Henkilöstöpula on yksi suurimpia haasteita ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten ympärivuorokautisissa hoivapalveluissa. Vankka ammatillinen osaaminen on keskeinen työssä viihtymistä ja jaksamista sekä työn mielekkyyttä lisäävä tekijä. Muistiliiton liittovaltuusto toteaa, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus on laadukasta, muistisairauksiin liittyviä koulutussisältöjä tulee lisätä sekä toisen asteen tutkinnoissa että ammattikorkeakoulututkinnoissa ja yliopistoissa.  

Muistityöhön tarvitaan lisää erikoistumisopintoja eli vähintään 30 opintopisteen laajuista ammatillista muistityön lisä- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi työyhteisöissä tulee olla aito mahdollisuus hoivatyön jatkuvaan kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen.  

Ympärivuorokautisessa hoivakodissa asuvista asiakkaista kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Hoivakotiin siirrytään usein siinä vaiheessa, kun muistisairaus on jo edennyt pitkälle ja toimintakyky on heikko. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat paitsi lähimuistiin, laaja-alaisesti myös muihin tiedonkäsittelyn toimintoihin kuten puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen, ympäristössä orientoitumiseen ja yleiseen toiminnanohjaukseen. Muistisairas ihminen tarvitsee loppuvaiheessa paljon tukea arjessa selviytymiseen.

– Muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutus hänen kanssaan vaativat henkilöstöltä erityistä osaamista, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

– Lisäksi yhteistyö läheisten kanssa korostuu, koska he osaavat kertoa sairastuneen henkilöhistoriasta, persoonasta ja toiveista. – Jos muistisairauteen liittyvät asiat ovat työntekijälle vieraita ja osaamista sairastuneen kanssa kommunikointiin ei ole, työ tuntuu helposti kuormittavalta, mikä vähentää hoivatyön veto- ja pitovoimaa, Suomu jatkaa. – Raskaaksi ja vaikeaksi koetusta työstä hakeudutaan pois.

Hyvää hoitoa ja samalla henkilöstön työhyvinvointia tulee edistää erikoistumiskoulutuksen lisäksi myös työyhteisöissä. Muistiliiton tuottama Hyvän hoidon kriteeristö on työkirja muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Työkirja ohjaa ammattilaisia muistisairaan ihmisen tarpeet ja toiveet huomioivaan hoivaan, kuntoutukseen ja hoitoon. 

– Hyvän hoidon kriteeristön pitkäjänteinen käyttäminen työn arviointiin ja kehittämiseen on vaikuttanut vahvasti hoitokulttuuriimme, kertoo Lotta Pellilä Karpalokotia ylläpitävästä Suomenselän Muisti ry:stä. – Meillä korostuvat ihmislähtöisyys sekä muistisairaiden yksilöllisyys ja osallisuus. Asukkaat viettävät päivät pääosin yhdessä Karpalokodin olohuoneessa, omassa huoneessa lähinnä nukutaan, Pellilä jatkaa.

Puolella henkilökunnasta on täydennyskoulutusta muistisairaiden ihmisten hoitamiseen liittyen. – Käytännölliset ja pieneltä tuntuvat asiat lisäävät osallisuutta ja arjen merkityksellisyyttä kuten se, että saa itse voidella leipänsä.  Hyvän hoidon perusta on kuitenkin kyky kohdata muistisairas ihminen. Hyvä kohtaaminen rauhoittaa ja tuo turvallisuutta muistisairaalle ihmiselle ja koko yhteisölle, Pellilä toteaa.

– Hyvä hoito ei synny pelkästään määrällisistä tekijöistä. Työyhteisöissä pitäisi pysähtyä miettimään, mistä esimerkiksi kiireen tunne johtuu. Onko kyse resurssien määrästä vai siitä, mihin ja miten niitä käytetään ja hoivakodin arkea eletään, Suomu sanoo. – Parhaimmillaan muistisairauksiin liittyvän osaamisen ja työn kehittäminen on hoivayksikön yhteinen tehtävä, jossa johtamisella on keskeinen rooli, Suomu toteaa.  

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää hyvää ja omannäköistä elämää myös muistisairauden loppuvaiheessa, elämän loppuun asti. Hoivakodissa asukkaiden toimintakyky on usein jo alentunut.  Hyvän elämän varmistamiseen tarvitaan ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, joka osaa kommunikoida muistisairaan ihmisen kanssa ja rakentaa hyvää arkea jäljellä olevan toimintakyvyn varaan.  

Eduskunnan puhemiehelle

Autistisen alaikäisen pojan sitominen ja pahoinpitely hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä on järkyttävä tapaus, jollaisia ei pitäisi koskaan tapahtua. Kyse on ihmisoikeuksista. Toiminta oli lainvastaista ja siitä puuttui kaikki inhimillisyys.

Vuonna 2017 astuivat voimaan uudistetut kehitysvammalain pykälät itsemääräämisen tukemisesta ja rajoitustoimien käytöstä. Toimintakäytäntöjä korjattiin, ja esimerkiksi häkkisängyt kiellettiin täysin.

Tietoisuus lainsäädännöstä ja oikeista menettelytavoista on parantunut. On järkyttävää, että vielä 2020-luvulla ilmenee hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä tapahtunutta räikeää ja pitkään jatkunutta kaltoinkohtelua.

Tapauksen vuoksi on välttämätöntä tehdä valtakunnallinen selvitys siitä, kuinka paljon lainvastaista toimintaa kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten eri palveluissa esiintyy. Suomessa ei ole tutkittua tietoa asiasta. Kehitysvamma- ja autismijärjestöt Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Me itse ry, FDUV ja Autismiliitto vaativat kannanotossaan (21.11.2021) valtakunnallista selvitystä lainvastaisista rajoitustoimista kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa.

Vammaisjärjestöjen neuvontaan tulee toistasataa rajoitustoimia koskevaa yhteydenottoa vuosittain. Niiden perusteella tiedetään, että perusoikeuksia loukkaavia toimintatapoja esiintyy. Yhteydenottoja tulee rajoitustoimista ja esimerkiksi huonosta asumisen laadusta. Tietoon ei enää lähivuosina ole tullut näin mittavaa lainvastaista toimintaa.

