On mahdotonta ymmärtää, miksi pääministeri Marin hyväksyy hallituksensa vanhusten kotihoitoa heikentävät toimet? Tämä on täysin päinvastaista mitä hallitusohjelmassa on sovittu ja luvattu.
Tuoreet uutiset kertovat karua kieltä vanhusten kotihoidon heikentyneestä tilanteesta. Olen huolissani siitä, että yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Vaalikausi on puolessa välissä eikä luvattuja toimia ole tehty. Hallitus ei myöskään mittavasta rahojen käytöstä huolimatta ole varannut budjettikehykseensä määrärahoja kotihoidon merkittäviin parannuksiin.
Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja. Koronaepidemia on lisännyt entisestään uudenlaista avun tarvetta ja yksinäisyyttä.
On vakavaa, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon tilannetta. Hoitajamitoituksessa hallitus käänsi rumasti selän kotihoidon vanhuksille ja syvensi kotihoidon ahdinkoa entisestään. Sitovan mitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan heikentää kotihoidon tilannetta. Tämä vakava varoitus oli hallituksen omassa lakiesityksessä ja lähes kaikkien asiantuntijoiden lausunnoissa. Tästä piittaamatta toimet kotihoidon vaikean tilanteen helpottamiseksi ovat jääneet tekemättä. Kokoomus on edellyttänyt kaikkien ikäihmisten palveluiden parantamista ja kokonaisuudistusta vanhuspalvelulakiin. Uudistuksen valmistelu aloitettiin viime eduskuntakaudella mutta esitystä ei vielä näy eikä kuulu.
Lisäksi hallitus leikkasi kotitalousvähennystä, joka osui kipeästi senioreihin ja vaikeutti mahdollisuuksia hankkia välttämätöntä apua. Suureksi vahingoksi hallitus lakkautti valtakunnallisen Muistiohjelman, jonka tarkoitus on ollut kehittää muistisairaille ja heidän perheilleen apua ja tukea.
Valtaosa senioreista ei ole kotihoidon piirissä, vaan he hankkivat tarvitsevansa avun eri tavoin. Siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä. Ihmisiä ei saa jättää yksin.
Kokoomus esitti kuluvaa vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissaan merkittävää lisäpanostusta vanhusten koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden ihmisten palveluihin. Hallituspuolueet äänestivät esityksemme nurin ennen joulua. Esityksemme, joka olisi merkinnyt tuhatta uutta hoitajaa kotihoitoon.
Esitimme myös senioreille korotettua superkotitalousvähennystä. Asiasta tekemäni lakialoite on ollut eduskunnan käsittelyssä. Senioreiden superkotitalousvähennyksessä verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Lue lisää aiheesta: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=8995
Kaiken lisäksi hallitus rakentaa maakuntauudistusta, jossa rahat kulutetaan hallintoon. Nämä eurot tarvittaisiin kipeästi ihmisten palveluihin ja hoitohenkilön työn pito- ja vetovoiman vahvistamiseen.
Saaristomeren ja koko Itämeren kannalta on elintärkeää, että ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) on hereillä ja ripeät toimet Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi ovat valmisteltu. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava kevään kehysriihessä.
Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Moni on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja. Yhtälailla moni miettii, mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa.
On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen niin, että muutos Itämeressä tapahtuu. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista.
Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita valuteta Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan.
On yhtä yhtä tärkeää, että Saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus. Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen.
Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavimmaksi. Lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään. Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueemme menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa herättelee ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) ripeisiin toimiin Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Sarkomaan mukaan vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminenon korjattava kevään kehysriihessä.
Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta.Sarkomaa on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja.
”Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti”, Sarkomaa sanoo.
”Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa. On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseenniin, että muutos Itämeressä tapahtuu”, Sarkomaa jatkaa.
Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Sarkomaan mukaan lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista.
”Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen”, Sarkomaa sanoo.
”Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan”, Sarkomaa muistuttaa.
Sarkomaa toivoo myös, että saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus.
”Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen”, Sarkomaa päättää.
Helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Sarkomaa on ollut koko kuluvan vaalikauden ryhmänsä puheenjohtajistossa. Espoolainen Kai Mykkänen jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajina jatkavat Sarkomaan lisäksi Jukka Kopra Lappeenrannasta ja Mari-Leena Talvitie Oulusta. Valinnat teki puolueen eduskuntaryhmä yksimielisesti järjestäytymiskokouksessaan.
Eduskunta palasi eilen tiistaina istuntotauolta takaisin töihinsä. Tänään keskiviikkona tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa valtiopäivät.
Sarkomaan mukaan alkavalla istuntokaudella hallituksen on kaivettava esiin vaikuttava kaupunkipolitiikka. Koronaepidemia on runnellut rajuimmin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Eduskunnan on huolehdittava toimista, joilla mahdollistetaan ihmisten ja yritysten sekä koko maan kasvun veturin selviäminen kestävästi yli koronaepidemian niin, että Helsinkiä päästään ripeästi uudelleenrakentamaan.
Sarkomaa pitää hallituksen maakuntamalliin pohjautuvaa sote-esitystä vakavana uhkana Helsingin taloudelle ja ihmisten palveluille. Esitys leikkaisi rajusti niin helsinkiläisten sote-palveluihin tulevaa rahaa kuin Helsingin kuntaveroistaan saamaa euromäärää. Tämä söisi pääkaupungin elinvoimaa ja voimavaroja muista kaupungin palveluista. Sarkomaan mukaan uusinta sote-esitystä eivät voi ainakaan helsinkiläiset millään perusteella kannattaa. Uuden hallinnon ja verorasitusta nostavan maakuntaveron sijaan Sarkomaan mukaan helsinkiläisten veroeurot on laitettava siihen, että palveluita saa ajoissa ja helsinkiläiset saavat vastinetta verorahoilleen.
Sarkomaa johtaa myös eduskunnassa toimivaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukuntaa.
Ihmisoikeusvaltuuskunnan tuoreen raportin mukaan
koronaviruspandemian torjumiseksi oli viime keväällä ryhdyttävä nopeasti moniin
toimenpiteisiin, mutta kiireessä ne eivät kuitenkaan aina perustuneet lakiin ja
menettelylliset oikeudet usein unohtuivat.
”On hienoa, että valtuuskunta sanoo asian nyt selkeästi. On
tärkeää, että opiksi otetaan, jotta jatkossa vältyttäisiin vastaavilta
ihmisoikeuksien rikkomuksilta. Turvallisuuden takaamisessa eli tässä
tapauksessa viruksen torjumisessa on kyettävä ottamaan huomioon, inhimillisyys
ja ihmisoikeudet” sanovat kansanedustajat ja Muistiliiton puheenjohtajisto
Merja Mäkisalo-Ropponen, Sari Sarkomaa ja Pasi Kivisaari.
Raportin mukaan viime keväällä oikeuksien toteutumisessa oli ongelmia,
jotka joutuivat esimerkiksi palvelutaloihin asetetuista yleisistä
vierailukielloista. Palvelutaloihin tai sosiaalihuollon yksiköihin ei
ihmisoikeusvaltuutetun mukaan saa asettaa esimerkiksi yleisiä vierailukieltoja
tai liikkumisrajoituksia. Rajoitusten on aina perustuttava lain nojalla
annettuun yksilölliseen päätökseen. Asiakkaan ja omaisen kanssa pitää sopia
menettelytavoista, joilla vierailuja voidaan toteuttaa aiheuttamatta
tartuntavaaraa. Tämä on tärkeä ottaa kunnissa välittömästi huomioon siten,
ettei kategorisesti enää tehdä päätöksiä, jotka estävät esimerkiksi
muistisairaita tapaamasta läheisiään.
Toinen tärkeä valvottava asia on nyt valmistelussa oleva
vammaispalvelulain uudistus. Siinä on nykyistä selkeämmin sanottava, että
vammaispalvelut kuuluvat myös muistisairaille. Tällä hetkellä monin paikoin
muistisairaille ei näitä palveluja myönnetä. Vammaispalvelulain uudistuksen
perustana on YK:n vammaisyleissopimus.
”Esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamies muistuttaa vuosittaisessa
raportissaan, että vammaisyleissopimus sisältää laaja-alaisen vammaisuuden
määrittelyn, jonka turvin voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa eri tavoin
vammaisten ihmisten oikeudet ja yhdenvertaisuus. Esimerkiksi muistisairaat
henkilöt ja psykiatriset potilaat kuuluvat siten sopimuksen soveltamisalaan.
Nyt kunnissa ja alueilla on otettava vakavasti tämä oikeusasiamiehen viesti”
kansanedustajat muistuttavat.
Lisätietoja:
Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090
Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja (sd)
Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033
Muistiliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja (kok)
Pasi Kivisaari, puh. 050 347 9334
Muistiliiton 2. varapuheenjohtaja kansanedustaja (kesk.)
Pääministeri Marin näytti asettavan kunnallisen kotihoidon ja kotitalousvähennyksen vastakkain viime torstain A-talkissa. Pääministeri ei näe tarvetta kotitalousvähennyksen kehittämiselle. Pääministerin Marinin puheet herättivät vakavan huolen siitä, ettei vanhusten kotihoidon vaikeaa tilannetta eikä ikäihmisten arkea ole hallituksessa ollenkaan ymmärretty. Kotona asuvien ikäihmisten avun tarve on suuri ja siihen vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia keinoja. Vetoan hallituksen ministereihin, että he voittaisivat vastenmielisyytensä kotitalousvähennystä kohtaan ja ottaisivat sen kehittämisen osaksi toimia, joilla palveluja parannetaan senioreiden kotona asumisen ja omannäköisen elämän mahdollistamiseksi.
Seniorit ovat hyvin moninainen joukko. Ikävuosien kertyessä moni tarvitsee apua ja tukea, mutta elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaankin vaihtoehtoja.
Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on nykyistä vahvemmin oltava lähtökohtana ihmisten yksilölliset tarpeet. Sen sijaan, että ideologisesti suljetaan pois keinoja, olisi niitä aktiivisesti kehitettävä lisää. Kotitalousvähennys on monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Myös pienituloisilla vanhuksilla pitää olla mahdollisuus hankkia itse valitsemiaan kotona asumista tukevia palveluita ja siksi kokoomus on esittänyt superkotitalousvähennystä.
Palveluiden tuottamiseen tarvitaan julkisen sektorin rinnalle yritykset, järjestöt sekä muut toimijat. Kotitalousvähennyksen on viisasta olla osana keinovalikoimaa. Hallituksen on syytä kuulla senioreita. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, ovat vaatineet hallituksen kotitalousvähennysleikkauksen perumista ja korotettua vähennystä senioreille.
Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormittuneita. Omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Koronaepidemian aikana moni omaishoitoperhe on jäänyt täysin ilman tukea. Omaishoitoperheiden kanssa on yhdessä rakennettava toimivan hoivan kokonaisuutta, joka ennaltaehkäisee omaishoitajan kuormittumista ja uupumista, sekä varmistaa hyvän hoivan. Superkotitalousvähennys on tärkeä lisä keinovalikoimaan.
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä 874 314. Heistä ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 40 000 ja kotihoidon piirissä noin 52 000 ihmistä. Merkittävä osa senioreista asuu yksin ilman mitään apua ja tukea. Koronaepidemia ja monin osin liian kategoriset yli 70-vuotta täyttäneiden ihmisiä koskevat suositukset ovat entisestään lisänneet uudenlaisten avun ja tuen muotojen merkitystä.
Lakialoitteeni senioreiden superkotitalousvähennyksestä oli eduskunnan käsittelyssä ennen joulua. Eduskuntaryhmämme esitti jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
On vakava tosiasia, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon jo valmiiksi kiperää tilannetta. Lakisääteisen hoitajamitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan ajaa kotihoitoa entistä suurempaan ahdinkoon ja hoitajapulaan. Hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen vaikeutti senioreiden mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä lähes puolet on eläkeläisiä. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä. Toimia on tehtävä viipymättä, ihmisiä ei saa jättää yksin.
