Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen vaativat hallitusta vetämään sote-esityksen pois eduskunnasta.

”Hallituksen esitykseen sisältyy niin merkittäviä korjaustarpeita, ettei esitystä ole mahdollista eduskunnassa korjata. Keskellä koronakriisiä kaikki voimavarat tarvitaan koronasta selviämiseen ja ihmisten hoidon turvaamiseen”, he linjaavat yhteisessä tiedotteessaan.

Sarkomaan, Laihon ja Ikosen mukaan hallitus on turmelemassa sote-uudistuksessa yliopistotasoisen tutkimuksen, opetuksen sekä erikoissairaanhoidon tulevaisuuden sivuuttaen täysin yliopistollisten sairaaloiden kritiikin ja hädän.

”Pidän vakavana valuvikana, että hallituksen sote-esityksestä puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus rahoitetaan. Esitys johtaisi merkittäviin tutkimusmäärärahojen vähennyksiin. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa kommentoi.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho nostaa esille myös kokoomuksen huolen siitä, että sote-esityksen myötä terveydenhuolto siirtyy yhä juridisempaan ja hallinnollisempaan suuntaan.

”Jatkossa asiakkaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta voisi päättää vain ns. virkalääkäri. Tämä hankaloittaisi työn järjestämistä ja virkalääkärivaatimus voisi joissain sairaaloissa uhata jopa koko sairaalan olemassaoloa. Lääkärit ja hoitajat joutuisivat myös eriarvoiseen asemaan rikosoikeudellisen vastuun edessä riippuen siitä ovatko töissä yksityisellä vai julkisella sektorilla. Tämä on epäsuotuisa kehityssuunta eikä ainakaan lisää alan houkuttelevuutta.”

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa, että yliopistosairaalat ovat maan suurimpia erikoissairaanhoidon yksikköjä ja niillä on avainasema vaativan hoidon tuottajina sekä uusien hoitomuotojen kehittäjinä.

”Kyse on suomalaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Myöskään niiden yhtiömuotoista toimintaa ei pidä estää, sillä esimerkiksi yhtiömuotoinen Sydänsairaala on päässyt maailman parhaiden erikoistuneiden sairaaloiden listalle. Samoin Coxa tarjoaa sujuvan hoitoon pääsyn ja laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tällaista yliopistosairaaloiden osaamista tulee arvostaa jatkossakin”, tamperelainen Ikonen sanoo.

Kirjallinen kysymys yliopistollisten sairaanhoitopiirien huolesta liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Maamme kaikki yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat jättivät 15.3.2021 yhdessä kannanoton, jossa he ilmaisivat huolensa liittyen eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen (HE 241/2020 vp) eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.  

Kannanoton ovat allekirjoittaneet: 

Juha Tuominen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 

Tarmo Martikainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 

Matti Bergendahl, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 

Risto Miettunen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien kannanotossa todetaan seuraavaa:  

Nyt valmisteilla olevan uudistuksen kulmakivet ovat edelleen tärkeät — palvelujen integraation vahvistaminen sekä leveämpien hartioiden rakentaminen. Järjestäjän tulee olla vahva ja sillä tulee olla valta ja vastuu järjestää toiminta alueensa parhaaksi. 

Mielestämme palvelut tulee turvata mahdollistavalla lainsäädännöllä sen sijaan, että säädöksillä rajoitetaan toimintaa liian tiukasti. Jotta Suomi pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, tulee uudessa sote-lainsäädännössä huomioida vähintään seuraavat seikat: 

1. Tutkimus ja koulutus on turvattava ja vähintään nykytilanne säilytettävä. 

Nykyisessä lakiehdotuksessa ei näin ole. Yliopistosairaaloiden nykyrahoituksesta noin 10 prosenttia menee tutkimukseen ja koulutukseen. Uusi rahoitusmalli vähentäisi em. rahoituksesta noin puolet. Jäljelle jäisi valtion nykymuotoinen rahoitus, mutta esimerkiksi kuntien yliopistollisille sairaanhoitopiireille osoittama tutkimusrahoitus jäisi pois. Nyt lakiehdotus ei huomioi rahoituksen näkökulmasta yliopistollisten sairaaloiden roolia kansallisten erityistehtävien hoitamisessa: valmiussuunnittelussa, koulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa, uusien menetelmien käyttöönotossa eikä tutkimuksessa. Nämä pitää ottaa huomioon rahoitusratkaisun kriteereissä täysimääräisesti. Vaihtoehtoisesti tutkimusta ja koulutusta koskeva rahoitus tulisi erottaa palvelujen rahoituksesta erilliseksi ja täysimääräisesti todellisia kustannuksia vastaavaksi rahoitukseksi.

