Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa kirittää hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmistelua yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.
Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa kirittää hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmistelua yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.
”Valtavan aluehallintouudistuksen tuomassa myllerryksessä ja hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden uudistamisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää uudistuksen jalkoihin”, Sarkomaa toteaa.
Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.
”Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan,” Sarkomaa toteaa.
Sarkomaa ehdottaa, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.
”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa sanoo.
”Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa päättää.
Peruskoulujemme oppimistulokset ovat pitkään heikentyneet, eivätkä aiempien hallitusten tekemät toimet ole pysäyttäneet alamäkeä. Tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä laskun syistä. Olemme aloittaneet korjaavien toimien perusteellisen pohdinnan parlamentaarisessa Peruskoulun tulevaisuus -työryhmässä. Työtä johtaa opetusministeri Anna-Maja Henriksson ja minulla on ilo toimia ryhmän varapuheenjohtajana. Työn onnistumisen kannalta olennaista on tiivis yhteistyö kaupunkimme opettajien kanssa. Yhtä lailla oppilaiden ja vanhempien ajatukset ovat lämpimästi tervetulleita.
Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Lukuharrastus ja kaiken oppimisen perustana oleva lukutaito ovat hiipuneet. Selvää on, että älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. PISA-tutkimuksen mukaan yli 41 prosenttia nuoristamme kokee kännyköiden käytön häiritseväksi.
Monissa Helsingin kouluissa on aloitettu käytäntö, jossa opettaja kerää pois oppilaiden kännykät. Kouluja on kannustettu järjestyssäännöillä säätelemään puhelinten käyttöä oppitunneilla. Oikeusasiamiehen mukaan kännykän luovuttaminen on oltava aina vapaaehtoista.
Hallitusneuvotteluissa sovimme lakimuutoksista, joilla vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti kännyköiden käyttöön oppitunneilla. Useat Euroopan maat ovat jo vastaavia toimia tehneet eikä ihme: koulutyöhön keskittymisellä ja työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin.
Oppimistulosten nostotoimissa on ymmärrettävä, että lapset ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Pormestari Juhana Vartiainen on esittänyt ajatuksen lakkauttaa Helsingistä luokkamuotoinen painotettu opetus, mikä lopettaisi esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.
Esitystä ei pidä toteuttaa. Lakkauttamisen sijaan on viisasta lisätä eri puolilla kaupunkiamme painotetun luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa. Ohjausta ja tietoa on lisättävä perheille ja lapsille, jotta he voivat paremmin hyödyntää painotettua opetusta. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa, eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.
Helsingin kouluverkko eroaa muista kaupungeista. Helsingissä noin 13 000 oppilasta käy koulua sopimuskouluissa. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Yksityiset sopimuskoulut ovat tehneet kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Sopimuskoulujen osuus helsinkiläisten yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.
Sopimuskoulujen opettajille, oppilaille ja perheille on ilouutinen, että saimme hallitusneuvotteluissa sovittua huutavan epäkohdan korjaamisesta. Sopimuskoulujen määrärahat ovat olleet heikommat kuin kaupungin ylläpitämien koulujen. Sopimuskoulujen valtion maksamaa kotikuntakorvausta on täysin perusteettomasti leikattu 6 prosenttiyksikköä. Nyt oppilaat eriarvoiseen asemaan asettanut leikkaus on sovittu poistettavan. Asiaa koskeva lakiesitys pitää saada eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian. Ei ole mitään syytä miksi sopimuskoulut kuten esimerkiksi Munkkiniemen, Töölön tai Pohjois-Haagan yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin muut kaupunkimme peruskoulut.
