KK 406/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sitä ei esiinny missään muualla kuin Suomessa, joten meillä, ja vain meillä, on suuri vastuu sen kannan suojelemisesta.Saimaannorppa on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla, ja sen suojelun ylin ohjaus sekä valvonta kuuluvat ympäristöministeriölle. Saimaannorppakannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma. Saimaannorpan suojelutyöryhmä päivittää strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. 

Suojelun ylimmän ohjauksen ministeriön vastuuministeri on halunnut pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuun yli saimaannorpan suojelemiseksi. Kannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä suojelustrategia toimenpide-esityksineen. Valitettavasti strategiasta puuttuu verkkokalastuskiellon pidentämisen valmistelu, vaikka norppia kuolee eniten vapaa-ajankalastajien verkkoihin. 

Verkkojen osuus kalanpyydyskuolleisuudesta on 2000-luvulla ollut noin 80 %. Kuten suojelustrategiassa sanotaan: ellei kalanpyydyskuolleisuutta tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi. Siksi kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyn kaikki keinot tulisi olla käytössä. Kalastusrajoitusalueiden laajetessa kuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja alkutalveen. Strategiakaudella 2017—2021 puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta tapahtui heinäkuussa. 

Heinäkuussa 2022 ei Metsähallituksen tietoon ole tullut yhtään verkkoihin tai muihin kalanpyydyksiin kuolleita norppia. Tämä on hieno uutinen, mutta ei missään nimessä tarkoita sitä, että nykyinen verkkokalastus olisi turvallista norpille, eikä suojelutoimia tarvitse kehittää edelleen. Metsähallitus on myös aiemmin arvioinut, että se saa tietoonsa vain noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Kalaverkot ja väärän malliset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille. Kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman. 

Ilmastonmuutos on saimaannorpan keskeisin kasvava riskitekijä. Paikallisesti voimme pitkälti vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia seurauksia esim. keinopesimäkinoksia kasaamalla. Kalanpyydyskuolemien ehkäisyyn sen sijaan vaikutetaan paikallisesti ja siksikin siihen liittyvät kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten ikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea juuri sivusaaliskuolleisuuden takia. 

Olemme myös jättäneet eduskuntaryhmien rajat ylittävän toimenpidealoitteen (TPA 29/2019 vp), että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla annetun asetuksen (259/2016) muuttamiseksi siten, että asetuksessa säädetty kalastuskielto olisi voimassa vuosittain 31.7. asti. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

• Miten saimaannorpan suojelusta vastaava ministeriö edistää erityisesti kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyä vielä tällä kaudella, 
  
• miksi ympäristöministeriön hyväksymässä suojelustrategiassa ei ole mukana verkkokalastuskiellon pidentämistä tai edes sen mahdollisen käyttöönoton arviointia, vaikka tosiasia on, että jos kalanpyydyskuolleisuutta ei tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi ja puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta on tapahtunut juuri heinäkuussa ja mitkä suojelustrategian toimenpide-esitykset etenevät tällä hallituskaudella ja 
  
• onko ympäristöministeriö esimerkiksi jo aloittanut teetättämään arviota kannan seurannan toimivuudesta sekä strategiassa asetettujen tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden riittävyydestä? 

Helsingissä 8.8.2022

Sari Sarkomaa kok

Saara-Sofia Sirén kok

KK 400/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloiden ja muiden sote-palveluiden ennennäkemätön henkilöstöpula on johtanut monien päivystysten työntekijöiden mukaan toistuvasti potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Päivystyksen ruuhkautuminen on jäävuorenhuippu katastrofin äärellä olevien sote-palveluiden tilanteesta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, joka koskee kaikkia maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. 

Useat Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet hoitajat ja lääkärit kertovat, että resurssipulan johdosta potilaille aiheutuu vaaratilanteita jopa päivittäin eikä suurta osaa tapauksista ehditä edes kirjaamaan virallisiin tilastoihin. 

HUSin sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneita ja odotusajat ovat venyneet jopa useiden tuntien, pahimmillaan kymmenen tunnin mittaisiksi.  

