Eduskunnan puhemiehelle

Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat laatineet lausunnon koskien ulkosuomalaisten passien hinnan korotusesitystä (Ulkoministeriön asetus ulkoasianhallinnon suoritteiden maksuista vuosina 2020—2022; ehdotus asetuksen muuttamiseksi). Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti vaativat lausunnossaan, että Suomen kansalaisille taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.

Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista vuosina 2020–2022 annetun ulkoministeriön asetuksen liiteosaa henkilökorttien maksujen osalta säädösmuutoksista johtuen ja passien maksuja hinnantarkistusten johdosta.

Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat huolestuneita siitä, että ulkomailla myönnetyn passin hintaa esitetään nostettavan 140 eurosta 195 euroon. Ulkosuomalaisia koskettava passien hinnan korotus miltei 40 prosentilla on mittava. Ulkomailla haetun Suomen passin hinta on jo nykyisellään korkea.

Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu pysyvästi noin 300 000 Suomen kansalaista. Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen. Ulkosuomalainen tarvitsee palatakseen matkustusasiakirjan joko Suomen passin tai henkilökortin. Henkilökortti ei käy matkustamiseen kaikista maista.

Ulkosuomalaisille on tärkeää, että he voivat uusia matkustusasiakirjan ulkomailla matkustaakseen Suomeen. Vireillä oleva hintamuutos on herättänyt huolta ulkosuomalaisten parissa. Passin uusiminen ulkomailla on jo nyt kallista ja monille ulkosuomalaisille passinhakumatkat ovat pitkiä. Korona-pandemia matkustusrajoituksineen on hankaloittanut tilannetta entisestään ja ikääntyneille passinhakumatkat ovat olleet jopa mahdottomia. Erityisen korkeiksi passikulut nousevat ulkomailla oleville suomalaisille lapsiperheille.

Passi on voimassa korkeintaan viisi vuotta, mutta maahantulorajoitusten takia monet joutuvat uusimaan sen 4–4,5 vuoden välein. Monet ulkosuomalaiset hankkivat ulkomailla syntyneelle Suomen kansalaiselle lapselleen passin heti tämän syntymän jälkeen, jotta vauvan kanssa voidaan matkustaa Suomeen. Näin passiin tulee vastasyntyneen lapsen vauvakuva. Lapsikaappausten estämiseksi Suomen rajavartiolaitos suosittelee vauvana hankitun passin uusimista lapsen ollessa taapero, 2–3-vuotias, sillä vauvakuvasta lasta on hyvin vaikea tunnistaa.

Ulkosuomalaiset ovat viimeksi 11. – 12.6.2021 pidetyssä ulkosuomalaisparlamentin istunnossa esittäneet ulkomailla myönnetyn passin hinnan alentamista, sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi sekä passien hakupaikkojen lisäämistä ja hakuprosessin helpottamista ulkosuomalaisille. Kiinnitämme huomiota siihen, että kymmenen vuoden passi on käytössä monessa muussa maassa kuten Alankomaissa, Norjassa, Saksassa ja USA:ssa. Ulkoministeriön maksuasetuksen muutosesitys, jossa ulkomailla myönnettävien passin hintaa korotetaan miltei 40 prosentilla on ristiriidassa ulkosuomalaisten odotusten kanssa.

Suomessa haettavan passin hinta on 58 euroa ja sähköisesti haettuna sen hinta on 52 euroa. Tämä asettaa ulkosuomalaiset ja Suomessa olevat eriarvoiseen asemaan. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:ssä todetaan, että erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti vetoavat lausunnossaan Suomen kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun, jossa Suomen kansalaisille taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.

Parhaillaan laaditaan uutta hallituksen ulkosuomalaisstrategiaa vuosille 2022–2026. Strategian tarkoituksena on, että myös ulkomailla asuvat suomalaiset säilyttävät yhteytensä ja vaikutusmahdollisuutensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Strategian tarkoitus on myös esimerkiksi vahvistaa toimenpiteitä, joilla tuetaan Suomen kansalaisten sujuvaa paluuta Suomeen. Ulkosuomalaisille asetettu passin hinta voi suuruudesta riippuen toimia joko vetävänä tai työntävänä tekijänä. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee paluumuuttajia riittävän työvoiman takaamiseksi, mutta Suomi hyötyy myös kulttuurisesti ja muilla tavoin ulkosuomalaisten aktiivisista Suomi-suhteista ja Suomen käynneistä. Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti pitävät tärkeänä, että valtionhallinto kehittää rajoista riippumattomia kaikille kansalaisille yhtäläisesti saavutettavia palveluja niin, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia kuluja suomalaisille asuinpaikkaan ja aikavyöhykkeeseen katsomatta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy helpottaakseen ulkosuomalaisten matkustusasiakirjojen uusimista ulkomailta Suomeen matkustamiseksi?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy ulkomailla myönnetyn passin hinnan kohtuullistamiseksi ja sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi, edistämiseksi?

Helsingissä 24.8.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Eduskunnan puhemiehelle

Useissa maissa apteekit ovat mukana koronarokotuksissa ja koronapikatestien testauspisteenä. Esimerkiksi Ranskassa apteekit osallistuvat koronapassia varten tarvittaviin pikatesteihin. Testaamisen lisäksi apteekeissa myös rokotetaan asiakkaita. Myös Suomessa on syytä pikaisesti selvittää koronatestauskapasiteetin lisääminen hyödyntämällä apteekkiverkostoamme koronapikatestien testauspisteinä. 

Apteekki on käytetyin terveyspalvelu, vuosittain apteekkeihin tehdään noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Apteekeissa koronatestiin pääsisi maanlaajuisesti apteekkien aukioloaikoina, myös virka-aikojen ulkopuolella. Suomalaiset luottavat tutkitusti apteekkien henkilökuntaan ja ovat yleisesti tyytyväisiä apteekkeihin.

Apteekkeja hyödyntäminen koronapikatestien testauspisteinä on mahdollisuus alentaa testauksen hintoja ja sujuvoittaa testaukseen pääsyä. Se on myös tärkeä keino vauhdittaa koronapassin käyttöönottoa ja avata Suomea terveysturvallisesti. Pikatestit ovat käytössä useissa Euroopan maissa.

Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle.

Apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä. Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit. On myös varmistettava, että apteekin näytteenottajilla on koronarokotus kunnossa.

Testaustoiminta tulisi katsoa osaksi apteekin toimialaan lääkelain mukaan sisältyvää terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvää palvelutoimintaa, eikä vaatia erillistä osakeyhtiötä ja yksityisen terveydenhuollon lupaa.

Testauspisteenä toimiminen olisi apteekeille vapaaehtoista. Testaustoiminta järjestettäisiin apteekin tiloissa tai apteekin välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa apteekkarin hallinnassa olevissa tiloissa ja apteekkari vastaisi toiminnasta.

Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan. 