Koulujen kunto on tärkeä asia, viettäväthän lapset ison osan päivästään koulussa. Olen tehnyt kaupunginvaltuutettuna työtä varmistaakseni koulujen remonttien sujuvuuden, oppilaiden turvallisen ympäristön ja koulun pihan säilymisen. Siinä Helsingillä on vielä paljon kehitettävää. Koulujamme on viime vuosina remontoitu peräjälkeen, viimeisimpänä Munkkiniemen yhteiskoulu, jossa on remontin lisäksi tekeillä laajennus. Remontin myötä Mykkiin tuli tilavampi ruokala ja viihtyisämpi kirjasto. Oli suuri ilo saada avata uusi kirjasto. Erityiskiitos oppilaille ja koko koulun väelle upeasta tilaisuudesta. Paras kirjasto on sellainen, että sieltä voi käydä vapaasti lainaamassa haluamiansa kirjoja. Se oli oppilaiden toive uudelle kirjastolle. Kirjojen näkyvyys ja saatavuus tukee lukuharrastuksen kehittymistä ja lukutaidon vahvistumista.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta toteuttamaan viipymättä hallitusohjelman tavoite korjata sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain epäkohdat.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta toteuttamaan viipymättä hallitusohjelman tavoitteen korjata sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain epäkohdat. Toisiolain suuria ongelmia aiheuttamat perusteettomat esteet tutkimuksen tekoon ja tiedon hyödyntämiseen on purettava.
”Sote-uudistuksen eikä useata muutakaan hallitusohjelman tavoitetta saavuteta, ellei hyvinvointialueiden ja Kelan toimintojen kehittämistä estävää, sote-tiedon hyötykäyttöä ja tutkimusta jarruttavaa toisiolakia uudisteta”, Sarkomaa toteaa.
Sarkomaa ehdottaa, että asian nopean valmistelun varmistamiseksi nimettäisiin selvityshenkilö. Lakiesitys on tärkeä saada viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Sarkomaa on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen.
”Selvityshenkilöstä olisi perusteltua tehdä päätös viimeistään huhtikuun kehysriihessä. Toisiolain korjaaminen tuo kustannustehokuutta, kestäviä säästöjä ja mittavia hyötyjä”, Sarkomaa sanoo.
Lain uudistamista ovat esittäneet lukuisat tahot, kuten Helsingin yliopisto, HUS, Kela ja Lääketeollisuus. Hallitusneuvotteluissa sovimme uudistuksen käynnistämisestä.
”On mainiota, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite ratkaista toisiolain haasteet niin, että voimme edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa. Tavoite on myös arvioida Findatan rooli”, Sarkomaa sanoo.
Toisiolain ongelmat haittaavat kaikkia toisiokäytön muotoja mukaan lukien tilastointia, tieteellistä tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, opetusta, tietojohtamista, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjausta ja -valvontaa sekä viranomaisten suunnittelutehtäviä Suomen sisällä ja kansainvälisesti. Haitta ulottuu myös terveydenhuollon vertaisjohtamiseen (engl. benchmarking), joka on täysin välttämätöntä terveydenhuoltomme tasalaatuisuudelle.
”Toisiolain korjaaminen hallitusohjelman mukaisesti edistäisi nopeasti myös hallitusohjelman terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaa. Lisäksi se edistäisi terveysteknologian kehittämistä ja vauhdittaisi alan vientiä. Toisiolain ripeä korjaaminen on välttämätöntä ja monin tavoin suomalaisten potilaiden etu”, päättää Sarkomaa.
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä eli niin sanotun toisiolain voimaantulo vuonna 2019 on tuonut sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen sekä kehittämistyön tekemiseen merkittävästi lisää kustannuksia sekä hidasteita. Kyselytutkimuksen mukaan merkittävä määrä tutkimushankkeita jää kokonaan tekemättä, koska kliinikkotutkijoilla ei ole erillistä rahoitusta toisiolain tuomien uusien kustannusten kattamiseen. Myös hyvinvointialueiden omaa kehittämistä hidastaa se, että erilaisten selvitysten teettäminen esimerkiksi Kelan rekistereitä hyödyntäen on Findatan lupaprosessin vuoksi hidasta ja kallista. Koko prosessia ja Findatan resursointia on välttämätöntä tarkastella, jottei tutkimukselle ja kehittämiselle aiheudu tarpeetonta viivytystä ja lisäkustannusta. Samanaikaisesti terveystietojen tietosuojan on tietenkin toteuduttava.