Valtakunnallinen selvitys tarvitaan, jotta saamme selville rajoitustoimien käytön laajuuden, kohdentumisen ja tarpeellisuuden sekä mahdollisia lainvastaisia käytäntöjä, jolloin voidaan ehkäistä vastaavat tapaukset tulevaisuudessa. Selvityksessä on eri tavoin varmistettava asiakkaiden kuuleminen ja heidän näkökulmansa esiin saaminen.

Lainsäädännön lähtökohta on, että itsemääräämistä tuetaan ja rajoitustoimia vältetään aina, kun se on mahdollista. Henkilökunnan osaaminen sekä toimintaympäristön esteettömyys ovat avainasemassa haastavan käyttäytymisen ennalta ehkäisemisessä ja vähentämisessä. Tavoitteena on oltava, että kiinnipitoon tai rajoittamiseen ei tarvitse turvautua kenenkään kohdalla.

Kaikista tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Osaava henkilökunta kykenee tukemaan ja auttamaan ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita ja keinoja ilmaista itseään. Tarvittaessa työntekijöille on tarjottava täydennyskoulutusta vuorovaikutuksesta, kohtaamisesta ja myös uusista toimintatavoista, joilla rajoittaminen voidaan välttää. Vahvaa tukea tarvitsevan ihmisen kohtaamisessa keskeistä on yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistaminen, yksilöllisen tuen rakentaminen sekä stressitasoon vaikuttaminen.

Työntekijät voivat tarvita lisäkoulutusta myös siitä, että heidän velvollisuutensa on tehdä ilmoitus vääristä toimintatavoista ja kaltoinkohtelusta aina, kun sellaista tulee heidän tietoonsa.

Itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä (IMO) ollaan parhaillaan uudistamassa. Huolena on, miten kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta ehditään säätää siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan ja kehitysvammalaki lakkaa olemasta olemassa, näillä näkymin vuoden 2023 alusta lukien. Huolta herättää se, missä laissa säädetään silloin itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamisesta, rajoitustoimenpiteiden käytöstä ja tahdosta riippumattomasta hoidosta, ja ehditäänkö kehitysvammalain IMO-säännöksiä siirrettäessä riittävästi selvittää ja huomioida sääntelyn sisällölliset uudistamistarpeet?

Viivytyksettä aloitettava valtakunnallinen selvitystyö voisi toimia tukena myös IMO-lainsäädäntötyölle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen rajoitustoimien käytön laajuutta, kohdentumista ja tarpeellisuutta sekä mahdollisia lainvastaisia käytäntöjä kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy edistääkseen kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja päättääkseen rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan?

Helsingissä 17.11.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Eduskunnan puhemiehelle

Työterveyshuolto vastaa Suomessa n. 1,9 miljoonan työikäisen suomalaisen terveydenhuollosta.

Tällä hetkellä työterveyshuollon piirissä on arviolta 360 000 kokonaan rokottamatonta sekä noin 160 000, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon kautta voitaisiin varmistaa myös kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu: työterveyshuolto pystyy tavoittamaan yli 300 000 niistä, joille THL suosittaa kolmatta rokotetta.

Työterveyshuollolla on vuosien kokemus työikäisten rokottamisesta influenssaa vastaan.

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on ollut toivomisen varaa – tämä ryhmä pystyttäisiin tavoittamaan hyvin työterveyshuollon kautta.

Osalle rokottamattomista kyse on yksinkertaisesti siitä, että asia ei tunnu niin merkittävältä.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up -rokotepisteet ovat menneet kiinni jo klo 15.30. Työterveyshuollolla olisi monia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä ja tuoda rokotukset, vaikka fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaisi monen työssäkäyvän rokotteen ottamista.

Rokotusten järjestämisen vastuu on kunnilla, ja kukin kunta tai kuntayhtymä päättävät itse, miten nämä rokottamisen hoitavat. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että osa kunnista hyödyntää työterveyshuollon palveluntuottajia ja organisaatioita hyvinkin tehokkaasti, osa ei ollenkaan.

Osa työterveyshuollon palveluntuottajista on valtakunnallisia, ja näillä on tehokas ja kattava organisaatio, joilla myös rokotteiden jakelua voitaisiin tehdä sujuvasti. Lisäksi näillä on valmiit digitaaliset ajanvarausjärjestelmät ja muu tarvittava infrastruktuuri.

Työterveyshuollon mukaan ottamiseksi koronarokottamiseen luotiin väliaikainen kela-korvaus, jolla osan rokottamistyön kustannuksista maksaa Kela, ja loppuosan hoitaa työnantaja.

Korvausta ei olla kuitenkaan päästy hyödyntämään ajatellulla tavalla, sillä työterveyshuollon osuus rokottamisesta on edellä mainituista syistä pieni. Mikäli työterveyshuolto otettaisiin rokottamiseen mukaan, kunnilta säästyisi paitsi kustannuksia, mutta ennen kaikkea vapautuisi hoitohenkilökuntaa rokottamisesta muuhun tärkeään työhön – mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen.

Jotta työterveyshuolto saataisiin rokottamiseen mukaan nykyistä tehokkaammin ja järjestelmällisemmin, tähän tarvittaisiin sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n koordinointia.

Rokotteita voitaisiin näin halutessa luovuttaa suoraan työterveyshuollon palveluntuottajille ja hyödyntää näiden tehokkaita logistiikkaketjuja. Mikäli tähän tarvitaan kuntien hyväksyntä, prosessia voisi helpottaa esimerkiksi yhtenäisellä suostumuslomakkeella. Käytännön ongelmat ovat varmasti ratkaistavissa, mikäli tahtotilaa tähän löytyy. Tämä edellyttää kuitenkin vahvempaa ohjausta hallitukselta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta 1,9 miljoonan työikäisen suomalaisen terveydenhuollosta vastaava taho, työterveyshuolto, otettaisiin järjestelmällisesti mukaan nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä?

Helsingissä 28.10.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Myös koronarokotusten lisäämiseen tartuntatautilakiin suhtaudutaan pääosin myönteisesti, etenkin jos asiantuntija-arviot puoltavat sitä.

• Iltalehti kysyi eduskuntapuolueilta, pitääkö myös hoiva- ja hoitoalan työpaikoilla ottaa käyttöön koronapassi?

• Puolueista myönteisimmin koronapassin käytön laajentamiseen suhtautuivat kokoomus ja Liike Nyt.
• Hallituspuolueista SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto ovat myös jatkossa valmiita arvioimaan koronapassin käytön laajentamista.