Apteekkariliiton apteekkareille teettämän koronarokotuspisteenä toimimista koskevan kyselyn (09/2020) tulosten perusteella Suomeen olisi voitu saada jopa 400 apteekkirokotuspistettä. Maailmalla lisäkoulutuksen saaneet farmasian ammattilaiset antavat rokotuksia jo yli 20 maassa ja ne maat, joissa apteekit rokottavat, ovat lähimpänä WHO:n ja EU:n rokotuskattavuuden tavoitetta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen, millä ehdoilla apteekkiverkostoa voitaisiin hyödyntääkoronapikatestien testauspisteinä?

Mitä toimia hallitus tekee koronapassin edellyttämän testauskapasiteetin varmistamiseksi ja koronan testauskustannusten kohtuullistamiseksi huolehtien laadusta?

Helsingissä 18.8.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa (kok.)

Sairaanhoitaja on yksi maamme arvostetuimmista ammateista. Silti suomalaisen terveydenhuollon toimintakykyä merkittävimmin uhkaava tekijä on kasvava pula ammattitaitoisista hoitajista. Työvoimapula on ennenkin johtanut supistuksiin terveyspalveluissa, mutta tämä kesä on ollut ennenkokematon. Henkilöstöön liittyvät vakavat haasteet tulevat jatkumaan syksyn aikana. Yli vuoden kestänyt koronaepidemia on pakottanut hoitajat venymään jaksamisen äärirajoilla. Poikkeuksellisen moni hoitaja pohtii alanvaihtoa. Mitkään muut ammattiryhmät eivät voi korvata sairaanhoitajien osaamista.

Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan työvoimaennusteen mukaan Suomeen tarvittaisiin jo yli 8 000 sairaanhoitajaa nykyistä enemmän. Maan hallitus ei voi enää sulkea silmiään tilanteelta. Hoitoalan houkuttelevuuden, pito- ja vetovoiman lisäämiseksi on hallituksen tehtävä toimia ripeästi jo budjettiriihessä.

Aivan ensimmäiseksi tarvitaan lisävoimavaroja hoitojonojen ja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Konkreettinen ja vaikuttava keino on kohentaa sairaanhoitajien koulutusmahdollisuuksia. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.

Suomessa sairaanhoitajat ovat kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolulla etenemisen osalta eriarvoisessa asemassa, sillä koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia työnantajasta. Työnantajat tukevat vaihtelevasti työntekijöitään täydennys- tai lisäkoulutuksiin. Koulutustarjonta vaihtelee eikä se vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta.

Sairaanhoitajaliitto ja useat muut tahot ovat pitkään esittäneet valtakunnallisesti yhtenäistä ja kattavaa kliinisen erikoistumiskoulutuksen järjestämistä ja sen rahoituksen turvaamista. Ehdotan, että hallitus päättää budjettiriihessäkäynnistääsairaanhoitajien kattavat kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäisen erikoistumiskoulutuksen sekä valtion rahoituksesta erikoistumiskoulutukseen. On korjattava nykyinen tilanne, jossa sairaanhoitaja joutuu usein itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen. Entisenä opetusministerinä pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden työelämän tarpeet.

Erikoistumiskoulutuksen järjestämisessä on syytä katsoa myös Ruotsin mallia. Siihen kuuluu 11 pysyvää erikoistumiskoulutusalaa ja niiden lisäksi yksi avoin malli, jossa yksittäinen yliopisto voi tarpeen mukaan tarjota edellisten lisäksi jonkin muun suppean erikoistumiskoulutuksen.

Hoitotyön erikoisosaajat, kuten esimerkiksi diabeteshoitajat, anestesiasairaanhoitajat, tehosairaanhoitajat, geriatriset sairaanhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat ja erikoisosaaminen tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa tutkintonimikkeen puuttumisen myötä puuttuvat myös tunnustettu pätevyys sekä työn vaativuutta ja koulutustasoa vastaava palkkaus, ja usein myös koulutusta vastaava toimi tai työnkuva.

Hoitotyön vaativuus on lisääntynyt merkittävästi lääketieteen ja hoitomenetelmien kehittyessä sekä hoitomahdollisuuksien laajentuessa. Osa sairaanhoitajista toimii hoitajavastaanotoilla ja hoidon tarpeen arvioinnissa, joissa työ on itsenäistä.

Sairaanhoitajien valtakunnallisesti yhtenäiset urapolut sekä hoitotyön erikoisosaajien jatkokoulutusmahdollisuudet sekä niiden virallinen tunnustaminen ja rekisteröinti lisäisivät työssä jaksamista, työhön sitoutumista sekä hoitotyön ammatin veto- ja pitovoimaisuutta, kun sairaanhoitaja kokee saavansa lisävalmiuksia vaativan työnsä hoitamiseen. Kyse on yhtä lailla hoitotyön laadusta, toiminnan yhdenmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä, sekä ennen kaikkea potilasturvallisuudesta.

On epäinhimillistä, jos hallitus valitsee taas vain lisärajoitukset kaikille, toteaa Sari Sarkomaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä keinoja, jotka mahdollistavat maamme auki pitämistä terveysturvallisesti.

– Viivyttelyä koronapassin kanssa on mahdoton ymmärtää. Koronapassi on otettava keinovalikkoon viipymättä neljännen aallon velloessa maahamme, estämään yhteiskunnan rajut sulkutoimet, edistämään ihmisten hyvinvointia ja perusoikeutta tehdä työtä, harjoittaa elinkeinoaan, liikkua ja terveysturvallisuutta, hän kirjoittaa Facebookissa.

Sarkomaan mukaan kyse on myös inhimillisyydestä. Esimerkiksi 70 vuotta täyttäneiden lähes erityksissä pitäminen epidemian alusta lähtien on ollut poikkeuksellisen raju toimi.

– Koronapassi vapauttaisi ihmisiä tapaamaan ihmisiä ja elämään normaalimpaa elämää. On epäinhimillistä, jos hallitus valitsee taas vain lisärajoitukset kaikille.

Sarkomaa huomauttaa, että epidemian pitkittyessä rajoitusten haittavaikutukset kasvavat ja monimutkaistuvat.

– Pitkittyneestä epidemiasta selviämiseksi on hallituksen otettava kaikki keinot käyttöön ja tehtävä nykyistä laajempaa yhteistyötä. Tasavallan presidentin taannoin esille nostama koronanyrkki olisi nyt paikallaan perustaa vihdoin ja viimein.

Sarkomaan mukaan koronakriisin hoitamiseen omistautuvan ryhmän tehtävänä olisi kartoittaa ongelmat, hankkia tiedot, kerätä julkinen ja yksityinen osaaminen ja esittää sitten hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä.