Suomi kuuluu niiden harvojen maiden joukkoon, joilla ilman nykyisen toisiolain tuomia esteitä olisi mahdollisuus hyödyntää ainutlaatuista kansallista dataa ja aikaansaada globaalisti vaikuttavia ratkaisuja. Toisiolain vaikutukset ovat sitä voimakkaampia mitä harvinaisemmasta sairaudesta tai hoidosta on kysymys. Rekisteritutkimuksessa pitkäaikaisen, voimakkaasti pseudonymisoidun tiedon jakaminen kansainvälisestikin on sitä välttämättömämpää mitä harvinaisemmasta ilmiöstä on kyse. Pääsy potilastietoihin on välttämätön edellytys erikoissairaanhoidon, yliopistosairaaloiden ja yliopistojen lääketieteelliselle tutkimustoiminnalle. Tutkimuslainsäädännön (toisiolaki, biopankkilaki, genomilaki) puutteet ovat este myös kansainväliselle ja kilpailukykyiselle tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle.
Toisiolain ongelmat haittaavat eri tavoin kaikkia toisiokäytön muotoja, siis tilastointia, tieteellistä tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, opetusta, tietojohtamista, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjausta ja -valvontaa sekä viranomaisten suunnittelutehtäviä, Suomen sisällä ja kansainvälisesti. Haitta ulottuu myös terveydenhuollon vertaisjohtamiseen (engl. benchmarking), joka on täysin välttämätöntä terveydenhuoltomme tasalaatuisuudelle.
Toisiolain korjaaminen hallitusohjelman mukaisesti edistäisi nopeasti myös hallitusohjelman terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaa. Lisäksi se edistäisi terveysteknologian kehittämistä ja vauhdittaisi alan vientiä. Toisiolain ripeä korjaaminen on välttämätöntä ja monin tavoin suomalaisten potilaiden etu. Sääntelymuutoksia tulisi kiirehtiä, myös sen varmistamiseksi, ettei kansallinen lainsäädäntö tai sen tulkinta ole EU:n asettamia vaatimuksia tiukempaa.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomioita henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn raskauteen ja monimutkaisuuteen ja totesi, että GDPR:n soveltamisen alkamisen johdosta on jatkossa syytä välttää yksityiskohtaista erityislainsäädäntöä (muun muassa PeVL 14/2018 vp, s. 3–4). Kesällä 2021 perustuslakivaliokunta totesi toisiolain muutoksia käsitellessään, että ”toisiolaki on osoittautunut käytännössä vaikeasti sovellettavaksi ja aiheuttanut usein epäselvyyttä suhteesta muuhun lainsäädäntöön” (PeVL 25/2021 vp., kohdat 11 ja 12) ja edellytti, että toisiolain uudistamistarvetta pitää tarkastella erityisesti tieteellisen tutkimuksen kannalta:
”Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan toisiolain sääntely on merkinnyt tietosuoja-asetuksen sääntelyä huomattavasti pidemmälle meneviä tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvia vaikutuksia. Ottaen huomioon tietosuoja-asetuksen suoraan soveltuva riskiperustainen sääntely valiokunnan mielestä perustuslaista ei johdu lähtökohtaisesti velvollisuutta säädellä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan tarkoittamia erityisiä henkilötietoryhmiä koskevaa käsittelyä 6 (7) tieteellisessä tutkimuksessa tietosuoja-asetuksen edellyttämää sisällöllisesti enemmän rajoittavin säännöksin.”
