Siirry sisältöön

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on meneillään ja suunnitteilla useampia potilaspaikkojen sulkuja normaalien kesäsupistusten lisäksi. Keskeisenä syynä sulkuihin on HUS:n mukaan hoitajapula.  

Hoitajaliitto Tehyn mukaan rekrytointiongelma alalla on valtakunnallinen ja kesäsijaisia on hankala saada. Kaikkein huolestuttavin tilanne on HUS:n sydän- ja keuhkokeskuksessa, jossa ollaan sulkemassa kymmeniä paikkoja useaksi kuukaudeksi. Lisäksi HUS kertoo, että Töölön sairaalassa on suljettuna ortopedialla reilut 10 paikkaa toukokuun puoliväliin saakka ja kuusi paikkaa kuun loppuun saakka. Peijaksen ortopedian osastolta potilaspaikkoja on suljettu viisitoista paikkaa 75:stä. Lisäksi meneillään on yksittäisiä muita sulkuja. 

Hoitajat kertovat, että henkilöstö äänestää jaloillaan. Sydänkirurgiselta teho-osastolta on poistunut viimeisen vuoden aikana 18 tehohoitajaa. HUS:sta saadun tiedon mukaan on paikkoja, kuten esimerkiksi sydän- ja keuhkoyksikön osasto, joissa paikka on ollut auki ja johon ei ole tullut yhtäkään hakijaa. Ongelmia ei ole vain pääkaupunkiseudulla vaan koko maassa. 

Useampi taho on kommentoinut, että näin merkittävää pulaa ei ole ollut hoitohenkilökunnassa, kun puhutaan sijaisuuksista. Sijaisuuksien täyttäminen alkaa olla erittäin haasteellista. 

Helmikuun puolivälistä lähtien on jouduttu sulkemaan 5—6 leikkaussalia OYKS:ssa. Ajatuksena oli, että sulku kestäisi huhtikuun loppuun asti, mutta nyt jo tiedetään, että kaikkia saleja ei voida avata. Lopputuloksena ei-kiireellisen hoidon odotusajat ja jonot pitenevät. 

Koronaepidemian on arvioitu "katkaisseen kamelin selän". Sote-alan ammattilaiset ovat venyneet hyvin pitkään, tehneet ylimääräistä työtä ja purkaneet hoitojonoja. Monien sote-alan ammattilaisten arjessa venyminen on ollut arkipäivää jo pitkään ennen koronaa. Vaikka koronatilanne on helpottumassa, ei tilanne ole ohi, vaan päin vastoin. Edessä on kasaantuva hoitovelka ja koronaepidemian aiheuttamien jonojen purku kiireettömään hoitoon. Piinaava koko maata koskeva hoitajapula on terveydenhuollon toimintakykyä eniten uhkaava asia.  

Kaikissa sairaanhoitopiireissä on vaikeuksia saada sijaisia hoitajille. Kesän tilanne, lomien sijaiset, huolestuttaa jokaisessa sairaanhoitopiirissä. Potilaiden näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että hoitojonot kasvavat ja äärimmäisessä tapauksessa puhutaan potilasturvallisuudesta. 

Tehy kysyi jäsenistön mielialoja viime vuoden puolella karuin tuloksin. Lähes 90 prosenttia vastaajista on miettinyt alan vaihtoa ja kymmenisen prosenttia miettii sitä päivittäin. Hoitoalan houkuttelevuutta sekä pito- ja vetovoimaa on lisättävä. Aivan ensimmäiseksi tarvitaan lisävoimavaroja hoitojonojen purkuun, että työtaakkaa voidaan keventää. Mahdollisuus pitää kesäloma on monen jaksamisen edellytys.  

Maakuntasote-uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300—400 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUSin toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuvat ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa. 

Juuri valmistuneiden valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Helsingin asukaskohtainen leikkaus sote-palveluihin tarkoitettuun rahoitukseen on noussut maksimitasolle 100 euroon asukasta kohden. Tämä tarkoittaisi yhteensä yli 65 miljoonan euron leikkauksia  helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Leikkauksia on tulossa muiden suurten kaupunkien ja kuntien sote- rahoitukseen eri puolilla Suomea. Tällaiset leikkaukset vaarantaisivat helsinkiläisten ja muiden kuntien palveluiden laadun ja toimivuuden sekä pidentäisivät jonoja entisestään. 

Lisäksi hallitus kaavailee yksityisen terveydenhuollon tutkimuksen ja hoidon sairausvakuutuskorvausten poistamista, mikä entisestään vaikeuttaisi palveluiden saatavuutta ja lisäisi julkisen sektorin työn kuormittavuutta. Veto- ja pitovoimaa hoitotyöhön pitää kehittää, ja siinä palkkaus on ydinelementti. Hoitajilla on oltava aikaa tehdä työ hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen tehdyt leikkaukset vaikeuttavat entisestään mahdollisuuksia henkilöstöresurssien lisäämiseen ja kannustavaan palkkapolitiikkaan.  

Hallituksen maakuntasote-esityksessä on arvioitu, että palkkaharmonisoinnin kustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa, jos palkat sovitettaisiin yhteen mediaanipalkkatason mukaan, ja noin 560 miljoonaa euroa, jos palkat harmonisoidaan ylimpien palkkojen mukaan. Tähänastiset oikeudessa asti ratkaistut palkkakiistat viittaavat siihen, että harmonisointi pitää tehdä ylös- eikä alaspäin. Kun hyvinvointialueet perustetaan, niiden palvelukseen siirtyy peräti noin 173 000 henkilöä kunnista, sairaanhoitopiireistä ja kuntayhtymistä, joilla kaikilla on ollut oma palkkapolitiikkansa. 

