Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan ja sen tuomat valtavat vaikutukset ovat eduskuntatyössä päällimmäisenä. Näen Nato-jäsenyyden parhaana saatuvilla olevana ratkaisuna lisätä Suomen turvallisuutta ja lähialueen vakautta. Olen, ja eduskuntaryhmämme on valmis jättämään hakemuksen välittömästi. Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä.

Valtioneuvoston on antaa lähipäivinä eduskunnalle turvallisuuspoliittisen selonteon. Selonteon käsittelyn rinnalle puhemiesneuvosto on asettanut koordinaatioryhmän, jonka tehtävä on muodostaa eduskunnalle kanta Natoon liittymisestä. Jos eduskunta päätyy kannattamaan Nato-jäsenyyden hakemista, tekee päätöksen tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta. Eduskunnan on toimittava asiassa ripeästi. Jottei Suomeen koskaan tulisi sotaa, on siihen parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava.

Maaliskuun terveisissä:

  • Tervetuloa tapaamaan
  • Yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomusta vastaanottamassa
  • Koulutuspoliittisesta selonteosta hallitukselle kotiläksyä
  • Päätöksemme opiskeluhuollon palveluista oli lasten ja nuorten etu
  • Helsingin katujen kunnossapitoon tarvitaan ryhtiliike
  • Hallituksen tekemättömyys vaarantaa yliopistosairaaloiden jatkon
  • Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaukset on suuri virhe
  • Lakialoitteeni yhdenvertaisen saattohoidon turvaamiseksi
  • Pääkirjoitukseni Muisti-lehdessä
  • Liikunta on parasta lääkettä
  • Toimenpidealoitteeni purkaa esteet uusien syövän yhdistelmähoitojen antamisesta
  • Johtamani eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän terveiset

Yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomusta vastaanottamassa

Oli kunnia vastaanottaa yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomus kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta. Nostin puheessani esille useita toimia, joita vielä tällä eduskuntakaudella on syytä saada yhdenvertaisuuden edistämiseksi eduskunnassa tehtyä.

Odotan eduskuntaan malttamattomana vammaispalvelulainsäädännön uudistusesitystä. Vammaiset ihmiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää ja heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittamiseen ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen liittyy esteitä, asenteellisia ja rakenteellisia. Työllistymiseen liittyvien esteiden purkaminen on yksi keskeinen kokonaisuus ratkaistavaksi.

Sukuelinten silpominen on tyttöjen ja naisten ihmis- ja perusoikeuksia järkyttävällä tavalla loukkaava väkivallan muoto. Silpominen on kiellettävä erillislailla. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen yhdessä Sofia Vikmanin kanssa.

Kokoomus haluaa kehittää Suomea yhä tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi maaksi, jossa jokainen voi elää turvallisesti ja rauhassa, omana itsenään, ilman syrjintää ja pelkoa.

Koulutuspoliittisesta selonteosta hallitukselle kotiläksyä


Koulutuspoliittinen selonteostaan hallitus sai koko eduskunnalta kotiläksyn tarkistaa linjauksiaan. Hallitus oli ohittanut selonteon valmistelussa valmistelua varten nimetyn parlamentaarisen työryhmän. Selonteko oli monin tavoin puutteellinen, mutta sivistysvaliokunnan ponnistelun ansiosta saimme sitä paikattua. Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä edellyttää erityisesti investointeja varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, sillä varhaisvuodet ovat tärkeimmät oppimisen vuodet. Lue lisää täältä:  https://bit.ly/3x5yiJj

Päätöksemme opiskeluhuollon palveluista oli lasten ja nuorten etu

Iloitsen Helsingin kaupunginvaltuustossa tehdystä kokoomuksen vahvasti ajamasta yksimielisestä päätöksestä pitää opiskeluhuollon palvelut kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sekä yksityisten ja muiden opetuksen järjestäjien nykyisen kaltaisella järjestelyllä. Oli viisasta, ettemme uhranneet oppilashuoltoa alueuudistuksen alttarilla. Olisi ollut valtava riski, että oppilashuollon voimavarat valuisivat paikkaamaan puutteellisia sote-palveluja varhaiskasvatuksen ja opetuksen kustannuksella. Oli viisasta kuulla opettajien ja koko koulun väen ääntä. Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11097

Helsingin katujen kunnossapitoon tarvitaan ryhtiliike

Kuluneen talven aikana liikkuminen jalan Helsingissä on ollut vaikeaa, vaarallista ja osin jopa mahdotonta. Liukastumisesta johtuvia vammoja on enemmän kuin vuosikausiin. Pyysin kaupunginhallituksessa kunnossapidon linjauksista

lisäselvityksen. Kaupunginhallituksessa edellytimme yksimielisesti ryhtiliikettä katujen kunnossapitoon. Linjasimme, että jalankulun väylien ylläpidon kehittäminen ja tason parantaminen ovat kiireellisiä toimia. Hyväksyimme Helsingin ensimmäisen kävelyn edistämisohjelman. Tarkoitus on edistää kävelyä suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa sekä huomioida viihtyvyys, turvallisuus, viheralueet, riittävä penkkien määrä ja palveluiden saavutettavuus kävellen.


