Julkaistu Iltalehden päivän poiminta palstalla 17.11.2020
Olemme yhtä mieltä
Terapiatakuu kansalaisaloitteen tekijöiden kanssa siitä, että kansalaisaloite
ansaitsee sen arvolle sopivan käsittelyn. Vuosi on kulunut aloitteen
saapumisesta eduskuntaan, mutta aloite odottaa edelleen
käsittelyä. Kansalaisaloite on kokenut saman karun kohtalon kuin monet
mielenterveyspalveluja tarvitsevat ihmiset ja heidän läheisensä. Se on sysätty
syrjään odottamaan.
Vetoamme hallituspuolueiden
edustajiin. Ottakaa jalka pois jarrulta ja antakaa eduskunnan käsitellä
kansalaisaloite. On välttämätöntä, että eduskunta käsittelee
Terapiatakuu-kansalaisaloitteen ennen joulua. On suuri vaara, että aloite
hautautuu eduskuntaan saapuvan jättimäisen ja mittavia ongelmia sisältävän
sote-esityksen alle.
Huoli riittävistä
mielenterveyspalveluista on suuri. Siitä kertoo nopeasti yli 50 000
allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite. Aloitteen lähetekeskustelussa
(21.11.2019) kaikki eduskuntapuolueet antoivat tukensa aloitteelle. Ministeri
Kiuru keskustelussa totesi: ”Kannatan aloitetta. Hallitus kannattaa sitä.
Tulemme mahdollisimman nopeasti tuomaan julki sen, mitä aioimme tehdä.” On
kaikki syyt odottaa, että aloite käsitellään ja hallitus tuo esityksen
Terapiatakuun toteuttamiseksi.
On
yhdenvertaisuuden irvikuva, että mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä
vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun jalka murtuu ei ihmistä
laiteta jonoon odottamaan. Kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni
odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua. Moni joutuu
hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole
mahdollisuuksia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta.
Terapiatakuu
rakentaisi Suomesta puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.
Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät eikä
heidän läheisensä jää yksin ilman apua. Nyt se on monelle arkipäivää.
Kokoomuksen
eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti
toteuttaisi Terapiatakuualoitteen. Paremmalla hoitoon pääsyllä on mahdollista
vähentää tuhansien ihmisten syrjäytymistä, siirtymistä
työkyvyttömyyseläkkeelle sekä vähentää työpoissaoloja ja opintojen
keskeytymisiä.
Mielenterveysongelmat
ovat suuri, mutta alihoidettu kansansairautemme. Koronan myötä
mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden
tarve on lisääntynyt. Yhdenvertainen ja oikea-aikainen mielenterveyshoitoon
pääsy on turvattava. Hoidon varhainen aloittaminen nopeuttaa toipumista ja
helpottaa ihmisten vaikeaa tilannetta sekä vähentää yhteiskunnalle koituvia
kustannuksia. Kriisin jäljet voivat näkyä yhteiskunnassa vielä pitkään, jos
ongelmiin ei puututa ajoissa.
Kokoomus ehdottaa,
että terapiatakuusta tehdään totta vielä ennen joulua kaikkien
eduskuntapuolueiden yhteistyöllä.
Sari Sarkomaa,
kansanedustaja kok, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Mia laiho,
kansanedustaja kok, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän
varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää vakava virheenä, ettei maan hallitus
edistä julkisen terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden
avoimuutta. Sote-uudistus on torso ilman valtakunnallisesti vertailtavaa laatutietoa.
Merkittäviä parannuksia terveyspalvelujen laatuun saadaan
aikaan vain ottamalla käyttöön terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit.
Laatutiedolla sote-palveluja voidaan kehittää vaikuttavaksi, yhdenvertaiseksi
ja turvalliseksi. Tietoa tarvitsevat sote-ammattilaiset, virkamiehet ja
päättäjät. Palveluita ei voi kehittää vaikuttavasti eikä tiedolla johtaa, jos
tietoa ei ole.
Monelle suomalaiselle on järkyttävä tieto, ettei maamme
julkisessa terveydenhuollossa laatua seurata systemaattisesti. Sarkomaa
muistuttaa, että terveydenhuollon laaturekisterijärjestelmät ovat laajasti
käytössä muualla Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa etenkin ja niiden
myötä ihminen on järjestelmän sijaan palveluiden keskiössä. Miksi hallitus
jarruttaa uudistusta, jolla kurotaan umpeen eroa muihin länsimaihin?
THL on pilotoinut menestyksellisesti kansallisia
laaturekistereitä viime eduskuntakaudella eduskunnan Sarkomaan aloitteesta
myöntämän määrärahan turvin. Nyt THL on tehnyt esityksen laaturekistereiden
vakinaistamisesta, johon tarvittaisiin aluksi niin kaksi miljoonaa euroa.
”Oli suuri pettymys, ettei tätä rahaa hallitukselta ensi
vuoden valtion mittavaan budjettiesitykseen herunut. Virkamiesesityksessä raha
vielä oli. Pidän välttämättömänä, että eduskunta palauttaisi hallituksen
leikkaaman rahan", Sarkomaa painottaa.
