, että reilu kaupunkipolitiikka on koko maan etu.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa paheksuu hallitusta sen petettyä lupauksensa kompensoida kaupungeille koronanhoidosta aiheutuneet kustannukset.
"Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystä. Hallitukselta tämä on jääkylmää jatkoa pääkaupungin kassan ryöstävälle maakuntasoteuudistukselle, joka myös vaarantaa helsinkiläisten palvelut monin tavoin. Kalsea kaupunkivastaisuuson kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille", Sarkomaa varoittaa.
Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti koronapandemian aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnille ja kuntayhtymille. Toisin kuitenkin aiotaan toimia. Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Valtionavustusasetusluonnoksen perusteella hallitus on rikkomassa lupauksensa ja korvaamassa kustannuksista vain noin puolet, Sarkomaa summaa.
"Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. On välttämätöntä, että asetusta muutetaan ja koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa. Koronaviruksen aiheuttamat kustannukset ovat vaikuttaneet erityisesti Helsingin ja suurten kaupunkien talouteen, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Asetus lisäisi vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta", Sarkomaa ennakoi.
"Suurimpien kaupunkien muodostaman kuusikon tekemä yhteinen tiukka vaade hallitukselle oli täysin välttämätön. Jos lausunnoilla oleva asetus hyväksyttäisiin, Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta ainakin noin 70, Espoolta noin 30, Tampereelta noin 20, Vantaalta noin 20–30, Turulta noin 10–20 ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa", Sarkomaa luettelee.
"Rahojen saamatta jääminen vaarantaa suurten kaupunkien peruspalvelut. Helsingissä erityisesti tarvitaan kipeästi lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Helsingissä joutui jo keväällä jonottamaan kiireettömään hoitoon keskimäärin 31 vuorokautta. Hallituksen on tehtävä korjausliike ja lopetettava kaupunkien kaltoinkohtelu", Sarkomaa vaatii.
Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja
siihen tarvitaan lisää testikapasiteettia. Pikatestaus apteekeissa on
mahdollisuus sujuvoittaa testiin pääsyä ja pitää testaushinnat kurissa.
Pikatestit ovat käytössä useissa Euroopan maissa. Useissa maissa kuten
esimerkiksi Ranskassa apteekit toimivat koronan pikatestipisteinä. Miksi ei
Suomessakin?
Ehdotamme, että hallitus pikaisesti selvittäisi millä
ehdoin tämä saataisiin Suomessakin käyntiin. Tämä on tärkeää maamme
terveysturvallisen avaamisen mahdollistamiseksi, koronapassin vauhdittamiseksi
ja tapahtuma-alan, harrastusten, urheilun ja yritysten terveysturvallisen
toiminnan takaamiseksi. Puheenjohtajamme Petteri Orpo nosti asian hyvin esille
päivän puheessaan kokoomuksen puolue- ja ryhmänjohdon kokouksessa Seinäjoella: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008201222.html
Apteekki on käytetyin terveyspalvelu, vuosittain apteekkeihin
tehdään noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä. Suomessa on 819
apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja
proviisoria. Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin
terveydenhuollon toimipiste. Apteekeissa koronatestiin pääsisi maanlaajuisesti
apteekkien aukioloaikoina.
Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon
ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen
analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi
näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus
testauspisteenä toimimiselle.
Apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä
toimipisteinä. Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet
ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin
minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle
aiheutuvat riskit. On myös varmistettava, että apteekin näytteenottajilla on
koronarokotus kunnossa.
Testauspisteenä toimiminen olisi apteekeille
vapaaehtoista. Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava
korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi.
Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata
testitulos Kantaan. Vauhdittaakseni asian selvittämistä jätän asiasta
kirjallisen kysymyksen: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10536
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä
noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle
sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511
3033.
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin
kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja
tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Useissa maissa apteekit ovat mukana
koronarokotuksissa ja koronapikatestien testauspisteenä. Esimerkiksi Ranskassa
apteekit osallistuvat koronapassia varten tarvittaviin
pikatesteihin. Testaamisen lisäksi apteekeissa myös rokotetaan
asiakkaita. Myös Suomessa on syytä pikaisesti selvittää
koronatestauskapasiteetin lisääminen hyödyntämällä apteekkiverkostoamme koronapikatestien
testauspisteinä.