 2. Investointien rahoitus on mahdollistettava. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee jatkossakin toiminnan jatkuvuuden turvaavia investointeja. Hyvinvointialueella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus päättää investoinneista oman alueensa ja eri alueiden välisiin yhteisiin hankkeisiin. Investoinnit on tietysti perusteltava ministeriöille ja osoitettava takaisinmaksulaskelmat. Ehdotettu lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista investointien toteuttamista, koska lainanottokriteerit on muodostettu liian kireiksi. Lakiehdotuksessa investoinneilta vaaditaan 10 vuoden takaisin maksuaikaa, vaikka kyseessä olisi yli 30 vuoden poistoajan rakennusinvestointi. 

3. Hyvinvointialueen tulee saada järjestää toimintansa alueensa erikoispiirteiden mukaan. 

Esitetty lainsäädäntö ei mahdollista julkisomisteisten yhtiöiden ja osuuskuntien toimintaa kliinisissä palveluissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Julkisomisteiset sidosyksikköasemassa olevat yhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat täysin hyvinvointialueen tai alueiden määräysvallassa, tulee rinnastaa hyvinvointialueen omaan tuotantoon. Osaamisen keskittyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa hyvinvointialueiden yksin tai yhdessä omistamat julkisomisteiset osuuskunta- ja yhtiömuotoiset tuotantorakenteet ovat välttämättömiä palveluiden saatavuuden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa. 

4. Erikoissairaanhoidon virkasuhdevaatimus tulee poistaa tarpeettomana lakitekstistä. 

Sairauksien diagnostiikka ei ole julkisen vallan käyttöä. Sote-lakiesityksessä vaaditaan potilaan erikoissairaanhoitoon sisään kirjaamisessa virkalääkärin päätös tai arvio. Tämä vaatimus luo hyvin kalliin ja byrokraattisen järjestelmän, jossa myös lääkärit eriarvoistetaan. Esitetyssä laissa on jo huomioitu myös työsuhteessa olevien lääkäreiden virkavastuu (järjestämislain 20§). Suomalaisen terveydenhuollon hyvä, kansainvälisestikin tunnistettu erityispiirre on ollut pienet transaktiokustannukset eli byrokratiakustannukset muun muassa potilaiden hoitoon ottamisessa ja laskutuksessa. 

5. Terveydenhuoltoa tulee digitalisoida. 

Useissa kansainvälisissä arvioinneissa on todettu, että jo nykyteknologioita hyödyntämällä terveydenhuollon menot voisivat olla 10 prosenttia pienemmät. Suomessa tarvitaan alueellisesti integroidut asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja mahdollisuus kehittää uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuuden integraation mahdollistaviin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tulee tehdä merkittäviä kansallisia investointeja ja samalla tulee mahdollistaa alueiden oma digitalisaation kehitystyö tukien myös kotimaista järjestelmien kehitystyötä. Näistä alueella kehitetyistä ratkaisuista, esimerkiksi tekoälypohjaisista digitaalisista hoitopolkuratkaisuista, on mahdollista skaalata kansallisia ratkaisuja. 

Tulevassa sote-lainsäädännössä tulee osoittaa täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen, mahdollistaa tarvittavat investoinnit sekä digitaalisuuteen että rakennuksiin sekä jättää hyvinvointialueille todelliset mahdollisuudet johtaa alueiden toimintaa niiden erityispiirteiden mukaan hyvinvointialueiden julkisomisteisten osuuskuntien ja osakeyhtiöiden toiminta mahdollistaen. Haluamme, että suomalaisella erikoissairaanhoidolla on laissa turvattu mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimin hallitus ryhtyy turvatakseen yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen, 

millaisin toimin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hyvinvointialueille mahdollistetaan niiden jatkuvuuden turvaavien investointien rahoitus, 

miten hallitus turvaa hyvinvointialueiden yksin tai yhdessä omistamien osuuskuntien ja yhtiöiden toiminnan jatkuvuuden kliinisissä palveluissa, 

mihin toimiin hallitus ryhtyy sote-lakiesitykseen sisältyvän kustannuksia ja byrokratiaa tuovan erikoissairaanhoidon lääkärin virkasuhdevaatimuksen poistamiseksi ja 

millaisin toimin edistetään terveydenhuollon digitalisaatiota niin, että maamme terveydenhuollolla on mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa? 

Helsingissä 1.4.2021 

Sari Sarkomaa kok  

SARI SARKOMAA | 19.03.2021 | 09:31

Hallituksen sote-esityksessä on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veronmaksajien kustannuksella.

Vasemmistovihreän hallituksen havittelemaa maakuntaveroa pohtiva parlamentaarinen komitea on päättänyt työnsä. Vastavalmistunut raportti osoitti maakuntaveron kiristävän työn ja eläkkeiden verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, joka komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään irtisanoutui täysin vahingollisesta  maakuntaverosta.

Vasemmistovihreän hallituksen innostusta maakuntaveroon kuvaa se, että kesken komiteatyön hallitus kiirehti sopimaan maakuntaveron käyttöönotosta vuoteen 2026 mennessä. Komiteatyön esille tuomat maakuntaveron haittavaikutukset olisivat karmaisevia Uuden verotuksen tason valmistelu ja maakuntavero  pitäisi pysäyttää välittömästi ja pysyvästi.