Lehtitietojen mukaan potilaita joudutaan esimerkiksi sijoittamaan aulaan istumaan, vaikka vointi edellyttäisi vuodepaikkaa. Jos potilaalla epäillään koronavirustartuntaa, ei häntä pystytä välttämättä eristämään tilan ja potilaspaikkojen puutteen vuoksi. Lisäksi ihmisten voinnin heikkenemistä ei välttämättä huomata ajoissa, sillä yksittäisen hoitajan vastuulla on yksinkertaisesti liikaa potilaita. Ambulanssit ovat pahimmillaan joutuneet odottamaan jopa tunnin ennen kuin ovat pystyneet luovuttamaan potilaan päivystykseen. 

Jonot perusterveydenhuollon palveluihin ovat pitkiä. Hammaslääkäriliiton arvion mukaan suun terveyden hoitovelka on jo sillä tasolla, että nuoria on jo joutunut teho-osastolle hampaidensa vuoksi. 

Hallituspuolueiden tärkeimpiin vaalilupauksiin kuulunut hoitajamitoituksen nosto vanhuspalveluissa ei ole toteutumassa. Hoitoon pääsy on vaikeutunut niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisin partaalla.   

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

• Mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteinen toiminta ja ihmisten yhdenvertainen oikeus saada hyvää hoitoa sekä hoivaa turvataan,
  
• mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että sairaaloiden kyky toimia mahdollisissa suuronnettomuuksissa säilyy,
  
• mihin toimiin hallitus ryhtyy sen varmistamiseksi, että aluehallintouudistus ei heikennä sote-palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta,
  
• millaisiin arvioihin perustuu hallituksen näkemys siitä, että hyvinvointialueet ovat valmiit ottamaan vastuun 1.1.2023 siten, että sotepe-palveluiden lainmukainen toiminta voidaan taata ja
  
• millaisia toimia hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulan sekä pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi?   

Helsingissä 3.8.2022

Sari Sarkomaa kok

KK 397/2022 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Vaikuttava joukko lääkäreitä muun muassa palliatiivisen hoidon, geriatrian ja yleislääketieteen erikoisaloilta, Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen (SPLY) hallitus ja Suomen yleislääkärit — Allmänläkare i Finland GPF ry:n hallitus ovat esittäneet 8.5.2022 mittavan huolen lainsäätäjälle ja valvontaviranomaisille koskien uusia säädöksiä ja ohjeita liittyen hoivakotien akuuttilääkevaraston merkittävään rajoittamiseen ja sen ylläpitokustannuksiin. 

Vuoden 2020 keväästä lähtien Valviran ohjeen mukaisesti akuuttilääkevarasto on ollut hoivakodeissa mahdollinen ja moni yksikkö on ottanut sen käyttöön suurella kiitollisuudella. Lääkevaraston sisällön on määrittänyt yksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri ja varastossa on saanut olla vain välttämättömiä lääkkeitä, joiden käyttöönoton aloitus tulisi tarvittaessa tapahtua viiveettä. Keskeisiä akuuttitilanteita hoivakodeissa ovat infektiot ja saattohoito. 

1.4.2022 voimaan tullut lääkelain muutos (1258/2021) vahvisti akuuttilääkevarastomahdollisuuden, mutta on samalla sisältänyt uusia elementtejä. Valviran ohjeessa lain ja asetuksen soveltamisessa lääkevalikoimaa on rajoitettu antibioottien osalta vain silmätippoihin. Valvira on ohjeistanut tarkemmin menettelyä lakimuutoksen voimaan astumisen jälkeen akuuttilääkevaraston osalta. Akuuttilääkevarastolle tulee nyt hankkia hoivakotikohtainen lupa ja valvontaviranomainen saattaa rajoittaa lääkevaraston sisältöä. Muutokset ja lääkevaraston lakkautus on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Lupakäsittely ja muutokset ovat maksullisia. 

