Kategoria: Ei kategoriaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän naiskansanedustajat haluavat osoittaa erityisen tukensa häirinnän kohteeksi joutuneelle edustajakollega Veera Ruoholle. Edustajat painottavat, että eduskunnan on korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttävänä instituutiona näytettävä mallia ja kitkettävä seiniensä sisäpuolelta pois kaikenlainen häirintä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina painottaa, että häirintä rikkoo aina ihmisen omaa itsemääräämisoikeutta vastaan, eikä sitä siksi saa missään olosuhteissa hyväksyä.

"Seksuaalinen häirintä on vakava ilmiö, joka istuu yhteiskunnassamme valitettavan syvällä. Häirintä jättää aina uhriinsa jäljen, joka voi pahimmassa tapauksessa rajoittaa ja haitata koko loppuelämää. Ilmeneviin häirintätapauksiin ei saa suhtautua kevyesti, vaan niihin on puututtava ja häirinnän uhreiksi joutuneiden ihmisten kokemuksia on kuultava. Häirintä ei ole koskaan häirityksi tulleen syytä", Raassina toteaa.

Kokoomuksen naiskansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että seksuaaliseen häirintään tulee puuttua aktiivisesti ja se tulee lopettaa kaikissa muodoissaan kaikkialla yhteiskunnassa. Seksuaalinen ahdistelu on jo nykyisellään rikoslain nojalla kiellettyä. Pelkkä lainsäädäntö ei kuitenkaan selvästi riitä häirintää lopettamaan.

"Häirinnän ehkäisemiseksi tarvitaan systemaattisia toimintamalleja. Avainasemassa on aktiivinen ja oikea-aikainen puuttuminen ja tietoisuuden lisääminen. Koetusta häirinnästä pitää aina myös pystyä kertomaan, jotta puuttuminen on mahdollista. Tämä edellyttää luottamuksen rakentamista ja matalaa kynnystä," Raassina jatkaa.

Edustajat pitävät oikeusministeri Antti Häkkäsen käynnistämää #Häirinnästävapaa-kampanjaa hyvänä aloitteena häirintäongelmaan puuttumiseksi. Kampanjan avulla jaetaan hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja häirintään puuttumisessa. Häirintää ehkäiseviä toimintamalleja on kokoomusedustajien mielestä hyvä teroittaa.

Lisätietoja:

Sari Raassina

+358 505232808

TIEDOTE 16.8.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat selvitystä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppimateriaalien kustannusten pienentämisestä. Sarkomaan ja Lauslahden mukaan oppimateriaalien hinta ei saa muodostua esteeksi toisen asteen tutkinnon suorittamiselle.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt esittivät tänään huolenaiheensa toisen asteen oppimateriaalien korkean hinnan vaikutuksista opintojen keskeyttämiseen. Myös valmisteilla oleva nuorisobarometri osoittaa, että vähävaraisuus kaventaa opiskelun mahdollisuuksia ja tasa-arvoa. Korkea-asteella kulut ovat kurissa parempien lainaamismahdollisuuksien vuoksi. Toinen aste on se selvästi kalliimpi palanen.

-Ongelma on syytä ottaa vakavasti, ja tähän on löydettävä pikaisesti ratkaisut. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työelämästä siksi, ettei ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollista opiskella. Tilanne on kehittynyt hankalampaan suuntaan. Opiskelijoiden kustannukset ovat muuttuneiden vaatimuksien vuoksi nousseet. Sähköisten materiaalien yleistyminen vie pohjan pois oppimateriaalien kierrättämiseltä, jonka avulla aiemmin opiskelukuluja sai pidettyä kurissa, Lauslahti toteaa.

Kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan monelle opiskelijalle ja perheelle esimerkkisi kirjojen, sähköisten materiaalien ja laitteiden kustannukset voivat tulla yllätyksenä. Selvityksessä olisikin Sarkomaan ja Lauslahden mukaan syytä selvittää sitä, miten kustannukset muodostuvat toisen asteen eri aloilla ja miten niitä voidaan helpottaa.

Jo tällä hetkellä pienituloiset opiskelijat voivat saada esimerkiksi oppikirjahankintoja ja ylioppilastutkintomaksuja varten täydentävää toimeentulotukea. Itseisarvoisen tärkeää on myös, että koulutus ja koulussa ruokailu pysyvät maksuttomina. Selvitystä kokonaisuudesta kuitenkin tarvitaan koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi.

