Kategoria: Ajankohtaista

KK 465/2022 vp 

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille vain muutaman kuukauden kuluessa. Yleisradion hyvinvointialueiden johtajille tekemästä tuoreesta kyselystä käy ilmi, että alueet arvioivat tarvitsevansa valtiolta jopa 1,5 miljardia lisää rahaa ensi vuodelle selvitäkseen kaikista kuluista. Hyvinvointialueiden vaikea lähtötilanne aiheuttaa vakavia riskejä jo ennestään koronakriisin jättämän hoitovelan, hoitajapulan sekä uusien velvoitteiden kanssa painiskeleville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. 

Sote-uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä uudistuksesta aiheutuvan palkkaharmonisaation kustannuksiksi oli arvioitu 124—434 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö on kuitenkin arvioinut, että palkkaharmonisaation kustannusvaikutus määräytyy lopullisesti vasta monien tekijöiden perusteella, mm. sen mukaan, minkälainen palkkausjärjestelmä hyvinvointialueella otetaan käyttöön. 

Kesäkuussa 2022 hyvinvointialueiden johtajat arvioivat Lännen Median kyselyssä, että valtio ei ole varannut riittävästi rahaa palkkojen harmonisointiin. Lännen Median uutisesta selviää, että jo sovitut kunta-alan palkankorotukset nostavat hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden nykyisiä palkkakuluja arviolta 950 miljoonaa euroa vuonna 2024. Yli 950 miljoonan euron lisääntyvien palkkamenojen päälle hyvinvointialueilla tulevat palkkaharmonisoinnin kulut. 

Myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien mukaan palkkaharmonisaation kustannukset ovat aikaisemmin arvioitua suuremmat. KT:n laskelmien mukaan harmonisointi nostaa työvoimakustannuksia vuositasolla noin 680 miljoonaa euroa.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mikä on hallituksen tämänhetkinen arvio sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoskulujen suuruudesta eriteltyinä ICT-, hallinto-, palkkaharmonisaatio- ja muihin kuluihin,

miten muutoskustannukset ovat muuttuneet hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirrosta,

kuinka paljon enemmän muutoskustannuksiin on jo myönnetty rahoitusta ja kuinka paljon arvioidaan tarvittavan,

mikä on hallituksen arvio siitä, kuinka moni hyvinvointialue tulee saavuttamaan tasapainoisen budjetin vuodelle 2023,

kuinka paljon hallitus arvioi hyvinvointialueiden hakevan lisärahoitusta toimintamenoihinsa,

miten arvioidut hyvinvointialueiden vuoden 2023 alijäämät tulevat näkymään koko maan rahoitustasossa ja

miten edellä mainitut muutoskulut ja arvioitua korkeammat toimintamenot vaikuttavat hallituksen arvioon sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosittaisista menoista verrattuna lakiesityksien hyväksymistä ennen tehtyyn arvioon sote-menojen kehityksestä vuosittain ja kumulatiivisesti vuoteen 2035 mennessä? 

Helsingissä 14.9.2022 

Sari Sarkomaa kok  

Elina Valtonen kok  

Timo Heinonen kok  

Sofia Vikman kok  

Marko Kilpi kok  

Pauli Kiuru kok  

Ville Kaunisto kok  

Pia Kauma kok  

Mia Laiho kok  

Jukka Kopra kok  

Ville Valkonen kok  

Sari Multala kok  

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmät jättävät yhteisen välikysymyksen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Oppositioryhmät edellyttävät hallitukselta selvitystä siitä, mitä se aikoo tehdä tilanteen ratkaisemiseksi.

Oppositioryhmät muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Sen sijaan hallituksen vahtivuorolla pitkään vaivannut hoitajapula on päästetty entisestään syvenemään, mikä on johtanut vanhus- ja terveyspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen. Oppositioryhmien mielestä hallituksella on nyt viimeinen hetki tehdä tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsovat, että hallitus päätti kunnianhimoisesta hoitajamitoituksesta mutta jätti tekemättä toimet hoitajien määrän turvaamiseksi. Oppositioryhmien mielestä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus ei saa johtaa asiakaspaikkojen vähentämiseen tai kotihoidon, omaishoidon ja kuntoutuksen pahenevaan hoitajapulaan.

”Yhä useampi ikäihminen jää vaille välttämätöntä huolenpitoa, johon heillä olisi oikeus. Tilanne on epäinhimillinen. Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta emme hyväksy, että ratkaisujen hakemista vanhuspalveluiden tilanteeseen lykättäisiin eteenpäin. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, hoitotyön pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi”, Sari Sarkomaa (kok.) sanoo.

”Hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa hoivapaikoille. Hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä palveluiden piiriin on noussut merkittävästi”, Ville Tavio (ps.) sanoo.

”Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula ja tehnyt konkreettisia esityksiä sotekriisin estämiseksi. Hallitus on osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä, mutta ei toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö niiden toteuttamiseksi. Hallituksen asettama työryhmä ei ole saanut yhtään toimivaa esitystä aikaan. Kärjistyvä sotekriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä ja siksikin on välttämätöntä tarttua opposition järeimpään keinoon, välikysymykseen”, Päivi Räsänen (kd.) sanoo.

