Oikein hyvää huomenta kaikille.
Hyvät Suomi-koulujen opettajat ja Suomi-koulujen ystävät,
On ilo tuoda teille tervehdys eduskunnasta koulutuspäivillenne. On hienoa nähdä teidät kaikki eri puolilta maailmaa täällä kotimaassa.
Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri elävät suomalaisten mukana maailmalla. On tärkeää, että ulkosuomalaisten identiteettiä ja yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen ja kulttuurin avulla. Siinä Suomi-kouluilla on oma erityisen tärkeä tehtävä. Ja te opettajina olette ratkaisevassa asemassa kielen ja kulttuurin vahvistamisessa. Haluan jo tässä kohtaa kiittää teitä kaikkia arvokkaasta työstänne.
Katsoin päivienne hyvin mielenkiintoista ohjelmaa. Teemanne moninainen Suomi sopii erityisen hyvin tähän aikaan.
On hyvin tärkeää ymmärtää suomalaisuutta, molempia kansalliskieliämme sekä myös vähemmistökieliä, jotka näkyvät ohjelmassanne. Tärkeää on myös ymmärtää, että Suomi on osa eurooppalaista yhteisöä ja globaalia maailmaa. Meidän on tärkeää ponnistaa omilta juuriltamme eteenpäin, mutta samalla elää avarakatseisesti ja moninaisuutta ymmärtäen. Sellainen Suomi on jo nyt ja niin on oltava myös tulevaisuudessa.
Tuon tervehdyksen myös eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmältä. Aloitteestani perustimme eduskuntaan vuonna 2019 ulkosuomalaisten ystävyysryhmän, jonka tavoite on olla eduskunnassa ulkosuomalaisten yhteistyötahona ja äänitorvenakin. Toimimme yhteistyössä Suomi-seuran kanssa.
Suomi-koulut ovat olleet meille sydämen asia. Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti onnistuneet lisäämään valtion budjettiin määrärahoja Suomi-kouluille. Keskeinen tavoitteemme on määrärahatason nostaminen pysyvästi, niin ettei rahoituksen saaminen olisi jokavuotinen taistelu. Maailmalla toimivat Suomi-koulut tarvitsevat lisämäärärahat, jotta opetuksen ylläpitäminen ja kehittäminen voidaan pitkällä tähtäimellä turvata.
Arvoisat kuulijat,
Eduskuntavaalit käytiin huhtikuussa ja Suomessa on muodostettu uusi hallitus pääministeri Orpon johdolla. Parhaillaan hallitus viimeistelee ensi vuoden valtion talousarviota, joka annetaan kesän päätteeksi eduskunnan käsiteltäväksi. Suomen muista pohjoismaista poikkeava raskaasti alijäämäisen julkinen talous on tasapainotettava. On selvää, että vain taloudellisesti vahva Suomi kykenee huolehtimaan ihmiselle tärkeistä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja takaamaan tämän kaiken kestävästi myös tuleville sukupolville.
Hallitusohjelmassa on isoja uudistuksia, jotka muut Pohjoismaat ovat monin osin jo tehneet työllisyyden ja työn teon kannattavuuden lisäämiseksi. Tulossa on myös laaja kasvupaketti, jolla puretaan hoitojonoja, panostetaan infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan ja uuteen kasvuun.
Koulutus on aivan erityisessä asemassa hallitusohjelmassa. Iloitsen siitä, että peruskoulua vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla. Lisävoimavaroja tulee myös lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen. Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
Ulkosuomalaisstrategian tavoitteet on huomioitu mukavasti hallitusohjelmassa. Paluumuuttajat ovat yksi koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton edistämisen kohderyhmistä ja ulkosuomalaisten paluumuuttamista takaisin Suomeen helpotetaan.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen on keskeisessä roolissa hallitusohjelmassa. Suomen vetovoimaa parannetaan usealla eri toimenpiteellä. Esimerkiksi ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia kevennetään ja varmistetaan tutkintojen yhteneväisyys suomalaisen tutkinnon kanssa. Myös tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikoja sujuvoitetaan. Maahanmuuttopolitiikassa pidetään yleispohjoismaista linjaa.
Suomi jatkaa vahvaa tukea ukrainalaisille heidän kamppaillessa oman vapauden ja samalla myös Suomen ja koko Euroopan turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Teemme kaikkemme, että saamme jatkossakin elää vapaassa ja turvallisessa Suomessa ja maailmassa.
On sanottava, että viimeaikainen yhteiskunnallinen keskustelua on tehnyt erityisen näkyväksi sen, että yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta on tehtävä töitä yhä päättäväisemmin.
Suomen vahvuutena on aina ollut yhteenkuuluvuus ja keskinäinen luottamus, jonka voimasta rakentui hyvinvointiyhteiskunta Suomi. Tästä yhteisestä luottamuksesta on pystyttävä pitämään kiinni ja on tiukasti estettävä sellaisia kehityskulkuja, jotka jakavat kansaamme kahtia tai heikentävät kykyämme asettua toisen ihmisen asemaan. Ihmisiksi voidaan elää ja toisiamme kunnioittaa myös silloin, vaikka olisimme asioista eri mieltä. Se erityisen tärkeä ohjenuora tässä maailman tilanteessa.
Hyvät kuulijat,
Edessänne on mielenkiintoinen ohjelma. Toivon mitä parhainta päivää kaikille. Pidämme mielellämme yhteyttä kanssanne ulkosuomalaisten ystävyysryhmän ja koko eduskunnan voimin.
Ja lopuksi.
Näin elokuun alussa Suomen kesä on vielä parhaimmillaan ja toivon, että koulutuspäivienne jälkeen ehditte nähdä vielä kotimaata sekä mahdollisesti perheenjäseniänne ja ystäviänne. Nauttikaa kesästä, iloitkaa Suomesta. Ja kun sitten on aika palata taas toiseen kotiin, niin toivotan teille voimia, jaksamista ja uutta intoa Suomi-koulujen uuden lukuvuoden toimintaan.
Kiitos.