Lue lisää täältä: https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-kaupunginhallitus-hyvaksyi-kavelyn-edistamisohjelman?publisherId=60590288&releaseId=69935062

Hallituksen tekemättömyys vaarantaa yliopistosairaaloiden jatkon

Aluehallintouudistus hyväksyttiin eduskunnassa hallituspuolueiden enemmistöllä ilman toimivaa ja valmista rahoitusmallia. Rahoitusmalli johtaa rahoituksen leikkaantumiseen erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä. Myös HUS:n rahoitus leikkaantuu uudistuksen myötä. Lisäksi yliopistosairaaloiden rooli ja rahoitus on edelleen varmistamatta. Hallituksen on tulevassa kehysriihessä esitettävä asiaan ratkaisut.


Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11189

Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaukset on suuri virhe

Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit. Koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä

aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa.
Kela-korvauksien romuttaminen ja ihmisten hoitoon pääsyn heikentäminen on kylmää ja vastuutonta politiikkaa. Romuttamisen sijaan Kela-korvauksia pitäisi enemminkin nostaa.

Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11178

Lakialoitteeni yhdenvertaisen saattohoidon turvaamiseksi

Yliopistossa opiskeluni alkuaikoina tein yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoessani viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan, ihmisen rinnalla osaston töiden painaessa päälle tuli minusta vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä.
Vaikka Suomessa on tehty kehittämistyötä ja laadukkaasta hoidosta on hyviä esimerkkejä, hoidoissa on alueellisia eroja ja räikeitäkin puutteita. Vauhdittaakseni yhdenvertaisen ja inhimillisen saattohoidon toteutumista, tein asiasta lakialoitteen pohjautuen asiantuntijoiden esitykseen. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Lue lisää: https://bit.ly/3LLTaJT

Pääkirjoitukseni Muisti-lehdessä

Vakavina aikoina on entistäkin tärkeämpi huolehtia omasta ja läheisten terveydestä sekä hyvinvoinnista. Nostin Muisti-lehden pääkirjoituksessa esille tarpeen luoda keinoja, joilla erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat huolehtia aivoterveydestään, erityisesti muistisairauksien riskitekijöiden ehkäisyn näkökulmasta. On luotava Suomi, jossa kukaan ei jää yksin avuntarpeen kanssa. Lue kirjoitus täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11171

Liikunta on parasta lääkettä


Maaliskuussa vietettiin myös keltaisen nauhan päivää, joka muistuttaa vuosittain arkiliikunnan merkityksestä. Korostin Kokoomusnaisten vieraskynäkirjoituksessani arkiliikunnan tärkeää roolia sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä elämän laadun ylläpitäjänä. Lue kirjoitus täältä: https://www.kokoomusnaiset.fi/liikunnallinen-arki-on-paras-laake-kaikenikaisille/

Toimenpidealoitteeni purkaa esteet uusien syövän yhdistelmähoitojen antamisesta

Pidin eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajan roolissa puheenvuoron Tiedekulmassa Cancer IO:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa julkaistiin Cancer Immunotherapies in Finland-raportti. Esteet uusien syövän yhdistelmähoitojen antamiselle pitää poistaa viipymättä erillislainsäädännöllä. Tehokkaaksi todetun muualla Euroopassa saatavilla olevan hoidon mahdollistavan lainsäädännön odotteluun eikä aikaa vieviin kokonaisuudistuksiin olisi aikaa Suomella, eikä etenkään vakavasti sairailla syöpäpotilailla. Asiaa vauhdittaakseni olen eduskunnassa tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. Lue lisää täältä: https://www.facebook.com/100057737335476/posts/404067661527808/?d=n

