Kokoomuksen
kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää
hallitusta pikaisesti toimiin, jotta Suomessa syöpäpotilaat saisivat
tarvitsemansa hoidon. Sarkomaa nosti asian esiin Helsingin yliopiston
Tiedekulmassa Cancer I&O tutkimus
& innovaatioprojektin järjestämässä päättäjäpaneelissa. Sarkomaan
mukaan hallituksen on viipymättä tuotava eduskuntaan esitykset, joilla taataan
syövän yhdistelmähoitojen saatavuus. Lisäksi Kansallisen Syöpäkeskuksen
toiminta on viimein saatava täysimääräisesti käyntiin.
”Potilaiden
näkökulmasta uudistustarve on kiireellinen. Erilaiset syövän yhdistelmähoidot
yleistyvät syövän hoidossa ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa Suomessa
lakimuutoksella pikimmiten. Vakavasti sairailla syöpäpotilailla, ei ole
mahdollisuutta odottaa tehokkaaksi todetun, muualla Euroopassa saatavilla
olevan hoidon mahdollistavaa lainsäädäntöä vaalikauden loppuun,” Sarkomaa
toteaa.
Suomessa
lääkkeiden rahoitus ja arviointi jakaantuu kahteen kanavaan niiden
annostelutavan perusteella. Kaksikanavajärjestelmän jako sairaala- ja
avoterveydenhuollon lääkkeisiin on keinotekoinen eikä vastaa lääkekehityksen ja
uusien hoitomuotojen myötä muuttuneisiin tarpeisiin. Vallitseva lainsäädäntö
asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan. Se estää esimerkiksi levinnyttä
munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta tehokkaaksi todettua
immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja tablettimuotoisen
lääkkeen yhdistelmähoitoa.
”Potilaiden
hoitoa estävä lainsäädäntö on kiireellisesti korjattava. Suomen Syöpäpotilaat
ry on kannanotossaan nostanut esiin Suomen kaksikanavaisesta lääkkeiden
rahoitusjärjestelmästä johtuvat jäykkyydet, jotka eivät mahdollista useiden
yhdistelmähoitojen arviointia eikä käyttöönottoa syöpien hoidossa.
Kaksikanavarahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät
saa yhdistelmähoitoa, jos vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja
toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. On
kohtuutonta laittaa vakavasti sairaat potilaat odottamaan ministeriön asettaman
monikanavarahoituksen purkamista selvittävän työryhmän tuotoksia, joiden on
määrä valmistua vasta keväällä 20203. Päätöksiä tarvitaan nyt,” Sarkomaa
vaatii.
Sarkomaa
kiirehtii lisäksi hallitukselta toimia Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminnan
vauhdittamiseksi. On vakavaa, että toiminnan käynnistymisen edellytyksenä
olevan koordinoivan yksikön rahoitus ja perustaminen on viivästynyt. Tutkimusta
ja yhdenvertaista hoitoa edistävän Kansallinen syöpäkeskuksen toiminta on
laitettava täysimääräisesti käyntiin,” Sarkomaa päättää.
Sarkomaa
on jättänyt kirjallisen kysymyksen ja jättää toimenpidealoitteen uusien
yhdistelmähoitojen käyttöönotosta syövänhoidossa vauhdittaakseen hallitusta
toimiin yhdenvertaisten syöpähoitojen mahdollistamiseksi.
”Onko taas uuden yliopiston perustamisen paikka?” Kysymyksen esitti tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko keskustaväelle pitämässään puheessaan. Puheenvuoro herätti paljon kysymyksiä, eikä syyttä.
Menestyäksemme on
meidän suomalaisten tavoiteltava kansainvälisesti kilpailukykyistä
korkeakoulutusta ja tieteen tekemistä. Ministeri Saarikko on eksynyt täysin
harhapoluille antaessaan ymmärtää, että hallitus harkitsee korkeakoulujemme
rahoituksen laittamista siltarumpupolitiikan pelinappulaksi. Puheenvuoro
on valtavan huolestuttava tiedeministerin suusta kuultuna.
Toivottavasti
Saarikon puheet eivät ennakoi hallituksen tulevia ratkaisuja.
Onko ponnekas
puheenvuoro korkeakoulutuksen voimavarojen hajasijoittamisesta koko
vasemmistovihreän hallituksen linja? Hallituksen ja tiedeministerin etunenässä
on syytä selkeyttää, mitä lausunnon takana piilee. Joko irtisanoutua tai kertoa
mistä lausunnossa on oikeasti kyse. Hallituksen on syytä selkeyttää
korkeakoulupoliittista linjaansa, jotta maamme korkeakoulut saavat
työrauhan.