Toivo Ajatuspajan tuore kyselytutkimus kertoo karulla tavalla kansan tunnot. Suurin osa vastaajista pelkää soten heikentävän palveluiden laatua ja valtaosa vastaajista vastusti maakuntaveroa.

Hallituspuolueet ovat havitelleet maakuntaverosta paikkaajaa maakuntasote-esityksensä vakaviin valuvikoihin. Hallituksen sote-esityksestä pitämässä tiedotustilaisuudessa viime joulukuussa kaikki läsnäolleet ministerit tarjosivat kilvan maakuntaveroa ratkaisuksi toimittajien nostamiin esityksen epäkohtiin. Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa.

Maakuntakomitean työhön jättivät eriävän mielipiteen myös vihreät ja vasemmistoliitto.

Komiteassa kun oli muodostunut ajatus, ettei uuteen veroon suin päin sännättäisi. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien mukaan maakuntaveron valmistelun tulisi viipymättä edetä, jotta toimiva sote-järjestelmä saadaan aikaiseksi. Linjaus on karu. Maakuntaveroraportissa itsessäänkin mainitaan, että kireä työn verotus on jo nyt verojärjestelmämme suurin ongelma. Tämä asettaa varsin erikoiseen valoon maakuntaveron puolestapuhujat.

Ensin vasemmistovihreät hyväksyvät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantava HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus. Tilanne on vakava.

Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa.

Hallituksen maakuntasote-esityksessä ja sen mukanaan tuomissa maakuntavaaleissa ja -verossa on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veromaksajien kustannuksella

Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut täysin selväksi, että sote-esityksestä puuttuvat kannusteet parempien palveluiden järjestämiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Päin vastoin esitys kiihdyttää julkisten menojen kasvua tuomatta tilalle parempia palveluja.

Kun kasvavat sosiaali- ja terveysmenot kytkettäisiin työn verotukseen, on lopputulos tuhoisa. Kokonaisverotuksen kiristyminen olisi maakuntaveron väistämätön tulos. Veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään työn ja eläkkeiden verotukseen, varsinkin kaupunkilaisten rahapussiin. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.

Työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Kireä työn verotus kamppaa talouden elpymistä, investointeja, työperäisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomen kilpailukykyä. Keskituloinen suomalainen maksaa jo nyt jopa 3 prosenttiyksikköä enemmän veroa vertailumaihin nähden. Moni ahkera suomalainen kysyy: Eikö mikään riitä?

Kokoomus kannattaa kohtuullista ja kannustavaa työn ja eläkkeiden verotusta, eikä hyväksy ansiotuloverotusta kiristävää maakuntaveroa eikä maakuntasotea. Työn ja eläkkeiden verotusta on kiristämisen sijaan kevennettävä.

Eduskunnan on viisainta hylätä hallituksen vahingollinen sote-esitys. Massiivisen hallintouudistuksen, uusien vaalien ja verojen sijaan on voimavarat kohdennettava koronaepidemian hallintaan ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.

Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi on massiivinen hallinnon uudistus. Esitys ei sisällä ihmisten hoitoon pääsyä parantavia pykäliä eikä uusia kannustimia parempiin palveluihin. On vakavaa, että uudistusta yritetään runnoa kovalla kiireellä läpi eduskunnassa koronakriisin keskellä.

Eduskunnan asiantuntijakuulemisessa ei ole noussut yhtään järkeenkäypää perustelua, miksi uudistus pitäisi toteuttaa. Suuret kaupungit vastustavat jyrkästi esitystä, myös pääministerin kotikaupunki Tampere. Esitys on erityisen vahingollinen Helsingille. Pääkaupungille luvattu erillisratkaisu on vääristynyt kaupunkimme sote-rahoituksen erityisleikkaukseksi ja vaarantaa kaupunkimme palvelut.

Uudistuksessa Helsinki säilyy erillisenä toimijana ja saamme itse tuottaa sote-palvelut. Tosin kaupunginvaltuuston kokous ei saa enää päättää sote-palveluista vaan ne on päätettävä samalla joukolla mutta virallisesti eri kokouksessa. Lisäksi kaupunkimme joutuu valtion tiukan ohjauksen alle.

Helsinkiläisten palvelujen tarkoitettua rahaa esitetään leikattavaksi kaksin käsin ja rajusti.  Ensinnäkin helsinkiläisten sote-palveluihin tehdään uudistuksen alussa iso leikkaus. Toiseksi Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta, jolla on hoidettava muun muassa kaupunkimme toiminta, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Hallituksen itse asettama lainsäädännön arviointineuvosto on esittänyt poikkeuksellisen vahvan huolen siitä, että hallituksen esitys näivettää suuret kaupungit. On käsittämätöntä, että helsinkiläiset ministerit ajavat esitystä. On päivänselvää, että sote-uudistus heikentää toteutuessaan kaupunkien elinkeinopolitiikan edellytyksiä, niiden kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun. Turmiolliset vaikutukset ulottuvat tätä kautta merkittävästi koko kansantalouteen.