Valtakunnallisena Diabetespäivänä Sarkomaa nostaa esille
laaturekistereiden merkityksen diabeetikoille. Laaturekisteri auttaa
parantamaan diabeetikoiden valtakunnallista yhdenvertaisuutta, diabeteksen
hoitotuloksia ja ohjaa resursseja parhaaseen terveyshyötyyn auttaen näin
diabeteksen kustannusten hallinnassa. Diabetesrekisterin kehitykselle on luotu
hyvä pohja THL:n laaturekisterihankkeessa ja alueiden vertaiskehittämisessä.
”Tiedon avulla on voitu kohdentaa toimet niin, että hoitotulokset ja
hoitotasapaino ovat parantuneet eri alueilla,” Sarkomaa iloitsee.
”Valtava määrä sote- asiantuntijoita, potilasjärjestöjä ja
terveydenhuollon toimijoita on mukana laaturekisterityössä. Tehty mittavaa
työtä ei saa hukata. Suomessa on merkittäviä eroja palvelujen ja
hoitoteknologian saannissa. Laaturekisterit ovat keino nostaa puutteet sekä
parhaat käytännöt päivänvaloon ja vauhdittaa yhdenvertaisten palveluiden
rakentamista. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida johtaa eikä uudistaa
pussi päässä ilman tietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta,” Sarkomaa
linjaa.
Sarkomaa on jättänyt talousarvioaloitteen terveydenhuollon
kansallisten laaturekistereiden pysyvän toiminnan käynnistämiseksi.
Kokoomuksen
kansanedustajat, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali-
ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho yhtyvät Terapiatakuu
kansalaisaloitteen tekijöiden vaateeseen käsitellä aloite. Järjestöt toivovat,
että aloite saa sen arvolle sopivan käsittelyn riippumatta siitä, käsitelläänkö
kansalaisaloitetta samanaikaisesti hoitotakuun uudistuksen kanssa.
Vuosi
on kulunut aloitteen saapumisesta. Kokoomus edellyttää, että eduskunta
käsittelee terapiatakuu kansalaisaloitteen ennen joulua. On suuri vaara, että
terapiatakuu hautautuu eduskuntaan saapuvan jättimäisen ja mittavia ongelmia
sisältävän sote-esityksen alle.
”Huoli
riittävistä mielenterveyspalveluista on suuri. Siitä kertoo nopeasti yli
50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite, joka luovutettiin
eduskunnalle 22.10.2019. Aloitteen lähetekeskustelussa 21.11.2019 kaikki
eduskuntapuolueet antoivat tukensa aloitteelle. Myös perhe- ja
peruspalveluministeri Kiuru keskustelussa totesi: ”Kannatan aloitetta.
Hallitus kannattaa sitä. Tulemme mahdollisimman nopeasti tuomaan julki sen,
mitä aioimme tehdä.” On kaikki syyt odottaa, että aloite käsitellään ja
hallitus tuo esityksen terapiatakuun toteuttamiseksi,” kokoomusedustajat
sanovat.
”Vetoan
hallituspuolueiden edustajiin. Ottakaa jalka pois jarrulta ja antakaa
eduskunnan käsitellä kansalaisaloite. Terapiatakuuta koskeva kansalaisaloite on
kokenut saman karun kohtalon kuin monet mielenterveyspalveluja tarvitsevat
ihmiset ja heidän läheisensä. Kansalaisaloite on sysätty tylysti syrjään. On
yhdenvertaisuuden irvikuva, että mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä
tutkimusten mukaan vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun jalka
murtuu ei ihmistä laiteta jonoon odottamaan. Kun ihmisen mieli särkyy,
joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua. Moni
joutuu hakemaan palveluja yksityiseltä sektorilta, mutta kaikilla ei tähän ole
mahdollisuuksia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta,” Sarkomaa
vaatii.
Terapiatakuu
rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon
perustason. Terapiatakuu varmistaa sen, etteivät mielenterveysongelmista
kärsivät sekä heidän läheisensä jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on
monelle arkipäivää.
”Mielenterveyspalveluihin
pääsy on ollut vaikeaa jo ennen koronaa ja nyt koronan myötä jonot ovat
räjähtäneet käsiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla ei ole tässä tilanteessa
enää perusteita siirtää tärkeää Terapiatakuu -kansalaisaloitteen käsittelyä myöhemmäksi.
Tarvitsemme Suomeen tehokkaan ja toimivan perustason mielenterveyshoidon, jolla
apu olisi saatavilla helpommin, nopeammin ja yhdenvertaisemmin. Erityisesti
lasten ja nuorten osalta tilanne on erittäin hälyttävä, sillä lapsen paikka ei
ole jonossa, vaan kiinni elämässä. Jokainen sairauden synkistämä päivä estää
lapsen kehitystä, vaikeuttaa koulunkäyntiä ja lisää syrjäytymisriskiä”,
huomauttaa Laiho.
Kokoomuksen
eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti
toteuttaisi terapiatakuualoitteen ja ottaisi sen osaksi pitkään valmistelussa
olevat työllisyystoimia. Paremmalla hoitoon pääsyllä on mahdollista vähentää
tuhansien ihmisten syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle
sekä vähentää työpoissaoloja ja opintojen keskeytymisiä. Koronakriisin myötä
saavutettavien mielenterveyspalveluiden tarve on entisestään korostunut.
