Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 24.7.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta budjettiriihessä päätöksiä lisätoimista Itämeren pelastamiseksi. Ilmastonmuutos vauhdittaa Itämeren rehevöitymistä, mikä edellyttää vaikuttavia lisätoimia nopeasti.

”Sitoumukset ja ohjelmat eivät auta Itämerta, jos lisärahaa ei saada konkreettisiin toimiin tai jos toimet eivät ole vaikuttavia. Lisäksi fosforin käyttörajoitukset on pikapikaa siirrettävä lannoitelainsäädäntöön pelkän ympäristökorvausjärjestelmän sijaan, jotta puuttuvatkin viljelijät saadaan fosforisääntelyn piiriin. Maataloudesta tulevaa ravinnekuormitusta on saatava vähennettyä”, Sarkomaa sanoo.

Suomi on sitoutunut EU:n vesipuitedirektiivin myötä korjaamaan Itämeren rannikkoalueen vedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. EU-komissio on antanut Suomelle toistuvasti moitteita maatalouden vesiensuojelun puutteista ja patistanut maa-arviossaan Suomea vähentämään maatalouden aiheuttamia ravinne- ja leväongelmia vesistöissä. Nykyisillä toimilla ei tavoitteita saavuteta.

”Kaikeksi kamaluudeksi ilmastomuutos vaikeuttaa tilannetta entisestään. Lisääntyneet sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia” Sarkomaa varoittaa.

Rannikkovetemme ovat pääosin huonossa kunnossa. Itämeren kuolleet merenpohjat, rehevöityminen ja leväkukinnot ovat vakava ongelma. Se, miten Itämeren ja muiden vesistöjemme tilaa seuraavien kymmenen vuoden aikana voidaan parantaa, ratkeaa keskeisesti syksyllä päätettäessä EU:n uuden rahoituskauden maaseutuohjelman kansallisesta kohdentamisesta.

”Jos rahoitusta ei hallituksen toimesta suunnata riittävästi ja vaikuttavasti vesiensuojeluun, on tilanne Itämeren kannalta tuhoisa. Itämerelle on elintärkeää saada päätös vaikuttavien Itämeren pelastamiskeinojen sisällyttämisestä EU:n uuden tukikauden maaseutuohjelmaan. Siihen tulee sisällyttää fosforikuormitusta välittömästi vähentävä peltojen kipsikäsittelyn tuki sekä lantafosforin vastaanottotuki, joka kannustaa lantafosforin käyttöä matalan fosforitason pelloilla”, Sarkomaa sanoo.

Tästä hyötyvät maatilat, Saaristomeri sekä koko Itämeri. Kotimaisen kestävän ruuantuotannon edistäminen on tärkeää kaikille suomalaisille.

Vaikuttavat toimet ovat välttämättömiä, jotta Saaristomeren alue, Suomen ainoa jäljellä oleva hot spot -kohde, saadaan putsattua Itämeren suojelukomissio HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta. Hallituksen on oltava Itämeren puolella ja ryhdyttävä toimeen. Ratkaisuvaihtoehdot siihen, miten ravinteet saadaan käyttöön eikä mereen.

Sari Sarkomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen peltojen kipsikäsittelyn tuesta sekä lantafosforin vastaanottotuen maaseutuohjelmaan sisällyttämistä. Kirjallinen kysymys on laadittu John Nurmisen Säätiön ja usean muun järjestön tekemän kannanoton pohjalta.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Rokotepassi voisi toimia Suomessakin sisäänpääsyn edellytyksenä esimerkiksi ravintoloihin tai tapahtumiin. 

Laajennettua rokotepassia Suomeen puoltaa muun muassa opposition kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.). Sarkomaan mukaan todistuksen avulla voitaisiin pitää yhteiskunta auki terveysturvallisesti. 

– Rokotuskattavuus etenee ja tarvitsemme keinoja, joilla pitää maata turvallisesti auki, hän sanoo MTV Uutisille. 

Rokotepassi toimisi todennäköisesti todisteena saaduista rokotteista, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronasta. 