Globaalissa maailmassa kaupungit ovat (olleet ketteriä toimijoita) pystyneet ketterästi vastaamaan uusiin asioihin, hyviin ja huonoihin, jotka kohtaavat kaupungit ensin. On täysin väärä suunta vaikeutta kaupunkien toimintaa. Päinvastoin kaupunkipolitiikka pitäisi ottaa vielä osin käyttämättömänä voimavarana keinoksi pääsyssä ulos koronaepidemian alhosta.  

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n varovainen arvio rahoituksen supistumisesta Uudenmaan osalta on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain. Maakuntauudistus tarkoittaisi Uudenmaan asukaskohtaisen rahoituksen putoamista 13,5 prosentilla. Se on valtava leikkaus, mikä johtaisi julkisen terveydenhuollon rajuun karsimiseen. On iso riski, että Uusimaa ajautuu kahden kerroksen terveydenhuoltoon, jossa saadakseen oikea-aikaista ja asiakaslähtöistä palvelua on se hankittava kasvavassa määrin yksityiseltä sektorilta. On kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, ajaakin Helsingin palveluja alas ja vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan. Esitystä ei tule hyväksyä.

Koronan myötä on kaupungissamme entistäkin pidemmät jonot terveyskeskuksiin ja varsinkin suun terveydenhuoltoon. HUS:n erikoissairaanhoidossa jonot ovat moninkertaistuneet. Ihmisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia, mutta hallitus toimii päinvastoin esittäessään helsinkiläisille leikkauksia. Kuinka helsinkiläiset ministerit selittävät tämän jonossa odottaville kotikaupunkimme ihmisille? Vastausta en ole saanut.

Hallituksen on syytä keskittyä maakuntahallinnon, -veron ja -vaalien sijaan toimiin, joilla turvataan verovaroin järjestetyt, yhdenvertaiset palvelut. Maakuntahallinnon paisuttamisen sijaan rahat on laitettava ihmisten palveluihin ja varmistettava, että ihmiset saavat hoitoa. Ensimmäiseksi on uudistettava hoitotakuulaki niin, että terveysasemalle pääsee kiireettömässä hoidossa viimeistään seitsemän päivän sisällä. HUS:n toimintamahdollisuudet on turvattava.

Erityisesti yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahoja ON nostettava. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Kansanterveyden pelastamiseksi ja julkisen sektorin työtaakan kohtuullistamiseksi on lisäksi järkevää korottaa Kela-korvausta. Hoitojonojen purkamisessa on hyödynnettävä kaikki saatavilla olevat voimavarat. Jos Helsinki ei kykene tuottamaan ajoissa ihmisen tarvitsemia palveluja, on tarjottava palveluseteliä, jolla saa palvelun ilman käyttäjälle aiheutuvia kustannuksia. Ihmisiä ei saa jättää jonoon. Erityisen tärkeää on nostaa suun terveydenhuollon Kela-korvausta. Hallituksen valmistelussa olevat toimet romuttaa Kela-korvaus ovat vastuuttomia ja ne ovat välttämätöntä perua. 

Hoitojonoja oli Helsingissä jo ennen koronaa. Esimerkiksi Helsingissä terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan mediaaniodotusaika on 29 päivää. Myös Töölön terveysaseman tilanne tänä vuonna Helsingissä on jäänyt koronan takia hoitomatta JA noin 100 000 suun terveydenhuollon käyntiä. Yhä useampi ottaa terveysvakuutuksen, kun julkiseen terveydenhoitoon ei pääse. Moni joutuu turvautumaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Tämä on yhdenvertaisen terveyspolitiikan irvikuva. 

Samaan aikaan Helsingissä vasemmistovihreät kuntapoliitikot ovat vastustaneet palveluseteliä piittaamatta jonoihin jätetyistä ihmisistä. Onneksi kokoomuksen ansiosta palveluseteleitä saadaan joiltain osin helpottamaan hoitoon pääsyä. En kannata kotikaupunkimme palveluita monin tavoin heikentävä uudistusta.    

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kolmen nuoren äiti

On hälyttävää, että eduskunnassa ajetaan kiireellä sosiaali- ja terveydenhuollon massiivista hallintouudistusta, joka on saanut asiantuntijoilta murskakritiikin. Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko kaupunkimme toiminnalle.

Helsinkiläisten sote-palveluiden rahoitukseen esitetään rajua leikkausta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Esityksessä ei ole ratkaisuja yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoitukseen.

Asiantuntijoiden mukaan esitys vaarantaa helsinkiläisten peruspalvelut, erikoissairaanhoidon ja HUS:in toiminnan sekä pelastustoimen. Korona on runnellut erityisen kovasti Helsinkiä. Jonot terveyspalveluihin ovat kasvaneet. Leikkausten sijaan pitäisi pääkaupunkiin panostaa. Kaupunkimme kuntaveron tuottoa leikattaisiin rajusti. Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaverosta, jolla on hoidettava mm. kaupunkimme toiminta: opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat.

