Kategoria: Ei kategoriaa

SUVI HAUTANEN

Kansanedustajan mielestä uudistuksen korjaustyö on aloitettava heti, sillä se on katastrofi Helsingille ja muille suurille kaupungeille.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että eduskunta hyväksyi tänään keskiviikkona maakuntahallintouudistuksen äänin 105-77.

– Valtava pettymys ja virhe. Korjaustyö on aloitettava heti, Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mielestään ”vasemmistovihreiden kaupunkivastaisuus tekee tuhoa”.

– Maakuntasote runnottiin piittaamatta murskakritiikistä ja kaupunkien hätähuudoista. Miksi Helsingin vihreät ministeri Maria Ohisalon johdolla ja Helsingin SDP ministerin Tuula Haataisen johdolla käänsivät selän helsinkiläisille, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaan mielestä maakuntasote on vahingollinen koko Suomelle ja katastrofi Helsingille ja muille suurille kaupungeille.

– Kaupunkien kassa ryöstetään ja palvelut vaarannetaan. Kaupungin elinvoima sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUS:n huippututkimus ja erikoissairaanhoito nitistetään.

Sarkomaan mukaan Helsingissä on kroonistuneet jonot terveysasemalle.

– Korona on runnellut pääkaupunkia eniten. Maakuntasote leikkaa HUS:n arvion mukaan Uudenmaan alueelta 400 miljoonaa euroa ja helsinkiläisiltä 100 euroa asukasta kohden Peruspalvelujen vahvistamista ei maakuntamallissa näy eikä kuulu. Hylky olisi ollut parasta mitä esitykselle olisi nyt voinut tehdä, Sarkomaa näkee.

Hän lisää, että terapiatakuuta eikä hoitotakuun kiristämistä näy eikä kuulu.

– Palvelujen parantamisen sijaan uutta maakuntaveroa ja lisävahvistusta maakuntahallintoon valmistellaan jo. On täysin absurdi ajatus, että palvelut vaarantavan ja kaupungit ryöstävän hallintouudistuksen vastineeksi ahkerat ihmiset laitetaan maksamaan työstään ja eläkkeestään entistä kireämpää veroa! Ei kiitos, Sarkomaa toteaa.

SUVI HAUTANEN

Kansanedustajan mielestä kulttuuri- ja tapahtuma-alan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mielestä kulttuuri- ja tapahtuma-alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesti samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muita elinkeinoja avattu.

– Haloo hallitus, miksi ette toimi, Sari Sarkomaa kysyy Twitterissä sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.), opetusministeri Jussi Saramolta (vas.), tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselta (kesk.) ja pääministeri Sanna Marinilta (kesk.).

– Epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on jakanut muusikko Paula Vesala tviitin, jossa tämä ihmettelee, miksi rajoitukset ovat välttämättömiä vain yleisötilaisuuksien ja kulttuurin parissa.

– Perustuslain mukaan perusoikeutta elinkeinon harjoittamiseen saa rajoittaa vain tarkkarajaisesti, oikeasuhtaisesti ja kun välttämätöntä, Vesala muistuttaa.

Vesalan mukaan ensin tiistaina kahden metrin turvavälivaatimukset kumottiin Etelä-Suomessa kaikilta aloilta. Samantien ne aktivoitiin kuitenkin uudestaan yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osalta.

ILKKA LUUKKONEN

Sari Sarkomaa toivoo, että pääkaupungin kansanedustajat kaatavat sote-uudistuksen.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) arvostelee jyrkin sanoin hallituksen esitystä sote-uudistukseksi. Hänen mukaansa asiantuntijat ovat antaneet esitykselle ”murskakritiikkiä” ja kaupungit päästäneet ”hätähuutoja”. Hän katsoo, että pääministeri Sanna Marin (sd.) johtaa historian kaupunkivastaisinta hallitusta.

– Vasemmistovihreiden kaupunkivastaisuus tekee karmeaa tuhoa, Sarkomaa toteaa tiedotteessaan.