Ehdotamme, että terapiatakuusta tehdään totta vielä ennen joulua kaikkien
eduskuntapuolueiden yhteistyöllä, päättävät kokoomusedustajat.
Työikäisiä eli alle 65-vuotiaita muistisairaita ihmisiä on Suomessa noin 7 000. Työikäisten muistisairaudet on tunnistettava nykyistä paremmin ja aiemmin. Erityisen tärkeä rooli on työterveyshuollolla. Työikäisenä sairastunut läheisineen tarvitsee erilaista tukea ja erilaisia palveluita kuin ikääntyneenä sairastunut.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita uudistetaan parhaillaan vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Muistisairaudet ovat tavallisia ikääntyvillä, mutta palveluita kehitettäessä ei pidä unohtaa työikäisenä sairastuneita. Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että työikäisten muistisairaudet ja heidän palvelutarpeensa pitää tunnistaa palvelujärjestelmässä nykyistä paremmin. Kansallisen muistiohjelman päättyessä tulee miettiä, miten työikäisten muistisairaudet huomioidaan valtakunnallisessa kehittämisessä.
Työterveyshuollolla mutta myös perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli työikäisen muistisairauden tunnistamisessa ja osaamista niistä tulee lisätä. Usein muistisairauden oireet sekoitetaan virheellisesti esimerkiksi työuupumukseen tai masennukseen ja oikean diagnoosin löytyminen voi kestää vuosia. Kun sairaus tunnistetaan ajoissa, sairastunut voi mahdollisesti jatkaa työntekoa osa-aikaisesti tai työtä muokaten. Tämä edellyttää myös esihenkilöiden ja työnantajien tiedon lisäämistä sekä asenteiden muuttumista.
Työikäisilläkin yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka osuus on 40 prosenttia. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaa muistisairautta sairastaa viidesosa eli 20 prosenttia. Muita työikäisten muistisairauden aiheuttajia ovat aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja harvinaiset sairaudet. Runsaan ja pitkäaikaisen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen työikäisen muistisairauden takana.
– Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomessa tehdään monipuolista ja uraauurtavaa tutkimustyötä työikäisten muistisairauksien tunnistamisen ja diagnostiikan kehittämiseksi, liittovaltuuston uusi puheenjohtaja, professori Anne Remes sanoo.
– Lisäksi meillä tehdään uraauurtavaa ja kansainvälisesti arvostettua tutkimusta etenkin otsa-ohimolohkorappeumiin liittyen. Suomessa tehtävä tutkimus on tärkeää, koska sen avulla saamme ensikäden tietoa ja osaamista työikäisten muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon, Remes jatkaa.
Työikäisenä muistisairauteen sairastunut läheisineen tarvitsee elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Haasteita tuovat palkkatyöstä luopuminen, sosiaalisen piirin kaventuminen ja sairauden vaikutukset parisuhteeseen. Esimerkiksi sopeutumisvalmennus tai päivätoiminta on usein ikääntyneille suunnattua, mikä ei motivoi työikäisenä sairastunutta osallistumaan.
Erityistä huomiota täytyy kiinnittää sairastuneen alaikäisiin lapsiin.
– On tärkeää, että lapsille ja nuorille on omia ryhmiä, joissa he saavat tietoa vanhemman sairaudesta sekä voivat jakaa kokemuksiaan ja purkaa tunteitaan vertaisten kanssa. Esimerkiksi Muistiliiton ylläpitämässä suljetussa Facebook-ryhmässä on lähes parisataa nuorta, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu toteaa.
THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli noin 15 % vastaajista, arviolta 23 000. Heillä koulu-uupumus, masennusoireilu, ahdistuneisuus ja yksinäisyys olivat yleisempiä kuin muilla nuorilla.
– Nuorten hoivaajien joukkoon kuuluu myös muistisairasta vanhempaansa hoivaavia nuoria. Heille pitää tarjota apua ja tukea, jotta he eivät jää yksin vaativassa elämäntilanteessa, Suomu painottaa.
Muistiliiton liittovaltuusto painottaa myös, että kansalaisjärjestöjen rahoitus on varmistettava sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Muistisairautta sairastavat ja muut apua tarvitsevat ihmisryhmät tarvitsevat pitkäjänteistä apua ja tukea, jota rahoituksen epävarmuus ei saa vaarantaa.
Liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa lauantaina 7.11.2020 pääosin etäyhteyksillä.
Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi kaudelle 2021-2022 valittiin lääketieteen tohtori, dosentti, neurologian professori, dekaani Anne Remes ja varapuheenjohtajaksi europarlamentaarikko, Alzheimer Europen hallituksen jäsen Sirpa Pietikäinen. Liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi kaudelle 2021-2023 valittiin kansanedustaja Sari Sarkomaa. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2021-2023 valittiin TtT, dosentti, yliopettaja Jenni Kulmala (henkilökohtainen varajäsen geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula) ja sosionomi (YAMK) Tarja Parviainen (eläkeläinen Reijo Ronkainen).
