Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 3.6.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan koronan kurittamasta kulttuuri- ja tapahtuma-alasta. Alan toiminta perustuu pitkälti yleisötilaisuuksiin, jotka ovat olleet kiellettyjä. Sarkomaa puhui tänään kulttuuri- ja tapahtuma-alan mielenilmauksessa, joka järjestettiin Eduskuntatalon portailla ja kansalaistorilla.

”Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on ollut liian pitkään suljettuna. Alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesta, tapahtuman järjestäjiä kanssa yhdessä ja avoimesti toimien samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muitakin elinkeinoja on avattu. Tapahtuma- ja kulttuurialan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mukaan tarvitaan enemmän ajattelua siitä, miten jokin on mahdollista eikä vain, miten toimintaa voidaan yhä rajoittaa.

”Esimerkiksi Olympiastadionilla saa olla vain 50 henkeä, mutta muualla on sitten toisin. Ravintolassa henkilömäärä on täysin eri, kun levyn soittamisen sijaan paikalla on esiintyjä. Kokoomus on esittänyt tolkkua rajoituksiin ja muutoksia tartuntatautilakiin. Ne on tylysti hallituspuolueiden edustajien toimesta äänestetty kumoon”, Sarkomaa sanoi.

”Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä, kuten varmasti kaikki suomalaiset, haluamme kulttuurin ja tapahtumat takaisin. Kymmenet tuhannet osaavat kulttuurin ammattilaiset ja yritykset on päästettävä terveysturvallisesti tekemään työtään. Näin merkittävän ja valtavan joukon ollessa vailla työtä ja turvaa yli vuoden, on tilanne hyvin vakava”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mukaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan avaamisen viivyttely ja ammatinharjoittamisen kieltämisestä maksettavien korvausten maksun viivyttely on tullut monin tavoin kalliiksi. Sarkomaan mielestä ala olisi ansainnut ennakoitavuutta koronarajoitustoimien suhteen. Sarkomaa muistutti, että kokoomus on esittänyt Suomen avaamista ja tapahtumien terveysturvallista järjestämistä esimerkiksi koronatodistusten ja pikatestien avulla.

”Kokoomuksen vauhdittamana eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään, että taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille kohdennettujen koronatukien myöntämisessä on hallituksen huolehdittava, ettei väliinputoajaryhmiä pääse syntymään. Päätöksenteossa on pyrittävä ottamaan huomioon myös ne tahot, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet tuen piiriin. Tämä oli eduskunnan vahva viesti hallitukselle”, Sarkomaa sanoi.

”Kulttuuri ja tapahtumat eivät saa kuolla koronaan – eikä hallituksen tekemättömyyteen”, Sarkomaa sanoi.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

ANTTI KIRKKALA

Kansanedustajan mukaan maakuntamallia kaupataan eduskunnalle kuin sikaa säkissä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa painottaa, että hallituksella voi olla vain yksi kanta maakuntaveroon liittyen.

Asiasta oli erimielisyyttä myös keskiviikkona järjestetyssä Iltalehden kuntavaalitentissä. Vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Maria Ohisalo pitivät veron käyttöönottoa itsestäänselvänä, sillä asiasta löytyy kirjaus hallitusohjelmasta.

Anderssonin mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä itsehallinto ei käytännössä toteutuisi ilman maakuntaveroa. Hän sanoi, että uudistus jäisi muuten vain vallansiirroksi ”Helsingin virkamiehille”, mikä tuskin on keskustan tavoitteena.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko asetti useita ehtoja maakuntaveron toteuttamiselle. Hänen mukaansa rakenneuudistus on vietävä ensin läpi eduskunnassa, minkä jälkeen veroasiaan voidaan palata myöhemmin. Keskustasta on kuultu jo aiemmin epäileviä kommentteja maakuntaverosta siihen liittyvien merkittävien ongelmien vuoksi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli vaalikeskustelussa Saarikon linjoilla ja totesi, ettei kaikkea tarvitse viedä kerralla läpi.

Sari Sarkomaa hämmästelee tilannetta.