Johtamani eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän terveiset

Iloitsen uudesta Ulkosuomalaisstrategiasta vuosille 2022–2026. Sen tavoitteena on kehittää ulkosuomalaisille saatavilla olevia palveluja, hyödyntää heidän osaamistaan ja tiivistää heidän siteitä Suomeen. Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen verkosto ihmisiä, joilla on erilaisia Suomen valtionhallintoon liittyviä palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmämme tarkoitus on olla Arkadianmäellä ulkosuomalaisten äänitorvi ja yhteistyötaho. Kirjoitin ystävyysryhmämme puheenjohtajana ajatuksiani uudesta Ulkosuomalaisstrategiasta.
Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11164

Julkaistu

Aivosairaudet vaikuttavat lähes jokaisen suomalaisen elämään suoraan tai välillisesti läheisen kautta. Silti suurin kansansairautemme jää liian usein varjoon. Muistisairauteen tai muuhun vakavaan aivosairauteen sairastuu puolet naisista ja joka kolmas 45 vuotta täyttänyt mies loppuelämänsä aikana. 

Aivoterveyden ja aivosairauteen sairastuneiden hyvän elämän edistämiseksi on viisasta rakentaa kansallinen aivoterveysohjelma. Tarvetta on luoda keinoja, joilla erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat huolehtia aivoterveydestään, erityisesti muistisairauksien riskitekijöiden ehkäisyn näkökulmasta. 

FINGER-tutkimushankkeen elintapainterventiot vaikutuksineen ovat rohkaisevia. Aivoterveysohjelman vaikuttavuutta lisää sekin, että aivosairauksiin sairastumisen riskiä vähentävät toimet ehkäisevät muitakin kansansairauksia ja lisäävät jo sairastuneiden elämän laatua. Säännöllinen liikunta, terveellinen ravinto, riittävä uni, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen ovat tärkeitä kaikille. Lopulta perintötekijät määräävät sattuman ohella sen, mitä aivosairauksia tulemme sairastamaan. Sairaus voi koskettaa ketä vain meistä. 

Aivoterveysohjelma olisi odotettu kädenojennus muistisairauksien ja muiden aivosairauksien merkityksen ymmärtämiseksi, niiden aiheuttamien inhimillisten ja muiden haittojen ehkäisemiseksi. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on oiva aika vauhdittaa suurimpien kansansairauksien yhdenvertaista varhaisdiagnosointia, laadukasta hoitoa ja kuntoutusta. 

On luotava Suomi, jossa kukaan ei jää yksin avuntarpeen kanssa. Erityisesti omaistaan auttavien tilanne kaipaa kohennusta. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden vauhdittaminen on koko Suomen asia.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Muistiliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu

ULKOSUOMALAISET ovat monipuolinen verkosto ihmisiä, joilla on erilaisia Suomen valtionhallintoon liittyviä palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. On arvokasta, että ulkosuomalaiset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan kotimaansa kehitykseen. Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmämme tarkoitus on olla Arkadianmäellä ulkosuomalaisten äänitorvi ja yhteistyötaho. Iloitsen uudesta Ulkosuomalaisstrategiasta vuosille 2022–2026. Sen tavoitteena on kehittää ulkosuomalaisille saatavilla olevia palveluja, hyödyntää heidän osaamistaan ja tiivistää heidän siteitä Suomeen.
On mainiota, että tarkoitus on terävöittää viranomaisviestintää tavoittamaan ulkosuomalaiset nykyistä paremmin. Toiveita olemme saaneet erityisesti verotusta ja sosiaaliturvaa koskevan viestinnän ajantasaisuudesta. Ryhmämme tekee työtä yhdessä Suomi-Seuran kanssa strategian tavoitteiden ja toimien edistämiseksi. Jotta arki sujuisi ulkomailla asuessa, ulkosuomalaiset ovat peräänkuuluttaneet digitaalisten palveluiden käytön helpottamista. Strategiaan onkin kirjattu ajamamme tavoite ajasta ja paikasta riippumattomasta asioinnista viranomaisten kanssa ja sähköistä asiointia helpottava mobiilisovellus, joka luodaan vuoden 2023 puoliväliin mennessä.
Uudistus tulee tarpeeseen, ettei ulkosuomalaisten tarvitse välttämättä olla suomalaisten pankkien asiakkaita voidakseen käyttää suomalaisia palveluja. Vauhditamme myös passeihin ja sosiaaliturvaan liittyvän asioinnin sujuvoittamistavoitteita.
Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri kulkevat suomalaisten
mukana maailmalla. Ulkosuomalaisten yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen
ja kulttuurin avulla. Vahvistamisen tukena toimivat Suomi-koulut tekevät hienoa työtä. Ryhmämme on vuosittain valtion talousarvion käsittelyssä onnistunut korottamaan Suomi-koulujen rahoitusta. Keskeinen tavoite on tason nostaminen pysyvästi, ettei rahoituksen saaminen olisi jokavuotinen taistelu.