Suuri osa suomalaisista rokotepassin ulkopuolella 

Sarkomaa ei ota kantaa siihen, milloin rokotepassi voitaisiin ottaa käyttöön. 

Rokotteen tehosteannoksen on saanut vasta 30 prosenttia väestöstä, mikä jättäisi vielä valtaosan suomalaisista rokotepassin ulkopuolelle. Koronavirustartuntoja on myös todettu melko pienellä osaa väestöstä. 

Arvioiden mukaan kaikki halukkaat olisivat saaneet kaksi rokoteannosta vasta lokakuun puolella. Etenkin nuorten rokottaminen on vielä vaiheessa, ja asetus 12–15-vuotiaiden riskiryhmään kuulumattomien rokottamisesta on yhä lausuntokierroksella.

– Kannamme kokoomuksessa huolta nuorten kasvavista tartuntamääristä ja pitkittyneen koronan vaikutuksista juuri nuoriin. Nuorten rokotukset olisi tärkeä käynnistää pikimmiten, Sarkomaa toteaa.   

Varautumista tulevaisuuteen

Sarkomaan mukaan tartuntatautien lainsäädäntöä tulisi valmistella myös tulevaisuutta ajatellen. 

– Tämä ei varmasti jää ainoaksi pandemiaksi, eli on hyvin tärkeätä, että nyt katsotaan kaikki lainsäädäntö kuntoon, jotta näitä toimia voidaan ottaa jatkossakin käyttöön, Sarkomaa toteaa.

– Tässä on jo tämän pandemian aikana huomattu, että meillä on lainsäädännössä paljon puutteita, hän jatkaa. 

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

John Nurmisen Säätiö, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto, WWF Suomi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri ja Suomen Vesistösäätiö ovat laatineet yhteisen kannanoton liittyen EU:n maaseutuohjelmaan.

Järjestöt esittävät, että EU:n maaseutuohjelmasta on turvattava rahoitus maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti leikkaaville maanparannustoimille – kipsille, rakennekalkille ja kuitulietteelle. Samalla on purettava maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävän lantafosforin ylijäämä eläintuotantovaltaisilta alueilta lantafosforin vastaanottotuen avulla.

Keinot Itämeren ja vesien tilan parantamiseksi ovat olemassa ja tiedossa. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa niiden rahoittamiseksi. Viljelijät ansaitsevat tukijärjestelmän, jonka avulla he voivat harjoittaa elinkeinoaan paitsi kannattavasti, myös Itämeren ja sisävesien kannalta kestävästi.

Suomi on sitoutunut EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti saamaan Itämeren ja sisävedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Sen kannalta avainkysymys on ravinnepäästöjen ja etenkin vesistöihin valuvan fosforin vähentäminen. Tutkimusten mukaan maatalouden osuus Suomen ihmisperäisestä fosforikuormituksesta vesistöihin on kaksi kolmasosaa, joten ilman maatalouden päästöjen merkittävää leikkaamista Itämeren ja sisävesien hyvän tilan saavuttaminen on mahdotonta.

Maataloudesta valuvan fosforikuormituksen leikkaaminen on hidasta, koska fosfori kertyy maaperään ja vapautuu sieltä hitaasti kymmenien vuosien aikana. Lisäksi ilmastonmuutos lisää sateita ja lumettomia talvia, mikä kasvattaa ravinnevalumia pelloilta. Näidenkään syiden vuoksi maatalouden kuormitusta ei ole saatu vähenemään tavoitteiden mukaisesti, vaikka maatalouden ympäristötoimia on Suomessa tuettu jo kymmenien vuosien ajan.

Onneksi Suomessa on innovoitu viime vuosina useita maanparannusaineisiin – kipsiin, rakennekalkkiin ja kuitulietteisiin – perustuvia nopeavaikutteisia, tehokkaita ja tieteellisesti todennettuja vesiensuojelutoimia, joilla voidaan välittömästi vähentää Itämereen ja sisävesiin pelloilta valuvaa fosforikuormaa noin 50 %. Näin voidaan nopeasti leikata maatalouden ravinnevalumaa ja saada vesistöt hyvään tilaan samalla kun tehdään hidasvaikutteisempia toimia ravinnekuormituksen juurisyiden ratkaisemiseksi.