– Tämä varmasti nopeuttaisi oikea-aikaisten päätösten syntymistä, tehostaisi epidemian hallintaa ja vapauttaisi voimavaroja myös työllisyyspäätösten tekoon. Niitä ei voi enää lykätä. Korona ei ole muuttanut sitä tosiasiaa, että hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu työn tekemiseen ja yrittäjyyteen.Mitä mieltä olit artikkelista?48 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/syksy-alkamassa-viime-vuotta-vaikeammassa-pandemiatilanteessa-rajoitusten-hollaaminen-epatodennakoista-olemme-jaamassa-muiden-pohjoismaiden-rokotustahdista-jalkeen/8204442#gs.85mtin

Suomen koronatilanne vaikeutui jälleen heinäkuussa, eikä tilanne ole hellittänyt syksyn lähestyessä. Helsingissä peruskoulujen syyslukukausi alkaa useimmissa kouluissa jo 10. elokuuta eikä edelleenkään ole selvää, voidaanko uusi kouluvuosi aloittaa lähiopetuksessa. h

Tiistaina Uutisaamussa vierailleen kansanedustaja Matias Mäkysen (SDP) mukaan opetusjärjestelyistä pyritään päättämään kuntakohtaisesti. 

– Lähtökohtana on, että koulut alkavat lähiopetuksessa. On kuitenkin edelleen aivan asiallista vaatia, että opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa torjuntatoimenpiteiden kehittämistä, Mäkynen sanoo. 

SDP:n ja Kokoomuksen riveissä ollaan yksimielisiä siitä, että koulujen tulisi pystyä toimimaan lähiopetuksessa. 

– Olemme huolissamme kasvavista tartuntamääristä ja virusvarianteista. On aivan välttämätöntä, että hallitus kokoontuisi pikaisesti ja linjaisi miten tässä uudessa tilanteessa toimitaan, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa. 

– Olen erittäin huolissani myös siitä, että koulut ovat alkamassa vaikka 12–15-vuotiaiden rokottamisen mahdollistavaa asetusta vielä ole, hän jatkaa. 

Sarkomaa korostaa, että nuorten rokotukset tulisi saada ripeästi käyntiin. Terveysturvallisen opetuksen järjestämistä vastaan puhuu Sarkomaan mukaan myös se, että peruskoulujen opettajista yli 10 000 on vielä ilman tehosterokotetta. 

– Rokotukset pitää saada käyntiin, jotta voimme pitää Suomen avoimena. 

Uutisaamussa keskustelua käytiin myös koronarajoitusten tarpeellisuudesta. Mäkysen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että rajoituksia vaikeutuneen koronatilanteen myötä lievennettäisiin. 

– Sairaalahoidon tarve on taas kasvamassa, ja koulujen alkamisen myötä on myös odotettavissa, että tartuntamäärät edelleen nousevat. 

Sarkomaa puolestaan korostaa, että rokotukset ovat ainoa keino epidemian taltuttamiseen. 

– Olemme jäämässä muiden pohjoismaiden rokotustahdista jälkeen. Vasta 35 prosenttia on saanut tehosteannoksen ja rokotuksia on vauhditettava. 

HS kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien kannat neljään eri koronatoimeen.

Pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat siirtyneet koronavirus­epidemian pahimpaan eli leviämisvaiheeseen, alueiden terveys­viranomaiset päättivät tiistaina.

Vaikka tartuntojen määrä on lisääntynyt Suomessa viime päivinä, sairaalahoitoon joutuneiden määrä ei ole kasvanut yhtä nopeasti. Ainakin ensimmäisen koronarokotuksen on saanut jo yli 66 prosenttia suomalaisista.

Muuttuneen tilanteen takia hallituksen odotetaan päivittävän Suomen koronatoimia ohjaavaa strategiaa. Hallitus kokoontuu torstaina neuvottelemaan tilanteesta. Varsinaisia päätöksiä uudesta koronastrategiasta on määrä tehdä elokuun puolivälissä.

HS selvitti eduskuntapuolueiden kannat neljään korona­epidemian torjuntaan liittyvään kysymykseen. HS kysyi näkemykset eduskunta­ryhmien puheen­johtajilta.

Rajoitusten kiristämiseen heistä iso osa suhtautui kielteisesti.

Koronapassin käyttöönottoa ainakin varauksin kannatti puolueiden enemmistö. Sen avulla taudin sairastaneet, rokotetut tai testatut voisivat päästä esimerkiksi tapahtumiin.

Koulujen siirtymisen etäopetukseen eduskunta­ryhmien johtajat torjuivat.

HS kysyi myös, pitäisikö laajasta tartuntojen jäljityksestä luopua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuus­osaston johtaja Mika Salminen ennakoi Ilta-Sanomien haastattelussa tiistaina, että tartunnan­jäljityksen tarpeellisuutta on syytä pohtia parin kuukauden kuluttua kun rokotekattavuus on riittävän hyvä. Tartunnanjäljitykseen kohdistuu nyt iso osa terveydenhuollon resursseista, ja jäljitys on ruuhkautunut.

Usea eduskuntaryhmän johtaja pitää jäljitystä kuitenkin yhä tarpeellisena.

Pitäisikö nyt kiristää rajoituksia ja jos, niin mitä?

Sdp, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman:

Ei. ”Nyt on tärkeintä, että jokainen hakee rokotteen omalla vuorollaan ja mahdollisuuksien mukaan myös aikaistaa varattua rokotus­aikaa. Mikäli tautitilanne entisestään heikkenee ja terveyden­huollon kantokyky uhkaa kuormittua, ei esimerkiksi alueellisia rajoituksia voi sulkea pois.”

Ps, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio:

Ei. ”Mikäli rokote on tehokas, eivät rajoitukset ole tarpeen, kun riski­ryhmäläisten rokotesuoja alkaa olla kattava.”

Kokoomus, eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa:

En osaa sanoa. ”Hallituksen pitäisi nyt tehdä päivitetty tilannekuva. Ensisijaisesti pitäisi kuitenkin toimia niin, ettei rajoituksia tarvitse kiristää. On vakavaa, että tartuntojen lisääntyessä edelleen odotamme hallituksen arviota tilanteesta ja sen mukaisia toimia. Hallituksella on vastuu johtaa maata. Oppositiolla ei ole edellytyksiä ottaa kantaa epidemian hallinnan yksityis­kohtiin, koska meillä ei ole hallussa hallituksen omaamaa tietoa kokonaisuudesta.”

Keskusta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs:

Ei. ”Rokotekattavuus on kaiken a ja o ja sitä pitäisi saada nostettua. Rajoitus­toimenpiteistä pitäisi päästä pikkuhiljaa irti ja saada yhteiskuntaa auki. Tällä hetkellä leviävät tautitapaukset ovat enemmän yökerhojen suunnalta, joten jos jotain rajoituksia halutaan, kohde on enemmän siellä suunnalla.”

Vihreät, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari:

En osaa sanoa. ”Rajoitukset pitää arvioida parhaan asiantuntija­tiedon pohjalta ottaen huomioon paitsi lääketieteelliset myös muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Hallituksen on arvioitava tilannetta ja mahdollisten rajoitusten tarvetta pian.”

Vasemmistoliitto, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki:

Ei. ”Oleellisinta on nyt nostaa rokote­kattavuutta ja huolehtia perus­ohjeista eli käsihygieniasta, maskinkäytöstä ja turvaväleistä. Vaikka tartuntaluvut ovat aivan liian korkeita, samaan aikaan ne eivät vaikuta samalla lailla sairaala­kapasiteettiin kuin aiemmin.”