On mahdoton nähdä
miten ministeri Saarikon puheenvuoro palvelisi Suomen etua ja maamme
tavoitetta nostaa osaamisen sekä tieteen tasoa. Tiedeministeriltä on lupa
odottaa tieteen ja opetuksen laadun puolesta puhumista ja tekemistä.
Tärkeää tekemistä
tiedeministerillä riittää. Tervetulleisiin korkeakoulujen lisäaloituspakkoihin
on rahoitusta vain vuosille 2020-2021. Korkeakoulut ovat huolissaan, että
puuttuvat eurot pakottavat tinkimiseen laadusta. Jo nyt korkeakoulujen
henkilökunta on kovilla ja koronan aiheuttamat poikkeustoimet opetuksessa ovat
lisänneet kuormitusta entisestään.
Tutkimusmäärärahaa
on nykyisen hallituksen toimesta korotettu kertaluontoisesti, mutta vakinaiset
budjettikehykseen mahtuvat ratkaisut viipyvät. Suomen TKI-menojen
BKT-osuuden nosto 2,7 prosentista 4 prosenttiin vuoteen 2030 on tärkeä
tavoite. Vielä vakinaisia merkittäviä lisäpanostuksia ei ole tehty, vaikka
hallitus on jakanut rahaa poikkeuksellisen runsaasti lukemattomiin muihin
julkisiin menokohteisiin.
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari
Sarkomaa muistuttaa, että kirjailijoille maksettavaa lainauskorvausta pitäisi
saada myös e-aineistosta. Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota
maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Lainauskorvaus on monelle
kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa toimeentuloa.
Useammassa Euroopan maassa lainauskorvaus on ulotettu myös e-kirjoihin.
Tällä hetkellä Suomessa tekijänoikeuslain nojalla lainauskorvausta maksetaan
vain fyysisinä teoskappaleina lainattavista kirjoista. Samaan aikaan e-kirjojen
ja e-äänikirjojen lainamäärät lisääntyvät vuosittain merkittävästi ja Suomessa
selvitetään kansallisen e-kirjaston perustamista.
”Kirjallisuuden tekijöiden toive saada lainauskorvausta myös
e-aineistoista, on perusteltu ja kannatettava,” sanoo Sarkomaa.
”Suomessa käytetään kirjastoja eniten kaikista Pohjoismaista. Valtaosa
meistä suomalaisista on kirjastojen ja kirjojen ystäviä. Turvaamalla
tekijöille kohtuullisen korvauksen näiden sisältöjen lainaamisesta, voidaan
samalla turvata tekijöiden mahdollisuus keskittyä luovaan työhön,” Sarkomaa
toteaa.
Suomessa lainauskorvausjärjestelmä syntyi myöhään muihin Euroopan maihin
verrattuna. Lainauskorvaus nousi Suomessa vihdoin vuonna 2017
pohjoismaiselle tasolle ja korkeakoulukirjastot otettiin mukaan korvauksen
piiriin.
”Eduskunnassa teimme työtä kansanedustajajoukolla yli puoluerajojen
tavoitteen saavuttamiseksi. Nyt on taas aika yhdistää voimat ja ulottaa
lainauskorvaus myös e-kirjoihin,” sanoo Sarkomaa.
Valtion erikoiskirjasto Celia tuottaa lukemisesteisille äänikirjoja
saavutettavassa muodossa. Kirjallisuuden tekijät saavat Celian lainoista
nykyisin korvauksen vain, jos teos jää pysyvästi käyttäjän haltuun. Myös tämä
korvausoikeus tulisi muuttaa teknologianeutraaliksi.
Sarkomaa muistuttaa, että sivistysvaliokunta esitti mietinnössään 7/2018,
että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lain muuttamiseksi
teknologianeutraalimmaksi siten, että tekijöiden oikeudet kohtuullisen
korvauksen saamiseen varmistetaan vastaamaan paremmin teosten käyttöä.
Sivistysvaliokunta esitti, että hallituksen tulee arvioida lain vaikutuksia
edunsaajien ja oikeudenhaltijoiden kannalta ja antaa siitä selvitys
sivistysvaliokunnalle keväällä 2021.
Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen KK 918/2020 lainauskorvauksen
ja kirjallisuuden Celia-korvausten muuttamisesta teknologianeutraaleiksi
vauhdittaakseen hallitusta sivistysvaliokunnan edellyttämiin toimiin.
Eduskunnassa on ensi vuoden valtion talousarvion käsittely kuumimmillaan. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä keskeinen tehtäväni on vaikuttaa siihen, että hallitus käyttäisi viisaasti suomalaisten verorahoja. Helsingin erityisolosuhteet on otettava kaikessa päätöksenteossa vahvasti huomioon. Painopiste kokoomuksessa on kestävässä kasvussa ja ihmisten, yritysten sekä kaupunkien auttaminen koronakriisin yli.
