Tekijä: sari

Tiedote 20.2.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada myös yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. 

Sarkomaan mukaan asunto-osakeyhtiössä asuvien huutavan epäreilu kohtelu on perusteltua korjata, jotta myös heillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada helpotusta kotitalousvähennyksestä remonttikustannuksiin.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vaikkapa putkiremontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Hallituksen on syytä korjata räikeä epäkohta kevään kehysriihessä”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen myös asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selvä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. 

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään. Ministeriöstä on vastattu kirjallisiin kysymyksiini, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remontti-yrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä ja verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

”Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen kotitalousvähennyksen kautta”, päättää Sarkomaa 

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 19.2.

Julkaisuvapaa heti

REACT-EU-varat on tarkoitettu koronasta toipumiseen, joten koheesiokriteeristöä ei pidä käyttää varojen alueellisen jaon perusteena. Kymmenen vuotta vanhat alueellisen kehityksen kriteerit eivät voi olla pohjana myöskään tulevan ohjelmakauden rahoituksessa, vaativat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat.

Rakennerahastojen ohjelma-asiakirjaan on REACT-EU-lisärahoituksen osalta valmisteltu muutos, joka on menossa valtioneuvoston käsittelyyn helmikuun aikana. REACT-EU-välineellä tuetaan pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet erityisen paljon. 

Ohjelma-asiakirjassa kuvataan REACT-EU-varojen alueellisen varojen jaon mekanismia. Varojen jaossa on käytetty koronan vaikutuksia tarkastelevaa tilastollista koronakriteeristöä (60 %), ja sen lisäksi alueiden välisiä kehityseroja kuvaavana koheesiomittaristona (40 %) ohjelmakauden 2014–2020 alueellista varojen jakoa, joka painottaa Pohjois- ja Itä-Suomea. 

Lähes kymmenen vuotta sitten valmisteltu kauden 2014–2020 varojen jako ei kuvasta alueellisten kehityserojen nykytilaa Suomessa eikä voi näin olla niin sanottu koheesiomittaristo. Maakuntien kokonaistilannetta tulee tarkastella ajantasaisen tiedon pohjalta tasapuolisesti, riippumatta maakunnan maantieteellisestä sijainnista. 

Useissa luotettavissa tutkimuksissa ja selvityksissä on osoitettu maakuntien kehityserojen kaventuneen ja muuttuneen. Viimeisten tutkimusten perusteella myös Etelä-Suomessa on heikosti kehittyneitä alueita ja Itä- ja Pohjois-Suomessa eriomaisesti eteenpäin päässeitä maakuntia. 

Ministeriön käyttämässä koronakriteeristössä on lisäksi päällekkäisyyttä koheesiokriteereiden kanssa, mikä kumuloi edelleen rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomen suuntaan ja vääristää REACT-EU-rahoituksen varsinaista käyttötarkoitusta, koronasta elpymistä. 

REACT-EU on tarkoitettu nimenomaan koronasta toipumiseen. Koheesiokriteeristöä ei tule tämän rahoituksen osalta käyttää lainkaan ja viittaukset kriteeristöön tulee poistaa rakennerahastoja koskevasta asiakirjasta, tiivistää kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat: 

kansanedustaja Sari Sarkomaa, pj.
kansanedustaja Tiina Elo, vpj.
kansanedustaja Eveliina Heinäluoma, vpj.
kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo, vpj.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

• Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
• Neuvottelukuntaan kuuluu 58 edustajaa, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
• Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
• Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
• Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
• Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 16.2.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen iloitsevat siitä, että Kokoomuksen pitkään ajama perhevapaauudistus on viimein etenemässä. Kokoomus kiittää perhevapaauudistuksen perheille tuomia joustoja, erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta ja ansiosidonnaisen pidentymistä, mutta on huolissaan siitä, että uudistus ei täytä odotuksia tasa-arvon edistymisestä työelämässä.

”Kokoomukselle perhevapaauudistus on pitkäaikainen tavoite. Me haluamme edistää tasa-arvoa, lapsen etua ja perheiden parempaa arkea. Kannatamme joustavaa mallia, koska perheet, lapset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Lisäjoustot ovat juuri sitä, mitä perheet ovat halunneet, mutta tasa-arvossa otetaan tällä uudistuksella korkeintaan vauvanaskeleita”, kokoomusedustajat arvioivat.

Kokoomuksen mukaan esityksen isoin kysymys on, lisääkö uudistus isien perhevapaiden käyttöä.

”Meidän silmiimme tasa-arvonäkökulma on aika lailla vesittynyt. Uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, miten isiä kannustetaan käyttämään yhteisiä vapaita, että vastaukset, miten tasataan äitiydestä työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Naisten syrjiminen työmarkkinoilla uhkaa jatkua, eikä hallituksen esitys puutu siihen, että naisten työllisyys on Pohjoismaiden heikoin”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Ongelmana on myös se, ettei kotihoidontukeen haluta poliittisista syistä koskea, vaikka se tutkijoidenkin mukaan on naisille köyhyysansa.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa myös nämä odotukset myös teoin.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Tiedote 13.2.21

Julkaisuvapaa

Hallituksen perhevapaauudistukseen kohdistuu isot odotukset, ja nyt on aika lunastaa ne, vaativat kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen.

Lehtitietojen mukaan hallitus on julkaisemassa oman perhevapaamallinsa alkuviikosta. Kokoomusedustajat muistuttavat, että odotukset täyttääkseen uudistuksen tulisi olla aidosti tasa-arvoa lisäävä ja naisten työllisyyttä vahvistava.

”Jokainen ymmärtää, että tässä tilanteessa uudistus, joka heikentää työllisyyttä, ei tule kysymykseenkään. Meidän odotuksemme on, että Suomi saa aidosti tasa-arvoisen ja perheiden erilaiset tilanteet paremmin huomioon ottavan perhevapaauudistuksen. Nyt on aika näyttää, että Suomi on pohjoismainen, tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta myös perheille”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Kokoomus on ajanut pitkään kunnianhimoista perhevapaauudistusta ja lupaa tukea hallitusta, jos hallitus on valmis tuomaan eduskuntaan uudistuksen, joka vastaa odotuksiin.

”Meidän odotuksemme ovat, että perhevapaauudistus edistää tasa-arvoa ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, kohtelee kaikkia erilaisia perheitä yhdenvertaisesti, vahvistaa naisten työllisyyttä ja edistää lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. Me pidämme tärkeänä, että uudistus helpottaa perheiden arkea ja tuo lisää joustavuutta yhdenvertaisesti niin äideille kuin isille.”

Hallituksen aiemmin esittelevät linjaukset eivät kokoomusedustajien mukaan täytä perhevapaauudistukselle asetettuja odotuksia, sillä se arvioiden mukaan jopa heikentäisi työllisyyttä.

”Valmistelussa on löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut muun muassa siihen, miten isiä kannustetaan käyttämään perhevapaita, miten järjestelmä joustaa erilaisten perheiden tarpeisiin, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa”, kokoomusedustajat sanovat.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa nämä odotukset myös teoin.”

Lisätiedot:

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033