– Pääministeri Marinin on syytä astua esiin ja puhaltaa peli poikki. Vasemmistovihreät ministerit ovat lähes toistensa tukissa kiinni kiistellessään hallituksen maakuntaverokannasta. Hallituksella voi olla vain yksi kanta, ja pääministerin on se nyt viivyttelemättä kerrottava, Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Hän huomauttaa Annika Saarikon vältelleen suoran vastauksen antamista asiaan myös viime viikon kyselytunnilla eduskunnassa.

– Eduskunnalla ja suomalaisilla on oikeus tietää. Maakuntamalliesitystä on eduskunnan mahdoton käsitellä, kun edes hallituksella ei ole yhteistä näkemystä historiallisen suuren hallintouudistuksen rahoituksesta, Sarkomaa sanoo.

– Maakuntamallia kaupataan eduskunnalle kuin sikaa säkissä. Kokoomus ei sitä osta. Kuopataan maakuntamalli ja -vero. Laitetaan verorahat ihmisten palveluihin.

Julkaistu

Roskaaminen ja maahan heitetyt maskit ovat vakava ongelma ja ikävä osa Helsingin katukuvaa. Koronan ja kertakäyttöisten kasvomaskien käytön myötä roskaamisen määrä on lähes räjähtänyt kotikaupungissamme. Maskien käytön lisäksi virkistys- ja ulkoilualueiden käyttö on lisääntynyt korona-aikana, mikä on kasvattanut roskien määrää ympäristössä ja lisännyt kuntien ja kaupunkien puhtaanapidon kustannuksia.

Maahan heitetty maski on hitaasti hajoavaa muovia ja sen maatumisaika on jopa 500 vuotta. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat vesistöihin aiheuttaen haittaa ihmisille ja eläimille. Kaduilla pyörivät maskit voivat helposti kulkeutua myös viemäriverkostoon ja tukkia viemäreitä.

Helsingissä yleisten alueiden puhtaanapito maksaa yli 11 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolle rahasummalle löytyisi varmasti  paljon parempia kohteita. Kaupunki on laatinut 50-kohtaisen toimenpideohjelman kitkemään roskaamista. Ohjelma sisältää konkreettisia ohjeita roskaamisen vähentämiseen sekä kaupunkilaisille että viranomaisille. Listasta löytyy meistä jokaiselle jotain. 

Tupakantumpit ovat maailman ja Suomen yleisin muoviroska. Uutena toimena luonnontumppaajille jaetaan  minituhkiksia erityisesti paikoissa, joissa ei ole tuhka-astioita ja jaetaan ohjeita oman minituhkiksen tekemiseen. Minituhkiksista on syytä tehdä muoti-ilmiö. 

Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle. Moni ei tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. 

Tarkoitus on kokeilla myös läpinäkyviä ja lukitsemattomia kierrätysastioita pulloille ja tölkeille (metalli, muovi, lasi) alueilla, joilla esiintyy paljon roskia. Roskaantumisen vastaisista keinoista voit lukea lisää oheisesta linkistä: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Roskaantumisen_lisaantyminen_on_vakava_y%2860723%29

Mitkään ohjelmat eivät riitä ratkaisuksi, jos meistä jokainen ei itse huolehdi omien roskiensa viemisestä roskakoriin. Helsingin pitäminen siistinä on meidän kaikkien yhteinen vastuu. Laitetaan käytetyt maskit ja muut jätteet roskakoriin – pidetään Helsinki siistinä, puhtaana ja viihtyisänä kotikaupunkina.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tänään on hyvä päivä äänestää.💚

Vahva motivaatio ja tahto työskennellä toimivamman kaupungin ja helsinkiläisten eteen on syttynyt haluksi palata valtuustotyöhön kansanedustajan työn lisäksi.

Olen ollut useamman valtuustokauden tauolla valtuustotyöstä mutta nyt jälleen ehdolla. Näen, että kotikaupunkimme on nyt isojen kysymysten edessä.

Kolmen nuoren äitinä ja ikääntyviä vanhempiani arjessa tukevana ajattelen vahvasti, että kaupunkia on rakennettava kaiken ikäisille monien mahdollisuuksien kotikaupungiksi.

Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä,  yrittää ja nauttia kauniin kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista ihan jokaiselle.