On selvää, että palkkaharmonisointikustannuksissa on otettava huomioon myös Helsinki. Jos muualla Uudellamaalla palkat nousevat, on sillä vaikutus Helsingin tilanteeseen. On epäselvää, onko tämä otettu hallituksen laskelmissa huomioon. Hallituksen arvio palkkaharmonisoinnin vaikutuksesta on olemassa olevien tietojen mukaan täysin aliarvioitu. KT Kuntatyönantajien mukaan palkkojen yhteensovitus niin sanottuun kärkipalkkaan nostaa julkishallinnon kustannuksia vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, jos työnantajat joutuvat sovittamaan yhteen palkkansa korkeimpien palkkojen mukaan. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen turvaamiseksi,

millä tavoin on varmistettu, että hoitohenkilöstöä riittää tulevaisuuden tarpeisiin ja tulevien kesien sijaisuuksiin,

millaisia vaikutuksia arvioidaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin ja alueen muiden kaupunkien sekä muun Suomen rahoitusleikkauksilla olevan ihmisten palveluihin ja hoitohenkilöstön työtaakkaan sekä työssä jaksamiseen,

millaisia vaikutuksia rahoitusleikkauksilla arvioidaan olevan alueiden mahdollisuuksiin hoitohenkilöstön kannustavaan palkkapolitiikkaan,

millaisia toimia hallitus tekee julkisen sektorin henkilöstön työtaakan helpottamiseksi hoitojonon purkamisessa,mihin perustuu hallituksen palkkaharmonisaatiokustannusarvio,mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että palkkaharmonisaatiokustannusten laskelmissa ja arvioinneissa on otettu huomioon myös Helsinki ja

millaisia vaikutuksia arvioidaan olevan yksityisen hoidon ja tutkimuksen sairausvakuuutuskorvauksen leikkaamisella ja mahdollisella poistamisella väestön palveluiden saamiseen ja julkisen sektorin työtaakkaan?  

Helsingissä 14.5.2021 

Sari Sarkomaa kok  

Timo Heinonen kok  

Sari Multala kok  

Pauli Kiuru kok  

Paula Risikko kok  

Anna-Kaisa Ikonen kok  

Arto Satonen kok  

Ilkka Kanerva kok  

Marko Kilpi kok  

Eduskunnan puhemiehelle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jatkaa terveydenhuollon laaturekistereiden kehittämistä projektissa, jossa lakisääteiselle laaturekisteritoiminnalle suunnitellaan ja valmistellaan toimivaltainen organisaatio ja toimintamallit. Lisäksi vuoden 2021 aikana on tarkoitus rakentaa kahden niin sanotun painopisterekisterin tietotuotanto. Tietotuotannon painopisterekistereiksi valittavat rekisterit vahvistetaan, kun STM antaa asetusluonnoksen siitä, mitkä laaturekisterit tulevat THL:n rekisteripidolliselle vastuulle. Työtä tehdään yhteistyössä Toivo-ohjelmaan kuuluvan Valtava-hankkeen kanssa. Tietotuotannon painopisterekistereiden lisäksi THL tukee yhdeksän muun laaturekisterin kehittämistä. Pyrkimyksenä on saada rekisterit toimimaan yhteisten mallien mukaisesti. Nämä niin sanotut kumppanuuslaaturekisterit ovat: Diabetesrekisteri, Hiv-rekisteri, Munuaistautirekisteri, Psykoosien hoidon rekisteri, Selkärekisteri, Sepelvaltimotautirekisteri, Suun ja hampaiden hoidon rekisteri, Tehohoitorekisteri ja Tulehduksellisten reumasairauksien rekisteri. 

Osana THL:n Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hankkeen pilottirekisterityötä toiminut Hoitotyösensitiivisen laadun työryhmä ehdottaa hoitotyösensitiivisten potilastulosten kansallisen seurannan aloitettavaksi laitoshoidossa tapahtuvista painehaavoista ja kaatumisista. Suomessa jopa 80 000 potilaalla on vuosittain yksi tai useampi painehaava, mistä seurauksina koituu inhimillistä kärsimystä, hoitotuloksen vaarantumista ja huomattavia lisäkustannuksia. 

Painehaavoista aiheutuvia kustannuksia arvioidaan vuodessa syntyvän 420—630 miljoonaa euroa, mikä vastaa 2—3:a % vuosittaisista terveydenhuoltomenoista (Soppi 2020). Kaatumiset ovat yleisin tapaturma sairaaloissa. Jo yksi haittaa aiheuttava sairaalakaatuminen tuottaa lisäkustannuksia noin tuhannesta jopa 20 000 euroon saakka (Oksa 2018). Kaiken kaikkiaan kaatumistapaturmia tapahtuu Suomessa vuosittain lähes 400 000, ja niiden seurauksena aiheutuu arviolta 1 200 kuolemantapausta ja 6 000 lonkkamurtumaa (SVT 2017). STM:n tuore julkaisu "Turvallisesti kaiken ikää" (2020) korostaa kaatumistapaturmien ehkäisyä ja seurantaa. Hoidon aikaiset painehaavat ja kaatumiset ovat työryhmässä laaditun kirjallisuuskatsauksen mukaan kansainvälisesti yleisimmin seurattuja laatuindikaattoreita. Lisäksi ne on huomioitu valtioneuvoston kanslian rahoituksella toteutuvassa hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää tutkimustietoon perustuva potilasturvallisuuden seurantamalli Suomeen. Hoitotyösensitiivisen laadun rekisteri tukisi tätäkin tavoitetta. 