Erityinen huoli on eduskunnassa noussut koulutuksesta. Esitys näivettää elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin rakentamiseen edellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Vakavat viat olivat esillä jo lausuntokierroksella, mutta mitään merkittäviä korjauksia ei ole tehty. On käsittämätöntä, miksi alueemme hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit esitystä edistävät? Jos viime eduskuntakauden sote-esitys oli ongelmallinen, niin nykyinen on Helsingille katastrofi. Kaiken lisäksi ajetaan maakuntaveroa, joka kiristäsi entisestään palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Hallituksen on vastuullista vetää vahingollinen sote-esitys pois eduskunnasta. Hallintouudistuksen, uusien vaalien ja maakuntaveron sijaan on verorahat kohdennettava koronaepidemiasta selviämiseen ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.

Tiedote 28.2.21 

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaan lakialoite likaisen lumen mereen ja muihin vesistöihin kippaamisen kieltämisestä on lähetetty ympäristövaliokuntaan. Lakialoite on jätetty jo lokakuussa, mutta koronakiireiden vuoksi se pääsi eduskunnan käsittelyyn viiveellä.

”Olen tyytyväinen, että aloitteeni ympäristösuojelulain muuttamisesta sai myönteisen vastaanoton lähetekeskustelussa ja toivon, että nyt asia etenee ripeästi. Itämeri on mittavista ponnisteluista huolimatta edelleen maailman saastuneimpia merialueita”, sanoo Sarkomaa.

”Saastuneen lumen kaataminen Itämereen on erityisesti Helsingin häpeätahra. Se aiheuttaa vahinkoa luonnolle ja ihmisille. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan. Pahimmillaan mikromuovia ja myrkyllisiä aineita päätyy ravintoketjun kautta lautasillemme”, varoittaa Sarkomaa.

Nykyisin lainsäädännössämme lumen kaataminen mereen on jätteen tai muun aineen mereen kaatamista koskevan kiellon ulkopuolella. Sarkomaan tekemässä aloitteessa esitetään lumen mereen kaatamisen kieltämistä.

Lakialoitteessa esitetään, että vähäinen lumen kaataminen mereen jää kiellon ulkopuolelle. Rajauksella mahdollistetaan jatkossakin esimerkiksi yksityishenkilön omalla tai vapaa-ajan asunnolla lumikolan tai muun vastaavan välineen avulla tapahtuva puhtaan lumen kaataminen mereen.

Helsingin kaupunginvaltuusto on kokoomuksen aloitteesta linjannut jo vuonna 2019, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Ikävä kyllä saastuneen lumen mereen kippaaminen jatkuu.

”Lakialoitteellani kiritän kaupunkia viipymättä löytämään asiaan ratkaisut. Lumen mereen kaatamisen tilalle on löydettävä ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto. Lumen maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastavaa Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme”, sanoo Sarkomaa.

”Lumen siirtämisen kulkuväyliltä tulee toteutua myös runsaslumisina talvina siten, ettei siitä aiheudu haittaa kaupungin asukkaille, infrastruktuurille tai luonnolle. Kansallisomaisuuttamme Itämerta ja vesistöjemme puhtautta on suojeltava kaikkina vuodenaikoina – likaisen lumen kaatamiselle mereen on saatava stoppi myös Helsingissä”, päättää Sarkomaa.

Linkki aloitteeseen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/LA_61+2020.pdf

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 5113033

Tiedote 23.2.2021

Kokoomuksen pääkaupunkiseudun kansanedustajat Mia Laiho (Espoo), Sari Multala (Vantaa) ja Sari Sarkomaa (Helsinki) varoittavat maakuntauudistuksen heikentävän kohtuuttomasti uusmaalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antaman lausunnon mukaan varovainen arvio sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen supistumisesta koko Uudenmaan osalta on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain silloin, kun uudistus on astunut kokonaan voimaan. 

”Kymmenessä vuodessa maakuntauudistus tarkoittaisi Uudenmaan asukaskohtaisen rahoituksen putoamista 13,5 prosentilla 3 100 eurosta 2 683 euroon. Se on valtava leikkaus, mikä johtaisi julkisen terveydenhuollon rajuun karsimiseen. Uusimaa ajetaan kahden kerroksen terveydenhuoltoon, jossa saadakseen oikea-aikaista ja asiakaslähtöistä palvelua olisi hankittava terveysvakuutus”, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho. 

HUS:n mukaan rahoituksen rajut leikkaukset johtuvat rahoitusmallin annettujen arvioiden lisäksi erityisesti kolmesta eri tekijästä. Rahoitusmalli ei ota huomioon kustannusten perustana olevaa palvelutarpeen muutosta kuin 80 prosenttisesti. Malli ottaa huomioon asukasmäärän kasvun vain viiveellä. Lisäksi kustannustason muutoksessa käytettävät indeksit eivät huomioi Uudenmaan kalliimpia elinkustannuksia sekä pääkaupunkiseudun ominaispiirteitä liittyen mm. maahanmuuttajien palvelutarpeeseen, syrjäytymiseen ja moninaisten sosiaalisten ongelmien huomioimiseen.