Julkaisimme Toivon polku -vaihtoehtobudjettimme, joka on Suomea uudistava vaihtoehto vasemmistovihreän hallituksen hyvinvointiyhteiskuntaa murentavalle tekemättömyydelle. Vaihtoehdon perustana on työ ja yrittäjyys sekä ihmisille uusia mahdollisuuksia ja ostovoimaa tuovat toimet.
Keventäisimme palkka- ja eläketulojen verotusta kaikissa tuloluokissa yhteensä 800 miljoonalla eurolla ja parantaisimme kotitalousvähennystä yli 400 miljoonalla eurolla.
Vaihtoehdossamme yhdistyvät kasvava talous, pienenevät päästöt, laskeva veroaste sekä monimuotoinen luonto.
Investoisimme osaamiseen ja tutkimukseen sekä siihen, että Ihmiset pääsevät jonoista hoitoon. Toteuttaisimme terapiatakuun ja kuntoutustakuun.
Asetimme 75 prosentin työllisyystavoitteen, joka on saavutettava vuoteen 2025 mennessä. Esitimme keinot, joilla luotaisiin edellytykset 120 000 uuden työpaikan syntymiselle. Näihin keinoihin kuuluvat paikallinen sopiminen ja kannustinloukkujen purkaminen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.
Esityksemme on hallituksen käytettävissä. On välttämätöntä löytää ratkaisuja, joilla voimme pitää talouden pyörät pyörimässä, edistää ihmisten hyvinvointia ja ostovoimaa sekä luoda uutta työtä.
Tässä kirjeessä:
Koulutuspoliittinen keskusteluilta
Kunnallisvaaleissa ratkaistaan Helsingin suunta
Kotitalousvähennystä pitää korottaa, ei leikata
Suomi nousee investoimalla rokesti osaamiseen ja tutkimukseen
Hallitus kääntää sote-esityksellään rumasti Helsingille selän
Tervetuloa keskustelemaan kanssani koulutuspolitiikasta ja kokoomuksen vaihtoehdosta keskiviikkona 9.12 klo 18-18.45 Teamssiin. Keskustelussa on mukana sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko. Voit ilmoittautua mukaan ja esittää kysymyksesi ennakkoon LINKIN kautta.
Kunnallisvaaleissa ratkaistaan Helsingin suunta
Helsingissä tarvitaan kokoomusta. Olen luvannut joulun alla kertoa kunnallisvaaliehdokkuudestani. Helsingin on oltava turvallinen ja monien mahdollisuuksien kaupunki kaikille.
Vaalityö on aina yhdessä tekemistä ja joukkuelaji. Olisin iloinen, jos voisit pohtia vaalityöhöni lähtemistä sinulle sopivalla tavalla. Arvostaisin sitä kovasti. Kuulen mielelläni ajatuksiasi. Viestiä voi sähköpostiini sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittaa 050 511 3033.
Eduskuntaryhmämme ehdottaa, että kotitalousvähennystä nostetaan nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin, 100 euron omavastuurajasta luovutaan ja vähennyksen kattoa korotetaan 5 000 euroon saakka. Näin yhä useampi suomalainen voisi hankkia arkeansa helpottavia palveluja. Lisäksi esitämme senioreille omaa supervähennystä.
Suomi nousee investoimalla rokesti osaamiseen ja tutkimukseen
Kokoomus pääomittaisi korkeakouluja miljardilla eurolla. Sitoudumme TKI-rahoituksen nostamiseen vuosittain 100 miljoonalla eurolla kymmenen vuoden ajan. Sen sijaan tiedeministeri Saarikko on eksymässä harhapoluille. Nyt kannattaisi varmistaa korkeakoulujemme pysyvä lisärahoitus ja laatu eikä siltarumpupolitikoida tieteellä.
Esitämme vaikuttavan vaihtoehdon oppivelvollisuuden pidentämiselle. Pulpettiin pakottaminen ei ole keino ratkaista monimutkaisia syrjäytymis- ja keskeyttämisingelmia. Hallituksen hankerahojen sijaan esitämme pysyviä panostuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetukseen. Hallitus esittää määräaikaisia lisäopettajia ammatilliseen koulutukseen, kokoomuksen vaihtoehdossa on määrärahat vakinaisiin opettajiin ja ohjaajiin.
