Pari vuosikymmentä jyränneen oppimistulosten alamäen kääntäminen ei tapahdu helposti. Suurin huoli on lasten luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen rapautumisesta. Hallitusneuvotteluissa sovimme pääministeri Orpon hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi vahvistaa perustaitojen oppimista antamalla lisää aikaa ja työrauhaa opettajille ja oppilaille. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta lisätään kumpaakin yhdellä vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 3-6 lisätään äidinkielen opetukseen vuosiviikkotunti.
Erityisesti kaiken oppimisen perustana olevat lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Hallitus on sitoutunut jatkamaan ja vakiinnuttamaan lukutaitoa parantavia toimia. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Meidän aikuisten esimerkki ja malli lukemisessa on ensiarvoisen tärkeää.
Hallitusohjelmaan kirjattu järein toimi on oppimisen tuen remontti. Tavoitteena on turvata oppimisen tuki ajoissa ja purkaa nykylain opettajille tuomaa turhaa byrokratiaa. Kyse on tukea tarvitsevasta lapsesta ja yhtä lailla luokassa olevien muiden lasten oikeudesta saada opetusta. Hallituksen esitys on luvattu antaa eduskunnalle syksyllä. Mittavan talouden tasapainottamisen aikana peruskoulun kuntoon laittamiseksi eduskuntakaudella osoitettava 200 miljoonan euron lisärahoitus on merkittävä arvovalinta.
Hallitusohjelmassa sovittua opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksien vahvistamista puuttua opetusta häiritsevään toimintaan on kiirehdittävä. Esitykset on syytä saada viipymättä voimaan, erityisesti mahdollisuus rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Lisäksi tarvitsemme yhteiskunnassamme laajemman korjausliikkeen sosiaalisen median lapsille tuomien haittojen kitkemiseksi. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin, kuten lukemiseen ja liikuntaan käytettyä aikaa sekä keskittymiskykyä. Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Digitaalisten laitteiden käyttöä ja niiden vuorovaikutusta vähentävää vaikutusta on perusteellisesti arvioitava. Lasten aivot tarvitsevat oppimisessa vastavuoroisuutta ja aikuisen aikaa.
Oppimistulosten lasku on moninainen ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Suomi ei ole yksin, vaan sama ilmiö oppimistulosten laskussa on nähtävissä useimmissa OECD-maissa. Maailma on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Hallitusohjelmatoimien lisäksi tarvitaan moninainen joukko toimia, kouluissa ja yhteiskunnassamme. Siksi olemme käynnistäneet laaja-alaisen tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Työhön on koottu tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeita, erityisesti keinoja heikentyneisiin oppimistuloksiin tarttumiseksi. Pidän olennaisena, että työssä kuullaan arjessaan tänä päivänä opetustyötä tekeviä, rehtorina toimivia ja tietysti oppilaita. Työn tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka varapuheenjohtajana minulla on ilo toimia. Peruskoulun tulevaisuustyön lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet on hallitusohjelman mukaisesti valmisteltava vuoden 2025 loppuun mennessä. Työtä on tehtävä tiiviisti.
Eurovaalien myötä vaihtuvan uuden opetusministerin on syytä ottaa peruskoulun kuntoon laittaminen ykköstehtäväkseen. Lapset eivät voi odottaa. Lohdullista on se, että peruskoululaisten oppimistulokset ovat Suomessa huomattavasta laskusta huolimatta yhä varsin hyviä. Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat toisen asteen opintoihin sekä sieltä jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