Kristillisdemokraatit, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen:

Mahdollisesti. ”Tartunnat näyttävät leviävän suurissa tapahtumissa, joissa myös käytetään päihteitä, jolloin terveys­turvallisuudesta on vaikeampaa huolehtia. Mikäli rajoituksia joudutaan lisäämään, ne tulisi aloittaa tästä päästä.”

Rkp, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz:

En osaa sanoa. ”Rajoitusten osalta ollaan menty parhaan saatavilla olevan terveys­tiedon mukaan, niin varmasti tulevaisuudessakin. Näistä päätetään pääsääntöisesti alueellisesti.”

Liike Nyt, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Harry Harkimo:

Ei. ”Vasta, jos sairaalahoidon tarve lähtee tästä nousemaan, pitää tehdä jonkinlaisia päätöksiä. Mittarit, kuten leviämisvaihe, ovat täysin aikansa elänyt tapa mitata koronakriisiä, koska silloin kun nämä asetettiin, ei ollut rokotuksia ja niin edelleen. Rajoituksia ei voi vanhojen mittarien mukaan tehdä.”

Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön koronapassi?

Sdp:

Kyllä. ”Kyllä jos ja kun oikeudelliset, kuten perus­oikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät, kysymykset sekä muut asiaan liittyvät seikat saadaan ensin selvitettyä ja ratkaistua. Julkisia peruspalveluja tai välttämättömiä palveluja, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyntiä, ei kuitenkaan pidä laittaa passin taakse."

Ps:

Ei. ”En kannata maan sisäistä koronapassia eli vain rokotettujen sisäänpääsyä johonkin valittuun paikkaan. Koronan vaarallisuutta vähättelemättä katson tällaisen kansalaisten luokittelun aloittamisesta aiheutuvaa potentiaalista haittaa suurempana, kuin koronapassin käytöstä nähtävissä olevia hyötyjä.”

Kokoomus:

Kyllä. ”Passin avulla voimme samaan aikaan taltuttaa epidemian, mutta pitää yhteiskuntaa avoinna. On myös tärkeää, että suojelemme oikeutta ammatin­harjoittamiseen ja työn tekemiseen.”

Keskusta:

Kyllä, varauksin. ”Kantamme on ollut varovaisen myönteinen. Passi on todiste siitä, että on ottanut kaksi rokotetta, ei sen isompi asia. Pitäisi myös tarkastella negatiivisen testituloksen lisäämistä passiin, mutta samalla huolehtia, ettei yksilön oikeuksia tai perustuslaillisia oikeuksia rikota.”

Vihreät:

Kyllä. ”Sillä voidaan välttää rajoituksia ja taata, että esimerkiksi tapahtumiin voi osallistua turvallisesti. Samalla pidetään kulttuuri- ja tapahtuma-alaa yllä.”

Vasemmistoliitto:

Kyllä, varauksin. ”Passiin liittyvät perus­oikeudelliset ja yhden­vertaisuuteen liittyvät kysymykset pitää selvittää pikaisesti. Passi myös edellyttää toisentyyppisen testauslähtö­kohdan, jossa testejä on maksuttomasti saatavilla ilman ajanvarausta helposti ja nopeasti.”

Kristillisdemokraatit:

Ei. ”Koronapassi merkitsisi kajoamista yksilön­oikeuksiin, joten sen käytölle tulisi pitää kynnys korkeana. Tämän hetken sairaala- ja tehohoito­kuormituksen valossa olisin hankkeeseen pidättyväinen.”

Rkp:

Kyllä, varauksin. ”Suhtaudumme positiivisesti passin tutkimiseen ja valmisteluun, mutta eri keskustelu on, mitä passi rajoittaa tai mahdollistaa. Siinä se vaikea keskustelu käydään.”

Liike Nyt:

Kyllä. ”Koronapassin pitäisi ehdottomasti olla jo käytössä. En voi ymmärtää, miksei sitä ole valmisteltu niin, että se voidaan tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön.”

Pitäisikö kouluja siirtää etäopetukseen?

Sdp:

Ei. ”Korona-aika on ollut monille lapsille ja nuorille raskasta sekä vaikuttanut hyvinvointiin ja oppimiseen negatiivisesti. On tärkeää, että oikeus opetukseen ja oppilashuoltoon turvataan ensisijaisesti lähiopetuksena huolehtien terveys­turvallisuudesta. Mikäli tautitilanne entisestään heikkenee, koulujen etäopetukseen siirtymisen tulee olla viimesijainen keino.”

Ps:

Ei. ”Mikäli rokote on tehokas, rajoitukset eivät ole tarpeen, kun riski­ryhmäläisten rokotesuoja alkaa olla kattava.”

Kokoomus:

Ei. ”Lähiopetuksen on oltava korkea prioriteetti. Lisäksi esimerkiksi 12–15-vuotiaiden rokotukset olisi ollut mahdollista aloittaa siten, että ennen koulujen alkua olisi suuri osa rokotettu.”

Keskusta:

Ei. ”Se on vihoviimeinen vaihtoehto. Oppimis­tulokset edellisistä etäpätkistä ovat olleet huolestuttavia, joten pitää lähteä siitä, että lähi­opetuksessa ollaan viimeiseen asti ja kokeillaan kaikkia muita toimen­piteitä ennen etäopetusta.”

Vihreät:

Ei. ”Lapset ovat jo maksaneet todella kovaa hintaa pandemian torjunnasta. Sivistys­valtiossa on lähdettävä siitä, että koulut suljetaan viimeisinä.”

Vasemmistoliitto:

Ei. ”Olen samaa mieltä THL:n ylilääkärin [Otto Helven] kanssa, joka totesi ettei hän näe syytä koulujen alkamiseen etäopetuksena.”

Kristillisdemokraatit:

Ei pienten lasten osalta. ”Pienten lasten koulun, varsinkaan alakoulun siirtämistä etä­opetukseen tulee välttää. Toisen asteen sekä korkeakoulujen ja leviämisalueilla myös yläkoulujen osalta etäopetusta kannattaa suosia soveltuvin osin, silloin kun se on pedagogisesti tarkoituksen­mukaista.”

Rkp:

Ei.”Etäopetuksen pitää olla ihan viimesijaisia keinoja. Nyt pitää pohtia ja koordinoida parhaita käytäntöjä, että kouluun voi palata terveys­turvallisesti.”

Liike Nyt:

Ei. ”Terveysturvallisuutta voidaan lisätä vaikka olemalla joka toinen viikko koulussa ja joka toinen kotona. Nyt pitäisi panna vauhtia nuorten rokotuksiin, ja kouluterveyden­huolto voisi ne antaa.”

Pitäisikö laajasta tartuntojen jäljityksestä luopua?

Sdp:

Ei. ”Koronavirus muuntuu jatkuvasti ja vakavampia muunnoksia voi vielä tulla.”