Hallitus kääntää sote-esityksellään rumasti Helsingille selän
Helsinki joutuu sote-uudistuksessa ryöstön kohteeksi. Helsingille luvattu erityisasema on vääristymässä rahoituksen erityisleikkaukseksi. Tilalle saamme uutta hallintoa, uudet vaalit, maakuntaveron ja ison riskin palveluiden heikkenemiseen.
On päivän selvää, että sote-uudistus heikentäisi kaupunkimme kaikkien palveluiden elinkeinopolitiikan edellytyksiä, kilpailukykyä ja mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset ulottuvat merkittävästi koko kansantalouteen.
Julkaisimme Jonoista hoitoon! Kokoomuksen keskustelualoitteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Siinä vastataan, miten ihmisten näkökulmasta saadaan nykyistä paremmat palvelut. Mallin, joka ei romuta kuntia eikä kurjista kaupunkeja. Turvaisimme vahvat järjestäjät ilman maakuntia. Antaisimme ihmisten vaikuttaa omiin palveluihin. Pitäisimme huolta sote-ammattilaisten osaamisesta ja hyvinvoinnista.
Kirjailija on palkkansa ansainnut
Olemme tiiviin eri puolueista muodostuneen kansanedustajajoukon kanssa tehneet eduskunnassa työtä, jotta kirjailijat saisivat ansaitsemansa korvauksen kirjastoista lainatuista teoksistaan. Eduskunnan aloitteesta lainauskorvaus on nostettu pohjoismaiselle tasolle.
Tällä hetkellä Suomessa tekijänoikeuslain nojalla lainauskorvausta maksetaan vain fyysisinä teoskappaleina lainattavista kirjoista. Samaan aikaan e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainamäärät lisääntyvät vuosittain merkittävästi. Kirjailijoille maksettavaa lainauskorvausta pitäisi saada myös e-aineistosta.
Kannustan hallituspuolueita toimiin. On demokratian irvikuva, että hallituspuolueet estävät kansalaisaloitteen käsittelyn eduskunnassa.
Kansalaisaloite on kokenut saman karun kohtalon kuin monet mielenterveyspalveluja tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä. Se on kylmästi sysätty syrjään odottamaan.
Terapiatakuu toisi yhdenvertaisen ja nopean hoitoonpääsyn mielenterveyden peruspalveluihin. Mielenterveysongelmat ovat suurin kansansairautemme, mutta vain puolet saavat tarvitsemansa hoidon. Paremmalla hoitoon pääsyllä on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä vähentää työpoissaoloja ja opintojen keskeytymisiä.
Olin mukana terapiatakuukansalaisaloitteen lähtölaukaustilaisuudessa Helsingin yliopiston tiedekulmassa kutsuttuna puhujana 20.2.2019.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Tänä vuonna itsenäisyyspäivää vietetään monessa perheessä uudella tavalla, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat kutsuneet kaikki suomalaiset viettämään itsenäisyyspäivää ruutujen välityksellä.
Itsenäisyys merkitsee minulle vapautta tehdä työtä ja toteuttaa unelmiaan. Sotiemme veteraanien kunnioitusta ja rakkautta suomalaista luontoa kohtaan.
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan
teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä
ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on
monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Suomessa lainauskorvausjärjestelmä
syntyi myöhään muihin Euroopan maihin verrattuna. Tekijät ovat kuitenkin hyvin
kiitollisia siitä, että lainauskorvaus nousi Suomessa vihdoin vuonna 2017
pohjoismaiselle tasolle ja korkeakoulukirjastot otettiin mukaan korvauksen
piiriin.
Useammassa Euroopan maassa lainauskorvaus on ulotettu myös e-kirjoihin. Suomi
voisi toimia tässä asiassa etupainotteisesti ja mahdollistaa korvaukset
tekijöille myös e-kirjoista ensimmäisten EU-maiden joukossa. Tällä hetkellä
tekijänoikeuslain nojalla lainauskorvausta maksetaan vain fyysisinä
teoskappaleina lainattavista kirjoista. Osa kirjallisuuden tekijöistä, kuten tavallisesti
kertakorvauksella julkaisuoikeudet kustantajalle luovuttavat kirjallisuuden
kääntäjät, putoavat e-aineiston lainaamisen osalta täysin arvoketjun
ulkopuolelle. Samaan aikaan e-kirjojen
ja e-äänikirjojen lainamäärät lisääntyvät vuosittain merkittävästi ja Suomessa
selvitetään kansallisen e-kirjaston perustamista. Kirjallisuuden tekijät
toivovat lakimuutosta asiaan: lainauskorvausta tulisi saada myös
e-aineistoista.