Sarkomaa on johtanut Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajista koostuvaa neuvottelukuntaa, joka on ajanut alueen etua sote-uudistuksessa. Hänen mukaansa uudistus merkitsee Uudenmaan alueelle 400 miljoonan euron leikkausta ja HUS:lle 100 miljoonan euron leikkausta. Neuvottelukunnan puheenjohtajisto on on edellyttänyt, että sote-uudistusta korjataan, mutta Sarkomaan mielestä hallitus jyräsi ehdotukset ”lujaa ja rumasti”.

– Tämä sivuutettiin täysin.

Sarkomaa toivoo, että sote-uudistus kaatuu eduskunnan suuressa salissa.

– Laitetaan verorahat lisähallinnon sijaan ihmisten palveluihin. Vetoan erityisesti Helsingin ja Uudenmaan hallituspuolueiden edustajiin, älkää kääntäkö rujosti selkäänne Helsingin ja Uudenmaan alueen ihmisille ja kotikaupungeillenne.

JUHA-PEKKA TIKKA

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan ministerit eivät vaivaudu käyttämään valtaansa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) on twiitannut kommentin SDP:n kansanedustaja Aki Lindénille puoluejohtajien vaalitentistä MTV:lla.

Aki Lindén ihmetteli, miksi koronarajoituksista yritetään syyllistää sosiaali- ja terveysministeriötä.

– Olemme onnistuneet Euroopassa parhaiten #pandemia torjunnassa. Unohtuiko tämä? Ei se itsestään tai ”tuurilla” ole tapahtunut eikä olisi ilman rajoituksia onnistunut, Aki Lindén toteaa.

Sari Sarkomaa huomauttaa kuitenkin vastatwiitissään, mitä ministeriön lukittautuminen rajoituksiin nyt tarkoittaa ravintoloille, tapahtumille, kulttuurille, urheilulle ja matkailulle.

– Vasemmistovihreä jämähdys menneiden ihasteluun aiheuttaa isoa vahinkoa, Sari Sarkomaa kirjoittaa.

– Ministerit vaativat kilvan toimia syytellen toisiaan vaivautumatta itse käyttämään valtaansa. Hyytävä vastuuttomuus #välinpitämättömyys ihmisten hädästä, Sarkomaa jatkaa.

Tiedote 4.6.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tänään 10 teesiä ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi. Eduskuntaryhmän mukaan kuntia on kehitettävä hyviksi paikoiksi asua ja elää omannäköistä elämää kaikenikäisille kuntalaisille. Teesien valmistelua johti eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kokoomuksen seniorifoorumin puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

 “Ikäystävällisessä kunnassa ihmisiä arvostetaan riippumatta ikävuosien määrästä. Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäystävällisten kuntien rakentaminen ei tarkoita ainoastaan vanhuspalveluiden parantamista, vaan kokonaisvaltaista ikäihmisten huomioimista kuntien päätöksenteossa. Suomalaisista yli miljoona on vähintään 65-vuotiaita”, Sarkomaa sanoo. 

“Ikäihmiset eivät todellakaan ole mikään yhtenäinen joukko. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä kantava voima vapaaehtoistyössä ja omaishoitajina. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai ansiotyössä. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai omaisen hoidossa. Osa tarvitsee apua ympäri vuorokauden hoivakodissa. Tärkeintä on, että seniorit kohdataan yksilöinä. Persoonallisuus ei nimittäin jää eläkkeelle”, Sarkomaa sanoo.

 “Ikäystävällisessä kunnassa kaupunkiympäristö ja palvelut suunnitellaan esteettömäksi. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava”, Sarkomaa sanoo.

”Ikäystävällisessä kunnassa senioria ei jätetä jonoon. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään myös ostopalveluita ja palveluseteleitä, jotta seniorit pääsevät sujuvasti tarvitsemiinsa palveluihin”, Sarkomaa sanoo.

Eduskuntaryhmä nostaa pöydälle myös vanhuspalveluiden epäkohdat ja niihin puuttumisen.

“Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Sekä yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Haluamme, että senioreiden, heidän omaistensa ja henkilöstön näkemykset sekä kokemukset ovat mukana palveluiden, kaupunkisuunnittelun sekä koko kunnan kehittämisessä, Sarkomaa.