Yhteistyötä ja vuoropuhelua toivoen

Sari Sarkomaa
Eduskunnan ulkosuomalaisten
ystävyysryhmän puheenjohtaja
Kansanedustaja (kok)
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Opiskellessani yliopistossa tein hoitajana yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin usein viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan, ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Vaikka Suomessa on tehty paljon kehittämistyötä ja meillä on hyviä esimerkkejä laadukkaasta saattohoidosta, on elämän viime hetkien hoidossa merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitäkin puutteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tutkimustulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Palliatiivisen hoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää myös kokonaan saamatta.

Eurooppalaisessa vertailussa palliatiivisen hoidon erityistason palvelujemme saatavuus sijoittuu keskitasoon. Vertailussa Suomea heikompi tilanne oli lähinnä Itä-Euroopan maissa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on viimeinen.

Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta asetettiin elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asiantuntijajoukko. Ryhmä esitti viime vuonna yksimielisesti lainsäädäntömuutoksien olevan välttämättömiä laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Kannan raskasta huolta siitä, että hallituksen lakiesitystä ei näy eikä kuulu. Nykyinen eriarvoinen tilanne on epäinhimillinen ja kestämätön.

Vauhdittaakseni saattohoidon ja palliatiivisen hoidon nopeaa ja yhdenvertaista toteutumista, olen tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän esityksen pohjalta.

Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saatto- ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki-termillä.

Massiivisen aluehallintouudistuksen myllerryksessä ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista.

Lainsäädännön ja riittävien voimavarojen lisäksi on maassamme panostettava henkilökunnan koulutukseen ja tiedon lisäämiseen. Viime kädessä laadukkaan saattohoidon tasa-arvoisen toteutumisen turvaa osaava terveydenhuollon henkilökunta.

Ihmiselämää on kunnioitettava loppuun saakka. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan tai yksin. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestymään kuolemaan on tärkeä osa saattohoitoa. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Julkaistu

Tiedote 2.3.2022

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta ryhtymään viivytyksettä lakimuutoksiin yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hallituksen nykyiset toimet edistää asiaa hankkeilla ja laatusuosituksilla eivät Sarkomaan mukaan ole riittäviä. Sarkomaa vetoaa hallitusta kuulemaan elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän tuoretta yksimielistä näkemystä (STM/2021:23) siitä, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.

Tänään THL: n julkaisemien pilottitutkimusten alustavien tulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti, vaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saaminen vaihtelee diagnoosin mukaan. Palliatiivisen hoidon tarvetta ei ilmeisesti tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää kokonaan saamatta.

”Pidän huolestuttavana nykyistä eriarvoista tilannetta saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Tarve lakimuutokseen on huutava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa sanoo.

Vauhdittaakseen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon  nopeaa ja yhdenvertaista toteutumista Sarkomaa on tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän  esityksen pohjalta.

”Nykyinen sääntely on osin eri säädöstasoilla päällekkäistä, eikä sääntely esimerkiksi tue riittävällä tavalla terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen tehokasta käyttöä. Massiivisen aluehallintouudistuksen alkaessa ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa olisi välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saattohoito ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki-termillä.

”Opiskellessani yliopistossa tein hoitajana yövuoroja myös vanhusten ympärivuorokautisen hoidon osastolla. Tuolloin olin ensimmäistä kertaa kosketuksissa kuolevan ihmisen hoitoon, kun valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Tuolloin minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin, kun hän sitä tarvitsee”, Sarkomaa tähdentää.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa pitää hyvänä tänään julkaistua Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallista laatusuositusta. Se on mainio tuki elämän loppuvaiheen hyvän hoidon kehittämiseen. Sarkomaa pitää välttämättömänä asiantuntijoiden esityksen toteuttamista laaturekisteristä hoidon yhdenvertaisuuden tukemiseksi. Sarkomaa alleviivaa asiantuntijoiden yksimielistä kantaa siitä, että suositukset eivät yksin riitä, vaan niiden rinnalle tarvitaan ripeästi lakimuutos. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suositusten mukaisia muutoksia terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lain 4 lukuun lisättäisiin uusi 24 a §, jossa säädettäisiin voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 6 luvun 50 §:n 1 momentti muutetaan siten, että kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaa listaa täydennetään saattohoidolla ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.

PERUSTELUT

Yleisperustelut

Palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.  Yhteiskunnan on turvattava jokaiselle oikeus hyvään hoitoon myös elämän loppuvaiheessa.