Useat asiantuntijat, kuten Lääkäriliitto ja THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta, ovat jo aiemmin esittäneet, että koronapassi pitäisi ottaa käyttöön myös sote-alan työpaikoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoi tiistaina Ylelle pohtivansa koronapassin käytön jatkamista, ja myös koronapassin käytön mahdollista laajentamista.

Iltalehden kyselyssä eduskuntapuolueista kaikkein myönteisimmin koronapassin käytön laajentamiseen suhtautuvat kokoomus ja Liike Nyt.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kokoomus on jo aiemmin esittänyt, että hallitus valmistelisi työaikalainsäädännön muutokset, jotka mahdollistaisivat työnantajalle mahdollisuuden vaatia koronapassia työntekijöiltä.

Hallituspuolueet SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto muistuttivat, että nykymuodossaan koronapassi on tarkoitettu ainoastaan vaihtoehdoksi koronarajoituksille, mutta puolueiden mukaan vuoden loppuun voimassa olevan koronapassin jatkovalmistelussa pitää arvioida tarve sen käyttöalan laajentamiseksi.

Myös RKP:n mukaan asiaa pitää selvittää laajemmin.

–On syytä harkita vakavasti sitä, voitaisiinko koronapassia vaatia esimerkiksi vanhustenhuollon työntekijöiltä, jotka ovat suorassa asiakaskontaktissa, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Perussuomalaiset vastustaa koronapassin käytön laajentamista. Samoin kuin Valta kuuluu kansalle -puolue.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen korostaa, että koronakysymyksissä linjauksia pitää tehdä ennen muuta lääketieteellisiin arvioihin nojaten, eikä poliittisin perustein.

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset muistuttavat myös, ettei puolueissa ole vielä muodostettu virallista kantaa koronapassin käytön laajentamiseen, eikä muihinkaan Iltalehden esittämiin koronakysymyksiin, ja siksi esimerkiksi perussuomalaisten esittämät kannat perustuvat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion näkemyksiin.

Hoivakotien kuolemat

Suomessa on syksyn aikana raportoitu hoivakodeissa ilmenneistä koronatartunnoista ja -kuolemista, kun tartunnat ovat kulkeutuneet niihin rokottamattoman henkilöstön mukana.

Moni kansalainen on myös ollut huolissaan siitä, etteivät he tiedä, hoitaako heitä tai heidän omaisiaan rokotettu vai rokottamaton henkilö.

Iltalehti kysyi eduskuntapuolueilta, pitääkö terveydenhuollon työnantajilla olla oikeus tietää, ovatko heidän työntekijänsä rokotettuja?

Nykylain mukaan työnantaja saa tiedon työntekijän rokotesuojasta vain siinä tapauksessa, jos tämä suostuu itse kertomaan siitä.

Kokoomuksen, vihreiden ja Liike Nytin mielestä työnantajalla pitää olla oikeus tietää työntekijän koronarokotteesta.

–Jos työntekijällä ei ole rokotusta ja hän työskentelee esimerkiksi teho-osastolla, syöpä- tai sydänpotilaiden kanssa tai vaikkapa päivystyksessä, on työnantajalla oltava mahdollisuus siirtää työntekijä toisiin työsopimustaan vastaaviin tehtäviin potilasturvallisuuden varmistamiseksi, kokoomuksen Sarkomaa painottaa.

–Nyt on ilmennyt tapauksia, joissa ihmisten hengen ja terveyden suojelussa on epäonnistuttu. Se antaa aihetta arvioida, miten tilannetta voidaan korjata, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö sanoo.

Vasemmistoliiton mukaan työnantajalla pitää jatkossa olla oikeus tietää työntekijän koronarokotteesta, vaikka tällä hetkellä se ei vielä ole mahdollista.

Myös keskustan mukaan tiedonsaantioikeutta on tarpeen pohtia tarkemmin.

Pääministeripuolue SDP korostaa, että potilasturvallisuuden näkökulmasta olisi tärkeää, että työnantajalla on riittävät tiedot, mutta samalla pitää varmistaa työtekijöiden yksityisyyden suoja.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman viittaa Lääkäriliiton ehdotukseen, jonka mukaan työterveyshuoltoa pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin työntekijöiden rokotustiedon keräämisessä, jolloin myös yksityisyydensuoja olisi turvattu.

Perussuomalaisten Tavion mielestä ihmisten jaotteluun koronarokotusten mukaan työpaikoilla on syytä suhtautua varauksella.

–Toivoisin hoitohenkilöstön olevan rokotettuja, mutta toisaalta en toivo rokottamattomille työpaikan menetyksiä.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen korostaa, että rokotekattavuuden nousuun pitää pyrkiä vapaaehtoisuuden ja terveystietojen yksityisyyden pohjalta.

Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen on sitä mieltä, ettei työnantajalle pidä antaa tietoja henkilökunnan rokotesuojasta. Samaa mieltä on myös hallituspuolue RKP.

Hoidettavien oikeudet

Kaikki Iltalehden kyselyyn vastanneet eduskuntapuolueet ovat sitä mieltä, ettei hoitoon hakeutuvalla, hoivakodissa asuvalla, tai hänen omaisellaan pidä olla oikeutta tietää, ovatko heitä hoitavat henkilöt rokotettuja.

–Nykytiedon valossa olisi suotavaa, että henkilökunta on rokotettua. En kuitenkaan pidä asiallisena, että omaiset kyselisivät hoitajien terveystietoja. Asia on hoidettava siis toisin, perussuomalaisten Tavio sanoo.

Liike Nytin Harry Harkimon mukaan ihmisten pitää luottaa palvelun tarjoajien valvontaan.

Vihreät puolestaan korostaa, että kynnys ihmisten henkilökohtaisten terveystietojen jakamiseen on perustellusti korkea.

–Emme laajentaisi tiedonsaantioikeutta yhtään enempää, kuin on ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi välttämätöntä, vihreiden Hyrkkö toteaa.

Koronarokotus lakiin?

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että koronarokotus pitäisi sisällyttää tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan, jossa luetellaan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hoitajilta vaaditut rokotukset.

Kokoomus on sitä mieltä, että koronarokotukset pitäisi ”viipymättä” sisällyttää tartuntatautilakiin. Samaa mieltä on myös Liike Nytin Harkimo.

–Moneen muuhunkin työtehtävään liittyy tarkastuksia ja selvityksiä. Miten ei sitten tähän, jos kyse on vakavasta tarttuvasta taudista, Harkimo sanoo.