”Sellaista uudistusta, joka heikentää näin rajusti 1,7 miljoonan suomalaisen palveluita, ei voi hyväksyä. On kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, ajaakin alueemme palveluja alas ja vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan. Hallituksen sote-uudistus on puhtaasti hallinnollinen malli, eikä sillä paranneta palveluita. Esitystä ei tule hyväksyä. Maakuntahallinnon paisuttamisen sijaan rahat on laitettava palveluihin ja varmistettava, että ihmiset saavat hoitoa”, sanoo eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa. 

”Sen lisäksi, että soteuudistuksen rahoitusmalli heikentää uusmaalaisten terveyspalveluita, se vaarantaa kuntiin jäävien sivistyspalveluiden rahoituksen ja vie kaupungeilta kyvyn investoida tulevaisuuteen. Uusmaalaisille uudistuksella on tarjota lähinnä kylmää kättä ja lisää maksettavaa. Tätä ei voi hyväksyä”, sanoo Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Multala.

HUS:n lausunto: https://www.hus.fi/sites/default/files/2021-02/husin-lausunto-eduskunnan-sosiaali-ja-terveysvaliokunnalle-sote-uudistusta-koskevasta-hallituksen-esityksesta-12.2.2021.pdf 

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh. 09 432 3181

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Arvoisa vastaanottaja,
 

Eduskunnan useat valiokunnat ovat istuneet tiiviisti koko tammikuun. Kokoomuksessa olemme alkuvuoden valmistautuneet monin tavoin vaativaan istuntokauteen ja poikkeuksellisen tärkeisiin kuntavaaleihin. Korona on runnellut koviten Helsinkiä. Olen motivoitunut palaamaan tauon jälkeen tekemään työtä helsinkiläisten parhaaksi myös kotikaupunkini valtuutettuna ja olen kunnallisvaaleissa ehdolla kokoomuksen erinomaisessa ehdokasjoukossa.

Valtiopäivät avattiin poikkeuksellisesti niin, että me kansanedustajat kuuntelimme tasavallan presidentin mainion puheen omista työhuoneistamme. Korona on muuttanut niin eduskunnan kuin kaikkien muidenkin suomalaisten elämää. Teen osaltani työtä eduskuntaryhmämme kanssa, että pääsisimme mahdollisimman ripeästi ulos epidemian kourista ja että koronasta huolimatta ihmiset voisivat turvallisesti elää mahdollisimman hyvää elämää.  Eduskuntaryhmämme järjestyessä uusille valtiopäiville sain kunnian jatkaa eduskuntaryhmämme ensimmäisenä varapuheenjohtajana https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9291.  
 
Olemme esittäneet toimia lasten ja nuorten hätään sekä monien vaikeaan tilanteeseen https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9906. Ehdotimme, että koko eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten suojelusta. Koskelassa nuorten tekemän raa'an väkivallanteon pitää viimeistään herättää meidät kaikki aikuiset. 

Ehdolla kunnallisvaaleissa

Maanantaina 15.2. Helsingin Kokoomus nimitti minut virallisesti kuntavaaliehdokkaakseen. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Voit pyytää myös ystävääsi mukaan. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Vaalipäällikkönäni toimii Sonja Tamminen ja hänet tavoittaa sähköpostilla tamminen.sonja@gmail.com tai soittamalla 050 574 1700.
 

Ollaan yhteydessä!

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Helmikuun terveisissä:

 

• Tervetuloa tapaamaan
• Opettajien huoli korona-aikana
• Kulttuuri ei saa kuolla koronaan
• Perhevapaauudistuksen ajettava myös tasa-arvoa
• Vanhusten kotihoidon heikennykset torjuttava
• Nukahtiko ympäristöministeri Itämeren suojelussa? 
• Senioreiden ihmisoikeuksien rikkominen lopetettava
• Senioreiden superkotitalousvähennys toteutettava 
• Hallituksen otettava jalka pois jarrulta ja toteutettava terapiatakuu

Tulevat tapahtumat

Tavattavissa Facebook-livessä keskiviikkona 24.2. klo 17-17:30
Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista Helsingin asioista ja osallistumaan Facebook-linkistä seuraamaan live-lähetystä osoitteessa http:// https://fb.me/e/1xGAcOvUh.  

Kuulen mielelläni palautetta, näkemyksiä ja toiveita siitä, miten haluaisit Helsinkiä kehittää. Mikä on hyvää, mihin toivot korjauksia? Ilman monia mahdollisuuksia ei ole toimivaa kotikaupunkia.