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskeva lainsäädäntö ei valitettavasti ole Suomessa ajan tasalla. Sääntely on osin eri säädöstasoilla päällekkäistä eikä sääntely esimerkiksi tue riittävällä tavalla terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden tehokasta käyttöä.

Voimassa olevassa terveydenhuoltolain 24 §:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin kuuluvat myös palliatiivinen hoito ja saattohoito. Saman pykälän 2 momentin mukaan sairaanhoito on toteutettava yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti, ja niissä määritetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon porrastus.

Keskittämisasetuksen perustelumuistion mukaan erityisvastuualueiden yliopistosairaaloiden tulee suunnitella vaativan palliatiivisen hoidon järjestelyt alueellaan valtakunnallisesti yhtenäisten hoidon perusteiden mukaan. Keskittämisasetuksen toteuttamisen ja yhtenäisten hoidon perusteiden seuranta kuuluu asetuksen 8 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivalle kansalliselle koordinaatioryhmälle.

On siis ilmeistä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevat säädökset ja määräykset olisivat tosiasiassa päällekkäisiä jo nyt voimassa olevan sääntelyn kanssa, mutta säädöstason nostaminen korostaisi sääntelyn merkitystä sekä voisi tehostaa terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden käyttöä.

Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä asetti säädöstyöryhmän harkitsemaan palliatiivista ja saattohoitoa koskevan erillislainsäädännön tarvetta ja luonnostelemaan mahdollisia säädösehdotuksia. Säädöstyöryhmän näkemyksen mukaan palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta ei tarvita erillistä uutta lakia, vaan lisäykset voidaan sisällyttää olemassa oleviin terveydenhuollon säädöksiin.

Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä kannatti säädöstyöryhmän valmistelemia säädösehdotuksia ja esittää muutoksia lainsäädäntöön yksimielisesti. Työryhmä saavutti yksimielisyyden myös siitä, että pelkästään suositusluonteinen sääntely ei ole riittävän vahvaa tai sitovaa. Tämän lakialoitteen ehdotuksen perustuvat työryhmän ehdotuksiin.

Säännöskohtaiset perustelut

24 a §

Aloitteessa ehdotetaan, että uudessa terveydenhuoltolain 24 a §:ssä säädettäisiin nykyisen sairaanhoitoa koskevan 24 §:n jälkeen erikseen palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kunnan velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Momentissa määriteltäisiin palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito potilaan aktiiviseksi kokonaisvaltaiseksi elämän loppuvaiheen hoidoksi erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito määriteltäisiin osaksi palliatiivista hoitoa ja ajoittuvan oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen.

Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestettäväksi porrasteisesti osaamistasojen perustason, erityistason ja vaativan erityistason laatukriteereiden mukaisesti ja siten, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen ja tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan. Sairaanhoitopiireissä olisi ehdotuksen mukaan oltava monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä ympärivuorokautisesti. Sairaanhoitopiireissä tulisi myös olla koko sairaanhoitopiirin kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palvelujen on oltava saatavilla ympärivuorokautisesti.

Pykälän 2 momentin mukaan yliopistosairaanhoitopiireissä olisi oltava palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja jotka vastaavat lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.

Pykälän 3 momentti sisältäisi tarkempien säännösten antamista koskevan asetuksenantovaltuuden. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta. Asetuksen keskeinen sisältö voisi vastata sääntelyä, joka nykyään sisältyy yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suosituksen mukaisesti.

50 §

Voimassa olevan terveydenhuoltolain 50 §:n 1 momentin 1. virkkeen mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Aloitteessa ehdotetaan, että luetteloa täydennetään siten, että kiireelliseen sairaanhoitoon luetaan mukaan myös saattohoito. Lisäksi psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään terveydenhuoltolain (1326/2010) 4 lukuun uusi 24 a §,

muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 6 luvun 50 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016, seuraavasti:

4 luku

Terveydenhuollon yhteistyö ja alueelliset palvelut

24 a §

Palliatiivinen hoito ja saattohoito

Kunnan on järjestettävä palliatiivinen hoito ja saattohoito. Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista elämän loppuvaiheen hoitoa erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen. Palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestetään porrasteisesti osaamistasojen perustason, erityistason ja vaativan erityistason laatukriteereiden mukaisesti ja siten, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen ja tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan. Sairaanhoitopiireissä on oltava monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä ympärivuorokautisesti. Sairaanhoitopiireissä tulee myös olla koko sairaanhoitopiirin kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palvelujen on oltava saatavilla ympärivuorokautisesti.

Yliopistosairaanhoitopiireissä on oltava palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja jotka vastaavat lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta.