Ps:

En osaa sanoa. ”Asiantuntijat osaavat varmasti kertoa, onko siitä enää nähtävää hyötyä.”

Kokoomus:

Ei. ”Kyllä jäljitys on tärkeä osa strategiaa. Toimiva jäljitys mahdollistaa esimerkiksi lähiopetuksen ja harrastukset.”

Keskusta:

Ei.”Edelleen jäljitettävyys on yksi keino, jolla tautia voidaan hillitä rokote­kattavuuden ohella.”

Vihreät:

Ei. ”Jäljityksen ylläpitäminen on ollut oleellinen osa tämän pandemian hallintaa, mutta toki huomio pitää siirtää entistä enemmän vakavien tautitapausten seuraamiseen.”

Vasemmistoliitto:

En osaa sanoa. ”Oleellista koko pandemian aikana on ollut kuunnella asian­tuntijoiden näkemyksiä. Minulla ei ole näkemystä tartuntojen jäljittämisestä, eli missä määrin sitä olisi kannattavaa ja järkevää tehdä.”

Kristillisdemokraatit:

Ei. ”Tällä hetkellä en jäljityksestä luopuisi, kun korona­tilanne on herkässä vaiheessa. Tilanteen rauhoittuessa voitaisiin siirtyä tarkkailemaan terveyden­huollon kuormituksen mittareita.”

Rkp

En osaa sanoa. ”Jäljitys on ollut tärkeä keino taistelussa koronavirusta vastaan, toisaalta myös resurssipula on ilmeinen. Tautitapausten muuttunut luonne on myös otettava mukaan harkintaan. Tämä on terveys­viranomaisten, ei poliitikkojen pöydällä.”

Liike Nyt

Ei. ”Jäljitys alkaa kuitenkin olemaan vaikeaa, ja kun tauti leviää nuorten keskuudessa niin en usko, että jäljitys on se tärkein asia tällä hetkellä.”

IS kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta puolueiden näkemystä tämän hetken keskeisimpiin koronatoimiin. Koronapassilla on kannatusta sekä hallituksessa että oppositiossa.

KORONA-ASIANTUNTIJAT arvioivat Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina, että jos nykyistä tartuntamäärien kasvua ei saada hillittyä, voi luvassa olla lisää rajoituksia syksylle. Koronarokotukset ovat edenneet, mutta rokotekattavuus ei ole etenkään nuorten aikuisten keskuudessa vielä toivotulla tasolla.

– Pahin skenaario olisi, että joutuisimme ottamaan rajoituksia laajasti uudelleen käyttöön. Yhteiskuntaa suljettaisiin, korkeakoulut ja toisen asteen opetus siirrettäisiin etäopetukseen. Lisäksi tulisi muita rajoituksia. On hyvä muistaa, että keväällä meillä oli 800 päiväkohtaista tartuntaa, ja silloin mietittiin liikkumisrajoituksia. Toki rokotteiden osalta on nyt paljon parempi tilanne, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi IS:lle.

Lue lisää: Tältä näyttää korona­syksy 2021 – korona-asian­tuntijat kertovat, mitä on odotettavissa

Koronaviruksen kahden viikon ilmaantuvuusluku on noin 120, kun sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla se oli noin 64. Suomessa raportoitiin sunnuntaina 519 uutta koronavirustartuntaa.

Viime viikon ajan julkisuudessa on puhuttu kansallisesta koronapassista, jonka avulla voitaisiin välttää tilanne, jossa yhteiskuntaa jouduttaisiin jälleen sulkemaan laajalti. Koronapassiin merkittäisi tieto saaduista rokoteannoksista, sairastetusta taudista tai negatiivisesta testituloksesta. Samankaltainen passi on jo käytössä esimerkiksi Tanskassa.

Koronapassi on saanut varovaista kannatusta poliitikoilta. Hallituksesta esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ovat kertoneet julkisuudessa kannattavansa koronapassin selvittämistä. Kokoomus taas esitti jo huhtikuussa, että Suomi valmistelisi koronapassia.

Oikeusministeriö teki asiasta alustavan arvionsa, mutta arvio hautautui ministeriöön, eikä sitä koskaan esitelty edes kansanedustajille. IS esitteli hautautuneen muistion koronapassista viime viikolla.

Elinkeinoministeri Lintilä kertoi MTV Uutisille torstaina, että myös työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee asiasta pohjamuistion ja odottaa hallitukselta selkeää toimeksiantoa asiasta.

Pitäisikö hallituksen lähteä valmistelemaan kansallista koronapassia? Vai pitäisikö tämänhetkistä tilannetta korjata paluulla tiukempiin rajoituksiin?

Suuressa osassa maata palataan koulutyöhön viikolla 32, eli noin viikon kuluttua. Koululaisia ei ole rokotettu ja opiskelijoistakin vasta osa on saanut rokotteen. Pitäisikö perus- ja korkeakouluihin palata etäopetuksessa, ainakin pahimmilla tautialueilla?

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kertoi MTV Uutisille lauantaina, että hallitus on torstaina kokoontumassa keskustelemaan koronatilanteesta.

Ilta-Sanomat kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta heidän näkemyksensä näihin kysymyksiin. IS tavoitteli yhdeksää eduskuntaryhmää, joista kuusi vastasi. Vihreät ja vasemmistoliitto eivät vastanneet yhteydenottopyyntöön.

Ilmari Nurminen, Sdp

Sdp:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen sanoo, että koronapassin käyttö tulisi selvittää. Hän näkee, että passia voitaisiin harkita ravintoloihin, tapahtumiin tai muihin yksityisiin palveluihin käyttöön otettavaksi.

– Julkisia peruspalveluja tai välttämättömiä palveluja, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyntiä, passin taakse ei voi laittaa, Nurminen kirjoittaa IS:lle.

Hän lisää vielä, että passiin liittyy kuitenkin lukuisia perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka on selvitettävä tarkkaan.

Rajoitusten osalta Nurminen muistuttaa, että iso osa niistä on alueellisten viranomaisten toimivallan alla. Valtioneuvoston päätettävissä olevista rajoituksista ravintolarajoituksia tiukennettiin menneen viikon aikana. Tilanteessa toimitaan tartuntatautilain ja valitun hybridistrategian mukaisesti.

– Hallitus valmistelee hybridistrategian päivitystä, jota on tarkoitus käsitellä elokuun aikana. Siinä linjataan syksyn koronatoimien periaatteista, Nurminen sanoo.

Hän korostaa rokotekattavuuden nostamisen merkitystä. Nurminen tuo esiin, että nykyisellä rokotustahdilla 70 prosentin rokotekattavuus saavutetaan vasta lokakuussa.

– Toisia rokoteannoksia on nyt tärkeä kiirehtiä. Jokaisen on syytä hakea rokote omalla vuorollaan ja mahdollisuuksien mukaan myös aikaistaa jo varattua aikaa, hän kannustaa.

12–15 -vuotiaiden rokottamisesta on tarkoitus tehdä päätös elokuun aikana, Nurminen sanoo. Sillä olisi vaikutusta myös syksyn koulutyöhön.