Seniorit voimavarana Microsoft Teamsin välityksellä keskiviikkona 3.3.2021 kello 17:00 alkaen Yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa puheenjohtamani Seniorifoorumin tapahtumavuosi alkaa Seniorit voimavarana -etätapahtumalla. Puhujina ovat Tuulikki petäjäniemi ja puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan sekä osallistumaan keskusteluun ja esittämään kysymyksiä vaikkapa kotisohvaltasi käsin Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta maaanantaihin 1.3. kello 12 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää jo etukäteen kysymyksiä halutessasi. Osallistuminen onnistuu joko tietokoneella tai puhelimella soittaen. Tarkemmat ohjeet osallistumisesta sekä Microsoft Teamsin käytöstä lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse

AfterWalk lauantaina 6.3. klo 13 AfterWalk-kävelylenkit jatkuvat. Liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Jos et pääse mukaan kävelylle, niin osallistua voi myös kävelemällä siellä, missä se on sinulle mukavinta ja seuraamalla Facebook-livelähetystä.  Kävelyllä noudatamme viimeisimpiä koronaohjeita  Tämän vuoksi myös Töölönlahdella kävelylle osallistujien määrää on rajoitettu ohjeistuksien mukaiseksi. Mukaan pääsevät ensimmäiset kymmenen Facebook-tapahtumassa osallistumisensa ilmoittanutta. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Käy ilmoittautumassa tapahtumaan ja tule mukaan!

Opettajien korona-ajan huoli nousi esille Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui keskiviikkona 17.2. pohtimaan korona-ajan vaikutuksia kouluihin ja oppilaitoksiin sekä mahdollisia ratkaisuja. Asiantuntijoina alustamassa ja mukana keskustelussa olivat Arja Kukkonen Helsingin kaupungista, Pääkaupunkiseudun OAJ Ulla Jauhiainen ja Antti Piiroinen, Uudenmaan OAJ Tuomo Suihkonen ja Ilkka Miettinen. Huoli omasta ja oppilaiden terveydestä, kiireen tunteen lisääntyminen työssä sekä pidentyneet päivät ovat olleet opettajien henkiselle jaksamiselle raskaita.  Jo entuudestaan oppimisvaikeuksista kärsineet ja muuten avun tarpeessa olleet lapset ja nuoret ovat kärsineet eniten. Asiantuntijoiden puheenvuoroissa nousivat esiin myös opettajien huoli liittyen oppivelvollisuusiän nostoon sekä opiskeluhuollon siirtoon maakuntien järjestämisvastuulle. Oppilashuollon on ehdottomasti säilyttävä osana koulutoimea ja koulun tavallista arkea. Myös opettajien ripeän rokottamisen tärkeys nousi vahvasti esille. Lue lisää: https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/helsingin_ja_uudenmaan_kansanedustajat_opettajien_tyota_tuettava.37239.blog

Kulttuuri ei saa kuolla koronaan Erityisesti kriisiaikana koetellaan ihmisten henkistä kestävyyttä. Kulttuurin merkitys hyvinvoinnille on kiistaton. Kulttuuri- ja tapahtumalan toimijat tarvitsevat näkymän tulevasta. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala tarvitsee ennakoitavan toimintaympäristön, jossa ohjeistukset ja rajoitukset mahdollistavat tapahtumien ja tilaisuuksien terveysturvallisen suunnittelun ja järjestämisen. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9929

Joustot perheille tärkeitä, tasa-arvossa otetaan vain vauvanaskeleita Hallitus on julkaissut esityksensä perhevapaauudistuksesta. Olemme linjanneet  Sanni Grahn-Laasosen kanssa kokoomuksen kantoja uudistukseen, joka on kokoomukselle hyvin tärkeä. On hyvä, että esitys tuo perheille joustoja, lisää erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta. Tosi suuri valuvika on se, että uudistus ei täytä odotuksia tasa-arvon lisäämisestä. Tulemme jatkamaan sitkeästi työtä sen eteen, että tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9920,  https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9916

Vanhusten kotihoidon heikennykset torjuttava On mahdotonta ymmärtää, miksi pääministeri Marin hyväksyy hallituksensa vanhusten kotihoitoa heikentävät toimet? Tämä on täysin päinvastaista mitä hallitusohjelmassa on sovittu ja luvattu. Kokoomus esitti kuluvaa vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissaan merkittävää lisäpanostusta vanhusten koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden ihmisten palveluihin. Esitimme myös senioreille korotettua superkotitalousvähennystä. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=8995

Nukahtiko ympäristöministeri Itämeren suojelussa? Herättelin ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) ripeisiin toimiin Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava kevään kehysriihessä. Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9303

Muistisairaiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen vaatii edelleen työtä  Ihmisoikeusvaltuuskunnan tuoreen raportin mukaan koronaviruspandemian torjumiseksi tehdyt toimet eivät kuitenkaan aina perustuneet lakiin. Ihmisoikeusvaltuutettu on lausunut, että  palvelutaloihin tai sosiaalihuollon yksiköihin ei saa asettaa yleisiä vierailukieltoja tai liikkumisrajoituksia. Asiakkaan ja omaisen kanssa pitää sopia menettelytavoista, joilla vierailuja voidaan toteuttaa aiheuttamatta tartuntavaaraa. Tämä on tärkeä ottaa kunnissa välittömästi huomioon.  Otimme kantaa Muistiliiton kansanedustajien kanssa sen puolesta, että kunnissa ja alueilla otettaisiin vakavissaan eduskunnan oikeusasiamiehen viesti. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9272