Kokoomuksen Sarkomaa:
Hallitus jarruttanut ja pantannut liian pitkään ratkaisuaan mielenterveyden
kriisiin – ”Kertokaa rehellisesti Terapiatakuun kohtalo”
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa
pitää sietämättömänä sitä, että hallitus väistelee ja lykkää ratkaisuja
Terapiatakuusta. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa
kansalaisaloitteelle Terapiatakuusta jo ennen eduskuntavaaleja 2019. Sarkomaan
mielestä näyttää siltä, että vaalilupaukset on painettu villaisella.
Kansalaisaloitteen käsittely pysäytettiin valiokunnassa hallituspuolueiden
toimesta jo lähes vuosi sitten.
”Puheiden ja tekojen ristiriita on ilmeinen. Jos
hallituspuolueilla olisi tahtoa edistää Terapiatakuuta, olisimme tehneet
päätöksen eduskunnassa jo aikaa sitten. Sen sijaan, lyhyen
asiantuntijakuulemisen jälkeen hallituspuolueet keskeyttivät asian käsittelyn
sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime vuoden maaliskuussa. Kokoomuksen
vaatimuksista huolimatta kansalaisaloitteen käsittely ei ole jatkettu.
Mielestäni ihmiset ansaitsevat kuulla totuuden”, Sarkomaa sanoo.
Ministeri Kiuru on sanonut, että mielenterveyspalveluiden
saatavuutta ratkotaan osana hoitotakuun tiukennusta. Hoitotakuuta koskeva laki
piti alun perin antaa eduskunnalle jo joulukuussa 2019, mutta sitä on lykätty
toistuvasti. Viime syksynä hallitus kertoi, että hallitusohjelmaan kirjattu
perusterveydenhuollon hoitotakuu ”toteutetaan osana tuottavuuskokonaisuutta
sekä EU:n elpymisrahaa”.
”Pysyvän hoitotakuun kiristyksen ja terapiatakuun
toteuttaminen määräaikaisella täysin keskeneräisellä ja vasta valmistelussa
olevan elpymisvälineen rahoituksella, kuulostaa kerrassaan uskomattomalta ja
mahdotonta se onkin. Tämä tarkoittanee sitä, että hoitotakuun ja terapiatakuun
toteuttaminen sekä pysyvän rahoituksen ratkaiseminen lykätään käytännössä
seuraavalle hallitukselle”, Sarkomaa kysyy.
”Hallituksen vitkuttelu mielenterveyspalveluiden
parantamiseksi on huolestuttavaa. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin
kansansairautemme ja työkyvyttömyyseläkkeitä aiheuttava syy mutta täysin
aliresurssoitu. Päätöksiä hoitoon pääsyn nopeuttamisesta sekä vaikuttavien,
näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomuotojen käyttöönotosta
perusterveydenhuollossa tarvitaan pikaisesti”, Sarkomaa sanoo.
Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt
samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Asiantuntija-arvion mukaan
keväällä voi olla edessä mielenterveyspommi. Myös YK on kehottanut maailman
valtioita varautumaan mielenterveyskriisiin koronan aikana ja sen jälkeen.
”Vetoan, että hallituspuolueet ottaisivat jalan pois
jarrulta. Terapiatakuu on juuri nyt ajankohtainen. Sillä vastattaisiin ihmisten
hätään koronakriisin keskellä, mahdollistettaisiin yhdenvertainen
mielenterveyspalveluihin pääsy ja tuettaisiin työllisyyden vahvistamista.
Kokoomus esitti Terapiatakuun toteuttamista ja osoitti siihen tarvittavan 35
milj. euron rahoituksen vaihtoehtobudjetissaan syksyllä”, Sarkomaa sanoo.
”Hallituspuolueilta on täysin oikeutettua kysyä: oletteko
tekemässä Terapiatakuusta totta vai jääkö se vain petetyksi vaalilupaukseksi?
Sarkomaa sanoo.