– Jos tautitilanne sitä edellyttää, voidaan joutua turvautumaan myös poikkeuksellisiin järjestelyihin, esimerkiksi osittaiseen etäopetukseen. Niihin tulee kuitenkin turvautua vain, jos se on aivan välttämätöntä, hän linjaa.

Ville Tavio, perussuomalaiset

Perussuomalaisten ryhmyri Ville Tavio ei kannata kansallista koronapassia. Hän näkee, että sen haitat olisivat hyötyjä suuremmat.

– En kannata maan sisäistä koronapassia, eli vain rokotettujen sisäänpääsyä johonkin valittuun paikkaan. Koronan vaarallisuutta vähättelemättä, katson tällaisen kansalaisten luokittelun aloittamisesta aiheutuvaa potentiaalista haittaa suurempana, kuin koronapassin käytöstä nähtävissä olevia hyötyjä, Tavio kirjoittaa.

Koulunkäyntiin ja ravintolarajoituksiin Tavion näkemys on seuraava: rokotteiden avulla niitä ei tarvitsisi hänen mielestään rajoittaa.

– Mikäli rokote on niin tehokas kuin mainostettu, ei rajoitusten ylläpito tietenkään ole tarpeen kun riskiryhmäläisten rokotesuoja alkaa olla kattava.

Sari Sarkomaa, kokoomus

– Laajennetun koronapassin käyttämättä jättäminen olisi sydämetöntä, kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjoittaa IS:lle.

Kokoomus on ajanut koronapassia jo keväästä asti. Sitä voitaisi Sarkomaan mukaan käyttää matkailu-, kulttuuri-, tapahtuma-, liikunta- ja ravintola-alan terveysturvallisessa avaamisessa. Sarkomaa väläyttää, että koronapassista voisi olla hyötyä myös perhepiirien juhlissa ja hoivayksiköiden omaisvierailujen perusteena.

– Kyse on myös inhimillisyydestä. Esimerkiksi 70 vuotta täyttäneiden lähes erityksissä pitäminen epidemian alusta lähtien on ollut poikkeuksellisen raju toimi. Koronapassi vapauttaisi seniorit tapaamaan ihmisiä ja elämään normaalimpaa elämää.

Sarkomaa näkee, että koronapassi myös kannustaisi ottamaan rokotteen, mutta ei kuitenkaan pakottaisi ihmisiä ottamaan sitä.

– Tanskassa kaikki puolueet ovat yhdessä sopineet, miten maa avataan koronatodistuksen avulla. Koronapassille on Suomessa laaja tuki. Myös hallituksen ministerit sitä kannattavat julkisuudessa. On pakko kysyä, miksi hallitus viivyttelee?

Sarkomaa sanoo, että hallituksen tulisi aktiivisesti ja vaikuttavasti toimia siten, että uusia rajoitustoimenpiteitä ei tarvitsisi Suomessa asettaa. Päätöksenteon on perustuttava asiantuntijoiden näkemyksiin ja tutkittuun tietoon pohjautuen, hän lisää.

Kokoomuksessa lähtökohta on se, että koulut tulisi voida aloittaa lähiopetuksessa. Sarkomaa haluaisi myös saada 12-15 -vuotiaiden rokotukset käyntiin nopeasti.

– Kouluterveydenhuolto on otettava avuksi. Korkeakouluopiskelijoille on syytä rakentaa pop-up rokotuspisteet kampuksille ja ottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS avuksi, hän sanoo.

Juha Pylväs, keskusta

Keskustan tuore ryhmäpuheenjohtaja Juha Pylväs totesi sunnuntaina IS:lle, että puolue suhtautuu varovaisen myönteisesti koronapassin käyttöönottoon. Puolueen ministereistä Kurvinen ja Lintilä ovat julkisuudessa kertoneet kannattavansa passin mahdollisuuksien selvittämistä.

Pylväs näkee, että koronapassi voisi olla toimiva työkalu matkailun lisäksi myös tapahtuma-alalla.

Yhteiskunnan rajoittamiseen suhtaudutaan keskustassa sen sijaan kriittisesti. Pylväs sanoo, että ensisijaisesti pitäisi keskittyä rokotekattavuuden nostamiseen.

– Mitä kattavampi rokotusohjelma on, sitä vähemmän täytyy turvautua rajoitustoimenpiteisiin.

Viesti rokotekattavuuden tärkeydestä on tavoittanut hyvin vanhemmat ikäluokat, mutta nuoria viesti ei tunnu tavoittaneen vielä yhtä hyvin, Pylväs harmittelee. Hänestä tärkeää olisi pyrkiä tavoittamaan myös nuoret ikäluokat, joiden parissa deltavariantti nyt leviää.

– Viestinnän pitäisi nyt painottua ehkä tuonne sosiaalisen median puolelle printtimedioiden sijasta, Pylväs arvioi.

Etäopetuksesta keskustan näkemys on se, että siihen tulisi turvautua vain äärimmäisenä vaihtoehtona.

– Saadun palautteen perusteella on voitu huomata, että opiskelutulokset ovat heikentyneet etäopetuksen takia huomattavasti. Jos tilanne sitä kuitenkin vaatii, tulisi etäopetusta järjestää mahdollisimman lyhyissä putkissa, Pylväs sanoo.

Opettajien siirtämistä rokotusjonon kärkeen Pylväs pitää teoriassa kannatettavana ideana, mutta käytännössä se ei hänen tietojensa mukaan tulisi toimimaan. Jonojen muuttaminen vaatisi lisätyövoimaa, jota ei tällä hetkellä ole, hän sanoo.

Anders Adlercreutz, Rkp

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz näkee, että koronapassin käyttöönotto voisi tarjota apua haastavaan koronatilanteeseen.

Koronakriisin alussa jouduttiin kansanedustajan mukaan käyttämään ”karkeita työkaluja”, ja koronapassi voisi olla hyvä keino toimien kohdentamiseen. Haasteena on määritellä, mitä toimintoja rajoitetaan.

– Näen, että julkisia palveluita, kuten esimerkiksi julkista liikennettä on vaikea rajoittaa. Passista voisi sen sijaan olla apua, kun pyritään mahdollistamaan terveysturvallisesti tiettyjä yksityisiä palveluita, kuten esimerkiksi konsertteja tai muita kulttuuritapahtumia, Adlercreutz kirjoittaa IS:lle.

Adlercreutz ei sulje pois uusien rajoitustoimien käyttöönottoa, mutta korostaa, että rokotesuojan kasvaessa vakavien koronatapausten osuus on pienenemässä.

– Vaikka tartuntalukemat jo hetken ovat olleet nousujohteiset, niin se ei ainakaan vielä näytä näkyvän sairaalakuormituksessa. Se tulee ottaa huomioon tilannetta arvioitaessa. Varuillaan ja valmiudessa pitää toki olla.

Valmius on kansanedustajan mielestä hyvä pitää korkealla tasolla varsinkin mahdollisten uusien virusmuunnosten vuoksi. Lisäksi Adlercreutz painottaa tartunnanjäljityksen riittävää kapasiteettia ja käyttäytymisohjeistusten noudattamista.