Julkisuudessa on kerrottu
hallituksen korjanneen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rahoitusmallin
epäkohtia. Toisaalta esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja
kuntien omien laskelmien mukaan rahoitusmallin myötä Uudenmaan rahoitus
ensin vähenee ja kasvaa sen jälkeen vähemmän kuin väestönkasvu, ikääntyminen ja
monikulttuurisuuden kasvu edellyttäisivät.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kertoimia
esitetään tulevan soten rahanjaon perustaksi. Ne perustuvat erittäin moninaisista
rekisteritiedoista tehtyihin malleihin. Tarvetta kuvaavien tekijöiden
selitysaste maakuntatasolla on vain 87 prosenttia. HUS:n laskelmien mukaan
erikoissairaanhoidon tarvetta selittävistä kuluista mallissa puuttui 1,1
miljardia euroa.
Hallituksen muutetussakin esityksessä Uudenmaan
rahoitusta ja palveluita leikataan voimakkaasti. Väestönkasvun rahoitus
huomioidaan kahden vuoden viiveellä ja palvelutarpeen kasvu vain
80-prosenttisesti.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS)
erikoistuu 40 prosenttia Suomen lääkäreistä. Yliopistollisen koulutuksen ja
tutkimuksen kuluista puuttuu HUS:n aiempien julkisuuteen tuomien
laskelmien lisäksi 100 miljoonaa euroa.
THL:n rekisterit ja laskelmat avoimena datana,
samoin kuin valtiovarainministeriön laskelmat auki purettuina, on syytä
julkaista, jotta ne voidaan avoimesti arvioida. Uudenmaan väestön palveluja
heikennetään julkisuuteen tulleilla periaatteilla vuoteen 2029 mennessä
merkittävästi. Tämä koskee niin HUS:a, kuin koko Uudenmaan
perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitointa sekä niiden henkilöstöä.
HUS on suuri yliopistosairaala, joka vastaa joka
kolmannen suomalaisen erikoissairaanhoidosta. Lisäksi HUS:lla on merkittävät
valtakunnalliset erityisvastuut vaikeimmin sairaista potilaista. Suunniteltu
rahoitusleikkaus kohdistuu viime kädessä näihin potilaisiin saaden aikaan
yhteiskunnallista eriarvoistumista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus
ryhtyy THL:n rekistereiden ja laskelmien avoimena datana, samoin kuin
valtiovarainministeriön laskelmien auki purettuina julkaisemiseksi, jotta ne
voidaan avoimesti arvioida?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy sote-uudistukseen liittyvän rahoitusmallin
korjaamiseksi HUS:n, Helsingin ja muiden Uudenmaan kuntien osalta?
Miten hallituksen sote-esitys parantaa vuoteen 2029 mennessä HUS:n alueen
väestön, Helsingin kaupungin asukkaiden kuin koko Uudenmaan
perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja ja henkilöstön
työolosuhteista sekä sote- alan houkuttelevuutta Uudellamaalla?
Miten hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa
varmistetaan erikoissairaanhoidon ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluiden toimintaedellytykset Helsingissä ja Uudellamaalla?
”Tämä on suuri päivä
ihmisoikeuksille ja tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeudelle. Eduskunnan
hyväksymä kanta tarkoittaa sitä, että hallituksen on nyt pakko toimia asiassa.
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on järkyttävä väkivallan muoto, joka
on kitkettävä Suomesta. Kokoomus iloitsee siitä, että vaatimuksemme
lainsäädännön selkeyttämisestä etenee. Yhdenkään tytön ei tule joutua elämään
Suomessa silpomisuhan alla”, Pihla Keto-Huovinen sanoo.
Silpomisasia tuli eduskunnan
käsittelyyn kansalaisaloitteen KAA
1/2019 pohjalta. Kokoomusedustajat ovat tyytyväisiä aloitteen herättämästä
laajasta kansalaiskeskustelusta ja edellyttävät, että Marinin hallitus ryhtyy
valmistelemaan tarvittavat silpomisen vastaiset lainmuutokset ja muut
tarvittavat toimenpiteet viipymättä.
”Kokoomus haluaa kiittää
kansalaisaloitteen tekijöitä erittäin tärkeän asian edistämisestä ja
nostamisesta eduskunnan käsittelyyn. Yksikin silvottu tyttö on liikaa. Meidän
on suojeltava heitä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Hallituksen on nyt
kuultava eduskunnan selkeä viesti ja kiirehdittävä, jotta tarvittavat
lainmuutokset saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Esityksen nopea
valmistelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että lainsäädäntömuutokset
ehditään käsitellä ja saadaan voimaan varmasti vielä tämän vaalikauden aikana”,
Sari Sarkomaa sanoo.
Kokoomusedustajat muistuttavat,
ettei tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisoinnin selkeyttäminen yksin
riitä, vaan silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan lisäksi useita eri
viranomaisten toimivaltaan kuuluvia ennaltaehkäiseviä toimia.
”Tyttöjen silpomisen
kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia. On
varmistettava, että ammattilaiset tarvittaessa ottavat silpomisasian puheeksi
ja ilmoittavat tarvittaessa asiasta eteenpäin. Lisäksi on muun muassa
vahvistettava viranomaisten koulutusta ja yhteistyötä, varmistettava
lastensuojelulaissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden toteutuminen sekä
turvattava silpomisen vastaisen työn resurssit”, Sofia Vikman sanoo.