Painehaavojen ja kaatumisten vähentämiseksi tarvitaan järjestelmällisiä ehkäisytoimia. Jotta näitä toimia voidaan suunnitella ja kohdentaa sekä seurata tehtyjen toimien vaikutuksia, tarvitaan tietoa painehaavojen ja kaatumisten määristä sekä niihin johtaneista tapahtumista. Myös eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevässä lakiesityksessä korostetaan toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa tarvetta siirtyä indikaattoriperustaiseen tulosten seurantaan ja valvontaan. Tällä hetkellä erilaiset määritelmät mittareista ja indikaattoreista, heterogeeniset tietolähteet ja analyysit vaikeuttavat tulosten vertailua. Luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saanti edellyttää tutkimusnäyttöön perustuvien seurantamittareiden määrittelyä ja niiden valtakunnallista käyttöönottoa. 

Potilas- ja asiakasturvallisuuden kansallisen tilannekuvan (THL Työpaperi 42/2020) mukaan Suomessa ei ole saatavilla tarkkaa kansallista tietoa siitä, kuinka paljon sosiaali- ja terveydenhuollossa sattuu tilanteita, joissa potilas- ja asiakasturvallisuus vaarantuu. Huomattava on, että tilastointi ei yksin riitä parantamaan tilannetta, vaan tarvitaan lisäksi esimerkiksi vertaiskehittämistä, jotta potilasturvallisuutta voidaan järjestelmällisesti ja tehokkaasti parantaa. 

Tietoja hoidon aikaisista kaatumisista ja painehaavoista on aloitettu verrata yliopistollisten sairaaloiden sekä muutaman keskussairaalan kesken. Vertailut tehdään organisaatioiden omana työnä osana hoitotyön kansallista vertaiskehittämisyhteistyötä (HoiVerKe). Verkosto tuottaa tietoa myös hoitotyön potilaspalautteesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. Lisäksi sillä on suunnitelmat muiden potilastulosten seuraamiseksi. Kansallista avoimen vertailun mahdollistavaa rekisteriä ei vielä ole olemassa. Valtakunnallinen hoitotyön laaturekisteri tuottaisi tietoa vertaiskehittämiseen ja kustannusten hillintään. Jo yhden prosentin lasku painehaavojen esiintymisessä vähentää terveydenhuollon vuosikustannuksia 4—6 miljoonaa euroa, mikä ylittää THL:n toimesta ylläpidettävien laaturekistereiden arvioidun rahoitussumman (alkuvaiheessa investoinnit huomioiden 6 milj. euroa ja pienentyen vuosittain noin 1,4—2,2 milj. euron tasolle).  

On tärkeää, ettei laaturekisteritoiminta painotu vain potilas- ja tautiryhmäkohtaiseen seurantaan vaan laaja-alaisemmin hoidon ja hoitotyön laatuun. Suomessa tarvitaan poikkileikkaavaa tietoa hoidon laadusta. Sen vuoksi kaikissa laaturekistereissä olisi tärkeää arvioida myös hoitotyön ja hoitotyösensitiivisen laadun osuus, minkä lisäksi tarvitaan erillinen, koko sote-kentän kattava hoitotyösensitiivisen laadun rekisteri. Terveydenhuollon organisaatiot ovat valmiita jatkamaan hoitotyön vertaiskehittämistä potilaiden laadukkaan ja turvallisen hoidon varmistamiseksi, mutta kansallisen tilastoinnin toteuttaminen organisaatioiden omana työnä ei ole kestävä ratkaisu. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että kaikissa perustettavissa tautiryhmäkohtaisissa laaturekistereissä arvioidaan myös hoitotyön ja hoitotyösensitiivisen laadun osuus ja mihin toimiin hallitus ryhtyy erillisen valtakunnallisen koko sosiaali- ja terveydenhuollon kattavan hoitotyösensitiivisen laaturekisterin perustamiseksi? 

Helsingissä 16.4.2021 

Sari Sarkomaa kok  

Eduskunnan puhemiehelle

Sairaanhoitajaliitto ja 30 muuta järjestöä vaativat, että sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot sekä laajoihin että suppeampiin tärkeisiin erikoisosaamisalueisiin. 

Sairaanhoitajaliiton ja 30 muun järjestön yhdessä tekemän kannanoton mukaan tällä hetkellä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta ei vastaa työelämän tarpeita. Tarjonta on vaihtelevaa, ja monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Vaikka moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, kaikki erikoistumiskoulutus ei voi olla moniammatillista ja hoitotyön kliinisen syväosaamisen ulkopuolelle keskittyvää. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja. 

Suomessa sairaanhoitajat ovat tällä hetkellä kouluttautumismahdollisuuksien osalta hyvin eriarvoisessa asemassa, sillä koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia työnantajasta. Eri työnantajat tukevat eri tavoin työntekijöitään olemassa oleviin erikoistumisopintoihin ja muihin täydennys- tai lisäkoulutuksiin. Sairaanhoitajaliiton ja kannanoton allekirjoittaneiden mielestä erikoistumiskoulutusten tulee jatkossa olla valtion tukemia. On kohtuutonta edellyttää, että sairaanhoitaja joutuu itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen. 

Sairaanhoitajaliitto korostaa, että sairaanhoitajien jatkokoulutusmahdollisuuksien avulla turvataan hoitotyön laatu ja potilasturvallisuus. Jatkokoulutusmahdollisuudet tukevat myös työntekijän työssä jaksamista, työhön sitoutumista sekä hoitotyön ammatin veto- ja pitovoimaisuutta, kun sairaanhoitaja kokee saavansa lisävalmiuksia vaativan työnsä hoitamiseen.  Erikoistumiskoulutusten järjestäminen

Erikoistumiskoulutukset tulee suunnitella ja järjestää väestön terveystarpeiden ja työelämän tarpeiden pohjalta. Erikoistumiskoulutuksilla tulee olla yhtenäiset, valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusta tulisi seurata urapolku aina YAMK- ja tohtoritutkintoihin asti, kuten nyt on suunniteltu palliatiivisen hoitotyön urapolulla. Tällä hetkellä erikoisosaaminen hankitaan pitkälti aikaa vievän työssäoppimisen kautta ja työnantajat kouluttavat itse jonkin verran erikoisosaajia, minkä johdosta kokemus ja koulutus eivät takaa yhtenäistä ja tunnustettua osaamista. 