Tehostetun palveluasumisen (hoivakotien) asukkaat ovat ikääntyneitä, vaikeavammaisia, kehitysvammaisia tai heillä on ympärivuorokautisen hoidon tarve mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi. Suuri osa iäkkäistä asukkaista on vaikeasti monisairaita ja valtaosalla on vähintään keskivaikea muistisairaus. Heillä eliniän keskiodote on noin kaksi vuotta. Monelle päivystyskäynti on äärettömän raskas ja siitä saatava hyöty jää useimmiten vähäiseksi, kun huomioidaan kokonaistilanne potilaan joutuessa hänelle lähinnä epätarkoituksenmukaisiin päivystysprotokollan mukaisiin tutkimuksiin. Pahimmillaan potilas vain kärsii päivystyskäynnistä ja sen usein provosoimasta sekavuudesta.  

Turhia päivystyskäyntejä tulisi myös välttää, jotta hoivakotien hoitohenkilökunnan aika tulisi mahdollisimman optimaalisesti hyödynnettyä asukkaiden päivittäisen hyvinvoinnin tukemiseen. Valvira on aiemmin ohjeistanut laatimaan potilaille hoitosuunnitelmia sekä ennakoivia hoitosuunnitelmia akuuttihoito-ohjeineen juuri tarpeettomien päivystyskäyntien ehkäisemiseksi.  

Suomen hoivakotilääkäreitä on koulutettu aktiivisesti viimeisten vuosien aikana näiden hoitosuunnitelmien laatimiseen, ja hoivakodeissa hoitajat ovat olleet tyytyväisiä yksilöllisiin, potilaslähtöisesti laadittuihin ennakoiviin hoitosuunnitelmiin. Niiden ja akuuttilääkevaraston turvin on nyt pystytty takaamaan asukkaan hyvä ja nopea hoito niin Utsjoella kuin Helsingissäkin riippumatta apteekin aukioloajoista tai siitä, pystyykö henkilökunta tai omainen noutamaan määrätyn kuurin apteekista mahdollisesti pitkänkin matkan takaa. Akuuttilääkevaraston mahdollisuus on myös lisännyt potilaiden tasavertaisuutta hoidon saavutettavuuden suhteen. Lisäksi nopeasti aloitettu hoito on usein ollut riittävän tehokas estämään tulehduksen eskaloitumista sairaalahoitoiseksi. 

Monin paikoin on tehty valtava työ akuuttilääkevarastojen perustamiseksi vuoden 2020 alusta ja ne on huolella kuvattu yksiköiden lääkehoitosuunnitelmiin. Usein akuuttilääkevarastoon on valikoitu 2—3 suun kautta annosteltavaa antibioottia, saattohoitolääkkeitä, mahdollisesti puudutegeeli katetrointiin haavanhoidon aloitukseen, epileptisen kohtauksen lääke ja kuumetta alentava lääke. Tämä lääkevalikoima on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi. Kaikkien lääkkeiden kulutusta seurataan ja ne tilataan keskitetysti sopimusapteekista tai kunnan kautta sairaala-apteekista. 

Nyt Valtioneuvoston asetuksessa 192/2022 lääkelain muuttamisesta ja Valviran ohjeessa lääkelain muutokseen liittyen kuitenkin antibiootit on rajattu turvallisuussyihin vedoten hoivakotien akuuttilääkevaraston ulkopuolelle. Tämä on aiheuttanut hämmennystä ja huolta hoivakotiasukkaita hoitavien lääkäreiden ja palliatiivisten lääkäreiden sekä päivystyslääkäreiden keskuudessa hauraiden potilaiden akuuttihoidon turvaamisessa. Ylivoimaisesti suurin osa ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden akuuttisairauksista on juuri infektioita, joista valtaosa pystytään hoitamaan ilman päivystyspisteessä tehtäviä tutkimuksia. Eduskunnan perustelumuistiossa HE 107/2021 vp lakimuutoksen valmisteluun liittyen kohdassa 4.2. Pääasialliset vaikutukset/sosiaalihuollon palveluasumisyksiköiden yhteiskäyttöiset rajatut lääkevarastot sanotaan, etteivät hoivakotilääkärit ole kohdanneet tilanteita, joissa hoitajat olisivat lääkinneet asukkaita antibiooteilla perusteetta.  