Valtion erikoiskirjasto Celia tuottaa
lukemisesteisille äänikirjoja saavutettavassa muodossa. Kirjallisuuden tekijät
saavat Celian lainoista nykyisin korvauksen vain, jos teos jää pysyvästi
käyttäjän haltuun. Celian äänikirjoja käytetään kuitenkin enenevässä määrin
suoratoistotekniikalla, eivätkä tekijät saa tuolloin käytöstä korvausta.
Myös tämä korvausoikeus tulisi muuttaa teknologianeutraaliksi.
Sivistysvaliokunta esitti mietinnössään 7/2018, että hallituksen tulee ryhtyä
toimenpiteisiin lain muuttamiseksi teknologianeutraalimmaksi siten, että
tekijöiden oikeudet kohtuullisen korvauksen saamiseen varmistetaan vastaamaan
paremmin teosten käyttöä. Sivistysvaliokunta esitti, että hallituksen tulee
arvioida lain vaikutuksia edunsaajien ja oikeudenhaltijoiden kannalta ja antaa
siitä selvitys sivistysvaliokunnalle keväällä 2021.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan
työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy lainauskorvauksen ja Celian äänikirjoista
suoritettavan korvausten muuttamiseksi teknologianeutraaleiksi?
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti ei käytännössä eroa vasemmistohallituksen budjetista kuin maahanmuuton, kehitysyhteistyön ja ympäristön määrärahaleikkausten osalta. Sarkomaa ihmettelee, että perussuomalaiset olisivat valmiita ottamaan lähes yhtä paljon velkaa kuin hallitus.
”Hallitus ottaa ensi vuonna
velkaa 11,7 miljardia, perussuomalaiset ottaisivat omassa
vaihtoehtobudjetissaan 11,6 miljardia. Perussuomalaisilla ei ole esityksissään
käytännössä yhtään esitystä, joilla parannetaan työllisyyttä. Perussuomalaiset
ovat pesunkestävä vasemmistopuolue, jos katsotaan puolueen talous- ja
työllisyyspolitiikkaa”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mukaan
perussuomalaisten säästöesitykset ovat huteralla pohjalla.
”Perussuomalaiset vähentäisivät
ympäristöministeriön toimintamenoja lähes 40 prosenttia. Tämä tarkoittaisi
käytännössä kansallispuistojen alasajoa, luonnonsuojelualueiden hankinnan
lopettamista, ympäristövaikutusten arvioinnin merkittävää heikentymistä.
Kansallispuistojen ja suomalaisen luonnonsuojelun alasajo ei kuulosta erityisen
isänmaalliselta”, Sarkomaa sanoo.
”Kotouttamisen määrärahoista
puolue leikkaisi 75 prosenttia. Onko todella niin, että perussuomalaiset
haluavat jättää entistä useamman maahanmuuttajan sosiaaliturvan varaan?
Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että maahanmuuttajat oppivat kielen, saavat
ammatin ja pääsevät töihin. Siinä kotouttaminen on avainasemassa”, Sarkomaa
jatkaa.
Sarkomaan mukaan
perussuomalaisten talouspoliittinen uskottavuus on hyvin heikko.
”SDP:n taikaseinä, josta rahaa
saatiin vaihtoehtobudjeteissa jokaiseen hyvään kohteeseen, oli harmaan talouden
torjunta. Näyttää siltä, että perussuomalaiset ovat löytäneet saman taikaseinän
maahanmuutosta, jolla kaikki kiva rahoitetaan. Perussuomalaisten
talouspoliittinen uskottavuus on todella heikkoa”, Sarkomaa sanoo.
Nostin kyselytunnilla esille vahvan huoleni. Helsinki joutuu sote-uudistuksessa ryöstön kohteeksi. Helsingille luvattu erityisasema vääristyy sote-rahoituksen erityisleikkaukseksi. Tilalle saamme uutta hallintoa, uudet vaalit, maakuntaveron ja ison riskin palveluiden heikkenemiseen. Hallituksen sote on vaarassa kurjistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä helsinkiläisten palvelut.
Koronan myötä on kaupungissamme entistäkin pidemmät jonot terveyskeskuksiin ja suun terveydenhuoltoon. HUS:n erikoissairaanhoidossa jonot ovat kuusinkertaistuneet. Ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia, mutta hallitus esittää helsinkiläisille leikkauksia. Kyselytunnilla kysyin miksi? Kysyin kuinka hallitus, kuinka helsinkiläiset ministerit ja kansanedustajat selittävät tämän jonossa odottaville kotikaupunkimme ihmisille?