Apteekki on käytetyin
terveyspalvelu, vuosittain apteekkeihin tehdään noin 60 miljoonaa
asiakaskäyntiä. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli
5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on
lähin terveydenhuollon toimipiste. Apteekeissa
koronatestiin pääsisi maanlaajuisesti apteekkien aukioloaikoina, myös
virka-aikojen ulkopuolella. Suomalaiset luottavat tutkitusti apteekkien
henkilökuntaan ja ovat yleisesti tyytyväisiä apteekkeihin.
Apteekkeja hyödyntäminen koronapikatestien testauspisteinä on mahdollisuus
alentaa testauksen hintoja ja sujuvoittaa testaukseen pääsyä. Se on myös
tärkeä keino vauhdittaa koronapassin käyttöönottoa ja avata Suomea
terveysturvallisesti. Pikatestit ovat käytössä useissa Euroopan maissa.
Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon
ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen
analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden
varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja
laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle.
Apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä.
Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen
testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin
ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit. On myös
varmistettava, että apteekin näytteenottajilla on koronarokotus kunnossa.
Testaustoiminta tulisi katsoa osaksi apteekin toimialaan lääkelain
mukaan sisältyvää terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien
ehkäisyyn liittyvää palvelutoimintaa, eikä vaatia erillistä osakeyhtiötä ja
yksityisen terveydenhuollon lupaa.
Testauspisteenä toimiminen olisi apteekeille vapaaehtoista.
Testaustoiminta järjestettäisiin apteekin tiloissa tai apteekin välittömässä
läheisyydessä sijaitsevissa apteekkarin hallinnassa olevissa tiloissa ja
apteekkari vastaisi toiminnasta.
Testauksesta tulisi maksaa apteekeille
kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille
apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää
mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan.
Apteekkariliiton apteekkareille teettämän koronarokotuspisteenä
toimimista koskevan kyselyn (09/2020) tulosten perusteella Suomeen olisi voitu
saada jopa 400 apteekkirokotuspistettä. Maailmalla lisäkoulutuksen saaneet
farmasian ammattilaiset antavat rokotuksia jo yli 20 maassa ja ne maat, joissa
apteekit rokottavat, ovat lähimpänä WHO:n ja EU:n rokotuskattavuuden
tavoitetta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan
työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin
hallitus ryhtyy selvittääkseen, millä ehdoilla apteekkiverkostoa voitaisiin
hyödyntääkoronapikatestien
testauspisteinä?
Mitä toimia hallitus tekee koronapassin edellyttämän
testauskapasiteetin varmistamiseksi ja koronan
testauskustannusten kohtuullistamiseksi huolehtien laadusta?
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja kansanedustaja Sinuhe
Wallinheimo ehdottavat apteekkeja mukaan koronapikatestien
testauspisteiksi. Edustajien tavoitteena on testauksen hintojen alentaminen ja
ruuhkajonojen lyhentäminen, mikä on tärkeää myös koronapassin käyttöönoton
vauhdittamiseksi. Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja siihen
tarvitaan testikapasiteettia, minkä vuoksi tarvitaan pikaista selvitystä
apteekkien hyödyntämisestä koronan pikatestauksessa.
”Apteekki
testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden
hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen analysoinnin ja
kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden
varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja
laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle”, sanoo Sarkomaa.
Suurimmalle osalle
suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Suomessa on 819
apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja
proviisoria. Laaja apteekkiverkko mahdollistaisi pääsyn koronatestiin
apteekkien aukioloaikoina.
Kokoomusedustajat ehdottavat
hallitukselta ripeää selvitystä siitä, millä edellytyksillä apteekkeja
voitaisiin hyödyntää testauspisteinä. Edustaja alleviivaavat, että apteekit
toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä.
”Oirearvion
perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen testaukseen
terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin
ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit”, sanoo
Wallinheimo.
Edustajista
testaustoiminta olisi viisasta katsoa osaksi apteekin toimialaan ja lääkelain
mukaisesti sisältyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien
ennalta ehkäisyyn liittyvää palvelutoimintaan. Näin apteekeilta ei vaadittaisi
erillistä osakeyhtiötä ja yksityisen terveydenhuollon lupaa.
”Testauspisteenä
toimimisen tulisi kuitenkin olla apteekille vapaaehtoista, ja lääkejakeluun
liittyvien velvoitteiden hoitamisen ensisijaista. Testauksesta tulisi maksaa
apteekeille kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä
kansallisesti kaikille apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille
tulee järjestää mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan”, sanovat edustajat.