-Kustannusten noustessa kokonaisuus on selvitettävä, jotta kustannusten vaikutukset ja todellinen taso pystytään arvioimaan alakohtaisesti. Nuorisobarometrin ennakkotiedot antavat ymmärtää, ettei koulutuksen tasa-arvo kaikkien kohdalla toteudu, Nyt tarvitaan tasa-arvotalkoita, Sarkomaa painottaa.

Kokoomuksen tavoitteena on taata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta. Mahdollisuudet eivät saa riippua perheen varallisuudesta, asuinpaikasta tai taustasta. Korkeat oppimateriaalikustannukset sotivat tätä periaatetta vastaan. Opiskelijoille ja perheille on myös annettava paremmin tietoa siitä, mistä apua hankintoihin on saatavilla. Koulutus ei saa jäädä kenenkään kohdalla oppimateriaaleista kiinni.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa: 050 5113033

Sanna Lauslahti: 050 5122380

TIEDOTE 11.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiittää valtiovarainministeri Petteri Orpoa hoitotyön tutkimuksen merkityksen ymmärtämisestä. Tuoreessa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on ensimmäistä kertaa osoitettu suoraan määrärahoja hoitotyön tutkimukselle.

Sarkomaa pitää kiitettävänä, että eduskunnan tahto on kuultu ja voimavarat on löydetty sovitun budjettikehyksen sisältä. Hoitotyön tutkimusrahat kohdennetaan Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle, jonka tehtävä on edistää ja vakiinnuttaa sosiaali-  ja terveydenhuollon näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

Hoitotyön merkitys sote-palveluiden vaikuttavuudelle ja laadulle on mittava. Sote-alan työntekijöistä noin 72 % on hoitotyöntekijöitä. Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja vaikuttavuus parantuvat, kun vanhentuneet toimintatavat karsitaan ja korvataan yhtenäisillä näyttöön perustuvilla toimintatavoilla. Hoitotyön tutkimuksen määrärahakäytäntö aloitettiin viime eduskuntakaudella Sarkomaan johtaman valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston esityksestä.

Tämän jälkeen eduskunnan valtiovarainvaliokunta on vuosittain täydentänyt eri hallitusten budjettiesitystä hoitotyön tutkimusmäärärahalla.

­- Ihmisen hoidon hyvän lopputuloksen kannalta on olennaista, että vaikuttavan lääketieteellisen hoidon lisäksi muiden ammattiryhmien toiminta sekä koko hoitoketju perustuvat tutkittuun tietoon ja parhaaseen mahdolliseen näyttöön, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen on budjettiriihessä katsottava läpi sote-sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmäärärahojen riittävyys. On vakavaa, että esimerkiksi yliopistotasoisen terveyden tutkimusrahoitus on ollut jatkuvan leikkauksen kohteena useiden eri hallitusten aikana. Määräraha on enää kolmannes 2000-luvun alkuvuosien määrärahasta.

-Tämän vuoksi  käsitellessämme ennen kesää valtiovarainvaliokunnassa valtiontalouden kehystä teimme lausuman, jossa edellytettiin hallitusta turvaamaan sosiaali-ja terveydenhuollon tutkimusrahoituksen mukaan lukien  hoitotyön tutkimuksen rahoituksen riittävyys osana sote-uudistusta, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

TIEDOTE 29.6.2017

Tiedote 9.5.2017

Vapaa julkaistavaksi

Hallitus hyväksyi tänään istunnossaan valinnanvapauslain ja lähetti sen eduskuntaan. Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaan pitää tärkeänä, että hallitus huomioi lausuntokierroksen palautteen. Eduskunnan on nyt tarkkaan arvioitava, että esitys tukee valinnanvapauden tavoitetta parantaa perustason palvelujen saatavuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada palveluja yhdenvertaisesti.
”Sote-uudistuksen kiinteänä osana valinnanvapaus on mullistava uudistus, jonka toteuttaminen vaatii tietojärjestelmien yhteensovittamista, hyvää moniammatillista johtamista, henkilöstön vahvaa mukanaoloa sekä tarkkaa tekemistä yhdessä koko sote-kentän kanssa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää erityisen hyvänä asiana, että lakiin on nyt tarkemmin kirjattuna sote-keskuksien palvelutarjonta, palveluohjauksen ja palvelujen yhteensovittamisen vaade sekä sopimusmenettelyt. Säännöksissä velvoitetaan maakunta, maakunnan liikelaitos ja suoran valinnan palvelun tuottaja huolehtimaan asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelujen yhteensovittamisesta.
”Palveluja käyttävä ihminen tulee olemaan valinnanvapaudessa päättäjä, mutta yhtä tärkeää on, että laissa on kirjattuna tarkat velvoitteet kaikille yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin tuottajille ja maakunnille, jotta takaamme kaikille yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut koko maassa. Se on sote-uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita”, toteaa Sarkomaa.