Maanparannusaineisiin perustuvia maatalouden vesiensuojelutoimia on sisällytetty Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin yhteensä 560 000 peltohehtaarille. Toimille ei kuitenkaan ole olemassa rahoitusta. Rahoitustarve on vuoteen 2027 mennessä vähintään 100 MEUR eli 20 MEUR vuodessa. Se on niin paljon, ettei toimia voida toteuttaa pelkällä kansallisella rahoituksella. Sen sijaan EU:n maaseutuohjelman vuotuisesta noin 250 miljoonan euron ympäristörahoituksesta summa olisi alle 10 %.

Maatalouden korkeita ravinnevalumia ylläpitää eläintuotannon keskittyminen muun muassa Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Sen vuoksi näillä alueilla on lantaravinteita huomattavasti enemmän, kuin kasvien tarpeen mukainen lannoitus edellyttää. Ylimääräinen lantafosfori kertyy maaperään ja valuu vesistöjä rehevöittämään.

Lantaa voidaan käsitellä niin, että erotetaan runsaasti fosforia sisältävä kiintoaine nesteestä, joka taas sisältää enemmän typpeä. Tähän soveltuvat vesihuollosta ja prosessiteollisuudesta tutut erotusmenetelmät. Erotustekniikkaa voidaan käyttää myös biokaasulaitosten yhteydessä.

Lantafosforia ei tällä hetkellä saada liikkumaan pois ravinneylijäämäisiltä alueilta, koska se tulee viljelijöille prosessointi- ja kuljetuskustannusten vuoksi selvästi mineraalifosforia kalliimmaksi. Ongelman ratkaisemiseksi maaseutuohjelmaan on sisällytettävä lantafosforin vastaanottotuki, joka mahdollistaa ravinnealijäämäisten alueiden viljelijöille lantafosforin käytön. Jo viidellä miljoonalla eurolla vuodessa voidaan siirtää vuodessa 500 tonnia fosforia sinne, missä se ei aiheuta haittaa vesistöille.

Nyt on Itämeren kohtalonhetki. Kesällä lausunnoille tuleva ja syksyllä eduskuntakäsittelyn jälkeen EU-komissiolle lähetettävä maaseutuohjelma määrittää sen, voidaanko Itämeren ja sisävesien tilaa parantaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

EU:n ja kotimaiset maataloustuet ovat yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa, ja ne maksetaan maataloustuottajille joka tapauksessa. Tukijärjestelmä pitää suunnata niin, että maataloustuottajat pystyvät sen avulla vähentämään vesistöpäästöjään. Yksittäisillä projekteilla ja yksityisellä rahoituksella ongelmia ei enää voida ratkoa, koska ne eivät mahdollista toimien toteuttamista siinä laajuudessa, jota Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi tarvitaan.

Keinot ovat hyvin tiedossa, koska niitä on demonstroitu ja tutkittu jo pitkään. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja toteuttaa ne vesiensuojelun tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut ja jotka meitä velvoittavat.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen EU:n uuden tukikauden aikaisesta maaseutuohjelmasta rahoituksen maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti leikkaaville maanparannustoimille – kipsille, rakennekalkille ja kuitulietteelle?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sisällyttääkseen EU:n uuden tukikauden aikaiseen maaseutuohjelmaan lantafosforin vastaanottotuen, joka mahdollistaa maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävän lantafosforin ylijäämän purkamisen eläintuotantovaltaisilta alueilta ja ravinnealijäämäisten alueiden viljelijöille lantafosforin käytön?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jos nykyisistä ympäristökorvauksen ehtona olleista fosforin lannoitusrajoista luovutaan estääkseen moninkertaisen fosforiylilannoituksen ja ravinnevalumat sekä turvatakseen vähintään nykyisen tasoiset fosforirajat heti uuden EU-tukikauden alussa 2023? 