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa, että hallitus voittaisi vastenmielisyytensä kotitalousvähennystä kohtaan ja ottaisi kotitalousvähennyksen kehittämisen osaksi toimia, joilla palveluja parannetaan ikäihmisten kotona asumisen ja omannäköisen elämän mahdollistamiseksi.
”Pääministeri Marin ei viime torstaina A-talkissa nähnyt tarvetta kotitalousvähennyksen kehittämiselle. Marin näytti asettavan kunnallisen kotihoidon ja kotitalousvähennyksen vastakkain. Pääministerin puheet herättivät huolen, ettei vanhusten kotihoidon vakavaa tilannetta ole hallituksessa ymmärretty. Kotona asuvien ikäihmisten avun tarve on suuri ja siihen vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia keinoja”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaa muistuttaa, että seniorit ovat hyvin moninainen joukko.
”Vuosien kertyessä moni tarvitsee apua ja tukea, mutta elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja.
Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on nykyistä vahvemmin oltava lähtökohtana ihmisten yksilölliset tarpeet. Sen sijaan, että ideologisesti suljetaan pois keinoja, olisi niitä aktiivisesti kehitettävä lisää. Kotitalousvähennys on monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Myös pienituloisilla vanhuksilla pitää olla mahdollisuus hankkia itsevalitsemiaan kotona asumista tukevia palveluita ja siksi kokoomus on esittänyt superkotitalousvähennystä”, Sarkomaa sanoo.
”Palveluiden tuottamiseen tarvitaan julkisen sektorin rinnalle yritykset, järjestöt sekä muut toimijat. Kotitalousvähennys on viisasta olla osa keinovalikoimaan. Hallituksen syytä kuulla senioreita itseään. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, ovat vaatineet hallituksen kotitalousvähennysleikkauksen perumista ja senioreille korotettua vähennystä”, Sarkomaa sanoo.
Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormitettuja. Omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea.
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä 874 314. Heistä ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 40 000 ja kotihoidon piirissä noin 52 000 ihmistä. Merkittävä osa senioreista asuu yksin. Koronaepidemia on entisestään lisännyt uudenlaisten avun ja tuen muotojen merkitystä.
Kokoomus on esittänyt jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
”On vakava tosia-asia, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon kiperää tilannetta. Lakisääteisen hoitajamitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan ajaa kotihoitoa entisestään suurempaan ahdinkoon ja hoitajapulaan. Hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen vaikeutti senioreiden mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä lähes puolet on eläkeläisiä. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä”, vaatii Sarkomaa.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustajana aloitti tiistaina 26.1.2021 Mikko Kivenne. Edellinen avustaja Sina Nordman jatkoi uusiin tehtäviin yrittäjänä. Uusi avustaja Kivenne on politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Hän siirtyy avustajan tehtävään työskenneltyään useamman vuoden rakennusalan henkilöstöpalvelun johtotehtävissä. Kivenne on ollut aktiivinen myös Kokoomusopiskelijoiden opiskelijaliitto Tuhatkunnan toiminnassa. Tällä hetkellä hän toimii liiton Helsingin paikallisyhdistyksen Kansallisten ylioppilaiden hallituksen jäsenenä ja poliittisten sisältöjen vastaavana.
”Odotan
innolla uusia työtehtäviäni kansanedustaja Sarkomaan kanssa. Avustajan tehtävä
tarjoaa ainutlaatuisen politiikan korkeakoulun ja näköalapaikan poliittisen
päätöksentekoon. Toivon, että avustajana voin hyödyntää aiemmissa
työtehtävissäni sekä opinnoissani saatua osaamista ja antaa oman panokseni
edustaja Sarkomaan ja kokoomuksen eduskuntaryhmän työskentelylle.”
Lähden innostuneena kuntavaaleihin ehdolle tavoittelemaan helsinkiläisiltä luottamusta kaupunginvaltuutetun tärkeään tehtävään. Rakas kotikaupunkini Helsinki ja me helsinkiläiset olemme poikkeuksellisen isojen kysymysten edessä. Emmekä toki vähiten koronaepidemian vuoksi. Näen, että Helsingissä on edessä monin tavoin uudelleen rakentamista.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Voit pyytää myös ystävääsi mukaan. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Tässä kirjeessä:
Tulevat tapahtumat
Hallituksen veronkiristykset ovat myrkkyä työpaikkojen syntymiselle ja talouden elpymiselle
Missä kansan kannattama digitaalinen rokotuskortti viipyy?
Esteet antaa uusia syövän yhdistelmähoitoja poistettava lainsäädännöstä viipymättä
Saastuneen lumen mereen kaadolle löydettävä ripeästi kestävä vaihtoehto
Kuntoutustakuulla varmistetaan, että ihmiset saavat verorahoille vastinetta
Tehdessäni joulusiivuosta työhuoneessani löysin vanhan kutsukortin vaalijuhlaan vuodelta 2000. Tuolloin kokoomuksen puheenjohtajana toimi Sauli Niinistä ja minä olin puolueen varapuheenjohtaja. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja oli Ben Zyskowicz.
Tulevat tapahtumat
Parlamentaarikkojen aamukahvit la 23.1 klo 10.00 Facebookissa
Kokoomuksen valtakunnallinen kiertue käynnistyy Helsingistä parlamentaarikkojen aamukahveilla. Olen mukana keskustelemassa yhdessä Petri Sarvamaan, Antti Häkkäsen, Anna-Kaisa Ikosen ja Terhi Koulumiehen kanssa. Voit seurata lähetystä Helsingin kokoomuksen Facebook-sivuilla. Mukaan keskusteluun pääset LINKIN kautta. Lähetyksen aikana voit lähettää kysymyksiä ja terveisiä lähetyksen kommenttiketjussa.
Tule mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja kertomaan miten sinun mielestäsi Helsingistä tehdään kaikille hyvä kaupunki asua, tehdä työtä ja yrittää.
Helsingin kokoomuksen jäsenilta ma 25.1 klo 17.00
Osallistun Helsingin Kokoomuksen Teamssissa järjestettävään jäseniltaan. Ilmoittaudu mukaan pe 22.1 mennessä LINKIN kautta.
Illan aikana keskustelemme ennen kaikkea kuntavaaleista Helsingin Kokoomuksen puheenjohtaja Maarit Vierusen ja toiminnanjohtaja Sanna Hämäläisen johdolla.
Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan Yrittäjien seminaari ke 27.1 klo 14-16.30
Olen mukana keskustelemassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista palveluiden saatavuuteen, yrittäjyyteen ja työllisyyteen terveysalan yrittäjäjärjestöjen järjestämässä etäseminaarissa. Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta. Ilmoittautumisia otetaan vastaan tilaisuuden alkuun saakka.
Hallituksen veronkiristykset ovat myrkkyä työpaikkojen syntymiselle ja talouden elpymiselle
Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen digitaalisen kansallisen rokotuskortin käyttöönotosta ja toimista EU:n yhteisen rokotuskortin edistämiseksi vauhdittaakseen hallitusta toimiin asian edistämiseksi.
Esteet antaa uusia syövän yhdistelmähoitoja poistettava lainsäädännöstä viipymättä
Kuntoutustakuulla varmistetaan, että ihmiset saavat verorahoille vastinetta
Oikea-aikainen kuntoutus ja liikuntaan kannustaminen ovat vaikuttavia toimia. Hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus heikentävät huomattavasti elämänlaatua, työ ja toimintakykyä. Liian usein ihminen jää ilman kuntoutusta ja palaaminen työhön tai normaaliin omatoimiseen elämään estyy. Moni joutuu ostamaan kuntoutusta, kun julkinen terveydenhuolto ei kykene kuntoutusta tarjoamaan.
Olen tehnyt toimenpidealoitteen kuntoutustakuusta ja se sisältyi myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Kuntoutustakuulla turvataan kaiken ikäisten kuntoutusta tarvitsevien ihmisten kuntoutukseen pääsy, annetaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuu lisää sote- palveluihin vaikuttavuutta ja on viisasta verorahojen käyttöä. Perustimme eduskuntaan kuntoutusverkoston, jossa yli puolurajojen asiaa edistämme.