Lisätiedot:

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio, puh. 09 432 3177

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen, puh. 09 432 3065

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan vain ahkeruuteen, työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava yhteiskunta kykenee kantamaan ihmiset ja yritykset yli kriisistä. Hallitus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esittämässä muutamia keinoja, kuten uutta tulonsiirtoa hintojen nousun kompensoimiseksi. Sarkomaan mielestä hallituksen on budjettiriihessä kiinnitettävä huomiota tekemiensä ratkaisujen kannustavuuteen.

”Pidän tärkeänä, että yhteiskunta kohdistaa tukea kaikista heikoimmassa asemassa oleville. On kuitenkin muistettava, että energian hintojen nousu osuu voimakkaasti myös tavalliseen keskituloiseen työssäkäyvään”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

“Tuhansissa kodeissa ympäri Suomen lasketaan sähkölaskun kasvua nyt kymmenien sijaan sadoissa euroissa. Tämänhetkisillä odotuksilla talvisähkön hinnasta näyttää siltä, että laskuista selviäminen tekee ison loven ihan tavallisen keskituloisen lompakkoon. Heille hallituksella ei ole osoittaa kuin lämpimiä ajatuksia”, Sarkomaa sanoo.

“Kokoomus on esittänyt ansiotuloveron huojennusta kaikille tulotasoille. Veroja tulee keventää niin palkka- kuin eläketuloista. Veronkevennykset ovat reilu helpotus keskituloiselle ja kannustaa työllä lisäämään omaa ostovoimaa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että energian hinnan nousu aiheuttaa jo itsessään kannustinloukkuja.

“Kenelläkään ei saisi olla sellainen tilanne, että korkeiden energian hintojen takia ei kannata mennä töihin. Siksi matkakulujen vähentämistä verotuksessa laajemmin tulee tarkastella huolellisesti. Sosiaalietuuksiin ja verotukseen tehtävät muutokset tulee arvioida myös siltä kannalta, miten ne kannustavat jatkamaan töissä ja ottamaan työtä vastaan. Rakenteellisesti heikko julkinen talous ei kestä enää uusia tuloloukkuja”, Sarkomaa huomauttaa.

“Verokarhu vie liki puolet tienatusta lisäsatasesta jo 2 700 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen pitäisi olla keskituloisissa ja progression kohtuullistamisessa. Toisin näyttää ikävä kyllä käyvän”, Sari Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kaikki puolueet ovat tunnustaneet kireän työn verotuksen keskeiseksi verojärjestelmän ongelmaksi viimeksi maakuntaveroa pohtineen parlamentaarisen työryhmän raportissa.

“Yhtäkkiä kaikki hallituspuolueet, jopa ansiotuloveron kevennystä vahvasti väläytellyt valtiovarainministeri Saarikko, ovat kääntyneet kannoillaan kannattamaan nykyistä kireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen selkäranka. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, mutta myös työhön kannustamisesta sekä ahkeruuden arvostamisesta. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kansanedustaja odottaa ratkaisuja syksyn budjettiriihessä.

Julkaistu Verkkouutisissa 11.8.2022

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan koko hallituksen pitäisi nyt herätä hoitoalan kriisiin.

– Huoli on suuri ja vetoamme hallitukseen. Ensi sijassa pitäisi peruuttaa ne omat toimet, joilla heikennetään tätä tilannetta. Nyt ei enää voi odotella ja siirtää asiaa tulevalle kaudelle, Sarkomaa sanoo Verkkouutisille.

Hallituspuolue keskustan kansanedustajat esittävät, että hoitajamitoituksen nostoa pitäisi lykätä hoitajapulan takia. Sari Sarkomaan mukaan uudistuksessa ovat toteutumassa juuri ne uhat, joista hallitusta varoitettiin.

– Tässä on toteutunut se, mistä asiantuntijat lausunnoissa totesivat. Tästä varoitettiin myös hallituksen oman esityksen perusteluissa.

– Tämä on kylmää ja kovaa politiikkaa, että ei tehdä niitä toimia, joilla saataisiin lisää hoitajia alalle ja pysymään siellä, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustajan mukaan on hyvä, että keskustassa on herätty hoitajamitoituksen ongelmiin, mutta hän korostaa, että hoitajapulan ratkaiseminen vaatii myös muita toimia.

Sarkomaan mukaan hallituksen on esimerkiksi helpotettava omaishoitajien työtä, toteutettava senioreiden superkotitalousvähennys ja varmistettava, että vanhusten hoivapaikat riittävät.

– Pelkkä hoitajamitoituksen arviointi ei nyt riitä vaan tarvitaan muita toimia. Hallituksen on tehtävä laaja paketti ratkomaan sote-alan kriisiä niin, että ihmiset saavat palvelua ja apua.

– Lisäksi on peruttava palveluita heikentävät asiat, kuten kela-korvausten romuttaminen, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja odottaa hallitukselta toimia syksyn budjettiriihessä. Tärkein asia olisi varmistaa, että hoitajia on riittävästi.

– Haluamme, että hallitus istuu alas ja herää tähän hoitoalan kriisiin ja esittää toimia, joilla me saadaan lisää ihmisiä hoitoalalle.