Olen elämässä ja politiikassa ehtinyt olla monessa. Vuodet ovat kerryttää osaamista, kykyä tehdä päätöksiä ja yhteistyötaitoa. Politiikka on yhdessä tekemistä ja sitkeyttä viedä asioita eteenpäin. Päättäjien on tunnettava tosiasiat, päätösten on oltava oikeudenmukaisia ja niiden on myös tunnuttava oikeilta. Tästä ajatuksesta on syntynyt mottoni järki ja tunteet.

Tuki kampanjassa lämpimästi tervetullut. Hyvä tapa on kannustaa tuttuja äänestämään. Mukaan kampanjan lopukiriin pääsee ottamalla minuun yhteyttä. Pieni apu, on suuri ilo.

Ennakkoäänestys on kotimaassa vauhdissa 8.6.2021 asti. Ulkomailla ennakkoon voi äänestää 2.–5.6.2021. Vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021.

Haluan kehittää kotikaupunkiani  ihmisten ja asuinalueiden ääntä kuullen.

💚 Vauhditan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä. Helsingin on oltava työnantajana edelläkävijä. Elinvoimainen Helsinki on koko Suomen hyvinvoinnin ja talouden veturi.

💚 Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Asuu yksin, kaksin tai lasten kanssa, Helsingissä on oltava varaa asua.

💚 Ehdoton ei veronkorotuksille, maakuntaverolle ja -hallinnolle. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Helsinkiin kuuluvat eri kulkumuodot ja myös parkkipaikat.

💚 Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.

💚 Tärkeä investointimme ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle.

💚 Ihmisten valinnat ja kestävä kehitys on valjastettava muutosvoimaksi. Puhdas Itämeri ja lähiluontomme sekä terve talous ovat paras perintö lapsillemme.

Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin. Vastaan mielelläsi kysymyksiin. Saa olla yhteydessä.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 30.5.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala syyttävät hallitusta verolinjansa salaamisesta äänestäjiltä kuntavaalien alla.

“Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat sanoneet, että maakuntasotea ei tule, jos maakuntaveroa ei tule. Keskusta taas muuttaa mieltään niin usein, ettei perässä pysy. Viimeisimpänä he vastustavat uutta veroa. Hallituksessa ei voi olla samaan aikaan montaa linjaa. Minulla on hallitukselle ratkaisu: kuopataan sekä maakuntahallinto että ihmisten verotusta entisestään kiristävä maakuntavero”, Sarkomaa sanoo.

“Tälläkin hetkellä suomalaiset äänestävät kuntavaalien ennakkoäänestyksessä tietämättä mitä kuntavaaleissa valittujen päättäjien valtaan kuuluu. Pahoin pelkään, että hallituksella on päätös maakuntaverosta jo pöytälaatikossa. Panttaako kannatusalhossa rypevä keskusta työn verotusta rajusti kiristävää päätöstä?” Multala kysyy.

Kansanedustajien mielestä kaikkiin Suomen kuntiin näin laajasti vaikuttavat linjaukset eivät voi olla epäselviä.

“Suomalaisilla on oikeus tietää ennen kuntavaaleja, aikooko hallitus edistää maakuntaveroa ja uutta hallintobyrokratiaa”, Multala vaatii.

Sarkomaa ja Multala: Eivätkö verovaroin järjestetyt palvelut kuulukaan kaikille?

Sarkomaa kiittää valtiovarainministeri Saarikkoa rehellisyydestä sotekeskustelussa. Sarkomaa viittaa eduskunnan suulliseen kyselytuntiin (27.5.), jossa valtiovarainministeri Saarikko totesi, että hänestä on oikein, että hallitus rakentaa soteen rahoitusmallin, joka tasaa alueiden ja ihmisten välisiä eroja. Saarikko totesi, että Suomen suurimmissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on Suomen parhaiten toimeentuleva väestö, jolla eniten mahdollisuuksia työterveyshuoltoon sekä paljon varallisuutta.

“Viimein Marinin hallituksen jäsen suostui myöntämään, että kyseessä on tietoinen, nykyistä suurempi tulonsiirto pois kaupungeista ja maakuntakeskuksista. Se oli uutta, että keskusta tavoittelee muun vasemmiston tavoin julkisen sektorin laajentamisen lisäksi myös varallisuuden tasausta”, Sarkomaa sanoo.