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyi perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja painotti lainsäädännön päivittämisen tarvetta ilman aiheetonta viivästystä todeten, että ”asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevien lakien suhde toisiinsa on epäselvä ja erityisesti toisiolain suhde muuhun sääntelyyn on osoittautunut haasteelliseksi”. Valiokunta totesi, että mahdolliset epäselvyydet tulee viipymättä selvittää ja tehdä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset (StVM 17/2021 vp). Myös lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt toisiolain odottamattomiin vaikutuksiin huomiota.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite ratkaista toisiolain haasteet niin, että voidaan edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa. Tavoite on myös arvioida Findatan rooli.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitusohjelman mukainen toisiolain uudistamisen valmistelu aloitettu ja milloin lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle?
Onko harkinnassa nimetä valmistelun vauhdittamiseksi selvityshenkilö?
eduskunnassa lakiesitykset etenevät hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti, mutta työmarkkinapolitiikka on politiikan keskusteluissa vahvimmin. Hallitus ja eduskunta vievät eteenpäin hallitusohjelman mukaisia esityksiä normaalilla lainsäädäntöprosessilla. Osaan lakiesityksistä ay-liitot ovat vastanneet käynnistämällä poliittisia lakkoja, jotka ovat käytännössä pysäyttäneet Suomen viennin. Lakkojen aiheuttamat kustannukset ja haitat ylittävät arvioiden mukaan jo miljardin.
Keskustelun ytimessä ovat kolme uudistusta: työrauhasääntely, paikallisen sopimisen laajentaminen ja vientivetoinen palkkamalli. Esitykset ovat maltillisia ja hyvin pitkälle sellaisia, joita muissa Pohjoismaissa on tehty aiemmin. Sen sijaan ay-liikkeen voimankäyttö on ylimitoitettuja ja aiheuttaa suurta vahinkoa.
Työrauhassa kysymys on pelisäännöistä koskien poliittisia ja tukilakkoja sekä maksuista, joita seuraa laittomista lakoista. Lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä. Jatkossa voi lakkoilla omien työehtojen puolesta täysin nykyiseen tapaan eikä siihen esitetä mitään muutoksia.
Paikallista sopimista koskeva lakiesitys on lausuntokierroksella. Esityksen tarkoitus on mahdollistaa se, että jatkossa kaikki yritykset ovat sopimismahdollisuuksien osalta samassa asemassa riippumatta siitä, kuuluvatko ne liittoon vai eivät. Tavoitteena on lisätä sopimisen yhdenvertaisuutta ja työmarkkinoiden joustavuutta.
Hallituksen esityksiä on valmisteltu kolmikantaisissa työryhmissä työmarkkinaosapuolten asiantuntemusta hyödyntäen. Lakien säätäminen kuuluu eduskunnalle, ja työehdoista ja palkoista neuvotteleminen sekä sopiminen työmarkkinajärjestöille.
Hallitus on jatkuvasti todennut olevansa avoin vaihtoehtoisille esityksille, jotka tukevat työllisyyden ja talouden kasvua sekä tasapainottavat julkista taloutta. Uskottavia vaihtoehtoja ei juurikaan ole ikävä kyllä näkynyt.
Vientivetoisen palkkamallin tarkoitus on varmistaa vientialojen kilpailukykymme suhteessa kilpailijamaihimme. Tavoite on saada asiasta neuvotellen sopimus, mutta SAK on kuitenkin kieltäytynyt neuvotteluista, vaikka suurin osa muista toimijoista olisi valmis neuvottelemaan. Vahva toive on usealla taholla, että SAK tulisi neuvottelupöytään.
Tässä kirjeessä:
Ehdolla HOK-Elannon vaaleissa, oikea aika äänestää 10.-22.4.2024
To 18.4. klo 17.15 Sarin vartti Arkadianmäeltä Facebook-livessä
Työn linja toimii
Helsingin kouluverkon rahoituksen räikeä epäkohta korjataan
Ehdolla HOK-Elannon vaaleissa, oikea aika äänestää 10.-22.4.2024
Olen ehdolla HOK-Elannon vaaleissa numerolla 434 ja motivoitunut jatkamaan työtä edustajistossa. Ajattelen, että:
HOK-Elannon on oltava edelläkävijä vastuullisuudessa, palveluiden ja valikoimiin laadussa ja edullisuudessa. Ihmisistä ja ympäristöstä on pidettävä huolta.