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin sisällytettyjen yhteensä 560 000 peltohehtaarin maanparannusaineisiin perustuvien maatalouden vesiensuojelutoimien rahoituksen?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen Saaristomeren alueen Itämeren suojelukomissio HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta? 

Helsingissä 23.7.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii Suomeen laajennettua rokotepassia, jotta yhteiskunnan turvallisena avoimena pysyminen voitaisiin taata. Toteutuessaan passi toimisi sisäänpääsyn edellytyksenä erilaisiin tapahtumiin ja se myönnettäisiin koronarokotteen saaneille.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön laajennettu rokotepassi, jotta yhteiskunnan turvallinen avoimena pysyminen voitaisiin taata.

”Rokotepassin laajennettu käyttöönotto kotimaassa on viisasta ottaa keinovalikkoon neljännen aallon velloessa maahamme. Kannustamaan rokotuksen ottamista, estämään yhteiskunnan rajut sulkutoimet sekä edistämään kestävää taloutta sekä ihmisten hyvinvointia”, Sarkomaa katsoo Facebook-kirjoituksessaan.

Suomessa ei toistaiseksi ole otettu käyttöön rokotepassia. Käytännössä rokotepassi tarkoittaisi sitä, että passia voisi pitää edellytyksenä sisäänpääsyyn erilaisiin tapahtumiin.

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Kokoomusjoukkueemme sai kunnallisvaaleissa suurimpana puolueena Helsingissä vahvan valtakirjan. Jatkamme työtä sen eteen, että Helsinki on jokaiselle monien mahdollisuuksien kotikaupunki.  Sydän on oikealla.

Kiitokset kaikille vaalityötä tukeneille. Erityiskiitos ehdokkaille, jotka eivät tällä kertaa tulleet valituksi. Hieno tulos tehtiin yhdessä.

Kokoomuksen uusi valtuustoryhmä järjestäytyi eilen. Olen kiitollinen helsinkiläisiltä saamastani vahvasta tuesta. Lähdin ehdolle pitkän tauon jälkeen kuntavaaleissa. Halusin olla varmistamassa, että kokoomus säilyy suurimpana ryhmänä kotikaupunkini valtuustossa. Onnistuimme tavoitteessa mainiosti. On ilo palata valtuustotyöhön.
 
Olen saanut valtavasti viestejä Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävään ryhtymisestä erityisesti uudelta valtuustoryhmältämme mutta myös laajasti helsinkiläisiltä. Kiitos viesteistä. Lupasin ehdolle lähtiessäni ryhmälleni ja helsinkiläisille tarttua vahvasti valtuutettuna luottamustoimiin Helsingissä mutta jatkaa kansanedustajan työtäni, johon olen vahvasti sitoutunut. En ole valmis tehtäviin, jotka edellyttävät eduskuntatyön lopettamista.
 
Jatkossa urakoin Helsingin parhaaksi niin valtuutettuna kuin kansanedustajana sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Lupauduin myös Helsingin kaupunginhallituksen jäsenen tehtävään, josta virallinen päätös tehdään elokuun alussa. Siinä on vallan mainio työkenttä. Olen onnekas, kun saan tehdä asioita, joita rakastan.
 
 Eduskunnassa kevätistuntokausi on ollut työn täyteinen ja olemmekin istuneet usein aamusta iltaan. Iso huoli on siitä, että vasemmistovihreät runnoivat maakuntauudistuksen läpi. Useampi hallituspuolueen edustaja jätti äänestämättä, koska hekin pitivät esitystä vahingollisena. Silti esitys meni läpi.
 
Oheisessa blogissa on vielä asiasta ajatuksiani. On selvää, että maakuntahallinto ei paranna palveluja. Syksyllä on hallituksenkin viimeistään herättävä toimiin, joilla oikeasti parannetaan palveluja. 

Tällä viikolla istuntokausi tulee päätökseen ja on aika hengähtää. Näillä näkymin pääsen viettämään kesälomaa heinäkuussa ja palaan työn äärelle taas elokuussa.