Myös vihreät kannattaa koronarokotuksen lisäämistä tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan, jotta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä voidaan suojella.

–Tälle on myös tullut tukea monelta asiantuntijataholta, vihreiden Hyrkkö muistuttaa.

SDP:ssä ja vasemmistoliitossa koronarokotusten kirjaamiseksi tartuntatautilakiin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, mutta korostetaan samalla, että asiassa pitää edetä asiantuntija-arvioiden pohjalta.

Asiantuntijoiden roolia asian arvioinnissa korostavat myös keskusta, RKP, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.

–Haavoittuvia, puolustuskyvyltään heikkoja on suojeltava koronainfektioilta samojen periaatteiden mukaan kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta, kristillisdemokraattien Räsänen sanoo.

Perussuomalaisten Tavion mukaan puolue muodostaa lopullisen kantansa asiantuntijakuulemisten jälkeen, jos hallitus antaa asiasta esityksen.

Ainoa täysin kielteinen kanta koronarokotteiden lisäämiseksi tartuntatautilakiin on Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiaisella.

LUE MYÖS

Näin puolueet vastasivat Iltalehden neljään kysymykseen:

1.Pitääkö terveydenhuollon työnantajilla olla oikeus tietää, onko työntekijä ottanut koronarokotteen?

SDP: Potilasturvallisuuden näkökulmasta olisi tärkeää, että työnantajalla on riittävät tiedot. Nykylainkin mukaan työnantajalla on mahdollista kysyä ja yksityisyyden suojaa työelämässä rikkomatta työntekijän ottaessa vastaan työn häneltä voidaan edellyttää tehtävään soveltuvuutta ja esim. osana sitä voi olla riittävä rokotussuoja.

Esimerkiksi Lääkäriliiton ehdottamalla tavalla työterveyshuollon hyödyntäminen niin että rokotustieto olisi heillä, voisi olla mahdollinen tapa varmistaa sekä potilasturvallisuus että työntekijöiden yksityisyyden suoja työelämässä.

Perussuomalaiset Tavio: En kannata yleisesti pakollisia koronarokotuksia, joten ihmisten jaotteluun koronarokotusten mukaan työpaikoilla on syytä suhtautua varauksella. Toivoisin hoitohenkilöstön olevan rokotettuja, mutta toisaalta en toivo rokottamattomille työpaikan menetyksiä.

Pidän perusteltuna selvittää missä määrin tartuntoja on saatu terveydenhoidon henkilökunnalta, ja miten tartuntariskiä voisi vielä vähentää ilman koronarokotuspakkoa.

Hoitohenkilökunnan pakollista koronarokotetta koskevasta keskustelusta tekee osin vaikean sekin, että tutkimus on yhä kesken tämän rokotteen tehosta ja tartuttamista estävästä vaikutuksesta.

Kenties tilannetta voisi myös lähestyä lievemmin niin, että jos henkilökuntaan kuuluva ei halua tai pysty oman terveydentilansa vuoksi ottamaan koronarokotetta, voisi työnantaja pyrkiä laittamaan henkilön työtehtäviin, jossa on vähemmän kontaktia. Toisaalta henkilökunnan jatkuva testaaminen on mahdollisesti tehokas keino välttyä tartunnoilta.

Kokoomus: Kyllä. Työnantajalla pitäisi olla oikeus saada tieto, onko työntekijällä koronarokotus. Työnantajille tieto henkilöstön rokotesuojasta on tärkeä potilas- ja työturvallisuuden varmistamiseksi. Jos työntekijällä ei ole rokotusta ja hän työskentelee esimerkiksi teho-osastolla, syöpä- tai sydänpotilaiden kanssa tai vaikkapa päivystyksessä, on työnantajalla oltava mahdollisuus siirtää työntekijä toisiin työsopimustaan vastaaviin tehtäviin potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Kokoomus kannattaa perusteltuja keinoja vauhdittaa riittävän rokotuskattavuuden saavuttamista, mutta emme kannata rokotepakkoa.

Keskusta: Tällä hetkellä lainsäädäntö ei anna työnantajalle oikeutta saada tietoa työntekijän saamasta koronarokotteesta. Tiedonsaantioikeutta on tarpeen pohtia tarkemmin.

Vihreät: Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työyhteisön työturvallisuudesta ja työntekijöiden sekä potilaiden terveydestä. Potilas- ja työturvallisuuden varmistamisen kannalta työnantajalla olisi hyvä olla oikeus tietää työntekijän koronarokotteesta. Nyt on ilmennyt tapauksia, joissa ihmisten hengen ja terveyden suojelussa on epäonnistuttu. Se antaa aihetta arvioida, miten tilannetta voidaan korjata. Tärkeintä tietenkin on, että mahdollisimman moni kynnelle kykenevä ottaisi rokotteen.

Vasemmistoliitto: Jatkossa pitää, mutta tällä hetkellä ei vielä ole mahdollista.

RKP: Ei. Nyt on aivan keskeistä, että saamme Suomessa rokotekattavuuden korkeammaksi. Ottamalla rokotteen voimme jokainen vaikuttaa siihen, että sairaalat eivät ylikuormitu ja että yhteiskuntaa voi pitää auki. Tässä asiassa voisi olla mielekästä edetä esimerkiksi vapaaehtoisuuden pohjalla.

KD Räsänen: Lähtökohtaisesti korkeisiin rokotekattavuuksiin tulee pyrkiä vapaaehtoisuuden ja terveystietojen yksityisyyden pohjalta.

Liike Nyt: Pitää.

Valta kuuluu kansalle: Ei tietenkään pidä. Terveystiedot ovat yksityisasia.

2.Pitäisikö myös hoitoon hakeutuvalla, hoivakodissa asuvalla, tai hänen omaisellaan olla oikeus tietää, onko hoitaja koronarokotettu?

SDP: Ei. Nämä ovat yksityisiä terveystietoja. Painottaisin työnantajan mahdollisuutta siirtää työntekijä muihin tehtäviin työntekijän ja potilaiden suojaamiseksi

Perussuomalaiset Tavio: Omaisten huoli varsinkin vanhustenhoidon henkilökunnan koronarokotuksista on ymmärrettävä. Olisi nykytiedon valossa suotavaa, että henkilökunta on rokotettua. En kuitenkaan pidä asiallisena, että omaiset kyselisivät hoitajien terveystietoja. Asia on hoidettava siis toisin.