Asiakasomistajien hyötyjä on kasvatettava ja arkea helpotettava. Korttelitoiveen kaltaisia vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä. Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti asiakaslähtöisesti.
Kivijalka ja verkkopalvelut täydentävät toisiaan. Vaihtoehtoja tarvitaan. Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia.
HOK-Elannon edustajiston vaalien äänestysaika on 10.-22.4.2024. Äänestysohjeet löytyvät äänestysajan alkaessa HOK-Elannon vaalisivuilta https://osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään 31.12.2023 liittyneet HOK-Elannon jäsenet. HOK-Elannon toimialue kattaa Helsingin, Espoon, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Tuusulan ja Vantaan.
To 18.4. klo 17.15 Sarin vartti Arkadianmäeltä Facebook-livessä
Kerron Facebook-livessä politiikan ajankohtaisista eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Facebook-liven löydät Facebook-sivultani facebook.com/sarkomaasari. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Työn linja toimii
Hallitusneuvotteluissa valitsimme työn linjan. Ilman pohjoismaista työllisuusastetta emme voi ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointipalveluja. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan tuoreen arvion mukaan hallituksen eduskunnassa olevien lakiesitysten vaikutus on 74 000 työllistä. Toimet vahvistavat julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla. Tämä on ilo uutinen. Valittu työn linja toimii. Kestävin tapa valtion talouden kuntoon laittamiseksi on uudet työpaikat ja työlliset.
Päätökset eivät ole olleet helppoja mutta ilman niitä ei ole mahdollista pelastaa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Jatkossa yhä useampi saa toimeentulonsa omasta työstään. Onkin käsittämätöntä, että varsinkin pääoppositiopuolue SDP on esittänyt vain tekemiemme toimien perumista ja salannut oman vaihtoehtonsa työllisyysvaikutukset, jotka mitä ilmeisemmin ovat merkittävästi työttömyyttä lisääviä. Nyt kun hallituksen luvut ovat pöydässä olisi kohtuullista, että SDP:kin paljastaisi omat lukunsa.
Helsingin kouluverkon rahoituksen räikeä epäkohta korjataan
Helsingin koulujärjestelmä poikkeaa merkittävästi muista Suomen kaupungeista, sillä monet kaupunkimme lähikoulut ovat yksityisiä sopimuskouluja. Ei ole mitään perustetta, että esimerkiksi Herttoniemen, Munkkinimen ja Kulosaaren yhteiskoulut saavat vähemmän rahoitusta toimintaansa kuin kaupungin ylläpitämät peruskoulut. Helsinkiläisistä oppilaista noin 10 000 on yksityisissä kouluissa, jotka saavat vähemmän rahoitusta kuin kaupungin ylläpitämät koulut kotikuntakorvauksen porrastuksen vuoksi. Oli työvoitto, että saimme hallitusohjelmaan kirjattua epäoikeudenmukaisen rahoitusmalin korjaamisen. Lue lisää kolumnistani. Jätin asiasta myös kirjallisen kysymyksen vastuuministerille asiaa koskevan lakiesityksen tuomiseksi eduskuntaan viipymättä. Koulut ja oppilaat ovat erilaisia mutta saman arvoisia.
Ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n yhteiskunnallinen sekä inhimillinen tautitaakka on merkittävä. HPV aiheuttaa naisilla ja miehillä useita eri syöpiä sekä kondyloomia ja papilloomia. Suomalaisten lapsitoiveiden täyttymisen ja Pohjoismaisen matalamman syntyvyyden näkökulmasta on olennaista ehkäistä ja hävittää lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen vaikuttavia sairauksia. Rokotekattavuuden nostamistoimien vauhdittamiseksi jätimme johdollani yhdessä eduskunnan Syöpäverkoston kanssa kirjallisen kysymyksen. Lue lisää tiedotteesta.