Etäopetukseen siirtymiseen suhtautuminen on nihkeää. Adlercreutzin mukaan koulujen etäopetus on ”viimesijaisia keinoja”, sillä tiedossa on, että lapset tarvitsevat lähiopetusta.

– Monet, esimerkiksi lukiolaiset, ovat jo käyneet varsin ison osan koulustaan etänä. Kouluissa on ollut käytössä monenlaisia järjestelyjä, millä terveysturvallisuutta on saatu parannettua.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kirjoittaa IS:lle sähköpostitse, että hänen näkemyksensä mukaan kynnys koronapassille on korkea. Hän näkee, että sen käyttöönotto tarkoittaisi yksilönoikeuksiin kajoamista.

– Tämän hetken sairaala- ja tehohoitokuormituksen valossa olisin hankkeeseen pidättyväinen. Korkea rokotekattavuus on tärkeä tavoite, mutta siihen tulisi pyrkiä ensisijaisesti aidon vapaaehtoisuuden pohjalta, terveystietojen yksityisyyttä kunnioittaen ja vahvoja suosituksia sekä asiallista rokotetietoa antaen. Suomessa on päästy korkeisiin rokotekattavuuksiin muidenkin rokotteiden osalta näitä periaatteita kunnioittaen.

Räsänen pelkää, että jos koronapassin avulla yritettäisi nostaa rokotekattavuutta käytännössä pakottamalla ihmiset rokotteelle, se saattaisi lietsoa entisestään epäluuloja ja vastarintaa koronatoimia kohtaa.

– Koronapassin käyttö soveltuu tällä hetkellä mielestäni lähinnä rajat ylittävään matkailuun.

Räsänen olisi valmis rajoittamaan suurten tapahtumien järjestämistä, jos terveydenhuollon kuormitus heikkenisi nykyisestä. Päihteet ja väentungos lisäävät tartuntariskiä suurissa tapahtumissa, Räsänen sanoo.

– Hygieniaohjeistus ja etätyön käyttö soveltuvin osin olisi viisasta edelleen pitää korkealla tasolla.

Räsänen sanoo, että etäopetuksen osalta on katsottava sitä, palvelisiko se opetuksellisia tavoitteita. Hän ei kuitenkaan asettaisi ainakaan alakouluikäisiä etäopetukseen.

Harry Harkimo, Liike Nyt

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo puhuu koronapassin puolesta. Harkimo kommentoi asiaa IS:lle jo aikaisemmin tällä viikolla todeten, että passin pitäisi oikeastaan olla jo käytössä. Hän ei näe syytä, miksei passia voitaisi ottaa Suomessakin käyttöön, kun se on viety läpi niin monessa muussakin Euroopan maassa.

– Hallitus on nukkunut tässäkin asiassa, Harkimo totesi.

Hän ei näe tällä hetkellä tarvetta uusille rajoituksille, vaan toivoo panostuksia rokotekattavuuden nostamiseen. Tartuntamäärien sijasta tulisi hänen mukaansa katsoa sairaalapotilaiden määrää. Jos se lähtee kasvamaan ”räjähdysmäisesti”, on asiaa pohdittava uudelleen, Harkimo arvioi.

Hän ei pidä tiukempia ravintolarajoituksia sateentekijänä tässä tilanteessa. Nuoret kokoontuvat sitten muualla, vaikkapa puistoissa, hän sanoo.

Hänestä myös nuorempia ikäluokkia tulisi alkaa rokottaa, kuten monessa muussa Euroopan maassa.

– Kyllä koululaisten pitää päästä kouluihin. Ei voida ratkaista enää sillä, että kaikki jäävät kotiin ja yhteiskunta suljetaan.

Jos joltain opettajalta on vielä toinen rokotusannos saamatta, tulisi sitä nopeuttaa, Harkimo sanoo. Samaa mieltä on Opetusalan ammattijärjestö OAJ, joka on keväästä asti ajanut opettajien pikaista rokottamista.

Rokotepassi voisi toimia Suomessakin sisäänpääsyn edellytyksenä esimerkiksi ravintoloihin tai tapahtumiin. 

Laajennettua rokotepassia Suomeen puoltaa muun muassa opposition kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.). Sarkomaan mukaan todistuksen avulla voitaisiin pitää yhteiskunta auki terveysturvallisesti. 

– Rokotuskattavuus etenee ja tarvitsemme keinoja, joilla pitää maata turvallisesti auki, hän sanoo MTV Uutisille. 

Rokotepassi toimisi todennäköisesti todisteena saaduista rokotteista, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronasta. 

Suuri osa suomalaisista rokotepassin ulkopuolella 

Sarkomaa ei ota kantaa siihen, milloin rokotepassi voitaisiin ottaa käyttöön. 

Rokotteen tehosteannoksen on saanut vasta 30 prosenttia väestöstä, mikä jättäisi vielä valtaosan suomalaisista rokotepassin ulkopuolelle. Koronavirustartuntoja on myös todettu melko pienellä osaa väestöstä. 

Arvioiden mukaan kaikki halukkaat olisivat saaneet kaksi rokoteannosta vasta lokakuun puolella. Etenkin nuorten rokottaminen on vielä vaiheessa, ja asetus 12–15-vuotiaiden riskiryhmään kuulumattomien rokottamisesta on yhä lausuntokierroksella.

– Kannamme kokoomuksessa huolta nuorten kasvavista tartuntamääristä ja pitkittyneen koronan vaikutuksista juuri nuoriin. Nuorten rokotukset olisi tärkeä käynnistää pikimmiten, Sarkomaa toteaa.   

Varautumista tulevaisuuteen

Sarkomaan mukaan tartuntatautien lainsäädäntöä tulisi valmistella myös tulevaisuutta ajatellen. 

– Tämä ei varmasti jää ainoaksi pandemiaksi, eli on hyvin tärkeätä, että nyt katsotaan kaikki lainsäädäntö kuntoon, jotta näitä toimia voidaan ottaa jatkossakin käyttöön, Sarkomaa toteaa.

– Tässä on jo tämän pandemian aikana huomattu, että meillä on lainsäädännössä paljon puutteita, hän jatkaa. 

Eduskunnan puhemiehelle

John Nurmisen Säätiö, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto, WWF Suomi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri ja Suomen Vesistösäätiö ovat laatineet yhteisen kannanoton liittyen EU:n maaseutuohjelmaan.

Järjestöt esittävät, että EU:n maaseutuohjelmasta on turvattava rahoitus maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti leikkaaville maanparannustoimille – kipsille, rakennekalkille ja kuitulietteelle. Samalla on purettava maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävän lantafosforin ylijäämä eläintuotantovaltaisilta alueilta lantafosforin vastaanottotuen avulla.