Antibioottihoidon aloitus perustuu aina lääkärin ennakoivassa hoitosuunnitelmassa määrittämään tilanteeseen ja lääkärin puhelinkonsultaatioon. Hoitosuunnitelmat ja -linjaukset on laadittu siten, että päivystysarvioon ja sairaalahoitoon päätyvät edelleen ne potilaat, jotka siitä hyötyvät. Pelko siitä, että potilaat eivät saisi tarvitsemaansa hoitoa antibioottien ollessa lääkevarastossa, ei vaikuta perustellulta. Tosiasiallisesti myös hoivakotien henkilöstöpula on usein esteenä antibiootin saamiseksi yksikköön saman päivän aikana, vaikka apteekki ei edes olisi kaukana. Ratkaisu on myös ristiriidassa Valviran aiempaa akuuttilääkevarastoa ja hauraiden potilaiden hoitoa koskevien ohjeiden kanssa. 

Toinen selkeä käytännön ongelma on akuuttilääkevaraston rekisteröintiprosessi ja siihen liittyvät kustannukset. Kuntien yksityisiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin sijoittamat asukkaat joutuvat todennäköisesti epätasa-arvoiseen asemaan akuuttihoidon suhteen verrattuna kuntien omiin yksiköihin sijoittamiin asukkaisiin yksityisten palvelutalojen luopuessa akuuttilääkevarastoista sen kustannusten ja etenkin marginaaliseksi jäävän käyttökelpoisuuden vuoksi. 

Pelkona on, että mikäli tätä asetusta ja Valviran ohjetta lääkevaraston osalta ei pystytä uudelleen tarkastelemaan, joudutaan potilaita lähettämään nykyistä enemmän päivystykseen, vaikka päivystyskäynnistä ei ole odotettavissa heille merkittävää hyötyä. Tämä johtaa päivystyspisteiden tarpeettomaan kuormitukseen, epätarkoituksenmukaiseen ylidiagnostiikkaan, kustannusten kasvuun, hoidon aloituksen viivästymiseen ja hoidon laadun heikkenemiseen. Lisäksi hoito ei toteudu valtakunnallisesti katsoen tasavertaisesti apteekki- tai päivystysmatkojen ollessa pitkiä. 

Ikääntyneiden hoitoon, geriatriaan ja palliatiiviseen hoitoon erikoistuneet lääkärit esittävät kannanotossaan perustellusti antibioottien lääkevarastoissa kieltämisen sijaan niiden sallimista. Lääkäri arvioi joka tapauksessa aina oikean antibiootin ja annostuksen määräyksen antaessaan. Antibioottien kieltäminen lääkevarastosta aiheuttaa vain turhia viiveitä lääkkeen aloituksessa. 

Lisäksi lääkärit ehdottavat, että lääkevaraston rekisteröinnistä luovutaan. He ehdottavat, että rajattu lääkevarasto kuvataan entiseen tapaan yksikön lääkehoitosuunnitelmaan, josta valvontaviranomaiset näkevät sen sisällön sekä käytön seurannan ja voivat valvontakäynneillään todentaa fyysisen sijainnin ja toteutuksen. Mikäli rekisteröinti katsotaan välttämättömäksi, tulee sen olla kaikille yksiköille maksuton, jotta kuntien yksityisiin palvelutaloihin sijoittamat asiakkaat eivät joudu eriarvoiseen asemaan kuntien omiin yksiköihin sijoitettuihin asukkaisiin nähden. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

• Mihin toimiin hallitus ryhtyy uudelleen arvioidakseen uudet säädökset ja ohjeet liittyen hoivakotien akuuttilääkevaraston merkittävästä rajoittamisesta ja ylläpitokustannuksista,
  
• mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen yhdenvertaisen hoidon tehostetun palveluasumisen yksikköjen asukkaille,
  
• miten hallitus aikoo turvata laadukkaan, oikea-aikaisen ja yhdenvertaisen lääkehoidon hoivakodeissa ja saattohoidossa,
  
• mihin perustuu näkemys oletetusta antibioottien väärinkäytöstä niiden sisältyessä akuuttilääkevarastoon jamiksi muutos rajatun lääkevaraston sisällöstä on tehty ottamatta huomioon maamme keskeisien lääketieteen asiantuntijoiden näkemyksiä?

Helsingissä 1.8.2022 

Sari Sarkomaa kok