Oli ilo osallistua tänäkin vuonna Helsingin varhaiskasvatuksen opettajien brunssille. Koolla oli mainio joukko varhaiskasvatuksen ystäviä.
Suomi-Seuran uusi puheenjohtaja Pekka Sauri oli vieraanani eduskunnassa. Keskustelimme johtamani ulkosuomalaisten ystävyysryhmän toiminnasta.
Tärkeät yhteistyökumppanit Hammaslääkäriliiton Henna Virtomaa, Nora Savanheimo ja Aija Hietala-Lenkkeri olivat vieraanani eduskunnassa. Pohdimme, miten muuttaa ravitsemusympäristöämme terveyttä edistävään ja terveyseroja kaventavaan suuntaan.Oli ilo olla lähettämässä Team Rynkebyn Helsingin, Espoon ja Vantaan joukkueet matkaan. Pyöräilijät pyöräilivät virtuaalisella pyöräilymatkalla Pariisiin. Tapahtuman päätarkoituksena on lisätä tunnettuutta ja lahjoituksia Team Rynkebyn hyväntekeväisyyskohteisiin Suomessa eli Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle lasten syöpien tutkimukseen sekä Sylva ry:lle.
Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.
Helsingin kouluverkko eroaa merkittävästi muista Suomen kaupungeista ja kunnista. Kotikaupungissamme toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua. Sopimuskoulut eivät ole kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksensa valtiolta. Sopimuskouluja ovat esimerkiksi Herttoniemen, Lauttasaaren, Maunulan, Munkkiniemen, Oulunkylän ja Pohjois-Haagan yhteiskoulut.
Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule välttämättä edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu vai yksityinen sopimuskoulu.
Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin Helsingin kaupungin koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetussa laissa on pykälä, jonka mukaan muu opetuksen järjestäjä, esimerkiksi sopimuskoulu, saa vain 94 prosenttia kotikuntakorvauksista.
Merkittävä osa kaupungissamme olevista peruskouluista kouluista saa siis toimintaansa vähemmän rahaa kuin Helsingin ylläpitämät koulut. Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Lisäksi kaupungissamme toimii muita valtion ja yksityisen ylläpitämiä kouluja kuten Englantilainen ja Saksalainen koulu sekä esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten Marjatta-koulu. Muita peruskouluja pienempi rahoitus on iso epäkohta perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta.
On työvoitto, että saimme hallitusneuvotteluissa sovittua tämän räikeän epäkohdan korjaamisesta. Olen ajanut epäkohdan korjausta yhdessä Helsingin toimijoiden kanssa. Kirjasimme hallitusohjelmaan tavoitteen nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille oppilaille ja opettajille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.
Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian.
Koulut ja oppilaat ovat erilaisia mutta yhdenvertaisia.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen
OECD:n osaamistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaden suomalaisnuorten osaaminen on jälleen heikentynyt. Voidaan puhua jopa romahduksesta. Syistä tähän ilmiöön eivät ole tutkijatkaan yksimielisiä.
Selvää kuitenkin on, että varhaiskasvatuksen kehittämistä tulee voimakkaasti jatkaa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut, että jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulupolullaan ja kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Varhaiskasvatuksella on tämän turvaamisessa keskeinen rooli. Panostukset lasten varhaisiin vuosiin ovat vaikuttavia lasten kasvun ja kehityksen edistämiseksi, syrjäytymisen ennaltaehkäisyksi sekä yhdenvertaisempien koulutuspolkujen varmistamiseksi. Varhaiskasvatusta on syystä kehitetty viime vuosina.
Tämä edellyttää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Siksi Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite lasten osallistumisasteen nostamiseksi erityisesti yli 3-vuotiaiden lasten osalta ja erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. Tämä vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten suomen ja ruotsin kielen osaamista sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitus vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason. Näin vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja sekä ehkäistään segregaatiota.