Keinot Itämeren ja vesien tilan parantamiseksi ovat olemassa ja tiedossa. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa niiden rahoittamiseksi. Viljelijät ansaitsevat tukijärjestelmän, jonka avulla he voivat harjoittaa elinkeinoaan paitsi kannattavasti, myös Itämeren ja sisävesien kannalta kestävästi.

Suomi on sitoutunut EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti saamaan Itämeren ja sisävedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Sen kannalta avainkysymys on ravinnepäästöjen ja etenkin vesistöihin valuvan fosforin vähentäminen. Tutkimusten mukaan maatalouden osuus Suomen ihmisperäisestä fosforikuormituksesta vesistöihin on kaksi kolmasosaa, joten ilman maatalouden päästöjen merkittävää leikkaamista Itämeren ja sisävesien hyvän tilan saavuttaminen on mahdotonta.

Maataloudesta valuvan fosforikuormituksen leikkaaminen on hidasta, koska fosfori kertyy maaperään ja vapautuu sieltä hitaasti kymmenien vuosien aikana. Lisäksi ilmastonmuutos lisää sateita ja lumettomia talvia, mikä kasvattaa ravinnevalumia pelloilta. Näidenkään syiden vuoksi maatalouden kuormitusta ei ole saatu vähenemään tavoitteiden mukaisesti, vaikka maatalouden ympäristötoimia on Suomessa tuettu jo kymmenien vuosien ajan.

Onneksi Suomessa on innovoitu viime vuosina useita maanparannusaineisiin – kipsiin, rakennekalkkiin ja kuitulietteisiin – perustuvia nopeavaikutteisia, tehokkaita ja tieteellisesti todennettuja vesiensuojelutoimia, joilla voidaan välittömästi vähentää Itämereen ja sisävesiin pelloilta valuvaa fosforikuormaa noin 50 %. Näin voidaan nopeasti leikata maatalouden ravinnevalumaa ja saada vesistöt hyvään tilaan samalla kun tehdään hidasvaikutteisempia toimia ravinnekuormituksen juurisyiden ratkaisemiseksi.

Maanparannusaineisiin perustuvia maatalouden vesiensuojelutoimia on sisällytetty Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin yhteensä 560 000 peltohehtaarille. Toimille ei kuitenkaan ole olemassa rahoitusta. Rahoitustarve on vuoteen 2027 mennessä vähintään 100 MEUR eli 20 MEUR vuodessa. Se on niin paljon, ettei toimia voida toteuttaa pelkällä kansallisella rahoituksella. Sen sijaan EU:n maaseutuohjelman vuotuisesta noin 250 miljoonan euron ympäristörahoituksesta summa olisi alle 10 %.

Maatalouden korkeita ravinnevalumia ylläpitää eläintuotannon keskittyminen muun muassa Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Sen vuoksi näillä alueilla on lantaravinteita huomattavasti enemmän, kuin kasvien tarpeen mukainen lannoitus edellyttää. Ylimääräinen lantafosfori kertyy maaperään ja valuu vesistöjä rehevöittämään.

Lantaa voidaan käsitellä niin, että erotetaan runsaasti fosforia sisältävä kiintoaine nesteestä, joka taas sisältää enemmän typpeä. Tähän soveltuvat vesihuollosta ja prosessiteollisuudesta tutut erotusmenetelmät. Erotustekniikkaa voidaan käyttää myös biokaasulaitosten yhteydessä.

Lantafosforia ei tällä hetkellä saada liikkumaan pois ravinneylijäämäisiltä alueilta, koska se tulee viljelijöille prosessointi- ja kuljetuskustannusten vuoksi selvästi mineraalifosforia kalliimmaksi. Ongelman ratkaisemiseksi maaseutuohjelmaan on sisällytettävä lantafosforin vastaanottotuki, joka mahdollistaa ravinnealijäämäisten alueiden viljelijöille lantafosforin käytön. Jo viidellä miljoonalla eurolla vuodessa voidaan siirtää vuodessa 500 tonnia fosforia sinne, missä se ei aiheuta haittaa vesistöille.

Nyt on Itämeren kohtalonhetki. Kesällä lausunnoille tuleva ja syksyllä eduskuntakäsittelyn jälkeen EU-komissiolle lähetettävä maaseutuohjelma määrittää sen, voidaanko Itämeren ja sisävesien tilaa parantaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

EU:n ja kotimaiset maataloustuet ovat yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa, ja ne maksetaan maataloustuottajille joka tapauksessa. Tukijärjestelmä pitää suunnata niin, että maataloustuottajat pystyvät sen avulla vähentämään vesistöpäästöjään. Yksittäisillä projekteilla ja yksityisellä rahoituksella ongelmia ei enää voida ratkoa, koska ne eivät mahdollista toimien toteuttamista siinä laajuudessa, jota Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi tarvitaan.

Keinot ovat hyvin tiedossa, koska niitä on demonstroitu ja tutkittu jo pitkään. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja toteuttaa ne vesiensuojelun tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut ja jotka meitä velvoittavat.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen EU:n uuden tukikauden aikaisesta maaseutuohjelmasta rahoituksen maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti leikkaaville maanparannustoimille – kipsille, rakennekalkille ja kuitulietteelle?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sisällyttääkseen EU:n uuden tukikauden aikaiseen maaseutuohjelmaan lantafosforin vastaanottotuen, joka mahdollistaa maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävän lantafosforin ylijäämän purkamisen eläintuotantovaltaisilta alueilta ja ravinnealijäämäisten alueiden viljelijöille lantafosforin käytön?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jos nykyisistä ympäristökorvauksen ehtona olleista fosforin lannoitusrajoista luovutaan estääkseen moninkertaisen fosforiylilannoituksen ja ravinnevalumat sekä turvatakseen vähintään nykyisen tasoiset fosforirajat heti uuden EU-tukikauden alussa 2023? 

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin sisällytettyjen yhteensä 560 000 peltohehtaarin maanparannusaineisiin perustuvien maatalouden vesiensuojelutoimien rahoituksen?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen Saaristomeren alueen Itämeren suojelukomissio HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta? 

Helsingissä 23.7.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii Suomeen laajennettua rokotepassia, jotta yhteiskunnan turvallisena avoimena pysyminen voitaisiin taata. Toteutuessaan passi toimisi sisäänpääsyn edellytyksenä erilaisiin tapahtumiin ja se myönnettäisiin koronarokotteen saaneille.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön laajennettu rokotepassi, jotta yhteiskunnan turvallinen avoimena pysyminen voitaisiin taata.

”Rokotepassin laajennettu käyttöönotto kotimaassa on viisasta ottaa keinovalikkoon neljännen aallon velloessa maahamme. Kannustamaan rokotuksen ottamista, estämään yhteiskunnan rajut sulkutoimet sekä edistämään kestävää taloutta sekä ihmisten hyvinvointia”, Sarkomaa katsoo Facebook-kirjoituksessaan.

Suomessa ei toistaiseksi ole otettu käyttöön rokotepassia. Käytännössä rokotepassi tarkoittaisi sitä, että passia voisi pitää edellytyksenä sisäänpääsyyn erilaisiin tapahtumiin.