”Saarikon vastaus oli karmaiseva tavalliselle jonossa palveluja odottaville kaupunkilaisille. Asuu ihminen missä tahansa ja tienaa hän mitä tahansa, on hän oikeutettu yhdenvertaisiin palveluihin. Se on hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Hallituksen maakuntamalli on karannut kauas sote- uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista. Eivätkö verovaroin järjestetyt palvelut kuulu vasemmistovihreiden mielestä yhdenvertaisesti kaikille, myös ihmisille pääkaupunkiseudulla?” Sarkomaa kysyy.

“Ministeri Saarikon mielestä on oikein, että uusmaalaiset maksavat enemmän. On selvää, että tarvitsemme valtionosuusjärjestelmää, mutta liika on liikaa. Kaupungeissa varsinkin hyvätuloiset mutta myös pienituloiset hankkivat terveyspalvelunsa jo nyt yksityisiltä yrityksiltä. Julkisten palvelujen heikentäminen osuu nimenomaan niihin Helsingin ja Uudenmaan alueen asukkaisiin, jotka ovat julkisen palvelun varassa. Vasemmistohallituksen politiikka syventää eriarvoisuutta”, Multala huomauttaa.

“Vihreiden ja demareiden osalta olisi kiinnostava tietää miten he selittävät kaupungeissa äänestäjilleen tämän kaupunkien kurjistamisen. Eduskunnassa selitellään, että esimerkiksi Uudenmaan sote-rahoitus nousee samaan aikaan, kun se maksaa enemmän tulonsiirtoja. Kauniisti sanottuna tällaiset puheet ovat kaunistelua – rehellisesti sanottuna puhdasta sumuttamista. Jokainen voi käydä katsomassa valtiovarainministeriön rahoituslaskelmista, miten Helsingin ja Uudenmaan sotepalveluista leikataan satoja miljoonia euroja”, Multala jatkaa.

“Hallitus ehdottaa sotepalveluiden keskittämistä julkisiin käsiin ja pysyviä kannustimia sotemenojen kasvattamiseen. Yksityisen sektorin kumppanuuksien tukahduttaminen näivettää palveluiden laatua ja saatavuutta. Ihmiselle uudistus tarjoaa kiristyviä veroja vastineeksi huonontuvista palveluista. Riippumatta asuinpaikasta, olisi kaikkien suomalaisten etu palauttaa Marinin maakuntasote takaisin sosialismin saavutusten museoon”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sari Multala, puh. 09 432 3101


Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä esiopetuksesta ja kuusivuotiaiden lasten asemasta käytävällä keskustelulla on todella pitkä ja monivaiheinen historia. Keskustelua käytiin jo 1940-luvulla, ja 1960—1970-luvun lähes kaikissa koulutusta kehittävissä työryhmissä ja komiteoissa kuusivuotiaiden lasten asema oli vahvasti esillä. Ensimmäiset viralliset kuusivuotiaiden lasten esiopetusta koskevat kokeilut aloitettiin jo vuonna 1966. Laki koulujärjestelmän perusteista vuodelta 1968 totesi, että "kunnan koululaitokseen voi kuulua myös lastentarha tai sitä vastaava esiluokka". 

Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat laadukkaan pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitys lapsen oppimispolulle ja suotuiselle kehitykselle. Apulaisprofessori Venla Bernelius luovutti selvityksen koulutuksellisesta tasa-arvosta ja alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä juuri opetusministeri Saramolle. Selvityksessä todettiin, että sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut entisestään lasten oppimistuloksissa viime vuosina ja nämä erot ovat havaittavissa jo varhaiskasvatuksessa.  

Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisen merkittäviä askeleita on toimialan siirtäminen opetushallintoon, ja näin on vahvistettu kasvatus- ja koulutuspoliittista kehittämistyötä. Toisaalta varhaiskasvatuslain määritelmä pedagogisesta varhaiskasvatuksesta on edelleen puutteellinen. 