6 luku

Hoitoon pääsy

50 §

Kiireellinen hoito

Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien saattohoito, sekä kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja sosiaalinen tuki, on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä laki tulee voimaan     .  päivänä           kuuta 2022.

Helsingissä    2. 3. 2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Turvallisuusympäristömme on muuttunut. Sota on Ukrainassa ja Euroopassa, Venäjä uhkaa ydinaseilla. Kaikki mahdollinen tuki on annettava Ukrainalle. Sota Ukrainassa edellyttää myös Helsingin kaupungilta tehostettua varautumista, johon kuuluu kaupunkimme oman valmiuden korottaminen, Ukrainaan suunnattava humanitaarinen apu ja sotaa pakenevien ukrainalaisten vastaanotto. Samalla meidän on katsottava pidemmälle. On Suomen etu yhtenäisenä rakentaa polkua kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. Suomalaisten enemmistö antaa sille tukensa. Ettei koskaan tuli sotaa, siksi siihen on meidän kansakuntana parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. 

Vahvaa toivoa synkkään tilanteeseen tuo poikkeuksellisen laaja eri maiden ja ihmisten tuki Ukrainalle ja samalla vapaudelle. On suoraselkäinen periaate kohdella muita siten, kuin haluaisimme itseämme ja maatamme kohdeltavan. Suomen on tuettava Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Kokoomus kiritti hallitusta auttamaan Ukrainaan  myös antamalla aseita ja ammuksia ukrainalaisten puolustustaistelun avuksi. Jokainen minuutti on tärkeä.

Helmikuu alkoi eduskuntaryhmämme järjestäytymisellä uusille valtiopäiville. On ilo ja kunnia saada jatkaa mainion ryhmämme ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävässä. Puheenjohtajana jatkoi Kai Mykkänen, varapuheenjohtajina kanssani Jukka Kopra ja Pia Kauma.

Helmikuun terveisissä:

▪ Tervetuloa tapaamaan
▪ Säilytämme oppilashuollon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla Helsingissä
▪ Lakialoitteeni kotitalousvähennyksen laajentamisesta kotikuntoutukseen
▪ Korjaussarjamme polttoaineiden hinnan ja arjen kustannusten nousuun
▪ Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on törkeä temppu
▪ Hallituksen tiedepolitiikka epäonnistunut
▪ Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä
▪ Helsinkiä kurjistava aluehallintouudistuksen rahoitusmalli korjattava

Säilytämme oppilashuollon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla Helsingissä

Iloitsen siitä, että Helsingissä saavutettiin kokoomuksen vahvasti ajama poliittinen sopu. Oppilashuolto pidetään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Oli viisasta kuulla opettajien, rehtoreiden ja koko oppilashuollon ääntä lasten ja nuorten parhaaksi. Aluehallintouudistuksessa Helsingillä oli mahdollisuus näin toimia. Muualla Suomessa laki määrää siirtämään oppilas- ja opiskelijahuollon hyvinvointialueiden alaisuuteen.

Lakialoitteeni kotitalousvähennyksen laajentamisesta kotikuntoutukseen

Vain kolmannes ikäihmisten liikuntakyvyn ongelmista johtuu vanhenemisesta - kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta. Tehokas tapa lisätä toimintakykyä on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta. Vauhdittaakseni tavoitetta tein asiasta lakialoitteen, joka on luettavissa kotisivuillani: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11104

Kun kerta siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksei omasta ja vanhempien toimintakyvystä huolehtiminen ole.
Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Korjaussarjamme polttoaineiden hinnan ja arjen kustannusten nousuun

Eduskuntaryhmämme vaati hallitukselta pikaisia toimia Suomen kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseksi. Emme olleet mukana perussuomalaisten laatimassa välikysymyksessä, sillä vaikka yhdyimme epäluottamukseen hallitusta kohtaan, pidimme perussuomalaisten ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi vastuuttomina ja epärealistisin kalliina.

Lue lisää täältä: https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-keinoja-kotitalouksien-ostovoiman-vahvistamiseksi/

Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on törkeä temppu

Tuskin oli muste ehtinyt kuivua, kun parlamentaarisessa työssä Risikon kanssa kovalla vaivalla tekemältämme sovulta vedettiin pohja. Esitys Kela-korvauksen alasajosta tilanteessa, jossa myös koronan vaikutuksesta hoitovelka on ennätyksellinen ja jonot ovat kestämättömiä, on umpivastuuton. 
Suunnan pitää olla päinvastainen. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi on Kela-korvauksia nostettava ja otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa. Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11083

Hallituksen tiedepolitiikka epäonnistunut

Ministeri Kurvisen ja koko hallituksen on syytä tehdä korjausliike korkeakoulu- ja tiedepolitiikan linjaansa. Hallitus on sopinut rajuista leikkauksista tieteen ja tutkimuksen määrärahoihin.