Hallitus teki muutoksia myös tuottajille maksettaviin korvausksiin siten, että ihmisen henkilökohtainen hyvinvointi- ja terveysriski otetaan huomioon. Muun muassa VATT on korostanut, että onnistuneella korvausjärjestelmällä voidaan saavuttaa tavoitteet kustannuksien hillinnästä ja eriarvoisuuden kaventamisesta.
”Ihmistä seuraavan rahasumman koon mitoituksessa otetaan nyt paremmin huomioon taustatekijät, kuten ikä, sairastavuus ja sosioekonominen asema. Hoitoisuuden mukaan muokatulla korvauksella voidaan varmistaa paremmin se, ettei järjestelmään tule vääränlaisia kannusteita vaan korvaus kannustaa hoitamaan erilaiset ihmiset heidän tarpeidensa mukaisesti. Korvauksen mitoitus on uudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen ja sitä on seurattava ja tarpeen mukaan muovattava, kun vaikutuksista saadaan tietoa”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

p. +358 505113033

TIEDOTE 6.4

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) vaativat, että jokaisessa maakunnassa otetaan hoitohenkilöstö mukaan sote-uudistuksen uusien rakenteiden ja toimintamallien suunnitteluun.

- Ilman hoitohenkilöstön mukanaoloa uudistuksen tavoitteita ei voida saavuttaa. Sote- ja maakuntauudistus koskettaa suoraan yli 200 000 työntekijää, joista 75 % on hoitoalan ammattilaisia, joten on aivan oleellista, että myös hoitotyön ja sen johdon edustus on mukana joka maakunnassa jo nyt uudistuksen valmisteluvaiheessa, kansanedustajat linjaavat.

-Henkilöstön sitoutuminen on avainasemassa muutoksen onnistumisen kannalta. On välttämätöntä, että hoitohenkilöstön ja sen johdon edustus otetaan mukaan sote-uudistuksen toteuttamisessa jo rakenteiden ja toimintatapojen suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijoiden mukaan alueelliset erot hoitohenkilöstön ja sen johdon  mukanaolossa muutoksen tekemisessä ovat huolestuttavia, kansanedustajat toteavat.

–Hoitohenkilöstöllä on asiantuntemus arjen toimintakenttään ja sitä ei voi ohittaa vaan heidän on oltava mukana jo valmisteluvaiheissa. Tämä on välttämätöntä etenkin siksi, että toimintatavat ja hoitoketjut saadaan aidosti sellaisiksi, että hoitotyön ja muun terveydenhuollon ja sosiaalityön eri sektoreiden sekä vanhus- ja vammaispalvelujen aito yhteistyö tulee toteutumaan palveluja käyttävän ihmisen näkökulmasta onnistuneesti, sote-valiokunnan vastuukansanedustajat painottavat.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Arja Juvonen 050 531 1108

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 17.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

EU-ministerivaliokunta on tehnyt tänään päätöksen, että Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa EMA:aa. Lontoossa toimivaa virastoa ollaan siirtämässä brexitin vuoksi muualle. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti iloitsevat siitä, että Suomea on tarttunut tärkeään mahdollisuuteen. Tämän on hyvä tulevaisuuspäätös, jolla rakennetaan tulevaisuuden kasvua suomalaisen huippuosaamisen varaan. ”Suomen on nyt yhdistettävä voimansa ja vietävä hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin”, toteavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti

EMAn saamista Suomeen edistää se, että hallitus ratkaisee myös viipymättä auki olevan Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa koskevan kysymyksen. Aikoinaan tehty lääkealalle haitalliseksi osoittautunut päätös ei saa jarruttaa Euroopan lääkeviraston saamista Suomeen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Edustajat ovat jättäneet Fimeasta ja Emasta kirjallisen kysymyksen (KK 76/2017 vp).

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sanna Lauslahti

050 512 2380