Kokoomuksen teesit ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi löytyvät täältä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Helsingin Muistiyhdistys ja Muistiliitto tekevät monin tavoin mainiota työtä sen eteen, että oikeus elää omannäköistä elämää, liikkua ja ulkoilla toteutuvat. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa. Monet seniorit ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. Tämän asian korjaaminen on itselleni sydämen asia. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Kaikilla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus liikkua ja elää omannäköistä elämää. 

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää fyysistä kuntoa sekä toimintakykyä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä. Arjen asioista selviytyminen sujuvoituu ja omaishoitajankin työ kevenee, kun muistisairas ihminen ja hänen omaisensa liikkuvat arjessa säännöllisesti. Liikkujat myös nukkuvat yönsä paremmin. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin. 

Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta ulkoilmassa koronasuosituksia noudattaen on hyvä tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä, varsinkin näin korona-aikana.

Helsingissä on jatkettava työtä, että joka asuinalueella on sopivia liikuntamahdollisuuksia seniori-ikäisille. Ja myös riittävästi kunnollisia penkkejä lepoa varten. Varsinkin talvella jalkakäytävien kunnossapito on elintärkeää.

Korona-aika aiheuttaa uusia ja vaikeitakin tilanteita ja tunteita. Muistiliitossa olemme keränneet muistisairaiden ja heidän perheidensä kokemuksia. Erityinen huoli on ollut omaishoitoperheiden palveluiden puutteet. Toimitamme korjausvaateita palveluiden järjestämisestä vastaaville tahoille. Ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, että koronarajoitustoimilla ei saa estää muistisairasta ihmistä tapaamasta omaisiaan vaan on etsittävä turvalliset tavat taata ihmisoikeudet. Tämä on Helsingin huomioitava. 

Ihmiselle kuuluu iästä, sairaudesta ja epidemiasta riippumatta oikeus olla yhdessä puolisonsa kanssa, tavata läheisiään ja liikkua. Palveluiden on pelattava koronasta huolimatta. Uusia tapoja auttaa ja tukea on yhdessä kehitettävä. Helsingin Muistiyhdistys tekee mainiota työtä, ettei kukaan jäisi yksin. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää. Ajatukset ja terveiset ovat tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Terveyttä ja iloa toivottaen

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Muistiliiton ja eduskunnan muistiverkoston varapuheenjohtaja

Otin tänään vastaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan ”Mitta on täysi” -mielenilmauksessa julkilausuman kokoomuksen eduskuntaryhmän edustajana. Eduskunnalle luovutettiin mielenilmauksen yhteydessä julkilausuma, jonka on allekirjoittanut 171 luovan alan yhteisöä ja toimijaa.

Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä, kuten varmasti kaikki suomalaiset, haluamme kulttuurin ja tapahtumat takaisin. Kymmenettuhannet osaavat kulttuurin ammattilaiset ja yritykset on päästettävä terveysturvallisesti tekemään työtään. Näin merkittävän ja valtavan joukon ollessa vailla työtä ja turvaa yli vuoden, on tilanne hyvin vakava.

Tapahtuma- ala ja kulttuuri on ollut liian pitkään suljettuna. Alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesta, tapahtuman järjestäjiä kuullen, yhdessä ja avoimesti toimien samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muitakin elinkeinoja on avattu. Tapahtuma- ja kulttuurialan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan avaamisen viivyttely on tullut monin tavoin kalliiksi. Ala olisi ansainnut ennakoitavuutta koronarajoitustoimien suhteen. Olemme kokoomuksessa esittäneet Suomen avaamista ja tapahtumien terveysturvallisten tapahtumien järjestämistä esimerkiksi koronatodistusten ja pikatestien avulla.

Viivyttely on tullut monin tavoin liian kalliiksi. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala olisi ansainnut ennakoitavuutta rajoitustoimenpiteiden osalta. Me kannatamme sitä, että Suomi ottaisi käyttöön kaikki turvalliset keinot, joilla maamme avaaminen ja tapahtumien terveysturvallinen järjestäminen vauhdittuu. Myös koronatodistukset sekä pikatestit.