Erikoistumiskoulutuksen opettamisen laatu ja taso tulee varmistaa. Tässä voidaan hyödyntää myös hoitotyön kliinisiä erikoisosaajia. Heillä on syväosaamista ja tietoa siitä, millaista osaamista kyseisellä erikoisalalla tarvitaan.

 - Erikoistumiskoulutukseen tulee sisältyä myös kliinistä harjoittelua, joka tulee mahdollistaa palkallisena. Harjoittelu voi tapahtua  esimerkiksi  työpaikkojen  vaihtoina  eri erikoisalojen välillä ja perustamalla erikoistumisvakansseja samoin kuin on toimittu lääkäreiden erikoistumisen mahdollistamiseksi. 

Tarvittavien erikoisalojen määrittelyssä tulee huomioida, kuinka laajoja tai suppeita määriteltyjen erikoisalojen on mielekästä olla ja esimerkiksi sitä, kuinka laajoja kokonaisuuksia voidaan ottaa haltuun 30 opintopisteen puitteissa. Erikoisalakohtaisesti tulee voida harkita, onko 30 opintopistettä sopiva laajuus vai vaaditaanko joidenkin erikoisalojen opinnoilta suurempaa opintopistemäärää. - Erikoistumiskoulutuksen järjestämistapaa mietittäessä tulee pohtia hyvänä vaihtoehtona niin sanottua Ruotsin mallia. Siihen kuuluu 11 pysyvää erikoistumiskoulutusalaa ja niiden lisäksi yksi avoin malli, jossa yksittäinen yliopisto voi tarpeen mukaan tarjota edellisten lisäksi jonkin muun suppean erikoistumiskoulutuksen. 

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös mahdollisuus syventyä eri erikoisosaamisalueiden sisällä joillekin erikseen määritellyille suppeammille erikoisaloille.  

Hoitotyön erikoisosaaminen tulee tunnistaa ja tunnustaa nykyistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa tutkintonimikkeen puuttumisen myötä puuttuvat myös tunnustettu pätevyys sekä työn vaativuutta ja koulutustasoa vastaava palkkaus, ja usein myös koulutusta vastaava toimi tai työnkuva. Myös potilailla on oikeus tietää, milloin heitä hoitavalla henkilöllä on sellaista erikoisosaamista, jota heidän hoitonsa edellyttää.  

Hoitotyön vaativuus on lisääntynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana merkittävästi lääketieteen ja hoitomenetelmien kehittyessä sekä hoitomahdollisuuksien laajentuessa. Osa sairaanhoitajista toimii nykyisin hoitajavastaanotoilla, joilla työ on itsenäistä. Sairaanhoitajilta vaaditaankin eri erikoisaloilla entistä spesifimpää ja itsenäisempää syväosaamista, jonka tulisi rakentua rinnakkain työkokemuksen ja yhtenäisen erikoistumiskoulutuksen kanssa.  

Systemaattiset ja valtakunnallisesti yhtenäiset kliiniset urapolut  sekä  hoitotyön erikoisosaajien virallinen tunnustaminen ja rekisteröinti lisäisivät alan vetovoiman lisäksi työhön sitoutumista, osaamisen tasalaatuisuutta, toiminnan yhdenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä, väestön luottamusta asiantuntijatoimintaan sekä ennen kaikkea potilasturvallisuutta. 

Kirjallisessa kysymyksessä viitatun kannanoton ovat allekirjoittaneet: 

  • Astma- ja allergiahoitajat ry 
  • Diabeteshoitajat ry 
  • Hallintoylihoitajat ry 
  • Hivpoint  
  • Hoitotyön tutkimussäätiö sr (Hotus) 
  • Lastenneurologian hoitajat ry (Lane) 
  • MET Alliance of Finland ry 
  • Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry 
  • Suomen Endoproteesihoitajat ry 
  • Suomen Haavanhoitoyhdistys ry 
  • Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry  
  • Suomen Hygieniahoitajat ry  
  • Suomen korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitajat ry 
  • Suomen leikkausosaston sairaanhoitajat ry (FORNA) 
  • Suomen neurohoitajat ry (FANN) 
  • Suomen Parkinsonhoitajat ry 
  • Suomen Reumahoitajayhdistys ry 
  • Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry 
  • Suomen Verisuonihoitajayhdistys ry 
  • Terveydenhuollon osastonjohtajat ry 
  • Tutkimushoitajat ry 
  • Valtakunnallisen opiskelijaohjauksen (ValOpe) kehittämisverkosto 
  • Suomen Sairaanhoitajaliitto ry 
  • Suomen avannehoitajat ry 
  • Suomen gastroenterologiahoitajat ry 
  • Suomen Hematologiset hoitajat ry 
  • Suomen kardiologiset hoitajat SKH ry 
  • Suomen kivuntutkimusyhdistyksen hoitotyön toimikunta 
  • Suomen Traumahoitajayhdistys 
  • Suomen unihoitajaseura ry  
  • Suomen urologiset hoitajat — URHOT r.y. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Mihin toimiin hallitus ryhtyy sairaanhoitajien kattavien kliinisten erikoistumisvaihtoehtojen luomiseksi, valtakunnallisesti yhtenäisten erikoistumiskoulutuksien käynnistämiseksi sekä valtion rahoituksen turvaamiseksi erikoistumiskoulutukseen ja mihin toimiin hallitus ryhtyy systemaattisten ja valtakunnallisesti yhtenäisten kliinisten urapolkujen sekä hoitotyön erikoisosaajien virallisen tunnistamisen ja rekisteröinnin toteutumiseksi? 