Olemme mahduttaneet Kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin kaikkien eduskuntapuolueiden parlamentaarisessa työssä sovitut T&K- määrärahalisäykset valtion kehyksiä rikkomatta. Tämä osoittaa sen, että kyse on tahdosta ja arvovalinnoista. Hallituksen velvollisuus on löytää kevään kehysneuvotteluissa valtion talouden määrärahakehyksien sisältä leikkauksien sijaan rahoitus tieteelle ja tutkimukselle.

Lue kannanottomme täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11069

Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä

 Lisäksi niiden on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat. Tämä on niin Uudenmaan kuin koko maan kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Vallitseva tilanne on sekä huonoa korkeakoulu- että aluepolitiikkaa.
Esitin tästä hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jonka voit lukea kokonaisuudessaan täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11057

Helsinkiä kurjistava aluehallintouudistuksen rahoitusmalli korjattava

Helsingin valtiolta saama rahoitus sote- ja pelastuspalvelujen järjestämiseen leikkaantuu. Lisäksi yliopistollisten sairaaloiden, opetuksen ja tutkimuksen rahoitus on ratkaisematta.

Mikä varioittavinta valtio leikkaa sote-palveluiden rahoittamiseksi kunnallisveron tuotosta kaksi kolmasosaa. Jäljelle jäävällä summalla Helsingin on rahoitettava kaikki menonsa. Kestämätön ja keskeneräinen rahoitusmalli on ensi tilassa korjattava. Maan kasvun veturin hyytymisestä kärsisi koko Suomi.

Lue kirjoittamani mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin täältä: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008565087.html 

Julkaistu

Tiedote 19.2.2022
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan kotikuntoutusta. Ikääntyvälle väestölle on Sarkomaan mukaan luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.  

Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta.

Sarkomaa on tehnyt asiasta lakialoitteen: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11104

 ”Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toimintakyvystä huolehtiminen.” Sarkomaa kysyy.

Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotona tapahtuvan kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa ihmisen kykyä toimia mahdollisimman itsenäisesti omassa arjessaan. Kotikuntoutusta järjestävät nykyisin kunnat, mutta palvelut eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.

”Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden, rinnalle tarvitaan muita keinoa ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja. Kotikuntoutus on arvokasta ja tärkeää työtä sekä vaikuttava toimi edistää terveyttä ja toimintakyvyn ylläpitoa niin, että iän karttuessa ja sairauksista huolimatta kotona on mahdollista asua itsenäisesti, turvallisesti ja mielekkäästi. ” Sarkomaa jatkaa.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Kohentunut toimintakyky ja säännöllinen arkiliikunta auttaa kaikkia jaksamaan paremmin, mutta erityisesti ikääntyneet hyötyvät liikunnasta monella tapaa. Sillä on positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, toimintakykyyn, mielialaan ja muistiin.

Sarkomaa muistuttaa, että kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon henkilöstö on ylikuormittunutta, omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa.

Sarkomaan lakialoitteessa esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennetaan koskemaan myös fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemää kotikuntoutuspalvelutyötä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomusedustaja laajentaisi kotitalousvähennystä koskemaan myös kotikuntoutusta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan kotikuntoutusta.

Sarkomaan mukaan ikäihmisille on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen. Hän on tehnyt lakialoitteen kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kuntoutusta.

– Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta ja vanhempien sekä isovanhempien toimintakyvystä huolehtiminen, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaan mukaan julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Hän lisäisi sen rinnalle muita keinoja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen

– Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta, Sarkomaa sanoo.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain yksi kolmasosa vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun nopeasti.

– Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja. Kotikuntoutus on arvokasta ja tärkeää työtä sekä vaikuttava toimi edistää terveyttä ja toimintakyvyn ylläpitoa niin, että iän karttuessa ja sairauksista huolimatta kotona on mahdollista asua itsenäisesti, turvallisesti ja mielekkäästi.

Julkaistu

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennetaan koskemaan myös fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemää kotikuntoutuspalvelutyötä.

PERUSTELUT

Yleisperustelut

Kotikuntoutus on arvokasta ja tärkeää työtä, jolla ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotona tapahtuvan kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan kykyä toimia mahdollisimman itsenäisesti omassa arjessaan.

Kotikuntoutuksen tavanomaiseksi perusesimerkiksi voidaan luonnehtia fysioterapeutin tai toimintaterapeutin ihmisen kotona antamaa kotikuntoutusta. Kuntoutuksessa fysioterapeutti rakentaa ihmisen toimintakykyä ja fyysistä perustaa karkeassa motoriikassa ja toimintaterapeutti tukee ihmisen hienomotoriikkaa ylläpitävää kuntoutusta. Tämä on olennaisen tärkeää, sillä fyysisen toimintakyvyn on oltava riittävällä tasolla, jotta ihminen pääsee esimerkiksi nousemaan tuolilta ylös, liikkumaan portaissa, siirtymään vessaan, istumaan ja nousemaan vessasta pois, ja jotta arjen tehtävät, kuten esimerkiksi tiskaaminen ja muu kuin perusliikkuminen mahdollistuu.

Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti pystyvät antamallaan lääkinnällisellä kuntoutuksella ja fyysisillä harjoitteilla tukemaan, että perusedellytykset kotona asumiseen ja pärjäämiseen jatkuvat.

Etenkin koronaepidemian takia sekä jo pidempiaikaisen tutkimusnäytön perusteella kuntoutuksen ja liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia keinoja. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapiayritysten, toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.

Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormittuneita. Omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea.

Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden, rinnalle tarvitaan muita keinoja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen.  Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. 

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä 874 314. Heistä ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 40 000 ja kotihoidon piirissä noin 52 000 ihmistä. Merkittävä osa senioreista asuu yksin ilman mitään apua ja tukea. Koronaepidemia ja monin osin liian kategoriset yli 70 vuotta täyttäneitä ihmisiä koskevat suositukset ovat entisestään lisänneet uudenlaisten apujen ja tukien muotojen merkitystä. 

Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja. Kotikuntoutus on vaikuttava toimi edistää terveyttä ja toimintakyvyn ylläpitoa niin, että iän karttuessa ja sairauksista huolimatta kotona on mahdollista asua itsenäisesti, turvallisesti ja mielekkäästi.  

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa.

Lakialoite toisi helpotusta myös yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten henkilöiden tilanteeseen, jotka putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä. Kunnat hyvin harvoin jatkavat kuntoutuksen maksamista.

Työikäisistä esimerkiksi pienyritysten henkilökunta saa yleensä hyvin typistetyn työterveyshuollon, johon ei kuulu fysioterapiaa, toimintaterapiaa tai kuntoutusta. Suomessa on yli 230 000 yritystä, joissa on alle viisi työntekijää, mutta yhteensä niissä työskentelee noin miljoona suomalaista yrittäjät mukaan lukien. Kotitalousvähennys lisäisi aktiivisuutta oman työkyvyn vaalimiseen.

Kotitalousvähennyksestä säädetään tuloverolain 127 a §:ssä. Sanotun pykälän 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää tuloverosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä. Verottajan tulkinnan mukaan laissa tarkoitettavaksi tavanomaiseksi kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöksi ei katsota fysioterapeutin tai toimintaterapeutin tekemää kuntoutuspalvelutyötä, vaikka työ tehtäisiin asiakkaan kotona. Näin ollen sanottu työ jää tällä hetkellä kotitalousvähennyksen ulkopuolelle.

 Yhteiskunnan on eri keinoin pyrittävä mahdollistamaan nykyistä paremmin ihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia tehokkaasti edistävien kotikuntoutuspalvelujen hankkiminen. Yksi tällainen keino on huomioida sanotut palvelut nykyistä paremmin verotuksessa. Aloitteessa esitetään, että tuloverolain 127 a §:n 1 momentti muutetaan siten, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemä kuntoutuspalvelutyö otetaan kotitalousvähennyksen piiriin.

Säännöskohtaiset perustelut

127 a §:n 1 momentti

Voimassa olevan tuloverolain 127 a §:n 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Sanottu listaa kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä esitetään täydennettäväksi siten, että jatkossa myös fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemä kotikuntoutuspalvelutyö tulisi vähennykseen oikeuttavaa työtä koskevan määritelmän piiriin. Tarkempia säännöksiä sääntelyn tulkinnasta antaisi verohallinto.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1557/2019, seuraavasti:

1 luku

Valtionvero ja yhteisön tulovero

127 a §

Kotitalousvähennys

Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö, asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö sekä fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemä kotikuntoutuspalvelutyö. Vähennys on enintään 2 250 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Tämä laki tulee voimaan     .  päivänä           kuuta 2022.

Helsingissä    18.   02. 2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Sari Sarkomaa [kok]