SARI SARKOMAA | 19.03.2021 | 09:31

Hallituksen sote-esityksessä on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veronmaksajien kustannuksella.

Vasemmistovihreän hallituksen havittelemaa maakuntaveroa pohtiva parlamentaarinen komitea on päättänyt työnsä. Vastavalmistunut raportti osoitti maakuntaveron kiristävän työn ja eläkkeiden verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, joka komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään irtisanoutui täysin vahingollisesta  maakuntaverosta.

Vasemmistovihreän hallituksen innostusta maakuntaveroon kuvaa se, että kesken komiteatyön hallitus kiirehti sopimaan maakuntaveron käyttöönotosta vuoteen 2026 mennessä. Komiteatyön esille tuomat maakuntaveron haittavaikutukset olisivat karmaisevia Uuden verotuksen tason valmistelu ja maakuntavero  pitäisi pysäyttää välittömästi ja pysyvästi.

Toivo Ajatuspajan tuore kyselytutkimus kertoo karulla tavalla kansan tunnot. Suurin osa vastaajista pelkää soten heikentävän palveluiden laatua ja valtaosa vastaajista vastusti maakuntaveroa.

Hallituspuolueet ovat havitelleet maakuntaverosta paikkaajaa maakuntasote-esityksensä vakaviin valuvikoihin. Hallituksen sote-esityksestä pitämässä tiedotustilaisuudessa viime joulukuussa kaikki läsnäolleet ministerit tarjosivat kilvan maakuntaveroa ratkaisuksi toimittajien nostamiin esityksen epäkohtiin. Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa.

Maakuntakomitean työhön jättivät eriävän mielipiteen myös vihreät ja vasemmistoliitto.

Komiteassa kun oli muodostunut ajatus, ettei uuteen veroon suin päin sännättäisi. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien mukaan maakuntaveron valmistelun tulisi viipymättä edetä, jotta toimiva sote-järjestelmä saadaan aikaiseksi. Linjaus on karu. Maakuntaveroraportissa itsessäänkin mainitaan, että kireä työn verotus on jo nyt verojärjestelmämme suurin ongelma. Tämä asettaa varsin erikoiseen valoon maakuntaveron puolestapuhujat.

Ensin vasemmistovihreät hyväksyvät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantava HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus. Tilanne on vakava.

Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa.

Hallituksen maakuntasote-esityksessä ja sen mukanaan tuomissa maakuntavaaleissa ja -verossa on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veromaksajien kustannuksella

Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut täysin selväksi, että sote-esityksestä puuttuvat kannusteet parempien palveluiden järjestämiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Päin vastoin esitys kiihdyttää julkisten menojen kasvua tuomatta tilalle parempia palveluja.

Kun kasvavat sosiaali- ja terveysmenot kytkettäisiin työn verotukseen, on lopputulos tuhoisa. Kokonaisverotuksen kiristyminen olisi maakuntaveron väistämätön tulos. Veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään työn ja eläkkeiden verotukseen, varsinkin kaupunkilaisten rahapussiin. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.

Työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Kireä työn verotus kamppaa talouden elpymistä, investointeja, työperäisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomen kilpailukykyä. Keskituloinen suomalainen maksaa jo nyt jopa 3 prosenttiyksikköä enemmän veroa vertailumaihin nähden. Moni ahkera suomalainen kysyy: Eikö mikään riitä?

Kokoomus kannattaa kohtuullista ja kannustavaa työn ja eläkkeiden verotusta, eikä hyväksy ansiotuloverotusta kiristävää maakuntaveroa eikä maakuntasotea. Työn ja eläkkeiden verotusta on kiristämisen sijaan kevennettävä.

Eduskunnan on viisainta hylätä hallituksen vahingollinen sote-esitys. Massiivisen hallintouudistuksen, uusien vaalien ja verojen sijaan on voimavarat kohdennettava koronaepidemian hallintaan ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.

Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi on massiivinen hallinnon uudistus. Esitys ei sisällä ihmisten hoitoon pääsyä parantavia pykäliä eikä uusia kannustimia parempiin palveluihin. On vakavaa, että uudistusta yritetään runnoa kovalla kiireellä läpi eduskunnassa koronakriisin keskellä.

Eduskunnan asiantuntijakuulemisessa ei ole noussut yhtään järkeenkäypää perustelua, miksi uudistus pitäisi toteuttaa. Suuret kaupungit vastustavat jyrkästi esitystä, myös pääministerin kotikaupunki Tampere. Esitys on erityisen vahingollinen Helsingille. Pääkaupungille luvattu erillisratkaisu on vääristynyt kaupunkimme sote-rahoituksen erityisleikkaukseksi ja vaarantaa kaupunkimme palvelut.

Uudistuksessa Helsinki säilyy erillisenä toimijana ja saamme itse tuottaa sote-palvelut. Tosin kaupunginvaltuuston kokous ei saa enää päättää sote-palveluista vaan ne on päätettävä samalla joukolla mutta virallisesti eri kokouksessa. Lisäksi kaupunkimme joutuu valtion tiukan ohjauksen alle.

Helsinkiläisten palvelujen tarkoitettua rahaa esitetään leikattavaksi kaksin käsin ja rajusti.  Ensinnäkin helsinkiläisten sote-palveluihin tehdään uudistuksen alussa iso leikkaus. Toiseksi Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta, jolla on hoidettava muun muassa kaupunkimme toiminta, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Hallituksen itse asettama lainsäädännön arviointineuvosto on esittänyt poikkeuksellisen vahvan huolen siitä, että hallituksen esitys näivettää suuret kaupungit. On käsittämätöntä, että helsinkiläiset ministerit ajavat esitystä. On päivänselvää, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan kaupunkien elinkeinopolitiikan edellytyksiä, niiden kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen.