Helsingissä 12.5.2021 

Sari Sarkomaa kok  

Sanna Marinin (sd) hallituksen esitys sosiaali- ja terveysuudistukseksi (sote) leikkaa rajusti isojen kasvavien kaupunkien verotuloja, valtionosuuksia ja muita tuloja.

Kuntien keskeiseksi tehtäväksi jää varhaiskasvatus ja koulu, joiden osuus kasvavien suurten kaupunkien menoissa on hallitseva. Lisäksi hallitus on siirtämässä myös työllisyyden hoidon kuntien vastuulle.

Soten rahoitusmallista on vaikea saada pitävää otetta. Laskelmat muuttuvat jatkuvasti ja eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin, että rahoitusmalli on keskeneräinen ja täsmentyy lopulta vasta vuonna 2023. Kuitenkin hallitus on viemässä sote-uudistusta nyt kovalla tohinalla läpi eduskunnasta.

Vantaa maksumiehenä

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) on huolissaan rankoista verotulojen ja valtionosuuksien leikkauksista, joita sote-uudistus merkitsisi Vantaalle.

– Kaupungin keskeinen vastuu koskee varhaiskasvatusta ja koulua. Meillä on Vantaalla paljon lapsia ja nuoria. Suuri huoli on siitä riittävätkö jäljelle jäävät resurssit, Viljanen sanoo.

– Sote veisi käyttötalousmenoista 49 prosenttia ja käyttötaloustuloista 53 prosenttia. Eli siis veisi kaupungin tuloja enemmän kuin sote on Vantaalle aiheuttanut menoja. Tämä aiheuttaa epätasapainon kaupungin budjettiin. Lisäksi laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että kasvavan kaupungin täytyy rakentaa paljon päiväkoteja ja kouluja, pelkkä opetus ei riitä.

Viljanen muistuttaa, että Vantaa on rakentanut vuosina 2014-2022 kaikkiaan 27 uutta päiväkotitilaa, 3 uutta koulua, 4 koulun laajennusta ja ostanut 10 koulupaviljonkia.

– Hallitus keskittyy vain käyttötalouteen, mutta unohtaa sen, että kaupungin täytyy investoida rakennuksiin, liikenteeseen, kulttuuriin ja moneen muuhun asiaan, Viljanen muistuttaa.

Painetta kunnallisveroon

Nykymalli merkitsisi ainakin painetta kunnallisveron nostoon, jos Vantaan verotuloja ja valtionosuuksia ollaan näin radikaalisti leikkaamassa.

– Vantaan valtionosuusriippuvaisuus lisääntyisi ja kaupungin taloutta määrittäisi huomattavasti nykyistä enemmän hallituksen vuotuiset budjettipäätökset. Valtionosuudet ovat yleensä kasvaneet indeksikorotuksen verran eli noin 1-2 prosenttia vuodessa, kun taas vuotuinen verotulojen kehitys on ollut Vantaalla 6-9 prosenttia. Tämäkin näkymä on siis tulevaisuuden kehityksen kannalta haastava.

Viljanen muistuttaa, että Sipilän hallituksen sote-malli ei merkinnyt niin kovaa leikkausta kaupungin tuloihin, kuin nykyinen esitys sisältää. Siinä kunnat saivat esimerkiksi pitää kiinteistöveron tuotot, nyt niistäkin leikataan.

Ritva Viljasen mielestä välttämättä tulisi korjata jäljelle jäävän kaupungin kykyä suoriutua tehtävistään ja näin varmistaa lasten ja nuorten koulutus sekä perheiden palvelut. Tämä edellyttää kaikkien suunniteltujen verotuloleikkausten olennaista vähentämistä.

– Hallituksen esitys keskittyy vain sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämiseen, mutta ei kanna huolta jäljelle jäävästä kaupungista. Kuitenkin hyvinvoinnin ohella myös sivistykselliset oikeudet on turvattu perustuslaissa, korostaa Viljanen.

”Jääkö tarpeeksi resurssia”

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd) on huolissaan liian suurista leikkauksista kuntatalouteen kun uusia hyvinvointialueita luodaan. Lyly korostaa, että kyseessä ei ole vain sote-uudistus, sillä samalla joudutaan rakentamaan myös "uusi kunta".

– Isot kaupungit ovat keskiössä. Jääkö meille tarpeeksi resurssia tehtäviemme hoitoon, Lyly kysyy.

Lyly muistuttaa, että kunnille on tulossa nyt myös työllisyyden hoito. Varhaiskasvatus ja koulutus ovat kasvavalle kaupungille jatkossa suuri perustehtävä. Tampereen nykyinen kahden miljardin euron budjetti laskisi sote-laskelmien mukaan 1,2 miljardiin euroon eli 40 prosenttia.

– Kannan huolta siitä, että Tampere pystyisi jatkossakin huolehtimaan niistä asioista, jotka lisäävät Tampereen elinvoimaa.

Lyly toivoo sote-uudistukseen vielä merkittäviä muutoksia eduskuntakäsittelyn aikana. Samoin pääsyä mukaan tekemään laskelmia.

– Meitä on valmistelun yhteydessä kyllä kuultu, mutta onko sillä ollut vaikutusta.

Helsinki menettää 65 miljoonaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tuoreita laskelmia maakuntauudistuksen rahoitusmallista hälyttävinä helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluille.

Sarkomaan mukaan leikkaukset helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluista kasvaisivat suhteessa joulukuun tilanteeseen 26 miljoonalla eurolla ollen yhteensä yli 65 miljoonaa euroa.