Kokoomus: Jokaisen hoitoa ja hoivaa tarvitsevan on voitava luottaa siihen, että hoitoympäristö on turvallinen. Kokoomus katsoo, että riittävä muutos on se, että työantaja voi saada tiedon henkilöstön rokotuksista ja siten nykyistä paremmin huolehtia potilas- ja työturvallisuudesta.

Keskusta: Ei pitäisi. Asiakkaalla tai hänen omaisellaan ei voi olla oikeutta saada tietoa henkilöstön terveystiedoista, joiksi tieto saadusta rokotuksesta myös luetaan. Koronapassistakaan sen lukeva henkilö ei saa tietoa siitä, onko koronapassi ”vihreä” täyden rokotesuojan, sairastetun taudin vai tuoreen negatiivisen testituloksen perusteella.

Vihreät: Kyse on ihmisten henkilökohtaisista terveystiedoista, joiden jakamisen kynnys on perustellusti korkea. Emme siis laajentaisi tiedonsaantioikeutta yhtään enempää, kuin on ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi välttämätöntä. Lähtökohtaisesti työnantajan velvollisuus on varmistaa potilasturvallisuus ja tarvittaessa siirtää rokottamaton työntekijä toisiin tehtäviin.

Vasemmistoliitto: Omaisilla ja asiakkailla ei voi olla pääsyä henkilökunnan terveystietoihin ja tietosuojavaltuutettu luokitteli koronarokotteen terveystiedoksi. Jokaisen on kuitenkin voitava luottaa, että riski hoivahenkilökunnan tartunnoista on minimoitu.

RKP: Ei.

KD: -

Liike Nyt: Ei. Heidän pitää luottaa palvelun tarjoajien valvontaan.

Valta kuuluu kansalle: Ei tietenkään pidä.

3.Pitäisikö hoito- ja hoiva-alan työpaikolla ottaa käyttöön koronapassi?

SDP: Koronapassi on tarkoitettu vaihtoehdoksi rajoituksille, joten se ei nykymuodossaan ole mahdollista. Passia koskeva lainsäädäntö on voimassa vuoden loppuun ja sen jatkon valmistelussa tulee arvioida myös tarve käyttöalan laajentamiseen.

Perussuomalaiset Tavio: En kannata vastustamamme koronapassin käytön laajentamista, varsinkaan kun koronarokotettujen tartuttavuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Koronapassi voi tuoda valheellista turvallisuuden tunnetta ilman merkittävää tosiasiallista hyötyä.

Kokoomus: Kokoomus pitää perusteltuna koronpassin käyttöönottoa tukemaan potilas- ja työturvallisuutta, jos se on asiakkaiden terveyden suojelemiseksi ja taudin leviämisen ehkäisemiseksi perusteltua.

Kokoomus on tartuntatautilain muuttamista koskevassa vastalauseessa esittänyt, että hallitus valmistelisi työaikalainsäädännön muutokset, jotka mahdollistaisivat työnantajalle mahdollisuuden vaatia koronapassia myös työntekijöiltä.

Keskusta: Koronapassia koskeva väliaikainen lainsäädäntö on voimassa nyt tämän vuoden loppuun asti. Koronapassia tultaneen tarvitsemaan myös ensi vuoden puolella. Kysymyksessä esitettyä passin käyttämisen laajentamista on tarpeen harkita koronapassin jatkumista koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä.

Vihreät: Koronapassi voisi olla tapa toteuttaa potilas- ja työturvallisuuden edellyttämää työnantajien tiedonsaantia suorien rokotustietojen keräämisen sijaan. Sen käyttöönottoa hoito- ja hoiva-alalla kannattaa selvittää etenkin, jos epidemiatilanne heikkenee. Samaan aikaan on varmistettava henkilökunnan riittävyys, jos rokottamattomia työntekijöitä siirretään korvaaviin tehtäviin. Jos koronapassi otetaan käyttöön, rokottamattomia työntekijöitä ei voi velvoittaa maksamaan itse testejä. Asiaan liittyvät perusoikeusherkkyydet on syytä arvioida tarkasti.

Vasemmistoliitto: Passia koskeva lainsäädäntö on voimassa vuoden loppuun ja kun jatkoa arvioidaan, on arvioitava myös käytön laajuutta. Turvallisuudesta on joka tapauksessa huolehdittava muilla keinoilla, koska passin käytön laajentaminen työhön ei välttämättä ole lainsäädännöllisesti mahdollista.

RKP: Tätä asiaa tulisi selvittää. On syytä harkita vakavasti sitä, voitaisiinko koronapassia vaatia esimerkiksi vanhustenhuollon työntekijöiltä, jotka ovat suorassa asiakaskontaktissa.

KD: -

Liike Nyt: Pitäisi.

Valta kuuluu kansalle: Ei pidä, ja kyseinen syrjivä ja perustuslakimme vastainen natsipassi kuuluu hylätä välittömästi.

4.Onko koronarokotus syytä lisätä tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan?

SDP: Suhtaudun ajatukseen myönteisesti, sillä tartuntatautilain 48 pykälän keskeinen tavoite on parantaa potilaiden turvallisuutta. Asia on syytä selvittää ja edetä asiantuntija-arvion pohjalta.

Samalla painotan edelleen koronarokotteen mahdollistamista työpaikalla ja työajalla, mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Perussuomalaiset Tavio: Tartuntatautilain 48 pykälän pakollista koronarokotetta koskevasta keskustelusta tekee osin vaikean sekin, että tutkimus on yhä kesken tämän rokotteen tehosta ja tartuttamista estävästä vaikutuksesta.

Eduskuntaryhmä muodostaa lopullisen kannan vasta asiantuntijakuulemisten jälkeen, jos hallitus antaisi tällaisen esityksen.

En kannata yleisesti pakollisia koronarokotuksia, joten ihmisten jaotteluun koronarokotusten mukaan työpaikoilla on syytä suhtautua varauksella. Toivoisin hoitohenkilöstön olevan rokotettuja, mutta toisaalta en toivo rokottamattomille työpaikan menetyksiä.

Kenties tilannetta voisi myös lähestyä lievemmin niin, että jos henkilökuntaan kuuluva ei halua tai pysty oman terveydentilansa vuoksi ottamaan koronarokotetta, voisi työnantaja pyrkiä laittamaan henkilön työtehtäviin, jossa on vähemmän kontaktia. Toisaalta henkilökunnan jatkuva testaaminen on mahdollisesti tehokas keino välttyä tartunnoilta.