Vaikuttavan varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyy haasteita, jotka liittyvät kelpoisen henkilöstön saatavuuteen, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja kasvatustieteiden maistereiden osalta. Varhaiskasvatuksen askelmerkit asetettiin vuonna 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä. Sillä haluttiin vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua selkeyttämällä tehtävänimikkeitä ja nostamalla henkilöstön koulutustasoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistaa pedagogiikkaa ja siten varhaiskasvatuksen laatua sekä lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulupolulle.
Hallitusohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkamäärän nosto 1400 paikkaan vuodessa. Viimeisimpänä on tehty päätös 875 uudesta varhaiskasvatuksen opettajan paikasta. Varhaiskasvatusjärjestelmä ja opettajakoulutuksen rahoitus tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä, jotta vuoden 2030 henkilöstörakenne saavutetaan ja turvataan lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuspolulla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo osaltaan varmistaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä?
Helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa(kok.) kirittää opetusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) tuomaan hallitusohjelmassa sovitun yksityisen koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen porrastuksen poistamista koskevan lakiesityksen eduskuntaan. Sarkomaa jätti asiasta kirjallisen kysymyksen.
Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.
Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin kunnan koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetun lain 38 §:ssä säädetään, että muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia kotikuntakorvauksista. Tämä on iso yhdenvertaisuusongelma.
”Tämä on hyvin ongelmallista monesta syystä ja myös perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta”, painottaa Sarkomaa.
Sarkomaa muistuttaa myös, että Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Näiden koulujen oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus on porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella.
Helsingin kouluverkko eroaa muiden kaupunkien ja kuntien kouluverkosta. Helsingissä toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä.
Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu tai yksityisen ylläpitämä sopimuskoulu.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. ”Ei ole mitään kestävää syytä miksi esimerkiksi Pohjois-Haagan, Munkkiniemen, Maunulan ja Herttoniemen yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kaupunkimme peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian”, päättää Sarkomaa.
Tänään 4. maaliskuuta vietetään kansainvälistä HPV-tietoisuuspäivää. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama yhteiskunnallinen sekä inhimillinen tautitaakka on merkittävä. HPV aiheuttaa naisilla ja miehillä useita eri syöpiä sekä kondyloomia ja papilloomia. Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä.
Eduskunnan Syöpäverkoston varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Elorannan kanssa otimme asiaan tänään kantaa. Kannanotossa painotin Syöpäverkoston puheenjohtajana erityisesti sitä, että HPV:n aiheuttamat taudit vaikuttavat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen, aiheuttavat työ- ja opintopoissaoloja sekä kuormittavat terveydenhuoltoa. Suomalaisten lapsitoiveiden täyttymisen ja Pohjoismaiden matalimman syntyvyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää ehkäistä ja hävittää lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen vaikuttavat sairaudet.
Eloranta muistutti, että inhimillisen ja terveyden edistämisen näkökulmien lisäksi myös terveydenhuollon kantokyvyn parantamiseksi kaikki vältettävissä oleva terveydenhuollon kuormitus tulisi ehkäistä. HPV:n aiheuttamien elämää uhkaavien syöpien sekä seksuaaliterveyteen ja nuorten hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavien kondyloomien hävittäminen rokottamalla on kansanterveydellisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti perusteltua
Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan HPV:n aiheuttamat taudit näkyvät vastaanotolla päivittäin. Pahimmillaan HPV:n aiheuttamat syövät uhkaavat elämää. Lisäksi muut HPV:n aiheuttamat taudit aiheuttavat usein pitkäaikaista terveys- ja hyvinvointihaittaa, joka koskettaa erityisesti nuoria.
Suomen tulee sitoutua Euroopan unionin ja WHO:n tavoitteisiin hävittää HPV:n aiheuttamat syövät, kondyloomat ja papilloomat.