Lisätiedot:
Pihla Keto-Huovinen, p.
09 432 3083
Sari Sarkomaa, p. 09 432 3033
Sofia Vikman, p. 09 432 3194
Syksyn yksi tärkeimmistä töistä eduskunnassa on ensi vuoden valtion talousarvion käsittely. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä keskeinen tehtäväni on vaikuttaa, että Helsingin erityisolosuhteet otetaan kaikessa päätöksenteossa vahvasti huomioon. Oppositiossa teemme työtä, että hallitus käyttäisi viisaasti suomalaisten verorahoja.
Valtion vuoden 2021 talousarvion lähetekeskustelussa pidin kokoomuksen ryhmäpuheen. Kokoomus haluaa tehdä Suomesta hyvinvoivan maan, jossa saa tehdä, yrittää ja toteuttaa unelmiaan. Maan, jossa jokainen pidetään mukana.
Hallituksen on lopetettava koronan takana kyyristely ja työllisyystoimien sekä ihmisille tärkeiden uudistusten lykkääminen. Koronakriisi ei ole syy tehdä vähemmän vaan on tehtävä enemmän. Suomalaisilla ei ole varaa hallituksen rakentamaan menetettyyn vuosikymmeneen.
Viikon suurin ilouutinen on selvitysmiehen raportin valmistuminen Terhokodin tulevaisuudesta. Selvitysmies pitää tärkeänä, että Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Terhokodin yhteistyö olisi jatkossa tiiviimpää. Mikä olennaisinta selvitys suosittaa sitä, että Terhokodin tulee jatkaa työtään itsenäisenä toimijana, edelläkävijänä, yhteistyökumppanina, arvokkaana saattohoidon toteuttajana ja kehittäjänä. Olen ollut mukana mittavassa joukossa, joka haluaa turvata laadukkaan saattohoidon ja Terhokodin tulevaisuuden. Selvitys antaa kestävän pohjan tehdä Terhokodin toiminnan turvaavat päätökset.
Tässä kirjeessä:
Helsingin kokoomuksen Facebook-live to 5.11 klo 17-17.30
Hyökkäys yksityisyyteen on häpeällistä, ei avun hakeminen
Helsingin kouluterveydenhuollon toimittava koronasta huolimatta
Saastuneen lumen kaato Itämereen kiellettävä
SOTE-uudistus vaarantaa Helsingin ja koko Uudenmaan sote- palvelut
Terveysperusteinen sokerivero edistämään kansanterveyttä ja kestävää kansantaloutta
Kuulumiset Kokoomuksen seniorifoorumista
Tekemiäni kannanottoja ja valtiopäivätoimia
Helsingin kokoomuksen Facebook-live to 5.11 klo 17-17.30
Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kanssani ajankohtaisista helsinkiläisten asioista. Keskustelussa myös hallituksen sote-uudistus ja sen vaikutukset helsinkiläisten palveluihin ja talouteemme. Mukaan keskusteluun pääset LINKIN kautta.
Hyökkäys yksityisyyteen on häpeällistä, ei avun hakeminen
Tapahtuneesta on otettava opiksi. Tarvittavat korjaustoimet on tehtävä viipymättä. Terapiapalveluiden käyttö on tärkeä osa terveydenhuoltoamme.
Epäluottamus voisi pahimmillaan vahingoittaa mielenterveyspalveluja vuosien ajan. Suuri pelko on, että ihmiset eivät uskalla enää hakeutua avun piiriin. Ihmisten on voitava luottaa, että luottamukselliset tiedot pysyvät luottamuksellisina.
Olin mukana Sanna Ukkola Livessä keskustelemassa Vastaamoon liittyvästä rikoksesta ja mielenterveyspalveluista yhdessä europlarlamentaarikko Alviina Alametsän kanssa. Kansalaisaloite terapiatakuusta on rumalla tavalla hallituspuolueiden toimesta jäädytetty sosiaali- ja terveysvaliokunnan mappi ö:hön. Nyt on aika kaivaa järjestöjen tekemä arvokas aloite ja käsitellä se huolella.
Olin aikoinaan kutsuttuna puhujana mielenterveysjärjestöjen tilaisuudessa, jossa terapiatakuuta koskeva kansalaisaloite laitettiin käyntiin. Tilaisuudessa pitämässäni puheessa terapiatakuun puolesta totesin, että mielenterveysongelmat on aliresurssoitu ja - hoidettu sairaus. Terapiatakuualoitteessa ehdotetaan nyt monin osin puutteellisten perustason mielenterveyspalveluiden rakentamista. Se edellyttää lain muutosta ja rahoitusta. Kokoomus on sisällyttänyt terapiatakuun toteuttamisen vaihtoehtobudjettiinsa. Terapiatakuu tarvitaan nyt. Mielenterveys kuuluu kaikille.
Helsingin kouluterveydenhuollon toimittava koronasta huolimatta
Helsingin kaupunki siirtää kouluista terveydenhoitajia jäljittämään koronaa. Jäljittämistyö on tärkeää mutta siihen on koulutettava tekijät toisaalta. Tilanne on todella huolestuttavaa lasten ja nuorten kannalta. Etäopetus, koronaepidemia ja monet syyt ovat lisänneet entisestään tuen ja myös terveyden huollon tarvetta lapsille ja nuorille.