Senioreiden superkotitalousvähennys toteutettava  Pääministeri Marin on puheissaan asettanut vastakkain akunnallisen kotihoidon ja kotitalousvähennyksen vastakkain. Tämä herättää vakavan huolen siitä, ettei vanhusten kotihoidon vaikeaa tilannetta eikä ikäihmisten arkea hallituksessa ymmärretä. Kotona asuvien ikäihmisten avun tarve on suuri ja siihen vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia keinoja. Vetosinkin hallituksen ministereihin, että he voittaisivat vastenmielisyytensä kotitalousvähennystä kohtaan ja leikkaamisen sijaan korottaisivat kotitalousvähennystä. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9268

Hallituksen otettava jalka pois jarrulta ja toteutettava terapiatakuu Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittely pysäytettiin valiokunnassa hallituspuolueiden toimesta jo lähes vuosi sitten. Olen tehnyt työtä sen eteen, että hallituspuolueet ottaisivat jalan pois jarrulta. Terapiatakuulla vastattaisiin ihmisten hätään koronakriisin keskellä, mahdollistettaisiin yhdenvertainen mielenterveyspalveluihin pääsy ja tuettaisiin työllisyyden vahvistamista. Esitimme Terapiatakuun toteuttamista ja siihen tarvittavat  35 milj. euron rahoituksen vaihtoehtobudjetissamme syksyllä. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9262

Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.  Sari Sarkomaa

Tiedote 18.2.2021

Opettajien jaksaminen on pitkän korona-ajan vuoksi erityisen huolen aihe. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kuuli kokouksessaan alueemme koulujen ajankohtaiskatsauksen. 

Esittelemässä olivat lukio- ja ammatillisen koulutuksen johtaja Arja Kukkonen Helsingin kaupungilta, Ulla Jauhiainen ja Antti Piiroinen pääkaupunkiseudun OAJ:sta sekä Tuomo Suihkonen ja Ilkka Miettinen Uudenmaan OAJ:sta.

Opettajakunnan toive on, että heidän koronarokottamisensa kiireellisyyttä voitaisiin painottaa, jotta he pystyisivät antamaan lähiopetusta turvallisesti.

Opettajien edustajat kertoivat, että pelko omasta tai läheisen sairastumisesta sekä hybridiopetuksen tuoma kuormitus vaarantavat mahdollisuuden olla lapsille ja nuorille läsnä siten, kuin laadukas ja tavoitteellinen opettaminen vaatisi. 

Jo entuudestaan oppimisvaikeuksista kärsineet ja muuten avun tarpeessa olleet lapset ja nuoret ovat kärsineet eniten. 

Asiantuntijoiden puheenvuoroissa nousivat esille myös opettajien huoli oppivelvollisuusiän nostosta sekä opiskeluhuollon siirrosta maakuntien järjestämisvastuulle. Oppilashuollon on ehdottomasti säilyttävä osana koulutoimea ja koulun tavallista arkea. Oppivelvollisuusiän nosto ei saa tarkoittaa opetuksen resurssien heikentämistä.

Arja Kukkonen muistutti, että nuorten valmistuminen ammatillisesta opetuksesta sekä siirtyminen työelämään ovat viivästyneet pandemian vuoksi. Vastavalmistuneiden työttömyys on suurta.

Kansanedustajat totesivat, että tiivis yhteydenpito opettajien ja koulutoimen kanssa on välttämätöntä kansanedustajien työn kannalta.

Kansanedustajien neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat:

Sari Sarkomaa, pj, kok.
Tiina Elo, 1. vpj, vihr.
Eveliina Heinäluoma, 2. vpj, sd.
Pia Kauma, kok.
Terhi Koulumies, kok.
Sari Multala, kok.
Ruut Sjöblom, kok.
Heikki Vestaman​, kok.
Atte Harjanne, vihr.
Erkki Tuomioja, sd.
Arja Juvonen, ps.
Mai Kivelä, vas.
Laukkanen Antero, kd. 

Avustajat:
Sudhakaran Borgenström
Ulla Jauhiainen
Inna Kallioinen
Mikko Kivenne
Arja Kukkonen
Ilkka Miettinen
Hannu Puustinen

Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

• Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
• Keväällä 2019 käynnistyneellä vaalikaudella edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
• Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
• Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
• Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
• Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sihteeri, viestintäjohtaja Inka Kanerva, Uudenmaan liitto,
puh. 040 541 8308

(Alkuperäinen julkaisija Uudenmaan liitto: https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/helsingin_ja_uudenmaan_kansanedustajat_opettajien_tyota_tuettava.37239.blog)