Tarvitsemme enemmän ajattelua, joka lähtee siitä, miten jokin on mahdollista eikä vain, miten voidaan yhä toimintaa rajoittaa. On ymmärrettävä, että kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaiset ovat huippuosaajia, jotka pystyvät järjestämään tilaisuuksia terveysturvallisesti.

Jokainen ymmärtää tilanteen järjettömyyden. Olympiastadionilla saa olla vain 50 henkeä, mutta muualla on sitten toisin. Ravintolassa henkilömäärä on täysin eri, kun levyn soittamisen sijaan paikalla on esiintyjä. Kokoomus on esittänyt tolkkua rajoituksiin ja muutoksia tartuntatautilakiin. Ne on tylysti hallituspuolueet aina äänestäneet kumoon

Kun elinkeinovapautta on rajoitettu, on päivänselvää, että julkisen vallan on korvattava tästä aiheutuneet vahingot. On vakavaa, että hallitus on tässä viivytellyt

Kokoomuksen vauhdittamana eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään, että taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille kohdennettujen koronatukien myöntämisessä on hallituksen huolehdittava, ettei väliinputoajaryhmiä pääse syntymään.

Päätöksenteossa on pyrittävä ottamaan huomioon myös ne tahot, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet tuen piiriin. Tämä oli eduskunnan vahva viesti hallitukselle.

Kulttuuri toimialana rakentaa sivistystä ja hyvinvointia ja tuo työtä sekä yrittäjyyttä. Tulevaisuuden kannalta alaan kannattaa investoida. Kokoomus kannattaa kulttuuri palveluiden saavutettavuuden lisäämistä ja alan toimintamahdollisuuksien kehittämistä.

Me kokoomuslaiset olemme huolissamme kuten kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijat vähenevien rahapelituottojen vaikutuksesta kulttuuriin. Pidän välttämättömänä, että tähän löydetään kestävä ratkaisu. Päätin puheeni toteamalla, että kokoomus on valmis välittömästi laittamaan tolkun nykyiseen tilanteeseen ja löytämään ratkaisuja luovien alojen ahdinkoon.

Kulttuuri eikä tapahtumat saa kuolla koronaan – eikä hallituksen tekemättömyyteen.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

ANTTI KIRKKALA

Kansanedustajan mukaan maakuntamallia kaupataan eduskunnalle kuin sikaa säkissä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa painottaa, että hallituksella voi olla vain yksi kanta maakuntaveroon liittyen.

Asiasta oli erimielisyyttä myös keskiviikkona järjestetyssä Iltalehden kuntavaalitentissä. Vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Maria Ohisalo pitivät veron käyttöönottoa itsestäänselvänä, sillä asiasta löytyy kirjaus hallitusohjelmasta.

Anderssonin mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä itsehallinto ei käytännössä toteutuisi ilman maakuntaveroa. Hän sanoi, että uudistus jäisi muuten vain vallansiirroksi ”Helsingin virkamiehille”, mikä tuskin on keskustan tavoitteena.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko asetti useita ehtoja maakuntaveron toteuttamiselle. Hänen mukaansa rakenneuudistus on vietävä ensin läpi eduskunnassa, minkä jälkeen veroasiaan voidaan palata myöhemmin. Keskustasta on kuultu jo aiemmin epäileviä kommentteja maakuntaverosta siihen liittyvien merkittävien ongelmien vuoksi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli vaalikeskustelussa Saarikon linjoilla ja totesi, ettei kaikkea tarvitse viedä kerralla läpi.

Sari Sarkomaa hämmästelee tilannetta.

– Pääministeri Marinin on syytä astua esiin ja puhaltaa peli poikki. Vasemmistovihreät ministerit ovat lähes toistensa tukissa kiinni kiistellessään hallituksen maakuntaverokannasta. Hallituksella voi olla vain yksi kanta, ja pääministerin on se nyt viivyttelemättä kerrottava, Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Hän huomauttaa Annika Saarikon vältelleen suoran vastauksen antamista asiaan myös viime viikon kyselytunnilla eduskunnassa.