Kokoomus: Kyllä. Koronarokotukset on syytä viipymättä sisällyttää tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan. Se tarkoittaisi sitä, että tartuntatautien vakaville seuraamuksella alttiiden hoidossa saa työskennellä henkilö, jolla on puutteellinen rokotesuoja vain erityisistä syistä. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä esitti jo syyskuussa, että valtioneuvosto tekisi kiireellisesti esityksen tartuntatautilain 48 pykälän muuttamiseksi.

Keskusta: Koronarokotuksen lisäämistä tartuntatautilain 48 §:n rokotelistaan on tarpeen arvioida tarkemmin asiantuntijatietoon pohjautuen. Keskustan eduskuntaryhmä vetosi viime viikolla kaikkiin suomalaisiin, kenellä ei ole lääketieteellistä estettä, jotta jokainen ottaisi koronarokotuksen ja suojelisi sillä tavoin itseään, läheisiään ja muita kanssaihmisiä ja edistäisi tällä tavoin Suomen auki pysymistä.

Vihreät: Kyllä, kannatamme koronarokotuksen lisäämistä tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan, jotta haavoittuvassa asemassa olevien oikeutta elämään voidaan suojella. Tälle on myös tullut tukea monelta asiantuntijataholta.

Vasemmistoliitto: Mikäli asialle saadaan asiantuntijoiden tuki tulemme myös me kannattamaan lisäystä.

RKP: Tämä asia tulisi arvioida asiantuntijatiedon valossa.

KD Räsänen: Haavoittuvia, puolustuskyvyltään heikkoja on suojeltava koronainfektioilta samojen periaatteiden mukaan kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta. Tässä oleellista on lääketieteellinen arvio koronataudin vakavuudesta ja toisaalta rokotteiden kyvystä ehkäistä vakavia tautimuotoja sekä toki rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. Linjauksia näihin esitettyihin kysymyksiin tulisi tehdä ennen muuta lääketieteellisten arvioiden, ei poliittisten linjausten pohjalta.

Liike Nyt: On syytä lisätä. Moneen muuhunkin työtehtävään liittyy tarkastuksia ja selvityksiä. Miten ei sitten tähän, jos kyse on vakavasta tarttuvasta taudista? Meillä on monessa asiassa liikaa sitä vikaa, että suojaamme itsemme kuoliaaksi. Viimeistään perustuslakivaliokunnassa tarpeelliset muutokset kaatuvat.

Valta kuuluu kansalle: Ei tietenkään. Biologisen sodankäynnin kanssa ei pidä olla missään tekemisissä.

https://www.mtv.fi/katso/1497631

Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa nähtiin tunteita kuumentanut debatti, kun kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja Sari Sarkomaa (kok.) ottivat yhteen SDP:n kansanedustajien jättämästä kirjallisesta kysymyksestä.

SDP:n eläkelinjaukset nousivat ihmettelyn aiheeksi viime viikolla, kun Kimmo Kiljunen (sd.) ja 22 muuta demarikansanedustajaa jättivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen pienten työeläkkeiden korottamisesta.

Kysymyksessä linjatut keinot ovat herättäneet kritiikkiä. Niin sanottu ”syyssatanen”, eli alle 1 400 euron eläkkeiden sadan euron korotus rahoitettaisiin eläkerahastojen tuotoista. Kysymyksessä pyydetään selvitystä myös työeläkkeiden korottamisesta niin sanotulla puoliväli-indeksillä.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan esityksessä annetaan ymmärtää, että ”työeläkejärjestelmässä olisi sellaista rahaa, joka voitaisiin vain irrottaa”.

– Jos ei leikattaisi työeläkkeitä, me siirtäisimme vastuut tulevaisuudelle ja laittaisimme lasten tulevien sukupolvien taskuun käden. Kyllä tässä vastuuttomuus valuu yli äyräiden ja tähän ei pidä mennä, Sarkomaa toteaa.

Kiljusen mukaan uudistus ei saa tapahtua ”missään tapauksessa” nuorempien sukupolvien aseman heikkenemisen kustannuksella.

– Me emme tee sitä nuorten kustannuksella missään tapauksessa. Täytyy varmistaa, että järjestelmä on kestävä myös tulevaisuudessa.

Sarkomaa ei allekirjoita Kiljusen näkemystä.

– Tämä tehdään nuorten ja tulevien sukupolvien kustannuksella. Myöskin meidän toimivan työeläkejärjestelmämme kustannuksella.

Millä tavoin eläkeläisköyhyyttä voitaisiin vähentää?

Sarkomaan mukaan työllisyys on tärkeä keino eläkeläisköyhyyden torjumiseen.

– Te täysin sivuutatte sen, että meillä väestön ikärakenne on sellainen, että me elämme paljon pidempään. Se on hyvä asia, mutta ikävä kyllä meillä on vähemmän työssäkäyviä ja silloin pienempi joukko tulevaisuudessa maksaa nuo työeläkkeet. Tuo teidän mallinne vaarantaa sitä kautta työeläkejärjestelmän.

Sarkomaan mukaan myös kohtuullinen verotus, lääkekorvausjärjestelmän tarkastelu, kotitalousvähennys ja palveluihin pääsy ovat tärkeitä keinoja.

Kiljunen on samaa mieltä Sarkomaan kanssa.

– Samaan aikaan meidän täytyy miettiä myös eläketuloa. Se on iso kysymys ihmiselle. 50 prosenttia eläkkeensaajista saa alle 1480 euroa kuukaudessa. Se on aivan liian pieni, hän lisää.

– On todella huolestuttavaa, että sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän enemmistö on täysin eri mieltä kuin kaikki keskeiset työeläkeasiantuntijat. Myöskin ryhmänne on hyvin ristiriitaisessa tilanteessa, Sarkomaa vastaa.

– Osa tavoitteistanne on kuitenkin kirjattu hallitusohjelmaan, niin olisi hyvä, että pääministeri nyt tulisi ja puhaltaisi pelin poikki ja kertoisi, mitä tämä hallitus aikoo tehdä, hän täräyttää.