Euroopan unionin vuonna 2021 julkaiseman syöväntorjuntasuunnitelman yksi kärkihankkeista on HPV:n aiheuttamien syöpien eliminointi EU:n jäsenmaista vuoteen 2030 mennessä nostamalla tyttöjen rokotuskattavuus yli 90 prosenttiin ja merkittävästi nostamalla poikien rokotuskattavuutta. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on hävittää rokottamalla HPV:n aiheuttama kohdunkaulan syöpä sekä kondyloomat.
Euroopan komission tuore suositus kannustaa jäsenvaltiota lisätoimiin rokotteilla ehkäistävien syöpien hävittämiseksi. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajisto pitää välttämättömänä, että komission suosituksen mukaisesti HPV-eliminaatiotavoite sisällytetään myös tulevaan kansalliseen syöpästrategiaan.
Valmistelimme Elorannan kanssa kansanedustajien allekirjoitettavaksi kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta HPV:n aiheuttamien syöpien, kondyloomien ja papilloomien hävittämiseen rokottamalla EU:n ja WHO:n tavoitteiden mukaisesti. Vastuuministerin on vastattava kysymykseen kolmen viikon kuluessa kysymyksen jättämisestä.
Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (Sdp) ovat tehneet kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta HPV:n aiheuttamien syöpien ja tautien hävittämiseen rokottamalla. Kirjalliseen kysymykseen kerätään allekirjoituksia myös muilta edustajilta.
Tänään 4. maaliskuuta vietetään kansainvälistä HPV-tietoisuuspäivää. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama yhteiskunnallinen sekä inhimillinen tautitaakka on merkittävä. HPV aiheuttaa naisilla ja miehillä useita eri syöpiä sekä kondyloomia ja papilloomia. Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä.
”HPV:n aiheuttamat taudit vaikuttavat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen, aiheuttavat työ- ja opintopoissaoloja sekä kuormittavat terveydenhuoltoa. Suomalaisten lapsitoiveiden täyttymisen ja Pohjoismaiden matalimman syntyvyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää ehkäistä ja hävittää lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen vaikuttavat sairaudet”, sanoo Sari Sarkomaa.
Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan HPV:n aiheuttamat taudit näkyvät vastaanotolla päivittäin. Pahimmillaan HPV:n aiheuttamat syövät uhkaavat elämää. Lisäksi muut HPV:n aiheuttamat taudit aiheuttavat usein pitkäaikaista terveys- ja hyvinvointihaittaa, joka koskettaa erityisesti nuoria.
”Inhimillisen ja terveyden edistämisen näkökulmien lisäksi myös terveydenhuollon kantokyvyn parantamiseksi kaikki vältettävissä oleva terveydenhuollon kuormitus tulisi ehkäistä. HPV:n aiheuttamien elämää uhkaavien syöpien sekä seksuaaliterveyteen ja nuorten hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavien kondyloomien hävittäminen rokottamalla on kansanterveydellisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti perusteltua”, sanoo Eeva-Johanna Eloranta.
”Suomen tulee sitoutua Euroopan unionin ja WHO:n tavoitteisiin hävittää HPV:n aiheuttamat syövät, kondyloomat ja papilloomat”, sanovat edustajat.
Euroopan unionin vuonna 2021 julkaiseman syöväntorjuntasuunnitelman yksi kärkihankkeista on HPV:n aiheuttamien syöpien eliminointi EU:n jäsenmaista vuoteen 2030 mennessä nostamalla tyttöjen rokotuskattavuus yli 90 % ja merkittävästi nostamalla poikien rokotuskattavuutta. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on hävittää rokottamalla HPV:n aiheuttama kohdunkaulan syöpä sekä kondyloomat.
Euroopan komission tuore suositus kannustaa jäsenvaltiota lisätoimiin rokotteilla ehkäistävien syöpien hävittämiseksi. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajisto pitää välttämättömänä, että Komission suosituksen mukaisesti HPV-eliminaatiotavoite sisällytetään myös tulevaan kansalliseen syöpästrategiaan.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja
