Siirry sisältöön

Tiedote 16.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kansanedustaja ehdottaa pohdittavaksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sellaista elementtiä, joka kannustaisi koulutuksen järjestäjiä panostamaan opetukseen.

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistys - ja tiedejaoston jäsen Sari Sarkomaa korostaa riittävän lähiopetuksen tärkeyttä ammatillisen koulutuksen laadun turvaamisessa. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen oheneminen on hänen mukaansa iso riski koulutuksen laadulle.

Eduskunta on edellyttänyt lähiopetuksen määrän seurantaa. Sarkomaan mukaan tässä ei vielä ole edetty.

"Tiedot voitaisiin kerätä esimerkiksi Opetushallituksen toimesta koulutuksen järjestäjiltä. Tehokkainta olisi kerätä tiedot rahoituksen määräytymisen tietopohjaksi. Näinhän kerätään tiedot muun muassa keskeyttämisestä ja työllistymisestä", Sarkomaa sanoo tiedotteessaan.

"Kun lainsäädännössä ei ole eikä ilmeisesti reformin myötä tule säädöksiä opetuksen määrästä, niin on pohdittava, miten voimme päättäjinä varmistaa ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä panostamaan juuri opetukseen ja päteviin opettajiin", hän lisää.

Sarkomaa ehdottaa pohdittavaksi ammatillisen koulutuksen rahoitukseen sellaista elementtiä, joka kannustaisi koulutuksen järjestäjiä panostamaan opetukseen.

"Opetusministeriössä on arvioitava, voisiko rahoituksen yhtenä kriteerinä olla, kuinka paljon opiskelijalle opetusta annetaan per opintopiste. Ammatillisen koulutuksen kustannuksista enää puolet menee opetukseen, ja lähiopetuksen määrä on pudonnut jopa alle ekaluokkalaisen koulutuntimäärän eli 20 tunnin viikossa. Suunta on muutettava", Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa pitää toivoa antavana, että eduskunta saa lähiaikoina käsiteltäväkseen ammatillisen koulutuksen uudistavan lainsäädännön.

"Laadukas ammatillinen koulutus on keskeinen avaintekijä maamme kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta", hän sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Opposition ajatus palata sote-uudistuksen lähtöruutuun ja parlamentaariseen valmisteluun, on tyrmättävä. Olisi todella kylmää kyytiä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vieläkään tule, vaan aloitamme asian valmistelun taas kerran uudestaan. Tämä olisi täysin vastuutonta. Sen sijaan on tärkeää, että oppositiopuolueet kertovat avoimesti ja aktiivisesti parannusehdotuksena lausuntokierroksella oleviin sote-uudistuksen lakiesityksiin.

Sote-uudistuksella on parlamentaarinen seurantaryhmä, jossa kaikki puolueet ovat edustettuina. Hallitus johtaa lakivalmistelua normaaliin tapaan. Sote-uudistus on tärkeässä vaiheessa, kun iso lakikokonaisuus on parhaillaan lausunnolla. Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lausunnoilla olevaan lakiesitykseen. Esitysluonnosta koskevat kommentit pitää jättää sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 9.11.2016.

SDP on ollut erityisen aktiivinen vaatija uuden valmisteluryhmän perustamisessa. On pakko kysyä, onko tosiaan niin, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutiin? Käsittämätön ajatus, joka ei ole kenenkään etu. Sote-uudistuksen keskeinen pala eli valinnanvapauslain säädäntö on saatava muiden lakiesitysten tavoin aikataulussaan lausunnoille. On hyvä, että lain valmistelu on aikataulussa.

Hallitus linjasi kesäkuussa valinnanvapaudesta ja kokoomus julkaisi tätä ennen omat teesinsä, jotka viitoittivat valinnanvapausvalmistelua. Valinnanvapauslainsäädännöllä halutaan varmistaa, että rahapussin paksuudesta riippumatta jokaisella on yhdenvertainen ja sujuva pääsy laadukkaisiin peruspalveluihin sekä mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. SDP:n kanta valinnanvapauteen on tullut selväksi ja valitettavasti näyttää siltä, että SDP ei ole valmis lisäämään ihmisten osallisuutta eikä hallituksen tavoin antamaan valinnanvapautta yhdenvertaisesti ja varallisuudesta riippumatta kaikille. Kaiken lisäksi SDP:n omista linjauksista puuttuu vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista.

Me kokoomuksessa urakoimme, että sote-uudistus saadaan maaliin ja sen myötä tehtyä mittava loikka suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tasa-arvossa. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Valinnanvapauslailla halutaan muutos nykytilaan, jossa merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, pitkäaikaissairaat, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kohtuuttomia ja eriarvostavia jonoja on myös moniin sosiaalipalveluihin. Työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus.

Valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.  Se on myös viisas toimi purkaa kestävyysvajetta, kun ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot. Sote-uudistuksessa on kyse ihmisille ja koko Suomelle niin tärkeästä parannuksesta, että sen jarruttamiseen ole enää varaa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Avajaispuheenvuoro 27.8.2016

Hyvät helsinkiläiset ja koko juhlaväki,

oikein hyvää elokuista iltaa kaikille. Lämpimästi tervetuloa Venetsialaisiin. Tunnelma on täällä käsin kosketeltavan upea ja hienoa, että sää suosii meitä.

Venetsialaiset on valon, tulen ja vedenjuhla. Itämeremme ja elokuinen ilta antaa juhlallemme upeat puitteet. Venetsialaisten tarkoituksena on koota kaupunkilaisia yhteen. Juhlimaan voi tulla yksin, kaksin tai joukolla. Olen iloinen, että tässä olemme onnistuneet ja saaneet upean joukon koolle. Tavoite on viihtyä ja tehdä yhdessä illasta onnistunut.

Suomeen alun perin Venetsian karnevaaleihin perustuvat venetsialaiset saapuivat merikaupan myötä noin 100 vuotta sitten. Vuosaaren ensimmäiset Venetsialaiset juhlittiin kolme vuotta sitten. Kuten silloin niin myös nyt, tapahtuma toteutetaan yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Mukana järjestämässä on ollut alusta lähtien Helsingin kokoomus. Ja tietenkin iki-ihana kahvila Kampela pihapiireineen on ollut tapahtuman kantava voima. 

Venetsialaisemme on taidonnäyte paikallisten toimijoiden yhteistyöstä ja elävää kaupunkikulttuuria ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.

Venetsialaisemme on juhla, jossa voimme nauttia kesän viime hetkistä ennen kuin syksy saapuu. Tämän syksyn isoja teemoja Helsingissä on yleiskaava. Se on Helsingin kehittymisen kannalta aivan olennainen. Tarvitsemmehan kotikaupunkiimme kipeästi lisää kohtuuhintaista asumista.

Asuntojen kaavoitus ja tuotanto on saatava paremmin vastaamaan erilaisten kaupunkilaisten tarpeita. Sietämättömän korkeiden asuntojen hintojen nousupainetta on saatava padottua. Helsingin on oltava kaupunki, jossa tavallisilla ihmisillä on vara asua. Helsinkiä on rakennettavana niin, että se on kaikille monien mahdollisuuksien kaupunki.

Kaupunkitilaa on käytettävä tehokkaasti. On tiivistettävä mutta rakennettava myös rohkeasti ylöspäin. Kaupunkia on kehitettävä kestävästi niin, että viherkatot, aurinkopaneelit ja yhteisöllinen rakentaminen ovat arkipäivää.

Helsingin lisärakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen. Viheralueitamme on visusti vaalittava. Niiden merkitys kaupunkilaisten elämisen laadulle on iso. Metsien ja puistojen myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat todella mittavia. Kun Helsinki on koko maan kasvun ja elinvoiman veturi, on sen oltava myös esikuva ympäristöpolitiikassa.

Meri, saaristo ja rannat arvokkaine luontokohteineen ovat meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Harvassa eurooppalaisessa pääkaupungissa voi ydinkeskustan läheisyydessä nauttia näin kauniista luonnosta kuin meillä Helsingissä ja erityisesti täällä Vuosaaressa.

Intohimoisena Itämeren suojelijana voin sanoa, että aina merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia. Yhden kesälomapurjehduksemme kohokohdan piti olla matkalla Gotlantiin Nynänshamnin idylliseen satamaan saapuminen. Toisin kuulkaas kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat.

”Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi keskimmäinen lapseni. Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä nauratti. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä. Ja siksi kotimeremme pelastaminenkin on tehtävä yhteistyössä.

Kovasta työstä huolimatta Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Voimme olla ylpeitä, että kotikaupunkimme Helsinki on esimerkillinen toimija Itämeren suojelutyössä mutta kyllä parannettavaakin löytyy. Esimerkiksi rantojamme roskaavat retkeilijät ja erityisesti louhintatyömailta peräisin oleva rakennusjäte, jota on ajautunut kuutiokaupalla mereen.

Muovi ei katoa merestä koskaan. Se ei ole vain ruma ja muuten harmillinen. Muovi sisältää runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä meren eliöstön kautta ihmisten ravintoketjuun.  Tähän on saatava stoppi.

Me voimme näyttää esimerkkiä juhlassamme ja huolehtia, että eivät kulkeudu maahan eikä mereen vaan roskikseen, jonne kuulut.

Hyvä juhlaväki,

Helsinki tunnetaan merellisyydestään ja puhtaasta ympäristöstään. Kaikki neljä vuodenaikaa ovat erinomaisia matkailusesonkeja – Helsingillä on tarjota eksotiikkaa, jota muualta ei löydy. Merellisyys on nostettu Helsingin kaupungin strategioissa tärkeäksi elementiksi. Meillä onkin vielä mittavia mahdollisuuksia käyttämättä ja sitä kautta työpaikkoja saatuvilla.

Ilman työtä ei ole hyvinvointia ja uudet työpaikat syntyvät juuri pk-yrityksiin, siksi yrittäjyyden edistäminen on kotikaupunkimme elinvoiman edellytys. Yhteistyössä on voimaa ja siksi kaupunkia on  rakennettava yhdessä. Asukkaat, yritykset, järjestöt, seurakunnatkin. Yhteistyössä on rakennettu myös meidän tämän illan juhla.

Helsingin pitää olla houkutteleva paikka kaikenlaiselle yrittämiselle ja yrittäjille. Tässä meillä on vielä tehtävää. Raskas byrokratia lannistaa edelleen yrittäjiä ja nitistää työpaikkoja, siihen ei ole enää varaa. Turhat kiellot ja raskas lupakäytäntö estävät myös kaupunkilaisia viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria.

Helsingin kaupunkikulttuurissa oma piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa, itse tehty ja lähtökohdiltaan avoin. Tuhannet osallistuvat tänäkin kesänä tapahtumiin tai kyläjuhliin, joita syntyy koko ajan vain lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.

Helsinkiä on kehitettävä niin, että erilaisten kaupunginosien ääntä kuullaan. Uskon, että yhdessä se on mahdollista. Helsingin on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.

Pieni voi olla suurta. Ja palautetta kannattaa antaa. Kaupunkilaisten ajatukset on paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Venetsialaiset lähtivät liikkeelle, kun aktiivinen ideoida nykyisin myös valtuutettu Jarmo Kelo eräänä päivänä pohti, että miksi muualla muttei meillä vietetä venetsialaisia. Asiaan tartuttiin ja tässä ollaan. Venetsialaisista on tullut kaupunkiimme arvokas perinne. Hyvinvoiva Helsinki rakentuu pienistä ja suuremmista teoista.

Illan aikana on halutessaan mahdollista pistäytyä kokoomuksen teltalla ja tavata kotikaupunkimme päättäjiä, ja antaa ideoita ja palautetta. Risut ja ruusut tai vaikkapa ruiskukat ovat tervetulleita. Olen itse myös puheen jälkeen tavattavissa. Tervetuloa tapaaman ja juttelemaan.

Venetsialaiset on kasvanut vuosien saatossa. Tarjolla on monenlaista tekemistä kaikenikäisille. Kannustan katsomaan ohjelmaa ja nauttimaan juhlakentän monipuolisesta annista. Ja juhlan onnistumisen teemme me kaikki yhdessä. Kuten on ollut perinne myös tänään päätämme juhlan ilotulitukseen, joka on vahva perinne venetsialaisissa ympäri Eurooppaa. Se on varmasti näkemisen ja kokemisen arvoinen.

Hyvä juhlaväki,

Venetsialaiset ovat nyt virallisesti avattu. Toivotan teille kaikille upeaa ja ikimuistettavaa elokuista iltaa!

Tiedote 31.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) pitää tärkeänä, että tänään alkavassa budjettiriihessä lyödään lukkoon äitien päihdekuntoutuksen rahoitusratkaisu.

Sarkomaa onnittelee tuoretta ministeri Mattilaa ja muistuttaa, että eduskunta on pelastanut lisämäärärahalla Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän kuusi kertaa. Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus etsii rahoitukseen pysyvämmän ratkaisun.

- Ilman eduskunnan tukea olisi toimiva järjestelmä murentunut. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi on oltava ensisijalla, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa painottaa, että päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuna aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

- Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Yleisesti tiedetään, että äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa. Nämä luvut varmasti puhuvat puolestaan, kun hallitus istuu riihipöytään, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä nyt tarvitaan pidempiaikainen ratkaisu. Tilanne, jossa rahoitus ratkaistaan aina vuosittain, ei ole kenenkään etu ja on vahvasti vastoin eduskunnan tahtoa. Pidä kiinni -ensikotien sulkeminen tarkoittaisi sitä, että äideiltä katoaa vapaaehtoisen kuntoutumisen mahdollisuus ja vauvat ovat vakavassa vaarassa.

- Pitkällä aikavälillä sote-ratkaisuun kytkeminen ja päihdekuntoutuksen järjestämisvastuun keskittäminen yhdelle toimijalle on tavoiteltava asia. Sote-uudistuksen toteutumiseen on kuitenkin vielä vuosia ja siksi ajaksi on rahoitus löydettävä, päättää Sarkomaa.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiön vaurioita äidin päihteettömyyttä tukemalla raskauden aikana ja tukea koko perheen hyvinvointia ja päihteettömyyttä myös lapsen syntymän jälkeen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä perhevapaajärjestelmämme ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Kannustan hallitusta tekemään budjettiriihessä osana työllisyyspakettia päätöksen käynnistää perhevapaauudistus. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista. Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti, kuten mm. SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

Hallituksen budjettiriihen keskeisin työ on tehdä lisäesityksiä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Työllisyysasteen nosto on ainoa kestävä toimi saada Suomi pois velan ja leikkausten tieltä. Se ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta. Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Vanhempain-vapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava.

Hallituksen on viisasta perua osana työllisyyspakettia päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Päivähoitomaksukorotukset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Esimerkiksi Helsingissä asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

Yksinhuoltajien työllistymistä on edistettävä. Siksi olisi tärkeää, että nyt hallituksen esitykseen sisältyvä yksinhuoltajien maksukorjaus voitaisiin toteuttaa. Varhaiskasvatuksen maksuratkaisussa on myös olennaista muistaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumien on kansainvälisesti vertaillen vähäistä ja jää selvästi jälkeen EU:n asettamasta tavoitetasosta. Tämä on ongelmallista, koska laadukas varhaiskasvatus tutkitusti tukee lapsen kehitystä ja parantaa lasten oppimis- ja kouluvalmiuksia sekä edistää lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta.

Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava 3-5 -vuotiaille maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapset. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja varhaiskasvatuksen laatuun investointi on erittäin tehokas tapa edistää koulutuksen tasa-arvoa ja katkaista kasvussa olevat erot lasten oppimistuloksissa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 26.8.2016

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 26.8.2016

Ainoa kestävä keino nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä on korkeampi työllisyysaste. Sitä ei saavuteta ilman naisten nykyistä suurempaa työpanosta.

Osana työllisyyspakettia hallituksen on peruttava päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys- ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen.

Päivähoitomaksujen korotukset ovat myös kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Helsingissä asumiskustannukset ovat jopa 60 prosenttia perheiden tuloista. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

Budjettiriihessä on tehtävä myös päätös perhevapaajärjestelmän uudistamisen aloittamisesta. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää työelämän tasa-arvoa ja vanhemmuuden jakamista. Joustamaton ja äitejä pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Uudistus voidaan tehdä kustannusneutraalisti, kuten muun muassa SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta on katsottava kokonaisuutena, mukaan lukien kotihoidontuki. Varhaiskasvatus on lasten ja perheiden palvelua, jolla edistetään lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä̈ sekä oppimista ja kouluvalmiuksia.

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa alle OECD-maiden keskitason. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on otettava maksuton osapäiväinen pedagoginen varhaiskasvatus 3–5-vuotiaille. Tämän lisäksi olisi maksullinen päivähoito sitä tarvitseville. Vastaava malli on jo Ruotsissa.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ja varhaiskasvatuksen laatuun investointi ovat tehokkaita tapoja edistää koulutuksen tasa-arvoa ja pienentää lasten oppimistulosten erojen kasvua. Eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapset.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tervetuloa mukaan nauttimaan elokuisesta illasta mukavassa seurassa. Kesän perinteistä juhlaa Venetsialaisia vietetään Aurinkolahdessa la 27. elokuuta klo 17 alkaenToimin tilaisuuden virallisena avaajana.

Venetsialaiset tehdään laajassa yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Helsingin Venetsialaiset on maksuton kaiken ikäisten kesätapahtuma, jonka tavoitteena on yhteisöllisyyden ja elävän kaupunkikulttuurin edistäminen. Lisätietoja tapahtumasta www.facebook.com/helsinginvenetsialaiset/.

Tiedote 15.5.2014

Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka kannustavat työministeri Ihalaista laittamaan hihat heilumaan työelämän tasa-arvoasioissa. Työ- ja elinkeinoministeriön Perhevapaalta työhönpaluuta -työryhmä ei esittänyt perhevapaalta palaavien asemaan parannuksia. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät työryhmän muistioon eriävän mielipiteen.

”Perhevapaalta paluuseen liittyvä epävarmuus tuo turvattomuuden tunnetta ja taloudellista epävarmuutta lapsiperheisiin ja lasten hankintaa suunnitteleville. Ministeri Ihalaisen on otettava asiassa aktiivinen ote.”

Perhevapailta työhön palaavien ongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet. Moni palaa perhevapaalta eri työtehtävään. Kun pienen lapsen vanhempi palaa töihin, on työ saattanut loppua tai mahdollisesti palkkaa tai työtehtäviä heikennetty.

”Suomalaisessa työelämässä tarvitaan kaikki osaajat, tasavertaisesti naiset ja miehet. Hallitus on erityisesti kannustanut juuri perhevapailla olevia naisia. Meidän on myös omalta osaltamme kannettava vastuu heidän työurakehityksestään. Äitiys tai vanhemmuus ei saa olla syy sysätä sivuun uraa”, toteavat Sarkomaa ja Toivakka yhteen ääneen.

”Käyttöön on otettu joustava hoitoraha ja myös osa-aikainen päivähoito on mahdollista monessa kunnassa. Kun osa-aikaisia mahdollisuuksia on tarjolla myös työelämässä, helpottuu siirtyminen työn ja perhevapaiden välillä. Pienten lasten vanhemmille on luotu joustavia mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe. Työelämään on saatava tasa-arvoinen johtaminen, jolla huolehditaan, ettei perhevapaista, käyttää niitä isä tai äiti, aiheudu turhaa haittaa urakehitykselle. Työtä on jatkettava työelämän joustojen sekä perheystävällisen työelämän rakentamiseksi.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

Lenita Toivakka

0505122928

Ti 25.3. klo 18.00-19.30 Munkinseudun päivähoitokeskustelutilaisuus Munkkiniemen Yhteiskoululla, pienessä auditoriossa, (os. Laajalahdentie 21, Helsinki)

Tapahtuma on avoin kaikille ja sen järjestää Munkinseudun Kokoomus. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Ohjelma:

18.00 Tilaisuuden avaus

18.05 Munkinseudun ja Helsingin varhaiskasvatuksen tilanne ja tulossa olevat asiat - johtaja Satu Järvenkallas, varhaiskasvatuslautakunta

18.30 Varhaiskasvatuslain valmistelu ja sen tuomat muutokset - kansanedustaja Sari Sarkomaa

19.00 Alueelliset kehittämistarpeet - keskustelu - moderaattorina Laura Simik, varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja Munkinseudun Kokoomuksen puheenjohtaja

19.30 Tilaisuus päättyy

Tiedote
3.10.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen kiittävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) aloitteesta perusterveydenhuollon kehittämiseen ja vaativat, että THL:n kannattamaa valinnanvapautta lisätään perusterveydenhuollossa Ruotsin mallin tapaan.

”Ruotsin terveydenhoitomalli on otettava pian parlamentaarisen terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän agendalle. Uudesta terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen mallista on saatava kansallinen yhteisymmärrys, jotta malli voidaan viedä yhdessä eteenpäin osana sote-uudistusta. Meidän on siis rakennettava ’Suomen malli’”, edustajat vaativat.

”Jo monesti ehdottamamme periaatteet saavat nyt kannatusta myös THL:lta. Tänään julkistetun THL:n aloitteen keskeiset periaatteet kuten perusterveydenhuollon tuottajakunnan laajentaminen, valinnanvapaus, palveluiden vahvemmat hartiat, laadun läpinäkyvyys ja sen seuraaminen kansallisesti ovat kannatettavia ja niiden pitää toimia rahoitustyöryhmän työn pohjana ja sisältyä sote-uudistukseen”, Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen katsovat.

Perusterveydenhuollon tuottajakunnan laajeneminen ja valinnanvapaus tarkoittavat raha seuraa potilasta -mallia, jossa laatuvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele julkista, kolmatta ja yksityistä sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelun tuottajina.

”THL:n aloite vie keskustelua asian ytimeen eli perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Tällä hetkellä terveyskeskusten kehittäminen on jumissa ja potilaat odottavat jonoissa”, edustajat näkevät.

”Sote-uudistus alkaa vaikuttaa vasta 2017 ja se ei yksin riitä potkuksi perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Siksi tarvitsemme rahoitusratkaisun, jossa raha seuraa potilasta ja palveluntuottajat ovat samalla viivalla”, edustajat muistuttavat.

”Rakennepaketissa päätetyssä rahoitustyöryhmässä on tehtävä malli THL:n periaatteiden pohjalta ja tavoitteeksi on otettava Ruotsin mallin kokeileminen Suomessa paikallisesti. Meidän on poimittava parhaat palat päältä ja rakennettava oma Suomen malli, jossa perusterveydenhuolto ja ehkäisivät palvelut paranevat sekä hoitojonot lyhenevät. Toimivaa erikoissairaanhoitoa ei saa vahingoittaa uudistuksessa. ”

Ruotsissa saadut kokemukset ovat hyviä, meillä ei ole varaa sivuuttaa niitä”, edustajat painottavat. Edustajat ehdottavat, että mallia pilotoitaisiin perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy.

“Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin”, Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033
Lenita Toivakka p. 050 512 2928
Anne-Mari Virolainen p. 050 512 1941