Sarkomaan mukaan rahoitusmalli pitäisi tehdä kokonaan uusiksi sen epäselvyyksien vuoksi.

– Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen esityksen rahoitusmalli osoittautui täysin keskeneräiseksi ja monin tavoin epäkelvoksi. Hallituksen yritys tehdä historian suurin hallintouudistus keskeneräisellä ja palvelut monella alueella vaarantavalla rahoitusmallilla on pysäytettävä. Hallituksen on vastuullista vetää epäonnistunut maakuntasote pois eduskunnasta, katsoo Sarkomaa.

– Soteuudistus ei saa tarkoittaa sitä, että sen varjolla heikennetään merkittävästi helsinkiläisten palveluita. Korona on runnellut eniten Helsinkiä ja kasvattanut entisestään hoitojonoja. Alueemme hoitajapula räjähtää käsiin, jos voimavaroja nykyisestään leikataan, sanoo Sarkomaa.

JUHA KESKINENjuha.keskinen@iltalehti.fi

@KeskinenIL

https://yle.fi/uutiset/3-11917075

Hallitus leikkaa tieteestä 35 miljoonaa samaan aikaan, kun sen tavoite on kasvattaa tutkimuksen, kehityksen ja investointien panostuksia. Oppositio otti ristiriidasta kaiken irti keskiviikkona eduskunnassa.

Eduskunnassa kritisoitiin tänään keskiviikkona kovin sanoin tieteeseen kohdistuvia pysyviä menoleikkauksia.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) myönsi koulutuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa, että tieteestä leikataan 35 miljoonaa euroa "tavalla tai toisella" vuodesta 2023 alkaen.

Säästöistä päätettiin kehysriihessä viime viikolla. Samalla sovittiin myös siitä, että koulutuksesta tai opintotuesta ei karsita.

Saarikon mukaan tarkkoja leikkauskohteita ei ole vielä tiedossa.

– Tietenkin varjelemme kaikin mahdollisin tavoin perustutkimusta.

"Voiko näihin paperilinjauksiin enää luottaa?"

Alle viikko sitten hallitus painotti pyrkivänsä nostamaan tutkimuksen, kehityksen ja investointien panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Opposition kansanedustajat ottivat ristiriidasta kaiken ilon irti.

– Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee, totesi Hjallis Harkimo (liik.)

– Voiko näihin paperilinjauksiin enää luottaa? Miten selitätte tätä ristiriitaa? kyseli kansanedustaja Sofia Vikman (kok.).

Kokoomus piti esillä tutkimusrahoituksen merkitystä erityisesti kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.

Sari Multala (kok.) halusi tietää, miten hallitus voi lisätä panostuksia alalle, jolta se samalla leikkaa.

– Se vaatii kuitenkin resursseja. Minkälaisia toimia olette suunnitelleet?

Kokoomuksen ja keskustan kiista: kumpi saa velan kuriin, kumpi on leikannut enemmän?

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toi esille, että nyt tehtävät 35 miljoonan leikkaukset ovat pieniä aiempien hallitusten tekemiin verrattuna.

– Viime kaudella kokoomuslainen opetusministeri kohdisti koulutukseen säästöjä 400 miljoonaa euroa.

– Mittasuhteet on siis hyvä muistaa, vaikka päätös onkin erittäin valitettava.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) hermostui entisen hallituskumppaninsa vihjailusta.

– Tiedätte tasan tarkkaan, että se oli koko hallituksen päätös ja siitä te ette irti pääse.

Kokoomuslaiset ja keskustan Saarikko piikittelivät toisiaan myös siitä, kumpi niistä lopulta näyttäytyi keskustelussa vastuullisen talouspolitiikan kannattajana.

– Olen ymmärtänyt, että teidänkin puolueenne haluaa, että Suomessa velkaantuminen otetaan haltuun, Saarikko arveli.

– Niiden päätösten tekeminen ei ole mukavaa ja niihin kohdistuu valtavasti kritiikkiä. Uskon, että muistatte tämän ajalta, jolloin kohdistitte koulutukseen miljardiluokan leikkauksia.

Kokoomuslaiset toistivat kerta toisensa jälkeen, että hallitus ei olisi yhtä inhottavien päätösten edessä, jos se olisi tehnyt kehysriihessä rohkeampia työllisyyspäätöksiä.

Sari Sarkomaa (kok). sanoi ymmärtävänsä, että talouden tasapainottaminen on vaikeaa.

– Mutta sitä on vähän vaikea ymmärtää, että te rikotte kehyksen ja otatte velkaa roppakaupalla ja silti tiede joutuu leikkauksen kohteeksi.

– Miksi turpeelle riittää rahaa ja tieteelle ei, hän huusi keskustelun väliin.

https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-ryostaa-kaupunkien-rahat/

ILKKA AHTOKIVI | 03.05.2021 | 09:52- päivitetty 03.05.2021 | 10:00

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja vaatii hylkäämään maakuntasoten.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan Sanna Marinin (sd.) hallitus on kääntänyt selkänsä kaupungeille.

– Vasemmistovihreä hallitus kääntänyt kylmästi selän kaupungeille, ryöstää rahat ja romuttaa kaupunkilaisten palvelut. Korona ja sen tuomat jonot painavat. Kätilöt ja muut hoitajat kovilla. Hoitajapula räjähtämässä käsiin. Eduskunnan hylättävä #maakuntasote, hän tviittaa.

Sarkomaa viittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Emilia Kullaksen kolumniin Iltalehdessä.

Siinä Kullas toteaa muun muassa, että ”nykyinen sote-esitys on ideologisesti valmisteltu ja puolivaloin ajettu uudistus. Se luo maahan ylimääräisen hallintorakenteen, pistää suomalaiset selkeästi eriarvoisiksi maksajiksi ja luo jykevää painetta kiristää veroruuvia”.