Keskustelussa ministeri Kiuru antoi ymmärtää, että kaikki saavat lisää rahaa. Istuntosali kohahti. Tosiasiassa Helsingin rahoitusta leikataan mittavasti. Hallituksen maakuntauudistus pakottaa leikkaamaan helsinkiläisten palveluista yli 40 miljoonaa euroa. Esitys vastaa kokoluokaltaan 700 sote-ammattilaisen työmäärää.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Helsingin ei tarvitse liittyä osaksi muita maakuntia tai sote-alueita. Helsinki saa itse tuottaa palvelut. Tosin kaupunginvaltuutetut eivät saa enää päättää sote-palveluista. Tilalle tulee maakuntavaalit, joissa valitaan maakuntavaltuutetut, jotka päättävät sote-palveluista. Perusteluita sille, että tämä parantaisi palveluja ei ole.
Ikävä kyllä erityisasema näyttää tarkoittavan vain erityisasemaa maksaa enemmän. Samaa tarkoittaa tuleva maakuntavero: lisää veronkiristyksiä. Helsinkiläisten palveluihin tarkoitettua rahaa esitetään leikattavaksi kaksin käsin ja rajusti. Ensinnäkin Helsingissä sote-palveluissa asukaskohtainen rahoitus vähenisi jopa 13,5 prosenttia.
Toiseksi leikattaisiin Helsingin kaupungin toimintaan tarkoitettua muuta rahoitusta. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta, jolla on hoidettava mm. kaupunkimme toiminta, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.
Kuultuamme asiantuntijoita johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin teimme aloitteestani kirjallisen kysymyksen soten rahoituksen valuvioista. Valtavan kritiikkivyöryn myötä hallitus teki pienen korjausliikkeen, mutta ongelmat säilyivät.
On päivän selvää, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan Helsingin elinkeinopolitiikan edellytyksiä, kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen.
Helsingiltä ja Uudeltamaalta yhteensä on edelleen lähdössä sote- rahoitusta yli 300 miljoonaa euroa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Leikkauksesta HUS:n osuus olisi ainakin 100 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS:n erikoissairaanhoidosta. On päivän selvää, että esitys on kestämätön. Rahoituksen rapautuminen olisi isku yhdenvertaiselle erikoissairaanhoidolle. Leikkaus näkyisi välittömästi potilaille hoitojonoina.
Yhä useampi ottaa terveysvakuutuksen, kun julkiseen terveydenhoitoon ei pääse. Moni joutuu turvautumaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Tämä on yhdenvertaisen terveyspolitiikan irvikuva.
Maan hallituksen, eduskunnan ja Helsingin on kaikin tavoin tehtävä toimia, etteivät ihmiset jää ilman palveluja. Hallituksen on syytä ottaa opiksi kaatuneista sote-esityksistä ja keskittyä maakuntahallinnon, -veron ja -vaalien sijaan toimiin, joilla turvataan verovaroin järjestetyt yhdenvertaiset palvelut.
Julkaisimme tänään Jonoista hoitoon! Kokoomuksen keskustelualoitteen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Siinä vastataan, miten ihmisten näkökulmasta saadaan nykyistä paremmat palvelut. Mallin, joka ei romuta kuntia eikä kurjista kaupunkeja. Turvaisimme vahvat järjestäjät ilman maakuntia. Antaisimme ihmisten vaikuttaa omiin palveluihin. Pitäisimme huolta sote-ammattilaisten osaamisesta ja hyvinvoinnista.
Kokoomuksen
kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kehottaa
hallitusta heräämään ihmisten hätään ja vaikeuteen saada tarvitsemiaan
terveyspalveluja. Julkisen terveydenhuollon kuormitus on
valtava koronan toisen aallon hyökyessä päälle. Koronan aiheuttamat
hoitoonpääsyn ongelmat ovat vaarassa sairastuttaa ja aiheuttaa
enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin koronaepidemia. Sarkomaa vetoaa
vasemmistovihreään hallitukseen, jotta se voittaisi vastahankaisuutensa
yrittäjyyttä kohtaan eikä antaisi ideologian murentaa
kansanterveyttämme.
”Koronaepidemia
on kerryttänyt hoitovelan, jonka purkaminen ei onnistu ilman yksityisten
terveystoimijoiden työpanosta. Kansanterveyden pelastamiseksi ja julkisen
sektorin työtaakan kohtuullistamiseksi on järkevää korottaa Kela-korvausta.
Hoitojonojen purkamisessa on hyödynnettävä kaikki saatavilla olevat
voimavarat. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon
Kela-korvausta. Hallituksen
valmistelussa olevat toimet romuttaa Kela-korvaus ovat vastuuttomia ja ne on
välttämätöntä perua. Ihmiselle on tärkeämpää se, että palvelun saa, kuin mikä taho palvelun
tuottaa”, Sarkomaa toteaa.