Ensimmäisen aallon aikana THL varoitti syntyneistä puutteista nuorten rokotusten ja terveystarkastusten toteutumisessa. Samaa virhettä ei tule toistaa. Kouluterveydenhoitaja on tutkitusti henkilö, jolle nuoret uskaltavat kertoa vaikeitakin asioita. On tärkeää, että asioista voi kertoa ajoissa. Olen vedonnut kaupungin sote- johtoon tilanteen korjaamiseksi.
Itämertamme ja vesistöjämme on suojeltava vuodenajasta riippumatta. Maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastava Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme.
Alueemme sote-palveluiden rahoitus, investoinnit, tutkimus ja yliopistoyhteistyö on turvattava. Esitetty rahoitusmalli veisi pohjan yhdenvertaiselta erikoissairaanhoidolta ja romuttaisi maamme erikoissairaanhoitojärjestelmän sekä muut sote-palvelut. Hallituksen esittämä sote-leikkuri Helsingille ja Uudellemaalle on kohtuuton eikä sitä voi hyväksyä.
Olen tehnyt työtä asian eteen valtiovarainvaliokunnassa ja useana vuonna olemme saaneet yliopistotasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen lisärahaa. Nykyisen hallituksen aikana tutkimusrahoitus on kääntynyt laskuun.
Eduskunta on edellyttänyt esittämälläni lausumalla, että sote-uudistuksen osana on turvattava tutkimuksen määrärahojen riittävyys. Myös hoitotyön tutkimuksen määrärahojen riittävyys on turvattava terveydenhuollon näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi.
Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria ja runsaalla sokerin syönnillä on yhteys kansansairauksiin. Veropohjan laajentaminen koskemaan virvoitusjuomien lisäksi makeisia ja jäätelöä sekä kaikkia muita lisättyä sokeria sisältäviä sokeripitoisia tuotteita on perusteltua. Verottamalla sokeria voidaan ohjata kuluttajia vähentämään liiallista sokeripitoisten tuotteiden kulutusta. Veron perusteen tulee olla kansanterveydellinen – näin se useiden asiantuntijoiden mukaan ei olisi EU-säännösten vastainen eikä sisältäisi valtiontueksi katsottavaa valikoivaa verotukea.
Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli terveyden kannalta epäsuotuisia tuotteita.
Kuulumiset kokoomuksen seniorifoorumista
Yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa johtamani Kokoomuksen seniorifoorumi kokoontui keskustelemaan ikäystävällisen Suomen rakentamisesta. Myös puheenjohtaja Petteri Orpo oli mukana. Seniori-ikäiset ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Siksi hyvinvointipalveluiden kehittämisen lähtökohtana on oltava ihmisten erilaiset tarpeet.
Moni on kysynyt miten päästä mukaan seniorifoorumimme asiantuntevaan joukkoon. Voit liittyä kokoomuksen jäsensivuilla. Lämpimästi tervetuloa mukaan. Ajatukset ja terveiset ovat tervetulleita.
Ajatukset ja ideat liittyen syksyn politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
STänään oli ilon päivä. Vihdoin saimme eduskunnan keskusteluun lakivaliokunnan mietinnön kansalaisaloitteesta tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä.
Lämmin kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja tukijoille. Kiitos lakiavaliokunnan ansiokkaalle työlle.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää omaa lakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteen perustelujen mukaan silpomisen kieltävä erillislaki vahvistaisi viestiä siitä, että käytäntöä ei virallisesti hyväksytä Suomessa. Erillislaki toimisi selkeämpänä työkaluna niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja toimisi ajurina asennemuutostyölle.
Mikäli eduskunta hyväksyy lausuman, tarkoittaa se käytännössä kansalaisaloitteen tavoitteen hyväksymistä: silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Suomi on viimeinen Pohjoismaa, joka ei ole erilliskriminalisoinut tyttöjen ja naisten silpomista. Kannatan vahvasti lakivaliokunnan esitystä, että hallitus tuo tämän eduskuntakauden aikana käsiteltäväksemme esityksen rikoslain muutoksesta.
THL:n mukaan Suomessa silpomista harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000 ja heistä noin 10 000 arvioidaan läpikäyneen silpomisen. Suomessa silpomisvaarassa arvioidaan olevan noin 650 tyttöä, jos laskenta perustuu sille lähtökohdalle, ettei ketään Suomessa syntynyttä tyttöä enää silvota. Jos lähtökohta on, ettei silpomisperinne katkea maahanmuuton jälkeen, arvio riskissä olevien tyttöjen lukumäärästä on noin 3 0 80.
Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan yhtä lailla ennaltaehkäiseviä toimia. Maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaiset sekä viranomaisten yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.
Lakivaliokunnan kuulemisissa kävi ilmi, että nyt ongelmana on, ettei tyttöjen sukuelinten silpomisesta tehdä poliisille rikosilmoituksia, jolloin niitä ei päästä tutkimaan rikosepäilynä. Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden osalta on vuorostaan arvioitu, ettei ilmoitusvelvollisuutta tunneta riittävän hyvin tai että viranomaiset ovat hyvin varovaisia tekemään ilmoituksia näistä asioita.
Ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta silpomisuhassa olevien tyttöjen tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Ehdotin eduskuntapuheessani, että eduskunta hyväksyisi yhdessä lakivaliokunnan ehdotuksen ja otettaisi askeleen kohti maailmaa, jossa jokaisen tytön ja naisen oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan toteutuu.
Teimme viime syksynä yhdessä edustaja Sofia Vikman kanssa lakialoitteet tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisoinnista sekä ennaltaehkäisemisen tehostamisesta. Valmistelimme aloitteet vauhdittaaksemme asian etenemistä.
Lakialoitteet ovat nopeasti toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan edellyttämä muutos.
Lakialoitteessa ehdotetaan uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi. Nämä aloitteet ovat hallituksen käytettävissä.
Tutkimusten mukaan tyttöjen sukuelinten silpomista koskeva erillissääntely ei ole toiminut vain pelotteena, vaan myös yllykkeenä väkivaltaisen perinteen lopettamiselle.
Kansanedustaja kysyy, miksi hallitus sivuutti täysin lainsäädännön arviointineuvoston kritiikin.
Eduskunnan keskustelussa hallituksen esityksestä oppivelvollisuuden pidentämisestä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa nosti esille lainsäädännön arviointineuvoston kritiikin hallituksen esitystä kohtaan.
”Keskeinen ongelma tavoitteiden saavuttamiseksi näyttäisi kuitenkin olevan toisen asteen opintojen keskeyttäminen, eikä opintojen aloittamatta jättäminen. Esityksessä kiinnitetään paljon huomiota tukea tarvitseviin opiskelijoihin, mutta esitys ei näytä kohdistuvan heihin kovin tehokkaasti. Esityksessä tulisi arvioida muita vaihtoehtoja ja niiden aiheuttamia hyötyjä ja kustannuksia ja verrata niitä oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksiin ja hyötyihin”, arviointineuvosto totesi.
– Keisarilla ei ole vaatteita. Miksi hallitus sivuutti täysin lainsäädännön arviointineuvoston jyrähdyksen, Sarkomaa kysyy?
Hänen mukaansa Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon niin, että sen antama osaaminen kantaa työelämään.
Viime vuonna 98,8 prosenttia sai opiskelupaikan toiselta asteelta. Sarkomaan mukaan ongelma on opintojen keskeyttäminen.
– Opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti ilman, että jatkoi toisella asteella. Hallituksen esityksen keinot eivät kohdistu vaikuttavasti itse ongelmaan eli estämään opintojen keskeyttämistä. On kylmää ja kovaa politiikkaa, että itse keinosta on tullut tärkeämpi kuin sen vaikutukset nuoriin ja heidän mahdollisuuksiinsa, hän sanoo.
Ydinongelma, johon oppivelvollisuuden pidentämiseen varatut voimavarat pitäisi Sarkomaan mukaan kohdistaa on se, että 6 000 nuorta päättää vuosittain peruskoulun ilman riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja.
– Ongelma on se, että ilman apua jäävien oppimis-, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien lasten ja nuorten määrä kasvaa. Miksi suurimpia voimavaroja ei kohdisteta sinne, missä niitä kipeimmin kaivataan.
Sarkomaasta suuri huoli on myös se, että esitys on aliresurssoitu.
– Oppivelvollisuuden pidennys on osoittautunut koulutusleikkaukseksi. Helsingissä virkamiehet ovat arvioineet, että esitys on 40 prosenttia kalliimpi kuin mitä hallitus väittää. Esitys johtaa toteutuessaan koulutusleikkauksiin ja se entisestään heikentää tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten asemaa. Eduskunnalla on iso urakka, hän sanoo.
Eduskunnan sivistysvaliokunta
on, kuultuaan 12 eri asiantuntijaa ja saatuaan lausunnon 29:ltä eri
taholta, esittänyt lausunnossaan 7/2020 valtiovarainvaliokunnalle
yksityisten koulujen kotikuntakorvauksesta seuraavaa:
”Sivistysvaliokunta
viittaa lausuntoonsa hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion
talousarvioksi vuodelle 2019 (SiVL10/2018 vp — HE 123/2018 vp), jossa
valiokunta on käsitellyt yksityisten koulujen kotikuntakorvauksen
määräytymistä. Muiden kuin kunnan ylläpitämien perusopetuksen järjestäjien oppilaskohtaista
kotikuntakorvausta on leikattu vuoden 2015 alusta 100 %:sta 94 %:iin.
Valiokunta on lausunnossaan esittänyt valtiovarainvaliokunnalle, että se
ottaisi mietintöönsä lausuman vuoden 2019 aikana tehtävästä yksityisten
koulujen kotikuntakorvausta koskevasta selvityksestä. Lausunnossaan
sivistysvaliokunta on esittänyt, että hallituksen on ryhdyttävä tarvittaessa
toimenpiteisiin yhdenvertaisen rahoituksen turvaamiseksi. Korvauksen suuruutta
on arvioitava ottaen huomioon yksityiskoulujen kustannusrakenne ja
lakisääteiset sekä muut velvoitteet ja koulujen asema kunnissa.