SDP:n kansaedustajien esittämä uusi ”vappusatanen” on saanut osakseen paljon kritiikkiä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marinia tekemään pesäeroa sosialidemokraattien eduskuntaryhmän enemmistön tekemään aloitteeseen pienten työeläkkeiden korotuksista. Kyse on Sarkomaan mukaan uudelleenlämmitetystä ”vappusatasesta”.

– Pääministeri Marinin on selkeäsanaisesti irtisanouduttava demariryhmän ajamasta aikeesta vaarantaa työeläkejärjestelmämme, Sarkomaa sanoo tiedotteessaan.

Sarkomaan mukaan sosialidemokraattien kaavailut murentaisivat työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta.

– Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille.

Sosialidemokraattien työministeri Hanna Sarkkiselle jättämässä kysymyksessä todetaan, että alle 1400 euron työeläkkeitä voitaisiin nostaa sadalla eurolla käyttämällä eläkerahastojen tuottoja. Samalla ministeriä pyydetään selvittämään, voisiko työeläkkeitä alkaa korottaa puoliväli-indeksillä taitetun indeksin sijaan.

Esitystä on kritisoitu jo muun muassa hallituskumppani vihreiden ja keskustan kansanedustajien toimesta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurronen ihmetteli puolestaan, miksi SDP:n kansanedustajat eivät usko Eläketurvakeskuksen asiantuntijoita.

– Sosialidemokraattisen puolueen tiedossa on takuuvarmasti, että työeläkemenot ovat jo nyt tuloja isommat. Ylimääräistä rahaa eläkkeiden korottamiseksi ei ole, Sarkomaa puolestaan sanoo.

Ehdotus on Sarkomaan mukaan vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä on isoissa haasteissa väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.

– Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä, hän muistuttaa.

Hallituksen puheet ja teot terapiatakuun edistämisessä ovat räikeässä ristiriidassa. Hallituspuolueiden edustajat pitävät mielenterveyden tärkeyttä esillä puheissa, mutta teot terapiatakuun toteuttamiseksi puuttuvat.

Tätä kirjoittaessa on kulunut 724 päivää siitä, kun eduskunnalle luovutettiin kansalaisaloite terapiatakuusta, jota kaikki puolueet kannattivat. Siitä huolimatta hallituspuolueet ovat jarruttaneet kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa jo lähes kaksi vuotta. Eduskunta on äänestänyt Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelystä kaksi kertaa, maaliskuussa 2021 ja toukokuussa 2021. Molemmilla kerroilla kokoomuksen esitys käsitellä kansalaisaloite kaatui hallituspuolueiden äänestäessä vastaan. Kansalaisaloite on sysätty rumasti syrjään. Lisäksi kokoomus on esittänyt lukuisia kertoja terapiatakuun toteuttamista niin vaihtoehtobudjetissa kuin muissakin yhteyksissä. Nämäkin ehdotukset on vasemmistovihreä enemmistö tyrmännyt. Lisäksi lupauksista huolimatta hallitus ei ole tuonut terapiatakuusta esitystä eduskuntaan. Nyt on vihdoin aika antaa eduskunnan käsitellä aloite sekä ennen kaikkea tehdä lupauksista ja terapiatakuusta yhdessä totta.

Puutteet mielenterveyden peruspalveluissa syrjäyttävät nuoria koulutuspolulta sekä estävät ihmisiä tekemästä töitä ja toteuttamasta unelmiaan. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

On vakava tosiasia, että mielenterveyden häiriöt ovat alihoidettu ja -resursoitu kansansairaus. Kansanedustajana olen tehnyt työtä mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Oli ilo olla kutsuttuna puhujana Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa helmikuussa 2019 pidetyssä Terapiatakuu –kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuudessa perustelemaan terapiatakuun tärkeyttä.

Puheessani nostin esille huoleni siitä, että mielenterveysongelmien kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus menoista oli 5,5 %, mutta vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Mielenterveyspalvelut eivät ole yhdenvertaisesti saatavilla. Suurin ongelma on viiveet palveluihin pääsyssä. Kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat.

Joka neljäs sairauslomapäivä ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden ongelmista. Mielenterveyden ongelmat välillisine kustannuksineen maksavat Suomessa kuusi miljardia euroa vuodessa. Inhimillisiä kustannuksia ja kärsimystä on mahdoton edes laskea. Terapiatakuu on yksi niistä toimenpiteistä, joilla hallitus voisi tavoitella lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä.

Koko maan kattava terapiatakuu varmistaisi sen, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jäisi yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua.

Terapiatakuun toteuttaminen ei ole sama asia kuin hoitotakuuajan kiristäminen, vaikka niin moni antaa ymmärtää. Terapiatakuu tarkoittaa nopeamman hoitoon pääsyn lisäksi sitä, että koko Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Eri puolilta Suomea koostuvan vanhuspalveluiden johtavien asiantuntijoiden verkoston tuoreen Kuntalehdessä julkaistu kannanoton viesti on hälyttävä: ikääntyneiden ihmisten palvelut ovat ajautumassa kansalliseen kriisiin. Hallituksen henkilöstömitoitus ei ole tuonut työmarkkinoille lisää hoitohenkilökuntaa, vaan päinvastoin jonoja ja palveluiden heikentymistä. Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin kotihoidon ahtaalle.

Hetkessä kuntoon. Niin lupasivat korjata vanhustenhuollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet. Hallitusvastuussa on toimittu varmasti hyvää tarkoittaen mutta asiantuntija-arvion mukaan päinvastoin jopa omilla toimilla heikentäen vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia.

Tilannetta vaikeuttaa se, että hallituksen jo ennen koronaa alkaneesta hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä rahankäytöstä ja velanotosta huolimatta kaikkia luvattuja euroja ei ole vieläkään herunut vanhustenhuollon epäkohtiin. Kun hoitajamitoitukseen ei hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, otetaan rahat leikkaamalla terveydenhuollon Kela- korvauksia ja muualta terveydenhuollosta. Tämä on virhe, joka vaikeuttaa hoitoon pääsyä.

Asiantuntijoiden ja eduskunnan huolta syventää se, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan luvattu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai juuri lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Lausunnon antaneiden mukaan esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin, varsinkin hoitajapulaan. 

Vaatiessani hallitusta lunastamaan vanhuspalvelulupauksen ei kyse ole lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Vanhuspalvelujen johtavien virkamiesten hätähuutoa ei voi ohittaa. On viimein kuunneltava asiantuntijoiden huoli.