Nautitaan parhaan kotikaupungin kesästä ja Itämeren aalloista. Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille.


Ollaan yhteydessä!

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja




Julkaistu

Maakuntamallin eduskuntakäsittelyssä on aikataulu ollut vasemmistovihreille hallitusryhmille tärkeämpi kuin uudistuksen sisältö. Se on vaarassa tulla monin tavoin kalliiksi. Oli vakava virhe, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten vaarallisen ylikireästä toimeenpanonaikataulusta. Sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen annetussa ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä riskejä.

Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): ”…on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”

Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että ”perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo.” Säännöksen mukaan ”perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa.”

On vakavaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. On täysin poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun.

Ylikireä aikataulu nousi vahvasti esille valiokuntakuulemisissa. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa huomioon puhemiesneuvoston säätämien ohjeiden mukaisesti.

Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi pitänyt muuttaa niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä vahvan huolensa. Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn totesi HS:n haastattelussa, että Länsi-Uudellamaalla ei ole mahdollisuutta ottaa järjestämisvastuuta vastaan vuoden 2023 alussa.

Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään kylliksi hallittuun siirtymään ja huoli on suuri myös potilasturvallisuudesta.

Jätimme kokoomuksen voimin eduskuntakäsittelyssä pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun. Pidän hyvin todennäköisenä, että tähän hallitus joutuu vielä peruuttamaan.

Hallittu muutos olisi ollut tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa. Kaiken kaikkiaan esitimme 19 lausumaa. Lausumat lukemalla saa selvän kuvan maakuntamallin valuvioista. Edessä on suuret korjaustarpeet. Esitys on puhdas hallintouudistus, joka osoittautui asiantuntijakuulemisessa monin tavoin ongelmalliseksi koko maalle ja etenkin Helsingille sekä muille suurille kaupungeille. Rahat menevät hallintoon, luvattua nopeampaa hoitoon pääsyä terveysasemalle eikä terapiatakuuta näy eikä kuulu.

Kokoomuksen maakuntasote-esitykseen esittämät lausumat:

  1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan tekonivelsairaala Coxan, Tampereen Sydänsairaalan ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien julkisomisteisten yhtiöiden nykymuotoinen toiminta.
  2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan neuvolatoiminnan jatkuminen tilanteessa, jossa palvelut tuotetaan kiinteänä osana terveysaseman tai mahdollisen laajemman ulkoistuksen toiminnallista kokonaisuutta.
  3. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan, ettei kuntien ja kuntayhtymien omaisuutta siirry hyvinvointialueelle tavalla, joka on kunnan tai kuntayhtymän kannalta kohtuuton.
  4. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan Etevan, Kårkullan ja Vaalijalan erityishuollon piirien mahdollisuudet jatkaa nykymuotoista toimintaansa antaa yksilöllisiä ja elinikäisiä palveluita vammaisille ihmisille heidän yksilöllisten tarpeet huomioiden.
  5. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin palveluiden yksikköhinnat läpinäkyvästi selvittävän yhteisen kustannuslaskentamallin kehittämiseksi ja ottamiseksi käyttöön.
  6. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakkaille turvataan oikeus palveluseteliin kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä.
  7. Eduskunta edellyttää, että palveluntuottajalaki valmistellaan ja otetaan käyttöön itsenäisenä lakina edellisen vaalikauden valmistelun pohjalta.
  8. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kasvukeskusten edellytykset tehdä elinvoimainvestointeja turvataan.
  9. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta hyvinvointialueiden investointien ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän toimivuus varmistetaan.
  10. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakas- ja potilastietojen hyödyntäminen Uudenmaan erillisratkaisussa varmistetaan.
  11. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen, jossa on selkeytetty julkisen hallintotehtävän sisältöä ja virkalääkärin velvoitteita.
  12. Eduskunta edellyttää, että kasvukaupunkien erityispiirteet, kuten maahanmuuton kasvu, vieraskielisyys, sosiaaliset tarpeet, päihteiden käyttö ja syrjäytyminen huomioidaan rahoituksessa.
  13. Eduskunta edellyttää, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan velvoittavasti lainsäädännössä. 
  14. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen palvelusetelin velvoittavuudesta kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä hoitotakuun turvaamiseksi.
  15. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti esityksen asiakaslähtöisen henkilökohtaisen budjetin käyttöönottamiseksi vammaispalveluissa, erityispalveluissa sekä paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla.
  16. Eduskunta edellyttää, että ammatinharjoittajien mahdollisuutta tuottaa palveluja hyvinvointialueille ei heikennetä nykyisestä tilanteesta. 
  17. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen rahoitusmallista, jossa huomioidaan yliopistosairaaloiden tehtävät ja HUSin valtakunnalliset tehtävät, kuten opetus- ja tutkimustoiminta sekä valmiuden ja varautumisen ylläpitäminen.
  18. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen hoitotakuun tiukentamisesta ja terapiatakuun käyttöönotosta.
  19. Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelutyössä turvataan kunnille, alan yksityisen ja kolmannelle sektorin toimijoille, sekä muille mahdollisille sidosryhmille mahdollisuus tulla kuulluksi lainsäädännön valmistelussa.