Valtiovarainvaliokunnan mietintöön ei kuitenkaan sisällytetty
sivistysvaliokunnan toivomaa lausumaa.
Sivistysvaliokunta
korostaa tässä tilanteessa uudelleen, että yksityiskoulujen kotikuntakorvauksen
perusteet on syytä pikaisesti selvittää. Kyse ei ole ainoastaan koulutuksen
rahoituksesta vaan laajemmin myös koulutuksen järjestäjien tasavertaisuudesta
ja yksityisissä kouluissa opiskelevien oikeudesta saada mahdollisuudet
tasavertaiseen koulutukseen kunnan oppilaitoksissa opiskelevien kanssa.”
Sivistysvaliokunta on
lausunnossaan korostanut, että yksityiskoulujen kotikuntakorvauksen
perusteet on syytä pikaisesti selvittää. Kuitenkin sivistysvaliokunta on
jo kolme kertaa aikaisemminkin kiinnittänyt asiaan huomiota ja edellyttänyt sen
selvittämistä:
SiVL 8/2014
vp: ”…Sen vuoksi on välttämätöntä jatkossa varmistaa ja selvittää hallituksen
esitystä tarkemmin, muodostuuko nyt säädettävä järjestelmä oikeudenmukaiseksi
kaikkien järjestäjien kannalta.”
SiVL 5/2018
vp: ”Valiokunta katsoo, että koska
on epäselvää, mitä edellä mainittu kuntien yksityisiä järjestäjiä laajempi
vastuu pitää sisällään ja millaisiin laskelmiin juuri kuuden prosentin vähennys
perustuu, on valtioneuvoston hyvä selvittää asiaa ja ryhtyä tarvittaessa
toimenpiteisiin.”
SiVL 10/2019
vp: ”Eduskunta edellyttää, että yksityisten koulujen kotikuntakorvauksesta
tehdään selvitys, joka on annettava sivistysvaliokunnalle vuoden 2019 aikana.
Hallituksen on ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin yhdenvertaisen
rahoituksen turvaamiseksi. Korvauksen suuruutta on arvioitava ottaen
huomioon yksityiskoulujen kustannusrakenne ja lakisääteiset sekä muut
velvoitteet ja koulujen asema kunnissa.”
Edellä
mainituista useista vaatimuksista ja asetetusta määräajasta (vuoden 2019
loppuun mennessä) huolimatta valtiovalta ei ole
ryhtynyt sivistysvaliokunnan edellyttämiin selvitystoimiin.
Edellä
sanotun johdosta kuusi eri järjestöä, Yksityiskoulujen Liitto ry,
Sivistystyönantajat ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, Suomen
harjoittelukoulujen rehtorit ry, Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto
ry ja Steinerkasvatuksen liitto ry, ovat lähettäneet Opetus- ja
kulttuuriministeriölle, Oikeusministeriölle, Eduskunnan sivistysvaliokunnalle
ja Eduskunnan sivistys- ja tiedejaostolle 30.10.2019 päivätyn vetoomuksen,
jossa järjestöt pyytävät, että valtiovalta ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin
toimenpiteisiin kotikuntakorvauksen porrastuksen poistamiseksi.
Em.
järjestöt ovat vetoomuksessaan viitanneet oikeustieteen tohtori, professori
Kaarlo Tuorin 22.10.2019 päivättyyn selvitykseen. Selvityksessä esitettyjen
näkökohtien valossa järjestöt ovat katsoneet, että kotikuntakorvauksen
porrastus loukkaa monin eri tavoin yhdenvertaisuutta ja on ongelmallinen
myös perusoikeuksien kannalta.
Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme
asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy kirjallisessa
kysymyksessä esille nostettujen sivistysvaliokunnan lausumien johdosta?
Miten hallitus varmistaa, että kotikuntakorvaus on
oikeudenmukainen kaikkien järjestäjien ja oppilaiden kannalta?
Mihin toimiin
hallitus ryhtyy sen selvittämiseksi mitä mahdollinen kuntien yksityisiä
järjestäjiä laajempi vastuu pitää sisällään ja millaisiin laskelmiin juuri
kuuden prosentin vähennys perustuu sekä mihin tarvittaviin toimenpiteisiin
hallitus ryhtyy?
Miten hallitus perustelee porrastettua kotikuntakorvausta?
Täyttääkö
porrastettu kotikuntakorvaus perusoikeuksien ja lainsäädännön yhdenvertaisuus
vaateet?
Mihin toimiin
hallitus on ryhtynyt sivistysvaliokunnan lausuman johdosta, jossa edellytetään,
että yksityisten koulujen
kotikuntakorvauksesta tehdään selvitys, joka on annettava sivistysvaliokunnalle
vuoden 2019 aikana ja jossa edellytetään, että hallituksen on ryhdyttävä
tarvittaessa toimenpiteisiin yhdenvertaisen rahoituksen turvaamiseksi, ja jossa
edellytetään, että korvauksen suuruutta on arvioitava ottaen huomioon
yksityiskoulujen kustannusrakenne ja lakisääteiset sekä muut velvoitteet ja
koulujen asema kunnissa.?