VILLE MÄKILÄ | 29.04.2021 | 12:06

Kansanedustajan mukaan veronkiristykset ovat myrkkyä elpymiselle.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kysyy, käykö Sanna Marinin (sd.) hallitus joukolla tieteen ja taiteen kimppuun?

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus on esittämässä yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotulolle lähdeveroa. Säätiöiden etujärjestön mukaan kyse olisi todellisuudessa apurahansaajien verosta.

– Unohdettiinko velkariihessä täysin sivistys? Tutkijoiden ja taiteilijoiden toimeentuloa aiotaan leikata, Sarkomaa kysyy Facebookissa.

Toteutuessaan veroesitys merkitsisi vuosittain 1 700 henkilötyövuotta vähemmän apurahalla työskenteleville tutkijoille ja taiteilijoille.

– Oliko tämä kahdeksan päivän päivän neuvotteluiden hedelmä. Ei olisi kannattanut!, Sarkomaa sanoo.

– Miksi ihmeessä? Eikö korona ole jo kurittanut tarpeeksi ja tyhjentänyt kulttuurialan ja yrittäjien taskut. Veronkiristykset ovat myrkkyä maamme elpymiselle ja hyvinvoinnille. Ei Suomi näin nouse.

Arvoisa vastaanottaja,
 

Eduskunnassa kevät on jo pitkällä ja taistelu koronaa vastaan jatkuu,
samoin työ hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Hallituksen
puoliväliriihi on kirjoitushetkellä  käynnissä. Hallitus ei voi enää paeta
vastuutaan eikä kyyristellä koronan takana. Hallituksen omiin
taloustavoitteisiin eivät riitä valtion tukemat työpaikat, vaan aidosti
julkista taloutta vahvistava, yritysvetoinen työllisyyden nousu.
Kokoomuksen mielestä työllisyystavoitteen rinnalle tulee asettaa tavoite 10 000 yrittäjän kasvamisesta työnantajayrittäjien ryhmään. Meillä on
aidosti monia keinoja, jotka lisäisivät työllisyyttä eivätkä lisäisi
veronmaksajien taakkaa. Vasemmistohallituksella on edessään todellinen näytön paikka.

Julkistimme 14.4. Valtiovarainvaliokuntaryhmämme voimin valmistellut toimenpiteet, jotka tarjosimme hallitukselle puoliväliriihtä varten
käyttöön. Lisäksi julkistimme esityksemme Suomen 2020-luvun
talouspolitiikaksi. 
Lue lisää: https://www.kokoomus.fi/miksi-sydan-on-oikealla-kokoomuksen-esitykset-2020-luvun-talouspolitiikaksi/

Korona on runnellut Helsinkiä kovalla kädellä ja sen myötä on syntynyt
hoitovelkaa ja lapsille sekä nuorille oppimisvelkaa - ja eroja. Moni seniori ja omaishoitaja on jäänyt ilman tukea ja yksin. Yrityksien on mennyt
konkurssiin, valtava joukko ihmisiä on lomautettu, irtisanottu ja monista muista syistä ilman työtä. Edessä on toinen kesä kun kesätyötä on
nuorten hyvin vaikea saada. Kotikaupunkimme tarvitsee ennen kaikkea uutta työtä ja toimia talouden pyörien vauhtiin saamiseksi.

Koronan jälkien korjaamiseen tarvitaan lisävoimavaroja palveluihin sekä ihmisten tukemiseen. Jotta riittää jaettavaa, tärkeimpiä ovat ne päätökset joilla vauhditetaan uutta työtä ja verotuloja tuovaa yrittäjyyttä sekä
kestävää talouden elpymistä. Siksi kokoomuslaisessa kunnassa sydän on oikealla.



Kohti kesäkuun kuntavaaleja -  Tervetuloa mukaan kampanjaan

Olen ehdolla kuntavaaleissa ja innostunut tekemään työtä helsinkiläisten parhaaksi myös kaupunginvaltuutettuna. Helsingissä on edessä isoja
kysymyksiä ja niiden ratkaisussa tarvitaan vahvaa osaamista sekä
yhteistyökykyä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan
ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Voit pyytää myös ystävääsi mukaan. Kampanjointia tehdään koronan vuoksi pääosin joukolla sosiaalisessa mediassa ja soittamalla tutuille. Luvassa mukavaa
tekemistä yhteistyössä. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti
viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla minulle sähköpostia 
sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Vaalipäällikkönäni toimii Sonja Tamminen.   tamminen.sonja@gmail.com  050 574 1700. Lämpimästi tervetuloa mukaan.

Ollaan yhteydessä!

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja



Huhtikuun terveisissä:

Tervetuloa tapaamaan
Tapaamassa alueen opettajia
Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus
Rokotusohjelma ei saa olla aluepolitiikkaa
Ei tumpata Itämerta
Lienee mahdotonta saada sotea valmiiksi ennen kesää
Hallituksen aie poistaa kelakorvaukset ja heikentää työterveyshuoltoa on pysäytettävä
Ympäristöministerille puoliväliriiheen herätyskello soimaan –
Saaristomeren hätään on vihdoin herättävä!



Tulevat tapahtumat

AfterWalk lauantaina 8.5. klo 13 Facebook-livessä

Lämpimästi tervetuloa mukaan AfterWalk-tapahtumaan lauantaina 8.5. 
klo 13.
Koronarajoitusten vuoksi AfterWalk järjestetään vain Facebook-livessä
etänä. Osallistua voit kävelemällä siellä, missä se on sinulle mukavinta ja lähettämällä terveisesi.