Kuusivuotiaita lapsia koskeva esiopetus tuli voimaan vaiheittain vuonna 2000 ja muuttui kuntien järjestämisvelvollisuudeksi seuraavana vuonna. Esiopetus säädettiin velvoittavaksi vuoden 2015 elokuusta alkaen, mutta tässä ei kuitenkaan ole kysymys oppivelvollisuudesta. 

Tällä hetkellä kuusivuotiaiden lasten osallistuminen esiopetukseen toteutuu lähes sataprosenttisesti. Esiopetus toteutetaan pääasiassa päiväkodeissa, jolloin suurin osa lapsista osallistuu sekä ennen sitä että sen jälkeen päiväkodin pedagogiseen varhaiskasvatukseen. 

Kuntaliitto toteutti syksyllä 2019 selvityksen Esi- ja alkuopetuksen yhteistyökäytänteistä Manner-Suomen kunnissa. Selvitysten vastaajat totesivat, että suurin osa esiopetuksesta tapahtuu peruskoulujen yhteydessä. Näin ei kuitenkaan ole. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vain reilut 10 prosenttia esiopetuksesta tapahtuu kouluissa. Päiväkodeissa toteutuu suurin osa esiopetuksesta, jolloin siitä vastaavat ja sitä toteuttavat pääsääntöisesti alle kouluikäisten lasten opetukseen erikoistuneet varhaiskasvatuksen opettajat.  

Suomessa kolmevuotiaiden lasten osallistuminen päiväkodin varhaiskasvatukseen on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Osallistumisen lisäämiseksi on toteutettu viisivuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, joka päättyy elokuussa. Tämän jatkoksi ollaan käynnistämässä kaksivuotista esiopetuskokeilua, joka käynnistyy tämän vuoden elokuussa. Esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmassa halutaan korostaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, pienten lasten leikkiä ja lasten mielenkiinnosta lähtevää toimintaa. Näiden huomioiminen varhaiskasvatuksessa ovat keskeisiä pienten lasten oppimiseen ja oppimisen motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. 

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa 2019—2024 todetaan, että "Parannetaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa." Tästä on puhuttu myös ns. pienten lasten kouluna.  

Esiopetuksen opettajan kelpoisuutena on joko varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus tai luokanopettajan kelpoisuus, alkuopetuksessa vain luokanopettaja. Joustavaan esi- ja alkuopetusmallissa 6—8-vuotiaita lapsia on kelpoinen opettamaan tämän hetken säädösten mukaan ainoastaan luokanopettaja.  

Tämä herättää kysymyksen siitä, miten varmistetaan varhaispedagogiikan ja esiopetussuunnitelman toteutuminen esiopetusikäisillä lapsilla ja miten varmistetaan se, ettei ajauduta oppivelvollisuuden alentamiseen tai varhennettuun alkuopetukseen. Miten sovitetaan yhteen perusopetuksen säädelty oppimistavoitteellinen tuntikehys esiopetuksen kokonaisvaltaiseen leikkiin perustuvaan toimintaan. Miten lasten osallistuminen esiopetuksen jälkeiseen varhaiskasvatukseen varmistetaan? 

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kehittämisen perusteena ei saa olla säästötoimi, jolla nopeutetaan koulupolkua. Hallituksen tavoite on erikoinen tässä vaiheessa, kun oppivelvollisuutta ollaan pidentämässä, huolimatta siitä, että monet asiantuntijat ja tutkijat toteavat panostuksen varhaisiin vuosiin ja varhaispedagogiikkaan olevan vaikuttavinta. 

Parhaillaan on paljon erilaisia joustavan esi- ja alkuopetuksen järjestelyitä, joiden toimintaa ei ole selvitetty ja arvioitu. Esiopetusikäisiä on esimerkiksi yhdysluokissa ilman varhaispedagogista osaamista ja leikin mahdollistavaa oppimisympäristöä. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaista selvitys- ja arviointityötä hallitus aikoo tehdä ennen esi- ja alkuopetuksen tiiviimmän kokonaisuuden toteuttamista ja onko hallitus arvioinut, päästäisiinkö samoihin tavoitteisiin varhaisten perustaitojen parantamisessa kehittämällä pedagogisen varhaiskasvatuksen laatua ja varhaistamalla, että jokaisella vähintään yli kolmivuotiaana lapsella on selkeä oikeus päiväkodin pedagogiseen toimintaan? 