– Eduskunnalla ja suomalaisilla on oikeus tietää. Maakuntamalliesitystä on eduskunnan mahdoton käsitellä, kun edes hallituksella ei ole yhteistä näkemystä historiallisen suuren hallintouudistuksen rahoituksesta, Sarkomaa sanoo.

– Maakuntamallia kaupataan eduskunnalle kuin sikaa säkissä. Kokoomus ei sitä osta. Kuopataan maakuntamalli ja -vero. Laitetaan verorahat ihmisten palveluihin.

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä esiopetuksesta ja kuusivuotiaiden lasten asemasta käytävällä keskustelulla on todella pitkä ja monivaiheinen historia. Keskustelua käytiin jo 1940-luvulla, ja 1960—1970-luvun lähes kaikissa koulutusta kehittävissä työryhmissä ja komiteoissa kuusivuotiaiden lasten asema oli vahvasti esillä. Ensimmäiset viralliset kuusivuotiaiden lasten esiopetusta koskevat kokeilut aloitettiin jo vuonna 1966. Laki koulujärjestelmän perusteista vuodelta 1968 totesi, että "kunnan koululaitokseen voi kuulua myös lastentarha tai sitä vastaava esiluokka". 

Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat laadukkaan pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitys lapsen oppimispolulle ja suotuiselle kehitykselle. Apulaisprofessori Venla Bernelius luovutti selvityksen koulutuksellisesta tasa-arvosta ja alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä juuri opetusministeri Saramolle. Selvityksessä todettiin, että sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut entisestään lasten oppimistuloksissa viime vuosina ja nämä erot ovat havaittavissa jo varhaiskasvatuksessa.  

Suomessa varhaiskasvatuksen kehittämisen merkittäviä askeleita on toimialan siirtäminen opetushallintoon, ja näin on vahvistettu kasvatus- ja koulutuspoliittista kehittämistyötä. Toisaalta varhaiskasvatuslain määritelmä pedagogisesta varhaiskasvatuksesta on edelleen puutteellinen. 

Kuusivuotiaita lapsia koskeva esiopetus tuli voimaan vaiheittain vuonna 2000 ja muuttui kuntien järjestämisvelvollisuudeksi seuraavana vuonna. Esiopetus säädettiin velvoittavaksi vuoden 2015 elokuusta alkaen, mutta tässä ei kuitenkaan ole kysymys oppivelvollisuudesta. 

Tällä hetkellä kuusivuotiaiden lasten osallistuminen esiopetukseen toteutuu lähes sataprosenttisesti. Esiopetus toteutetaan pääasiassa päiväkodeissa, jolloin suurin osa lapsista osallistuu sekä ennen sitä että sen jälkeen päiväkodin pedagogiseen varhaiskasvatukseen. 

Kuntaliitto toteutti syksyllä 2019 selvityksen Esi- ja alkuopetuksen yhteistyökäytänteistä Manner-Suomen kunnissa. Selvitysten vastaajat totesivat, että suurin osa esiopetuksesta tapahtuu peruskoulujen yhteydessä. Näin ei kuitenkaan ole. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vain reilut 10 prosenttia esiopetuksesta tapahtuu kouluissa. Päiväkodeissa toteutuu suurin osa esiopetuksesta, jolloin siitä vastaavat ja sitä toteuttavat pääsääntöisesti alle kouluikäisten lasten opetukseen erikoistuneet varhaiskasvatuksen opettajat.  

Suomessa kolmevuotiaiden lasten osallistuminen päiväkodin varhaiskasvatukseen on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Osallistumisen lisäämiseksi on toteutettu viisivuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, joka päättyy elokuussa. Tämän jatkoksi ollaan käynnistämässä kaksivuotista esiopetuskokeilua, joka käynnistyy tämän vuoden elokuussa. Esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmassa halutaan korostaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, pienten lasten leikkiä ja lasten mielenkiinnosta lähtevää toimintaa. Näiden huomioiminen varhaiskasvatuksessa ovat keskeisiä pienten lasten oppimiseen ja oppimisen motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. 