Globaalissa maailmassa kaupungit ovat (olleet ketteriä toimijoita) pystyneet ketterästi vastaamaan uusiin asioihin, hyviin ja huonoihin, jotka kohtaavat kaupungit ensin. On täysin väärä suunta vaikeutta kaupunkien toimintaa. Päinvastoin kaupunkipolitiikka pitäisi ottaa vielä osin käyttämättömänä voimavarana keinoksi pääsyssä ulos koronaepidemian alhosta.  

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n varovainen arvio rahoituksen supistumisesta Uudenmaan osalta on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain. Maakuntauudistus tarkoittaisi Uudenmaan asukaskohtaisen rahoituksen putoamista 13,5 prosentilla. Se on valtava leikkaus, mikä johtaisi julkisen terveydenhuollon rajuun karsimiseen. On iso riski, että Uusimaa ajautuu kahden kerroksen terveydenhuoltoon, jossa saadakseen oikea-aikaista ja asiakaslähtöistä palvelua on se hankittava kasvavassa määrin yksityiseltä sektorilta. On kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, ajaakin Helsingin palveluja alas ja vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan. Esitystä ei tule hyväksyä.

Koronan myötä on kaupungissamme entistäkin pidemmät jonot terveyskeskuksiin ja varsinkin suun terveydenhuoltoon. HUS:n erikoissairaanhoidossa jonot ovat moninkertaistuneet. Ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia, mutta hallitus toimii päinvastoin esittäessään helsinkiläisille leikkauksia. Kuinka helsinkiläiset ministerit selittävät tämän jonossa odottaville kotikaupunkimme ihmisille? Vastausta en ole saanut.

Hallituksen on syytä keskittyä maakuntahallinnon, -veron ja -vaalien sijaan toimiin, joilla turvataan verovaroin järjestetyt, yhdenvertaiset palvelut. Maakuntahallinnon paisuttamisen sijaan rahat on laitettava ihmisten palveluihin ja varmistettava, että ihmiset saavat hoitoa. Ensimmäiseksi on uudistettava hoitotakuulaki niin, että terveysasemalle pääsee kiireettömässä hoidossa viimeistään seitsemän päivän sisällä. HUS:n toimintamahdollisuudet on turvattava.

Erityisesti yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahoja ON nostettava. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Kansanterveyden pelastamiseksi ja julkisen sektorin työtaakan kohtuullistamiseksi on lisäksi järkevää korottaa Kela-korvausta. Hoitojonojen purkamisessa on hyödynnettävä kaikki saatavilla olevat voimavarat. Jos Helsinki ei kykene tuottamaan ajoissa ihmisen tarvitsemia palveluja, on tarjottava palveluseteliä, jolla saa palvelun ilman käyttäjälle aiheutuvia kustannuksia. Ihmisiä ei saa jättää jonoon. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon Kela-korvausta. Hallituksen valmistelussa olevat toimet romuttaa Kela-korvaus ovat vastuuttomia ja ne ovat välttämätöntä perua. 

Hoitojonoja oli Helsingissä jo ennen koronaa. Esimerkiksi Helsingissä terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan mediaaniodotusaika on 29 päivää. Myös Töölön terveysaseman tilanne tänä vuonna Helsingissä on jäänyt koronan takia hoitomatta JA noin 100 000 suun terveydenhuollon käyntiä. Yhä useampi ottaa terveysvakuutuksen, kun julkiseen terveydenhoitoon ei pääse. Moni joutuu turvautumaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Tämä on yhdenvertaisen terveyspolitiikan irvikuva. 

Samaan aikaan Helsingissä vasemmistovihreät kuntapoliitikot ovat vastustaneet palveluseteliä piittaamatta jonoihin jätetyistä ihmisistä. Onneksi kokoomuksen ansiosta palveluseteleitä saadaan joiltain osin helpottamaan hoitoon pääsyä. En kannata kotikaupunkimme palveluita monin tavoin heikentävä uudistusta.    

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kolmen nuoren äiti

On hälyttävää, että eduskunnassa ajetaan kiireellä sosiaali- ja terveydenhuollon massiivista hallintouudistusta, joka on saanut asiantuntijoilta murskakritiikin. Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko kaupunkimme toiminnalle.

Helsinkiläisten sote-palveluiden rahoitukseen esitetään rajua leikkausta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Esityksessä ei ole ratkaisuja yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoitukseen.

Asiantuntijoiden mukaan esitys vaarantaa helsinkiläisten peruspalvelut, erikoissairaanhoidon ja HUS:in toiminnan sekä pelastustoimen. Korona on runnellut erityisen kovasti Helsinkiä. Jonot terveyspalveluihin ovat kasvaneet. Leikkausten sijaan pitäisi pääkaupunkiin panostaa. Kaupunkimme kuntaveron tuottoa leikattaisiin rajusti. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaverosta, jolla on hoidettava mm. kaupunkimme toiminta: opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Erityinen huoli on eduskunnassa noussut koulutuksesta. Esitys näivettää elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin rakentamiseen edellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Vakavat viat olivat esillä jo lausuntokierroksella, mutta mitään merkittäviä korjauksia ei ole tehty. On käsittämätöntä, miksi alueemme hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit esitystä edistävät? Jos viime eduskuntakauden sote-esitys oli ongelmallinen, niin nykyinen on Helsingille katastrofi. Kaiken lisäksi ajetaan maakuntaveroa, joka kiristäsi entisestään palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Hallituksen on vastuullista vetää vahingollinen sote-esitys pois eduskunnasta. Hallintouudistuksen, uusien vaalien ja maakuntaveron sijaan on verorahat kohdennettava koronaepidemiasta selviämiseen ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.