Helsingissä 24.5.2021 

Sari Sarkomaa kok  

Julkaistu

Tiedote 28.5.21

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta rakentamaan sairaanhoitajille kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot.

Tarjonta on vaihtelevaa, ja monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Vaikka moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, kaikki erikoistumiskoulutus ei voi olla moniammatillista ja hoitotyön kliinisen syväosaamisen ulkopuolelle keskittyvää. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja. 

”Entisenä opetusministerinä pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden työelämän tarpeet. Tuen Sairaanhoitajaliiton ja 30 muun järjestön esitystä asiasta siitä, että sairaanhoitajaliitolle luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumisvaihtoehdot. Tällä hetkellä tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi”, Sarkomaa toteaa.

Suomessa sairaanhoitajat ovat tällä hetkellä kouluttautumismahdollisuuksien osalta hyvin eriarvoisessa asemassa, sillä koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia työnantajasta. Eri työnantajat tukevat eri tavoin työntekijöitään olemassa oleviin erikoistumisopintoihin ja muihin täydennys- tai lisäkoulutuksiin.

Sairaanhoitajaliiton ja muiden kannanoton allekirjoittaneiden mielestä erikoistumiskoulutusten tulee jatkossa olla valtion tukemia. He pitävät kohtuuttomana edellyttää, että sairaanhoitaja joutuu itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen. 


Hoitoalan houkuttelevuuden ja työtyytyväisyyden lisäämiseen on huutava tarve. Sairaanhoitajien kattavien kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäiset erikoistumiskoulutukset olisivat tervetullut konkreettinen keino lisätä hoitoalan veto- ja pitovoimaa.

Sarkomaa on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen Sairaanhoitajaliiton ja 30 muun järjestön kannanoton pohjalta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_311+2021.aspx

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Julkaistu

Tiedote 27.5.2021

Julkaisuvapaa heti 

Kokoomuksen edustajat: Hallitus torppasi valiokunnassa kylmästi terapiatakuun

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomusedustajat Mia Laiho, Anna-Kaisa Ikonen, Pia Kauma ja Sari Sarkomaa pettyivät valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025, johon ei sisällytetty vieläkään matalan kynnyksen terapiatakuuta mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi. Terapiatakuu rakentaisi Suomeen puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.

”On suuri pettymys, ettei tässä neljän vuoden julkisen talouden suunnitelmasta löydy rahoitusta  terapiatakuun toteuttamiselle. Mielenterveyspalveluihin on jo nyt kohtuuttoman vaikea päästä ja korona-aika on kriisiyttänyt palvelujen kysynnän. On epäinhimillistä ja kansantaloudellisesti vahingoittavaa, jos mielenterveysongelmia ei hoideta ajoissa. Terapiatakuulla voisimme varmistaa hoitoonpääsyn kaikille”, huomauttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho.

Julkisen talouden suunnitelman lausunnon yhteydessä kokoomusedustajat esittivät pysyvän rahoituksen varaamista terapiatakuulle. Asiasta äänestettiin tiistaina valiokunnassa, mutta hallituspuolueet enemmistöllään torppasivat sen etenemisen.

”Miten on mahdollista, että rahaa ei löydy mielenterveyspalveluihin, mutta hallinnolliseen sote-uudistukseen hallitus on valmis laittamaan satoja miljoonia joka vuosi. Terapiatakuulle mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyn varmistamiseksi ei löydy edes 35 miljoonaa”, kokoomusedustajat ihmettelevät.

Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion (2018) mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi arviolta 35 miljoonaa euroa, mutta ihmisten kuntoutumisen työelämään on arvioitu tuovan (Mieli ry) 166 miljoonan säästöt yhteiskunnalle. 

”Hallituspuolueet lupasivat tukensa terapiatakuu -kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019, mutta kansalaisten ja järjestöjen laajasti kannattaman aloitteen lupaukset jätettiin tälläkin kertaa lunastamatta”, edustajat jatkavat.

Kokoomusedustajat ihmettelevät, mitä hallitus oikein odottaa. Koronakriisi on näkynyt mielenterveysongelmissa hoitoon hakeutumisen viivästymisenä ja kasvaneena huolena läheisten terveydentilasta ja voinnista. Samaan aikaan järjestöjen tarjoaman etäyhteyksin toteutettavan kriisituen tarve on kasvanut. Terapiatakuun mukainen rakenteellinen uudistus mielenterveyden palveluihin on kokoomusedustajista juuri nyt ajankohtainen.

”Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten tilanne. Etäkoulut ja harrastustoiminnan loppuminen ovat heikentäneet nuorten henkistä hyvinvointia ja lisänneet syrjäytymisen vaaraa entisestään. Meidän pitää hyödyntää opit 90-luvun lamasta. Jos mitään toimia ei tehdä välittömästi, koronan jälkeen edessämme on suuri mielenterveysepidemia. Terapiatakuu on osa kestävää koronakriisin jälkihoitoa sekä työllisyyden vahvistamista. Lisäksi sillä turvattaisi kaikille yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Anna-Kaisa Ikonen, puh. 09 432 3062

Pia Kauma, puh. 09 432 3169

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Pääministeri Marinin ehdotus kiristyvästä progressiosta on karmaiseva. Se tarkoittaisi, että jo nyt ylikireää ansiotuloveroa maksavat suomalaiset maksaisivat entistä enemmän veroa. Vertailumaita heikompi ostovoimamme kurjistuisi edelleen.

Progression kiristys olisi erityisen kylmää kyytiä korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppaileville tavallisille helsinkiläisille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille. Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen siten, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään.

Sanon ehdottomasti ei pääministerin ehdotukselle. Verotus ei kaipaa lisää progressiota eikä Suomi korkeampia veroja. Verotuksen progression kiristäminen entisestään olisi myrkkyä työllisyydelle, yrittäjyydelle  ja koronasta elpymiselle. Kasvu ja hyvinvointi eivät synny kiristämällä maailman kireimpiin kuuluvaa työn verotusta. Jos jotain haluaa lisää, sitä pitää verottaa vähemmän.

Pääministeri Marin tumppasi veronkiristyspuheillaan loputkin jäänteet  työväen puolueesta ja jäljelle jäi vasemmalle valuva veronkiristyksiin ja velan varaan vastuuttomasti maatamme rakentava puolue. Vasemmistovihreä hallitus ajaa demareiden johdolla ahkeruuteen, työhön ja yrittäjyyteen perustuvaa hyvinvointiyhteiskunta päin seinää. Progression kiristäminen leikkaisi rujosti työn teon kannattavuutta ja se on täysin väärä suunta. Se kutistaisi Suomen mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa ja investointeja.

Hiljattain julkaistun OECD:n selvityksen mukaan jäämme  muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden jalkoihin investointien houkuttelussa. Ruotsissa demarihallituksen johdolla kevennettiin verotusta koronakriisin keskellä ja vuoden alusta vielä ylimpiä veroasteita. Palkansaajan verotus on nyt länsinaapurissa jo tavallisella keskituloisella selvästi kevyempää. Miten kuvittelemme pärjäävämme naapurimaille jatkossa? Marinin hallitus pidentää takamatkaamme kasaamalla velkavuorta holtittomasti sekä tappamalla vähäisetkin ahkeruuden kannustimet.

Työn verotus ja välilliset verot ovat jo kiristyneet vaalikauden aikana. Hallitus vihjailee yritysverojen kiristämisellä sekä ajaa työn verotusta kiristävää maakuntaveroa. Tämä on käsittämätöntä. Länsimaiden kireimpiin kuuluvaa kokonaisveroastetta pitäisi enemminkin keventää kuin kiristää.

Veronmaksajien Teemu Lehtinen toteaa osuvasti, että yli 50 000 euron tulot on vain 750 000 suomalaisella, mutta he maksavat 55% kaikista tuloveroista. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi tarvitsemme siis lisää hyvätuloisia. Siksi verotukseen kaivataan kohtuutta ja kannustavuutta - ei lisää kiristyksiä.

Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa. Ensin vasemmistovihreät tekevät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien.

Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus.

Kaiken päälle vasemmistovihreät tarjoavat maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia kaupungin kassaan. On täysin absurdi ajatus, että helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän heidän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.

Pääministerin kalsea esitys työn tekijää kamppaavasta kuntaveron progression kiristämisestä on kuopattava samaan paikkaan työn verotusta kiristävän maakuntaveron kanssa. 

Lähetän kuukausittain eduskuntaterveiset, joissa käyn läpi ajankohtaisia tapahtumia Helsinkiin ja eduskuntatyöhöni liittyen. Eduskuntaterveiseni voit tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla minulle 050 511 3033. Ajatukset ja palaute on tärkeää pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 21.5.2021

Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan pääministeri Marinin johtamien Sosialidemokraattien kallistumisesta yhä enemmän vasemmistoon. Pääministeri Marin kertoi eilen YLE:n vaalitentissä SDP:n haluavan muuttaa kunnallisveron progressiiviseksi. Kokoomusedustajien mukaan työn verotusta tulisi päinvastoin keventää, ei kiristää.

 Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikosen mukaan Sosialidemokraattien kanssa on tehty monissa kaupunginvaltuustoissa hyvää yhteistyötä, jotta ahkeruutta ei jouduttaisi rokottamaan liikaa.

 “Ei Marinin johtamilla demareilla ole ollut edes Tampereella näin rajua halua kiristää verotusta. Olemme yhteisymmärryksessä tehneet työtä pitääksemme veroasteet maltillisina. Olemme jakaneet demareiden kanssa ajatuksen, ettei laajaa hyvinvointiyhteiskuntaa pystytä ylläpitämään, jos tapamme kannustimet ahkeruuteen”, Ikonen harmittelee.

Kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multalan mukaan sama on pätenyt Vantaalla – SDP on ymmärtänyt työn verotuksen vaikuttavan työnteon kannustavuuteen. Multala huomauttaa, että sitä pitäisi verottaa vähemmän, mitä halutaan enemmän.

“Vain päiviä sitten julkaistun OECD:n selvityksen mukaan jäämme suvereenisti muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden jalkoihin investointien houkuttelussa. Ruotsissa demarihallituksen johdolla kevennettiin verotusta kriisin keskellä ja vuoden alusta vielä ylimpiä veroasteita. Palkansaajan verotus on nyt länsinaapurissa selvästi kevyempää jo tavallisella keskituloisella. Miten kuvittelemme pärjäävämme naapurimaille jatkossa? Marinin hallitus pidentää takamatkaamme kasaamalla velkavuorta holtittomasti sekä tappamalla vähäisetkin ahkeruuden kannustimet.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan maailman kireimpiin kuuluvan verotuksen progression kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja koronasta elpymiselle. Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima kurjistuisi edelleen. Progression kiristys olisi täystyrmäys korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppaileville tavallisille helsinkiläisille palkansaajille, yrittäjille ja eläkeläisille.

“Progression kiristäminen leikkaisi rujosti työn teon kannattavuutta ja se on täysin väärä suunta. Se kutistaisi Suomen mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa ja investointeja. Keskituloinen suomalainen maksaa muihin eurooppalaisiin nähden jopa kolme prosenttiyksikköä kireämpää veroa jo nyt. Moni veronmaksaja kysyy eikö mikään verojen määrä riitä.” Sarkomaa huomauttaa.

Kokoomuksen kansanedustajat huomauttavat, että työn verotus ja välilliset verot ovat jo kiristyneet vaalikauden aikana. Hallitus vihjailee yritysverojen kiristämisellä sekä ajaa työn verotusta kiristävää maakuntaveroa.

“Jos jotain haluaa lisää, sitä pitää verottaa vähemmän. Siksi kokoomus on ehdottanut työn ja yrittäjyyden verotuksen keventämistä. Verotuksen painopiste tulisi siirtää kulutukseen ja haittoihin. Länsimaiden kireimpiin kuuluvaa kokonaisveroastetta on välttämätöntä keventää pitkällä aikavälillä.”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Anna-Kaisa Ikonen, anna-kaisa.ikonen (at) eduskunta.fi, puh. 09 432 3062

Sari Multala, sari.multala (at) eduskunta.fi, puh. 09 432 3101

Sari Sarkomaa, sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi, puh. 09 432 3033