Eduskunta äänesti lausumistamme. Useampi hallituspuolueen edustaja jäikin äänestyksestä pois, kun ei voinut hallituksen torsoa esitystä kannattaa. Ikävä kyllä tästä huolimatta vasemmistovihreillä edustajilla oli enemmistö ja maakuntahallintouudistus hyväksyttiin.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

SUVI HAUTANEN

Kansanedustajan mielestä uudistuksen korjaustyö on aloitettava heti, sillä se on katastrofi Helsingille ja muille suurille kaupungeille.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että eduskunta hyväksyi tänään keskiviikkona maakuntahallintouudistuksen äänin 105-77.

– Valtava pettymys ja virhe. Korjaustyö on aloitettava heti, Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mielestään ”vasemmistovihreiden kaupunkivastaisuus tekee tuhoa”.

– Maakuntasote runnottiin piittaamatta murskakritiikistä ja kaupunkien hätähuudoista. Miksi Helsingin vihreät ministeri Maria Ohisalon johdolla ja Helsingin SDP ministerin Tuula Haataisen johdolla käänsivät selän helsinkiläisille, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaan mielestä maakuntasote on vahingollinen koko Suomelle ja katastrofi Helsingille ja muille suurille kaupungeille.

– Kaupunkien kassa ryöstetään ja palvelut vaarannetaan. Kaupungin elinvoima sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUS:n huippututkimus ja erikoissairaanhoito nitistetään.

Sarkomaan mukaan Helsingissä on kroonistuneet jonot terveysasemalle.

– Korona on runnellut pääkaupunkia eniten. Maakuntasote leikkaa HUS:n arvion mukaan Uudenmaan alueelta 400 miljoonaa euroa ja helsinkiläisiltä 100 euroa asukasta kohden Peruspalvelujen vahvistamista ei maakuntamallissa näy eikä kuulu. Hylky olisi ollut parasta mitä esitykselle olisi nyt voinut tehdä, Sarkomaa näkee.

Hän lisää, että terapiatakuuta eikä hoitotakuun kiristämistä näy eikä kuulu.

– Palvelujen parantamisen sijaan uutta maakuntaveroa ja lisävahvistusta maakuntahallintoon valmistellaan jo. On täysin absurdi ajatus, että palvelut vaarantavan ja kaupungit ryöstävän hallintouudistuksen vastineeksi ahkerat ihmiset laitetaan maksamaan työstään ja eläkkeestään entistä kireämpää veroa! Ei kiitos, Sarkomaa toteaa.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Ben Zyskowicz, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho pitävät vakavana virheenä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten huolestuttavan tiukasta toimeenpanonaikataulusta. Edustajien mukaan sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen esitetyssä ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä aikatauluriskejä. 

Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): "...on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”

”On skandaali, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. Mietinnössä ei ole tästä asiasta sanaakaan. Tällainen menettely on eduskunnan sääntöjen vastaista”, edustaja Zyskowicz huomauttaa.

Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että "perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo." Säännöksen mukaan "perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa."

”On täysin vastuutonta ja poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman asianmukaista käsittelyä ja vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun”, sanoo Sarkomaa. 

”Tämä asia on noussut asiantuntijalausunnoissa esille, mutta valiokunnassa hallituspuolueet sivuuttivat asiantuntijoiden kritiikin sekä perustuslakivaliokunnan huomiot täysin. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa vakavasti”, Laiho sanoo.

”Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi muutettava niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä huolensa”, Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään potilasturvallisuuden kylliksi huomioivaan hallittuun siirtymään. Sote-uudistuksessa valmistellaan koko palvelujärjestelmän muutosta seuraaviksi vuosikymmeniksi, ja myös sote-uudistus ansaitsisi täyden huomion niin eduskunnassa, lainvalmistelusta vastaavissa ministeriöissä, palvelujärjestelmässä kuin julkisessa keskustelussakin”, Laiho jatkaa.

Kokoomus jätti pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun.

”Hallittu muutos on tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa, joista äänestetään tänään keskiviikkona 23.6. Nyt hallituspuolueilla olisi mahdollista puuttua tähän epäkohtaan”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Ben Zyskowicz, puh. 050 511 3200

Julkaistu

SUVI HAUTANEN

Kansanedustajan mielestä kulttuuri- ja tapahtuma-alan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mielestä kulttuuri- ja tapahtuma-alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesti samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muita elinkeinoja avattu.

– Haloo hallitus, miksi ette toimi, Sari Sarkomaa kysyy Twitterissä sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.), opetusministeri Jussi Saramolta (vas.), tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselta (kesk.) ja pääministeri Sanna Marinilta (kesk.).

– Epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on jakanut muusikko Paula Vesala tviitin, jossa tämä ihmettelee, miksi rajoitukset ovat välttämättömiä vain yleisötilaisuuksien ja kulttuurin parissa.

– Perustuslain mukaan perusoikeutta elinkeinon harjoittamiseen saa rajoittaa vain tarkkarajaisesti, oikeasuhtaisesti ja kun välttämätöntä, Vesala muistuttaa.

Vesalan mukaan ensin tiistaina kahden metrin turvavälivaatimukset kumottiin Etelä-Suomessa kaikilta aloilta. Samantien ne aktivoitiin kuitenkin uudestaan yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osalta.

Julkaistu

ILKKA LUUKKONEN

Sari Sarkomaa toivoo, että pääkaupungin kansanedustajat kaatavat sote-uudistuksen.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) arvostelee jyrkin sanoin hallituksen esitystä sote-uudistukseksi. Hänen mukaansa asiantuntijat ovat antaneet esitykselle ”murskakritiikkiä” ja kaupungit päästäneet ”hätähuutoja”. Hän katsoo, että pääministeri Sanna Marin (sd.) johtaa historian kaupunkivastaisinta hallitusta.

– Vasemmistovihreiden kaupunkivastaisuus tekee karmeaa tuhoa, Sarkomaa toteaa tiedotteessaan.

Sarkomaa on johtanut Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajista koostuvaa neuvottelukuntaa, joka on ajanut alueen etua sote-uudistuksessa. Hänen mukaansa uudistus merkitsee Uudenmaan alueelle 400 miljoonan euron leikkausta ja HUS:lle 100 miljoonan euron leikkausta. Neuvottelukunnan puheenjohtajisto on on edellyttänyt, että sote-uudistusta korjataan, mutta Sarkomaan mielestä hallitus jyräsi ehdotukset ”lujaa ja rumasti”.

– Tämä sivuutettiin täysin.

Sarkomaa toivoo, että sote-uudistus kaatuu eduskunnan suuressa salissa.

– Laitetaan verorahat lisähallinnon sijaan ihmisten palveluihin. Vetoan erityisesti Helsingin ja Uudenmaan hallituspuolueiden edustajiin, älkää kääntäkö rujosti selkäänne Helsingin ja Uudenmaan alueen ihmisille ja kotikaupungeillenne.