AfterWalkin teemana on Helsingin lähipalvelut. Kaupunkimme tärkeitä
investointeja ovat lapset ja nuoret sekä koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen.
Terveysasemalle on päästävä sujuvasti. Senioreiden ja omaishoitajien
palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja. Palveluiden
kehittämisessä on kuunneltava helsinkiläisiä.




Tapaamassa helsinkiläisiä opettajia 

Tapasimme johtamani  Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien
neuvottelukunnan voimin alueemme opettajia Teams-kokouksessa. Aiheena olivat korona-ajan vaikutukset varhaiskasvatuksesta lukioihin ja
ammattikouluihin. Opettajien puheenvuoroissa nousivat esiin huolia ja
onnistumisia liittyen työhön sekä työssä jaksamiseen. Yli vuoden kestänyt
poikkeusaika on venyttänyt opettajien jaksamisen äärirajoille. Suuria
huolia olivat
oppivelvollisuusiän noston tuoma lovi opetuksen budjettiin ja sekä aie
siirtää oppilashuollon johtaminen pois kouluista osaksi sote- hallintoa.
On järkyttävää, että hallitus toimillaan vaikeuttaa opettajien työtä
tilanteessa, jossa tarvitaan mittavasti tukea ja lisävoimavaroja.


Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus

Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla
esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia
rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja
asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja
eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa. Maakuntaverovalmistelut pitää kuopata heti.
Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10089



Ei tumpata Itämerta

Kaupunkiemme rannoilta  löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista
sataa metriä kohden. Erilaisia myrkkyjä ja karsinogeenejä sisältävät
tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen
mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä
ehkä koskaan. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme
myrkyttämistä. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10124

Hallituksen aie poistaa kelakorvaukset ja heikentää työterveyshuoltoa on pysäytettävä

Hallituksen aikeet poistaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus sekä yksityislääkäreiden määräämien lääkkeiden lääkekorvaus ovat
umpivastuuttomia. Kansanterveyttä vaarantava ja terveydenhuoltoa
vakavasti heikentävä valmistelu on pysäytettävä. Vasemmistovihreä
hallituksen ristiretki yrittäjiä kohtaan on vaarallista.
Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10152
Lienee mahdotonta saada sotea valmiiksi ennen kesää

Maakuntasote-esitystä ajetaan eduskunnassa kiireellä koronan varjossa. Sisällön pitäisi olla tärkeämpi kuin aikataulun! Esitys sisältää vakavia
valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Vaikka eduskunta seisoisi päällään kunnollinen käsittely
lienee mahdotonta tehdä valmiiksi ennen kesää. Hallituksen olisi
vastuullista vetää vahingollinen esitys pois eduskunnasta. 
Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10133https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10117https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10071


Ympäristöministerille puoliväliriiheen herätyskello soimaan – Saaristomeren hätään on vihdoin herättävä!

Keinot ja rahat Itämeren vaikuttavampaan suojeluun ovat olemassa, vain poliittinen tahto puuttuu. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava vaikuttavammaksi. Nyt on vaara, että rahat valuvat hukkaan.
Hallituksen on puoliväliriihessä tehtävä ripeitä toimia Itämeren ja
erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. 
Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10156
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10184

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. 

Pidetään yhteyttä. 

Sari Sarkomaa

SUVI HAUTANEN | 13.04.2021 | 08:08 päivitetty 13.04.2021 | 09:00

Kansanedustajan mukaan sote-esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kehottaa keskustalaisia olemaan hoputtamatta eduskunnan käsittelyssä olevaa sote-esitystä.

– Koputteleeko keskusta hoputuskierroksellaan jo perustuslakivaliokunnan oviakin? Maltti olisi nyt valttia, Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Helsingin Sanomat kertoi, että osa eduskunnan valiokunnista haluaa odottaa perustuslaillista tulkintaa ennen omaa lausuntoaan, mikä on ärsyttänyt erityisesti keskustaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) sanoi HS:lle, että valiokunnan lausunnossa menee vielä 3-4 viikkoa, koska valiokunnan asiantuntijat ovat samoja kuin kriisiajan lainsäädännössä. Sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) olisi halunnut valiokuntien lausunnot jo tämän viikon perjantaihin mennessä.

– Maakuntasote-esitystä ajetaan eduskunnassa kiireellä koronan varjossa. Esitys sisältää vakavia valuvikoja, joiden korjaaminen eduskunnassa on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta, Sarkomaa kertoo.

Hän ei usko eduskunnan ehtivän hyväksyä sote-esitystä ennen kesälomia, kuten hallituksen tavoitteena on ollut.

– Vaikka eduskunta seisoisi päällään kunnollinen käsittely lienee mahdotonta tehdä valmiiksi ennen kesää. Sisällön pitäisi olla tärkeämpi kuin aikataulu! Eduskunnan on annettava käsitellä sote-esitys työjärjestyksen mukaisesti ja asiallisesti. Se on koko Suomen etu, Sarkomaa linjaa.

VILLE MÄKILÄ | 12.04.2021 | 08:50- päivitetty 12.04.2021 | 10:24

Kansanedustaja ihmettelee, miksei SDP:n puoluevaltuusto vaadi rokotuspassia.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) kysyy, voisiko pääministeri Sanna Marinin johtama SDP vaatia tuen lisäksi rokotuspassia, jotta yrittäjät, tapahtuma-ala ja kulttuurin tekijät pääisisivät tekemään työtä.

– Suomi avattaisiin ennen yleisten rajoitusten purkua. Miksi se ei demareille käy?, Sari Sarkomaa kysyy Twitterissä.

Hän viittaa Verkkouutisten artikkeliin, jonka mukaan SDP:n puoluevaltuusto vaatii pikaista tukea tapahtuma-alalle. SDP:n puoluevaltuusto vaatii, että asiasta linjataan mahdollisimman nopeasti ja että tukikokonaisuus saadaan nopeasti liikkeelle.