Työtä on tietenkin tehtävä joka taholla. Iloitsen, että tavoitteeni kirjata vahvasti kaupunkimme valtuuston työtä ohjaavaan kaupunkistrategiaan senioreiden palveluiden kehittäminen ja esimerkillinen henkilöstöpolitiikka on toteutumassa. Henkilöstöpolitiikka on nostettu yhdeksi painopisteeksi taltuttamaan tekijäpulaa sekä lisäämään kotikaupunkimme pito- ja vetovoimaa työnantajana.

Painopisteenä on myös vihdoinkin se, että helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle ja suunterveydenhuoltoon on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien sekä muistisairaiden palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Helsinkiläisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen ihminen saa tarvittaessa hyvän hoivan, hoidon ja inhimillisen kohtelun. 

Strategia hyväksytään lokakuun ensimmäisessä valtuuston kokouksessa. Sen lähtökohta on juuri se oikea: Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Kauniin kotikaupunkimme on oltava jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.

Afterwalk-kävelyt käynnistyvät taas tiistaina 19.10. koronatauon jälkeen. Liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17:15. Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin ja koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

Li Anderssonin mukaan kokoomus oli viemässä Suomea Kreikan tielle koulutuksen osalta.

Kokoomuksen kansanedustajat Sofia Vikman ja Sari Sarkomaa peräsivät hallitukselta vastausta siihen, mitä ammatillisen koulutuksen opettajille tapahtuu ensi vuoden lopussa, kun määräaikainen rahoitus päättyy.

– Päättyvätkö työsuhteet vai heittääkö hallitus tämänkin lisäkustannuksen kunnille ja koulutuksen järjestäjille ilman sen kompensoimista, Vikman kysyi eduskunnan käsitellessä opetusministeriön pääluokan budjettia ensi vuodelle.

Sarkomaa sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kantavan vakavaa huolta siitä, että kuusi kymmenestä opettajasta pohtii alan vaihtoa Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) tuoreen kyselyn mukaan. Syynä on työn kuormittavuus.

– Puhuitte koulutuksen kunnianpalautuksesta, mutta se hieman ontuu. Te olette ottaneet valtavasti velkaa, ylittäneet kehykset ja silti kestävästi kehyksiin eivät kaikki koulutuspanokset ole mahtuneet, vaan ne ovat pätkärahoja. Te olette tehneet rujon arvovalinnan, kun koulutusrahat ovat pätkärahoja. Miksi te olette näin tehneet, Sarkomaa kovisteli.

Sarkomaan mukaan ammatillisen koulutuksen opettajilla on suuri huoli siitä, mitä tapahtuu, kun rahat loppuvat. Hänen mukaansa myöskään oppivelvollisuuden pidentämiseen ei ole varattu riittävästi rahaa.

”Teidän vahtivuorolla 1 600 opettajaa joutui jättämään työnsä”

Opetusministeri Li Andersson (vas.) hermostui Sarkomaan puheenvuorosta.

– Teidän puolueenne vahtivuorolla viime kaudella yli 1 600 ammatillista opettajaa joutui pysyvästi jättämään oman työpaikkansa teidän ministerin (Sanni Grahn-Laasonen) toteuttamien koulutusleikkauksen seurauksena, Andersson sanoi.

Opetusministerin mukaan nykyinen hallitus on vahvistanut ammatillisen koulutuksen rahoitusta palauttamalla indeksit, pysyvää rahoitusta tuovan oppivelvollisuuden kautta ja myöntämällä merkittävästi määräaikaista rahoitusta opettajien palkkaamiseen.

– Ne ovat ammatilliset oppilaitokset itse, jotka päättävät sen, kuinka pitkiin työsuhteisiin opettajia palkataan näillä määrärahoilla. Niitä voidaan käyttää jopa viiden vuoden mittaisiin työsuhteisiin, jos koulutuksen järjestäjät näin itse päättävät, Andersson ilmoitti.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah totesi, että valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto on ollut alusta lähtien huolissaan siitä, miten käy, kun tulevaisuusinvestointirahat loppuvat.

– Emme ole saaneet tähän muuta vastausta kuin mitä ministeri nyt sanoi. Ilmeisesti kannatatte sitten määräaikaisten työsuhteiden solmimista, kun kehotatte siihen, että hallituksen rahojen loppuminen voisi olla peruste sille, että tehdään määräaikaisia työsopimuksia. Kuulostaa kyllä vähän erikoiselta etenkin teidän puolueenne (vasemmistoliiton) näkökulmasta esitettynä, Essayah sanoi Anderssonille.

– Hallituksen puheet koulutuksen kunnianpalautuksesta ovat räikeässä ristiriidassa tekojen kanssa esimerkiksi vaikkapa suhtautumisessa opettajien palkkaamiseen määräaikaisiin työsuhteisiin, kokoomuksen Vikman totesi.

”Kunnianpalautus osin kermakuorrutusta”

Sarkomaan mielestä hallituksen kunnianpalautus koulutukselle on osin ”kermakuorrutusta”.

– On tullut pysyviä lisäyksiä, mutta iso osa on määräaikaisia. Te rakennatte hyvin vaikeaa ongelmaa tuleville hallituksille, tuleville vuosille, kun rahaa laitetaan pätkärahana ja yhtäkkiä se sitten leikkaantuukin, Sarkomaa sanoi.

Andersson iski takaisin OECD:n tuoreella tutkimuksella, jonka mukaan Suomi ja Kreikka leikkasivat koulutuksesta vuosina 2012-2018 toisin kuin muut maat.

– Kreikka, joka tämän ajanjakson aikana kävi läpi aivan poikkeuksellista talouskriisiä, ja Suomi, jossa päättäjät – myös kokoomuslaiset pääministerit – halusivat viedä Suomen Kreikan tielle mitä koulutuspolitiikkaan tulee, Andersson sanoi.

Hänen mukaansa suunta on käännetty tällä hallituskaudella ja koulutuksen rahoitusta on lisätty kaikilla koulutustasoilla.

– Minä en opetusministerinä sano ei kiitos määräaikaisille panostuksille, koska minä tiedän, että meidän koulutusjärjestelmässä tarvitaan joka ikinen euro, joka siihen on mahdollista osoittaa.

Andersson sanoi hallituksen tehneen arvovalinnan, että koulutusta kehitetään sekä pysyvillä että määräaikaisilla rahoilla.Mitä mieltä olit artikkelista?31 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1