Esimerkiksi
Helsingissä terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan odotusaika on keskimäärin
28 päivää. Tänä vuonna Helsingissä
on jäänyt koronan takia hoitomatta noin 100 000 suun terveydenhuollon
käyntiä.
”Samaan aikaan Helsingissä vasemmistovihreät kuntapoliitikot
ovat vastustaneet palveluseteliä piittaamatta jonoihin jätetyistä ihmisistä.
Onneksi kokoomuksen ansiosta palveluseteleitä saadaan joiltain osin
helpottamaan hoitoon pääsyä. On mahdoton ymmärtää palveluseteleiden ehdotonta
vastustusta, varsinkin, kun moni päättäjistä itse käyttää yksityisen
tuottamaa työterveyshuoltoa ”, Sarkomaa sanoo.
Hoitovelan
purkamiseen on arvioitu kuluvan jopa vuosia. Odottaessa ja hoidon viipyessä
useimmat sairaudet ja vaivat vaikeutuvat. Sarkomaa on huolissaan, että hoitamattomuuden seuraukset
voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia.
”Missä
ovat hallituksen toimet ja suunnitelma, kun koronan takia hoitojonot ovat
ennätysmitoissa, niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin suun
terveydenhuollossa? Ihmettelen hallituksen radiohiljaisuutta
hoitojonotilanteesta. Mitkä ovat hallituksen keinot puuttua jonoihin?
Edellytän, että hallitus ryhtyy viipymättä toimiin yhdessä terveystoimijoiden
kanssa hoitojonojen purkamiseksi. Tarvitsemme kaikki sote-toimijat, julkisen
sektorin lisäksi yritykset ja kolmannen sektorin mukaan talkoisiin”, Sarkomaa
sanoo.
Sarkomaa
kantaa vahvaa huolta sote-alan henkilöstön jaksamisesta koronakriisin
jatkuessa.
”Julkisen
sektorin työntekijät ovat monin tavoin ylikuormittuneita koronan ja kertyneen
hoitovelan takia. Henkilöstö on ollut mukana korona jäljityksessä ja
hoidossa lomia pitämättä. Nyt toinen aalto hyökyy päälle. Ottamalla mukaan
urakointiin yksityinen sektori voidaan helpottaa julkisen sektorin henkilöstön
työtaakkaa”, Sarkomaa sanoo.
Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä ihmisille käteen euroja niin, että siitä riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Kotitalousvähennys lisää ihmisten ostovoimaa. Sen avulla useammalla suomalaisella on varaa ostaa arkea helpottavia palveluja.
Kotitalousvähennys tuo perheiden
arkeen sujuvuutta, lisää työtä, yrittäjyyttä ja verotuloja sekä kitkee
harmaata taloutta. Hallituksen tekemä leikkaus kotitalousvähennykseen oli iso
virhe, joka kutisti ostovoimaa entisestään. Leikkaus kiristää kotitalouksien
verotusta lähes 100 miljoonalla eurolla.
On vakavaa, että maan hallitus, ei
näytä täysin ymmärtävän, että Suomeen on luotava uutta työtä ja yrittäjyyttä.
Koronaepidemian kutistaessa taloutta ja kuormittaessa ihmisten arkea on
kotitalousvähennyksen korottaminen ja uudistaminen viisas täsmätoimi.
Eduskuntaryhmämme ehdottaa, että
kotitalousvähennystä nostetaan nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin, 100
euron omavastuurajasta luovutaan ja vähennyksen kattoa korotetaan 5 000
euroon saakka. Näin yhä useampi suomalainen voisi hankkia arkeansa helpottavia
palveluja.
Kotitalousvähennyksen käyttäjistä 40
prosenttia on senioreita. Hallituksen tekemä leikkaus kolahti erityisen
kipeästi eläkeläisten kukkaroon ja arkeen. Eläkeläisten mahdollisuutta saada
apua kotiin on lisättävä, ei vähennettävä.
Ikäihmisten asumista omassa
kodissaan on tuettava niin pitkään kuin se on ihmisen oma toive ja turvallista.
Esitämme senioreiden superkotitalousvähennystä, yli 75-vuotiaille 70 prosentin
kotitalousvähennystä arjen tueksi.
Palvelujen ostoon esitämme enintään
1 200 euron vuosittaista tukea eläkeläisille, joiden verot eivät riitä
vähennyksen tekemiseen. Pienituloisille eläkeläisille supervähennys olisi
suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä, joka loisi nykyistä paremman mahdollisuuden
tulotasosta riippumatta hankkia palveluita tukemaan itsenäistä asumista ja
omannäköistä elämää.
Supervähennys olisi lisäturva myös
omaishoitajalle, joista moni on jäänyt koronan myötä yksin ilman apua.
Ikäsyrjinnän kitkemisessä on kyse myös siitä, että palveluiden kehittämisessä
ymmärretään, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleva
joukko ihmisiä.
Superkotitalousvähennys perustuu
Sitran vuonna 2015 julkaisemaan Kotitalousvähennys arjen tukena – raporttiin.
Malli on Sitran laskelmien mukaan kustannusneutraali valtiontaloudelle sen
tuomien lisäverotulojen takia. Lisäksi kotiin ostetut, itsevalitut palvelut
vähentävät ja siirtävät useimmiten muiden raskaimpien palveluiden käyttöä.
Esittelin viime viikolla
eduskunnassa kotitalousvähennystä uudistavan lakialoitteeni. Esitys on
hallituksen käytettävissä. Nostin kotitalousvähennyksen esille taas kerran myös
kyselytunnilla.
Työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen
nostaminen olisivat erinomaisia keinoja lisätä erityisesti koulutettujen
naisten työn tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja palvelualoille.
Tilastokeskuksen
ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät Suomessa päivittäin tunnin enemmän
kotitöitä kuin miehet. EVA:n tuoreen arvion mukaan kotitöiden epätasainen
jakautuminen ja Suomen korkea verotus heikentävät naisten urakehitystä ja
tulotasoa. Arjen helpottaminen hankkimalla kotiin palveluja on Suomessa kireän
verotuksen takia kallista ja vain harvojen ulottuvilla.
Ruotsissa demarivetoinen hallitus
toteutti juuri kolmen miljardin euron verokevennykset. Lisäksi
kotitalousvähennys nostetaan noin 7 000 euroon.
Vähennyksen kasvattamisen odotetaan
elvyttävän Ruotsin taloutta tekemällä entistä useammasta kotitaloudesta
työllistäjiä. Samaan aikaan toteutetut veronkevennykset parantavat
kotitalouksien ostovoimaa ja tuovat lisää aktiivisuutta koronan runtelemaan
talouteen.
Mikä vaikutus sillä voisikaan olla
ruuhkavuosiin ja ihmisten arkeen, jos mahdollisuus hankkia kotiin palveluja olisi
yhä useamman ulottuvilla! Palvelujen ostaminen tavaran sijaan on myös
ilmastokestävä suunta ja viisas koronaelvytystoimi.
Voit seurata eduskunnan tapahtumia
ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron
ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä
minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi.
Tai soittamalla 050 511 3033.
Ajatukset ja terveiset ovat aina
tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää kotitalousvähennyksen nostamista 40 prosentista 60 prosenttiin, 100 euron omavastuurajasta luopumista sekä vähennyksen katon korottamista aina 5000 euroon saakka. Puolue haluaa tukea lakialoitteillaan kotimaista yrittäjyyttä ja palvelutalouden kehittymistä. Yhä useampi suomalainen voisi näin ollen olla työn antaja.
"Hallitus teki valtavan virheen leikatessaan kotitalousvähennyksestä. Päätös on leikannut palveluyrittäjiltä työtä ja kannustaa harmaaseen talouteen. Koronakriisin vuoksi pienyrittäjien ahdinko on kasvanut entisestään", toteaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Nyt on luotava uutta työtä. Ihmiset tarvitsevat lisää ostovoimaa palveluiden hankkimiseen, jotta taantuma selätetään. Kotitalousvähennyksen laajentaminen on tähän yksi tehokas täsmäkeino", perää Mykkänen.
Toisessa kokoomuksen lakialoitteessa esitetään yli 75 vuotiaille ikäihmisille 70 prosentin ns. superkotitalousvähennystä arjen tueksi. Uusi verovähennyksen ja tuen yhdistelmä loisi senioreille nykyistä paremman mahdollisuuden tulotasosta riippumatta hankkia palveluita tukemaan itsenäistä asumista ja omannäköistä elämää. Johtoajatuksena on tukea ikäihmisten arkea ja mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluja esimerkiksi laitoshoidon sijaan. Esitys toisi kohentuneen elämänlaadun ohella satojen miljoonien säästöt julkiselle taloudelle.
"Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Vähennys on tuiki tärkeä tuki, monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Kotitalousvähennystä tulee laajentaa reilusti, jotta yhä useammalla suomalaisella, lapsiperheistä ikäihmisiin, on varaa ostaa yrittäjiemme palveluita. Näin voimme yhdistää inhimillisemmän arjen ja työtä sekä yrittäjyyttä tuovan koronaelvytyksen", esittää eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.
Lakialoitteiden lähetekeskustelu käydään torstaina eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Lakialoite kotitalousvähennyksen laajentamisesta on luettavissa täältä ja ns. superkotitalousvähennyksestä täältä.