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa 2019—2024 todetaan, että "Parannetaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa." Tästä on puhuttu myös ns. pienten lasten kouluna.  

Esiopetuksen opettajan kelpoisuutena on joko varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus tai luokanopettajan kelpoisuus, alkuopetuksessa vain luokanopettaja. Joustavaan esi- ja alkuopetusmallissa 6—8-vuotiaita lapsia on kelpoinen opettamaan tämän hetken säädösten mukaan ainoastaan luokanopettaja.  

Tämä herättää kysymyksen siitä, miten varmistetaan varhaispedagogiikan ja esiopetussuunnitelman toteutuminen esiopetusikäisillä lapsilla ja miten varmistetaan se, ettei ajauduta oppivelvollisuuden alentamiseen tai varhennettuun alkuopetukseen. Miten sovitetaan yhteen perusopetuksen säädelty oppimistavoitteellinen tuntikehys esiopetuksen kokonaisvaltaiseen leikkiin perustuvaan toimintaan. Miten lasten osallistuminen esiopetuksen jälkeiseen varhaiskasvatukseen varmistetaan? 

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kehittämisen perusteena ei saa olla säästötoimi, jolla nopeutetaan koulupolkua. Hallituksen tavoite on erikoinen tässä vaiheessa, kun oppivelvollisuutta ollaan pidentämässä, huolimatta siitä, että monet asiantuntijat ja tutkijat toteavat panostuksen varhaisiin vuosiin ja varhaispedagogiikkaan olevan vaikuttavinta. 

Parhaillaan on paljon erilaisia joustavan esi- ja alkuopetuksen järjestelyitä, joiden toimintaa ei ole selvitetty ja arvioitu. Esiopetusikäisiä on esimerkiksi yhdysluokissa ilman varhaispedagogista osaamista ja leikin mahdollistavaa oppimisympäristöä. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaista selvitys- ja arviointityötä hallitus aikoo tehdä ennen esi- ja alkuopetuksen tiiviimmän kokonaisuuden toteuttamista ja onko hallitus arvioinut, päästäisiinkö samoihin tavoitteisiin varhaisten perustaitojen parantamisessa kehittämällä pedagogisen varhaiskasvatuksen laatua ja varhaistamalla, että jokaisella vähintään yli kolmivuotiaana lapsella on selkeä oikeus päiväkodin pedagogiseen toimintaan? 

Helsingissä 24.5.2021 

Sari Sarkomaa kok  

Tiedote 28.5.21

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta rakentamaan sairaanhoitajille kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot.

Tarjonta on vaihtelevaa, ja monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Vaikka moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, kaikki erikoistumiskoulutus ei voi olla moniammatillista ja hoitotyön kliinisen syväosaamisen ulkopuolelle keskittyvää. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja. 

”Entisenä opetusministerinä pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden työelämän tarpeet. Tuen Sairaanhoitajaliiton ja 30 muun järjestön esitystä asiasta siitä, että sairaanhoitajaliitolle luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumisvaihtoehdot. Tällä hetkellä tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi”, Sarkomaa toteaa.

Suomessa sairaanhoitajat ovat tällä hetkellä kouluttautumismahdollisuuksien osalta hyvin eriarvoisessa asemassa, sillä koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia työnantajasta. Eri työnantajat tukevat eri tavoin työntekijöitään olemassa oleviin erikoistumisopintoihin ja muihin täydennys- tai lisäkoulutuksiin.

Sairaanhoitajaliiton ja muiden kannanoton allekirjoittaneiden mielestä erikoistumiskoulutusten tulee jatkossa olla valtion tukemia. He pitävät kohtuuttomana edellyttää, että sairaanhoitaja joutuu itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen. 

Hoitoalan houkuttelevuuden ja työtyytyväisyyden lisäämiseen on huutava tarve. Sairaanhoitajien kattavien kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäiset erikoistumiskoulutukset olisivat tervetullut konkreettinen keino lisätä hoitoalan veto- ja pitovoimaa.

Sarkomaa on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen Sairaanhoitajaliiton ja 30 muun järjestön kannanoton pohjalta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_311+2021.aspx

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033